Yleisin virhe taitaa olla se, että kuvitellaan tubeleksen eduksi vain painonsäästö.Alkujaan tämän lähetti kervelo
Yleisin virhe näissä vertailuissa on se, että tubeless-neste ja venttiili kuvitellaan painottomiksi.
Palstajyrä
Yleisin virhe taitaa olla se, että kuvitellaan tubeleksen eduksi vain painonsäästö.Yleisin virhe näissä vertailuissa on se, että tubeless-neste ja venttiili kuvitellaan painottomiksi.
Aktiivijäsen
Painonsäästö sinänsä on usein aika minimaalista, kun ottaa huomioon, että litkut, venttiili mahdollinen insertti painaa jotain. Jos säästö on esim. 50 g per rengas, niin onko sillä mitään merkitystä etenkään harrastajille? Toki pienet reiät eivät aiheuta ongelmaa samoin kuin sisurilla ajettaessa, mutta isommat repeämät on ongelma molemmille. Alhaisemmat paineet on mahdollisia, mutta kuinka paljon pienemmät? Ja jos ero on pieni, niin onko tälläkään käytännön merkitystä? Itellä on siis trail-pyörässä 29”+ renkaat ja aika huoletta pystyy vedellä alle 20 psi:n paineilla poluilla. Tuleva enska-/ bike park -pyörä on 27,5” renkailla, joten mietin josko sen kanssa olisi merkittävää hyötyä tubelessista.Yleisin virhe taitaa olla se, että kuvitellaan tubeleksen eduksi vain painonsäästö.
Palstajyrä
No kyllähän tubeless rullaa aivan eri malliin kuin sisuripötkö. Varsinkin maastossa. Sisurin kera siellä on kaksi kumipintaa hankaamassa toisiinsa kun allaoleva pinta muuttuu muodoltaan..
Samoin edellä johtuvasta syystä tubeleksella saa myös paremman pidon.
Ja se "puhkeamattomuus"; mahdollinen painonsäästö on siis se ehken minimaalisin hyöty tubeleksesta, imo.
Sisuri siis lähinnä "tappaa" hyvänkin renkaan loistavat ominaisuudet. Taas imo.
Jäsen
^komppaan, toinen imo.
Olkoonkin tubeless touhussa välillä vähän hommaa ja harmia, mutta ainakin itsellä hyödyt paljon isommat.
Tärkeimpänä näkisin pinch flättien poissaolon kun sopivan pienillä rengaspaineilla painelee juurakossa menemään, etenkin jäykkäperällä. Pinch flat siis se kun juurakko lyö vanteelle asti, sisuri hajoaa herkästi jäädessään ulkokumin ja vanteen väliin mutta tubeless ei ole moksiskaan jos kehä ja kumi on yhteensopivat.
Seuraavana sitten se rullaavuus ja renkaan rungon toiminta juurakossa, sisuri tekee koko paketista huomattavasti kankeamman joka syö sekä vauhtia että pitoa. Eron vielä kasvaa märällä kelillä kun pehmeämpi renkaan runko pääsee muovautumaan juurien ympärille paremmin, sisurin kanssa pompoteltais juurien päällä ilman pitoa.
edit: Painon säästöä ei oikein viitsi listata kuin läskipyörässä, esim farleyn 27.5x4.5" sisurit painaa aika huolella.
edit2: pumptrackilla ajan vielä sisureilla, sielä on harvoin juuria tarjolla ja paineetkin niin kovat ettei rullaavuus kärsi sisurin takia merkittävästi. Voisin kuvitella että bikeparkin tasaset bermipätkät ei tuo tubelessin hyötyjä paljoa esille, mutta enskapätkillä pitäisi kyllä jo asian olla toisin.
Forumilordi
Alle on tietysti nollakin, mutta 20 PSI on 1.4 bar. Mulla on 27.5/2.8 renkaissa yleensä joku 12-15 PSI. Läskeissä 4" renkailla takana 9 PSI ja edessä 6. Nämä siis tubeless-renkaita.
Keväällä sain 27.5+ takarenkaan puhkeamaan kahdesti peräkkäisillä lenkeillä. Molemmilla kerroilla snakebite/pinch flat. Sen jälkeen pitänyt hiukka kovempaa painetta takana, eli tuo 15 PSI.
Tubeless-renkaiden suurin huono puoli on se, että ne eivät ole samalla tavalla huoltovapaat kuin sisurin kanssa. Tämä korostuu vielä, kun on viidessä fillarissa tubelessit. Niitä pitää kuitenkin pari kertaa vuodessa irrottaa, puhdistaa ja laittaa uudet litkut sisään. Sisurillisissa riittää kun laittaa ilmaa sisään. Toinen huono puoli on se, jos venttiilin sielun onnistuu irrottamaan metsässä kun haluaa lisätä/poistaa ilmaa. Jos rengas pääsee tyhjäksi, se voi pudota hyllyltä ja se on kyllä sitten talutusreissu edessä.
Jäsen
Oli sisurit tai tubeless, niin lenkillä on sisuri aina mukana juuri tuota hätätilannetta varten jos rengas tipahtaa oikein kunnolla pois hyllyltä.
Tosin on mukana myös stans dart, co2 ja hyvä pumppu joten tubelessinkin korjaa aika helposti. Vielä ei ole tarvinnut sisuria asentaa metsässä.
Semmoisia vanteita en itse käyttäisi tubelessina, missä ilman pois päästäminen pulpauttaa kumin pois hyllyiltä ihan automaattisesti. Kunnon tubeless vanteissa pitää oikein nähdä vaivaa että renkaan saa pois hyllyltä.
Forumilordi
Tämä on mulla se, mikä sotii hiukka tuota tubeless-hommaa vastaan. Ensin otetaan sisuri pois, että saadaan "itsestään" paikkautuvat renkaat. Ja sitten otetaan kuitenkin sisuri mukaan, jos se ei paikkaudukaan. Ymmärrän kyllä, että vara ei ole vaaran enne, mutta alkaa fillari näyttää tokmannin hyllyköltä, kun siihen on teipattu sisuria, banaania, työkaluja, pumppua, ...
Keväällä talutin kolmisen kilometriä fillaria metsästä, kun ei se litku sitten paikannutkaan. Eikä kamelinpaska. Toisaalta en tiedä olisinko jaksanut alkaa välppäilemään sisurin kanssa. Tämä korostuu vielä läskin kanssa, kun sisuri on traktorin takapyörän luokkaa. No, voisihan sitä hyödyntää, jos pysähtyy lenkillä uimaan.
Aktiivijäsen
^Niin no, kulkee mulla sisuri mukana oli sitten tubeless tai ei. Ennemminkin toi sisuri on sen takia, että jos tippuu hyllyltä eikä nouse enää käsipumpulla, pääsee jostain 40 km päästä poiskin.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Moottoriturpa
Hirvee tilitys tubeleksen hyödyistä tmt ajossa, mutta onko siitä etuja alamäessä? Sitähän Johnny tuossa kyselee. Mulla ei ole mitään hajua koko lajista. Luulisin, ettei tubeleksen edut ole tuossa touhussa ainakaan niin suuria.
Forumilordi
^Kaipa ne alamäessä ne edut on vielä suuremmat. Siinä kun lyö kerran vanteelle ja ilmat pois, niin seuraava trikki on sitten sellainen, jossa alastulo tehdään sairaalaan. Jos alamäkeä harrastaisin (ja osaisin), niin tubeless + insertit.
Moottoriturpa
Ehkä noin. En tiedä. Renkaat taitavat olla Parkissa ajaessa suht tukevilla kyljellä ja noissa pidetään kunnon paineita.
Jäsen
Vaikka olis vitsiä, niin silti. Mre ei oo tainna rattoria nähnäkään.
Jäsen
Miksi niitä pitää irrottaa ja puhdistaa? Itsellä yksillä kiekoilla renkaat olleet jo kolme vuotta päällä ja ainut mitä tehnyt niin lisännyt ilmaa talven jälkeen ja joskus litkua ja toimiivat ihan hyvin.
Nastalliset taas väsään läskiin talveksi niin ainut mitä niitä puhdistelen niin litkun kuivaan pois, mutta jo syntyneen kalvon jätän renkaan sisään.
Ja miksi sitä sielua pitäisi irrottaa ilman lisäys tai poisto vaiheessa?
Älä itke ruma lapsi, ota rusina.
Aktiivijäsen
Joissain pumpuissa (esim Lezyne) suutin kierretään venttiiliin ja irroitusvaiheessa prestan sielu saattaa pyöriä suuttimen mukana auki. Kokemusta on, tämän jälkeen olen kiristänyt sielun kunnolla niin ei ole enää tätä tapahtunut.
Forumilordi
Oletko joutunut paikkailemaan? Eli tiedätkö toimiiko vai ei. Ainakin Stans'in Race tuppaa muodostamaan renkaan sisään sellaisia palluroita, kun se kuitumössö mitä Racessa on, alkaa nesteen kuivuessa klimppiintymään.
Joo-o... no, eipä sitä tarvitsekaan, mutta ei ole eka kerta, kun sielu on lähtenyt venan korkin mukana. Pitäisi ehkä jättää nuo korkit suosiolla pois. Josta päästäänkin toiseen asiaan, eli aina pitäisi olla ylimääräinen sielu mukana metsässä. Se kun lentää avatessa pusikkoon, niin taas talutetaan.Ja miksi sitä sielua pitäisi irrottaa ilman lisäys tai poisto vaiheessa?
Jäsen
^^ Jaa tuommosiakin pumppuja on, tuo nyt oli uutta minulle...noh puolensa ja puolensa tuollakin.
^En ole paikkaillut kun antanut litkun hoitaa ne hommat. Eikös se toimi jos ilmat pysyy vaikka joitain viikkoja? Tai ainakin minulle riittää.
Ollut normi stania ja sitten race versiota ja nyt muc offia ja korvasieni sato ollut jostain syystä puhdas nolla.
Älä itke ruma lapsi, ota rusina.
Jäsen
Jos ois sisurit valmiiksi renkaissa niin sittenkö ei tarvis ottaa sisuria mukaan? Sillonhan niitä joutuu ottaa heti kaksi!
Aktiivijäsen
Noo, täytyy tunnustaa, että pientä provoa oli postauksessa, että saa mielipiteitä esille. Tää on ihan hyvä pointti kyllä, mutta toki riippuu siitä millaisessa tilanteessa käy. Itsellä bikepark-hommat alkoi kiinnostaa vasta, kun 40 tuli mittariin, niin on anyways henkinen käsijarru päällä koko ajan mäessä. Ei mitään älytöntä kyytiä tule laskettua. Etenkin, kun mäessä on tullut käytyä ehkä joku 10 kertaa ja vauhti kuumottaa edelleen. Täytyy ne isoimmat trikit jättää suosiolla nuoremmille ja itse yrittää suoriutua ehjin nahoin alas.Täytyy harkita tätä asiaa vielä. Edelleen se potentiaalinen säädön määrä on vähän tuen off, kun itse toivoo, että asiat vaan toimii eikö tarvitse rajallista vapaa-aikaa tuhlata epäolennaiseen.
Suurtietäjä
Tuohon vaivaan auttaa reilu talkin käyttö. Minulla on sisurin kanssa aina reilusti talkkia siellä renkaassa. Se estää sisuria takertumasta ja saattaa se jopa vähentää snake biten riskiäkin.
Forumilordi
Paikkasarjasta kuullut koskaan? Sen verran vanha keksintö, että luulisi olevan jo kaikkialla saatavilla.
Aktiivijäsen
Mutta liikkuuko sisuri tosiaan renkaan ja vanteen välissä? Jotenkin tuntuu kohtuu teoreettiselta ja sen vaikutus minimaaliselta, jos näin olisi. Sehän tarkoittaisi myös, että vanne ei myöskään pysyisi paikallaan suhteessa ulkorenkaaseen.
Aktiivijäsen
Lähinnä kai tarkoitetaan sitä, että kumit joustaessaan hinkaavat toisiaan vasten ja siitä syntyy tehohäviötä tms. Eivät ne kehällä ala kiertämään kehää
Yleisesti ottaen lateksisisuri päihittää litkut, mitä tulee rullausvastukseen. Mutta silti itselläni on ollut maasto- ja gravelpyörissä aina tubeless. Se on hyvä kompromissi noiden kaikkien ominaisuuksien väliltä, eli rullaus, paino ja luotettavuus.
Ja läskissä tubeless on ehdoton. Käytettävät paineet on niin alhaiset, että siinä litku on jo parempi myös rullausvastuksen osaltakin. Ja ne läskin sisurit on (niin kuin yllä jo mainittukin) aika möhköjä.
Pahoja tubeless ongelmia näyttää olevan eniten sillä sakilla, joka ei tubelesta käytä.
Aktiivijäsen
Mun mielestä epäilyt ja kysymykset on ihan hyviä. Välillä itsekin alkaa epäilyttää tubeleksen mielekkyys tehdyn työn suhteen.
Paikkarasia olisi kevyempi ja pienempi kuin sisuri(t) mutta silti tulee raahattua sisuria kun se on sen minuutin pari nopeampi.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Painon säästö jää omalla kohdallani samalla renkaalla (gravel, noin 40 mm) melko pieneksi: kesällä käyttämäni SV18 sisuri painaa 105 grammaa ja kohtuullinen 60 ml litkua vähän vähemmän. Onhan tuo noin 40 grammaa tietenkin jotakin, mutta sille en suurta merkitystä laita. Jos tubelessiin siirtymisestä seuraa samalla siirtyminen kevyempään renkaaseen, niin silloin painon säästö olisi isompi.
Rullaavuus on ainakin itselleni, sisurittomuutta vasta kokeilevana, hieman mysteeri: teorioita esitetään, mutta varsinaista käytännössä pitkään hankittua dataa on ollut vaikea löytää.
Omia ajojani soralla ei ohjaa tavoite ajonopeudessa, sykkeessä tai mitatussa tehossa. Lenkkien pituus ja ajoalustan laatukin vaihtelee. Mikäli rullaavuus kuitenkin paranisi, niin useamman ajon sarjassa keskinopeuksien keskiarvon tulisi nousta. Aika näyttää, mikäli näin käy.
Alla edellisen kymmenen retkeilyllisen ajorupeaman matkat ja keskinopeudet satunnaisessa järjestyksessä. Joukossa on kaksi koeajoa sisurittomana. Sisurilliset ovat ajettu Pirellin kumilla ja -rittomat Gravelkingillä. Mitään erityistä yritystä ei ole ollut, vaikka kotiin palatessa ajatus saunasta ja oluesta on saattanut nostaa ajonopeutta. Ajetuista kilometreistä ehkä reilu puolet on soraa ja metsäautoteitä. Käytännössä jokaiseen ajorupeamaan sisältyy sekä hyvinkin rentoja kruisailujaksoja, että kovempia lyhyitä vetoja.
71 km 22.1 km/h
215 km 22.1 km/h
107 km 23.5 km/h
246 km 22.4 km/h
55 km 22.9 km/h
220 km 22.5 km/h
102 km 22.7 km/h
110 km 22.2 km/h
171 km 22.8 km/h
102 km 21.1 km/h
Aktiivijäsen
Jos samasta renkaasta on erikseen tarjolla tubeless-versio ja sisuriversio, niin asia taitaa yleensä olla päinvastoin.
Videot aiheesta vahvistaa aina omaa päätöstä pysyä erossa touhusta. Kiinnostais koittaa, mut kun pelkkä kokeilemisen vaiva ja kustannus on niin korkea, niin olkoot.
Forumilordi
Tämä. Vahvimmat mielipiteet yleensä niillä, joilla ei ole kokemusta. Voidaan monistaa moneen muuhunkin ketjuun, eritoten yhteen alaryhmään
Veteraani
Sisuri-/sisurittomuuskeskusteluun sellainen kommentti, että painoja, rullaavuutta ja muita ominaisuuksia vertaillessa usein unohdetaan, että varsinkin nykyiset sisurittomaan käyttöön tarkoitetut ulkorenkaat ovat pääsääntöisesti rungoltaan paksumpia ja painavampia kuin sellaiset renkaat, joita ei ole tarkoitettu sisurikäyttöön. Se on tosiasia, joka hävittää ison osan paino- ja rullaavuuseduista ja joissain tapauksissa kääntää vaa'an toiseen suuntaan.
Toki, jos verrataan TLR-rengasta litkuilla tai sisurilla, tubeless vie voiton joka suhteessa ja maantiekumeja lukuunottamatta pelkkään sisurikäyttöön tarkoitettujen renkaiden saatavuus alkaa nykyään olla heikkoa eli saman renkaan vertaileminen sisuri- ja tubelessversiona ei enää välttämättä onnistu. Mulla on vielä jäljellä parit ei tubeless-ajan Ralliranet ja ne on reilu 100 grammaa nykyisiä kevyempiä ja merkittävästi nykyisiä ohutkylkisempiä ja notkeampia. Ohuen sisurin kanssa ne on sekä kevyemmät että paremmin rullaavat kuin nykyiset TLR Ranet, mutta myös merkittävästi herkemmin puhkeavat.
Ja edellä mainittu ottamatta siis mitenkään kantaa siihen, että onko tubeless vaivan väärti. Mä ajelen nykyään käytännössä kaikki ajot tubeleksena, kun työmatkafiksikin muuttui keväällä tubelekseksi. Vaimon gravel-pyörässä vielä toistaiseksi oleva Challengen Gravel Grinder Pro + lateksisisuri -yhdistelmä rullaa kyllä paremmin kuin mikään mulla käytössä olevista tai olleista tubeless gravel-renkaista. Silti kun ne on ajettu loppuun, tulee siihenkin tubelesta tilalle, vaikka tähän asti tämä kesä onkin mennyt ilman flättejä silläkin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Racing Ralphien seos on muuttunut moneen kertaan ja rullavuus on mennyt koko ajan muutenkin alaspäin ihan siis tlr-versioissa eli ei voi verrata vaan ei-tubelessiin nykyisiä tai että rullaavuusero tulisi vain siitä, että toinen on ei-tubeless.
Aktiivijäsen
Mulle suurin arvo tubeleksella on se, että tarvitsee harvemmin pysäyttää lenkki rengasongelmien takia. Tällä iällä alkaa rullaavuus- yms. hyödyt olemaan niin marginaalisia, ettei niillä ole väliä. Toistaiseksi olen litkutellut vain cycloni renkaita, mutta eilen ajelin ensimmäisen kerran sisurittomalla maantievermeellä. Edessä gp4000 ja takana gp5000 non-TL -versio. Juu, pehmeämpää oli Vihtijärven monttuisilla asfalteilla kun paineet olivat jotain 4 bar luokkaa (varmaan, en mitannut). Rullaavuudesta tai sen vaikutuksesta vauhteihin en osaa sanoa mitään kun on niin pitkä periodi huonoja vähiä yöunia takana, että sen negatiivinen vaikutus on varmaan suurempi kuin rullaavuuden. Ihan oli kohtuullinen avg jatkuva vastatuuli huomioonotettuna. Pari gravelipätkää kuului lenkkiin ja niiden osalta ei tarvinnut varoa niin paljon kuin olisin sisureilla varonut.
"Sinunkin tulisi tietää, että pullot tehdään puhaltamalla, reiät ampumalla, mutta työt vie oman aikansa."
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit