Komppaan Teemua, arvet kuuluu fillariin (ellei hiilikuitu).
Moottoriturpa
Komppaan Teemua, arvet kuuluu fillariin (ellei hiilikuitu).
Palstajyrä
Valintaperusteena on varmaan jokin logikka, joka ei avaudu minulle. Molemmat ovat varmasti hintaan suhteutettuna hyviä valintoja. Mutta kannattaa vielä koittaa määritellä ominaisuudet, joita haluaa. Feltissä näyttää olevan takahaarukka pitkä, ajateltu varmaan retkipyörän ominaisuuksia enemmän kuin Konassa.Alkujaan tämän lähetti jaakki
Ns. aloittelijan ei kannata säikähtää kalliimpaa valintaa. Hyvistä ominaisuuksista hyötyy kaikki. Hiukan tuo 8-vaihteinen voimansiirto kuitenkin arveluttaa ja kun mahdollinen päivitys vaatii uudet vivut, tulee sille toimenpiteelle hintaa kohtuuttomasti. Eli josko sittenkin miettisi tältä pohjalta myös kalliimpaa Felttiä kolmantena.
Moottoriturpa
Minusta ne kuuluu kuituiseenkin. Pätevä korjaaja (en minä) laminoi maton sen verran siististi, että itse jättäisin korjauskohdan näkyville ilman paikkamaalausta. Kuituahan on ehkä helpoin korjata.
Vakiovieras
Yritämpä vähän vilkaista aloittelijankin näkökulmasta. Minusta liian kallista pyörää ei kannata ostaa ellei se sitten ole rahasta kiinni, koska alottelijoistahan ei koskaan tiedä kuinka se pyöräilyinnostus kestää. Aloittellijalle myös tonnin pyöräkin on monesti tuplasti kalliimpi millä koskaan ajanut. Toki paska /väärä pyörä tappaa kiinnostuksen heti mutta ei näissä sellaisia vaihtoehtoja ole näkynyt. Itse en varmaan geometroista ole tuota takahaarukan pituuttaa juuri noteerannut, enkä juuri siitä ymmärrä. Liittyy varmaan jotenkin painopisteeseen
Mitä kahvojen päivitykseen tulee niin oli se sitten 8-, 9-, 10-, tai jopa 11-vaihteinen niin ens vuonna se standardi on varmaankin jo 12 maantielläkin ja täällä on sitten kaikilla kahvojen vaihto edessä?. Jos claris on oikeasti paska niin se on sitten eri asia. Itse ajelen soralla tyytyväisenä soralla, ehheh.. mutta tärkeämpänä pidän sitä, että hydrauliset jarrut puuttuu kokonaan kasista ja ysistä, joten siinä mielessä on ihan fiksua miettiä 10-vaihteista tai isompaa. edit: huomasinpa ettei tuossa Rove ST:ssä ollutkaan hydraulisia.
Oot kuitenkin ihan oikeassa että tuossa on puntaroinnissa 2 melko erilaista ja eri hintaluokassa olevaa pyörää.
Aktiivijäsen
Clariksen eturattaat vs vaikka Tiagra on fiilis että halpa joustava läkkipellinpala vs kunnon jäykkää metallia. Silti pelaa ihan hyvin (vielä). Ei se siis ihan p***a ole. Varaan oikeuden muuttaa mieltäni
Aktiivijäsen
Vissiin raukes jo valmistajan takuu vai tuliko sieltä edes mitään ratkasuja ongelmaan?
Palstajyrä
Liian kallis on jokaisen henkilökohtainen asia. 1500 euron hintaluokan pyörät on kuitenkin ihan tavanomaista tavaraa krossareista puhuttaessa, eikä mielestäni mitenkään ylimitoitettu kenellekään, joka ei elä kassakriisin partaalla. Tuolla hinnalla saa kaikin puolin toimivaa laatua, mutta hifistelyyn, jossa hinnan ja laadun suhde alkaa heikentyä, ei vielä mennä.
Itse vierastan ajatusta, jossa ns. aloittelija testaa halvalla kalustolla innostustaan. Toki riskinä on se, että 1600 euron pyörä jää vähälle käytölle vs 1000 euron pyörä. Toisaalta riskinä on sekin, että tonnin pyörän hankkinut alkaa kaivata hetken kuluttua jotain enemmän ja silloin uuden hankinta on kaikkein kallein ratkaisu. Näitä joutuu jokainen mielessään pyörittelemään. Valinta pitäisi perustua johinkin tiettyyn näkemykseen, muuten tonninkin pyörä, joka sekin on ainakin minulle kallis ostos, on puhtaasti tuurilla valittu.
Yleensä tuolla haetaan rauhallista ajettavuutta ja retkipyörissä tilaa sivulaukuille. Ei huono asia, kun kysyjällä oli ajatus tehdä retkiä. Toki Roven haarukkakin mahdollistaa laukkujen käytön. Itselläni on 430 tai 435 mm haarukka ja Ortliebin back-rollerit mahtuu juuri ja juuri normaalisti 43-44 kengän numeron kanssa (tai Shimanon lukkokengät, jossa numerologiikka poikkeaa ns. normaalista, koossa 45) kyytiin. Haittapuolena joku voi kokea herkkyyden puutteen, mutta se tuskin normaalissa rauhallisessa lenkkeilyssä tai retkipyöräilyssä haittaa. Ja vaikuttaahan ajettavuuteen moni muukin asia. Rungossa on niin monta mittaa ja kulmaa, ettei yhtä lukua tuijottamalla voi käsitystä ominaisuuksista saada. Lisäksi kiekkojen ja renkaiden ominaisuudet voi tuota kuvaa muuttaa. Voi olla, että tämä avautuu vasta kilometrien myötä, mutta hyvä silti olisi koittaa saada pyörä kokeiltavaksi ennen ostopäätöstä.Itse en varmaan geometroista ole tuota takahaarukan pituuttaa juuri noteerannut, enkä juuri siitä ymmärrä. Liittyy varmaan jotenkin painopisteeseen
Ei ole. 10 toimii varmasti 90% käyttäjien mielestä riittävän hyvin. Siihen myös on jatkoa ajatellen hyvin valinnanvaraa osissa, jos jotain hienosäätöä haluaa tehdä. 8- ja 9-vaihteinen on tässä suhteessa paljon rajoitetumpi ja sekin vain perustason tavaraa. Tietysti osat on myös halvempia kuin 10- ja 11-vaihteisissa.Mitä kahvojen päivitykseen tulee niin oli se sitten 8-, 9-, 10-, tai jopa 11-vaihteinen niin ens vuonna se standardi on varmaankin jo 12 maantielläkin ja täällä on sitten kaikilla kahvojen vaihto edessä?
Hydrauliset jarrut on upeat käyttää, mutta veikkaan kysyjän sormilla mekaanistenkin toimivan riittävän hyvin. Pienikokoisen ihmisen tilanne voi olla toinen, jos maantiekahvoja pitää puristustaa lujaa. Tämäkin selviää kokeilemalla, eroja eri jarruissa voi olla. Mekaanisten säätö on myös periaatteessa helppoa, vaikka halvimmissa jarruissa joutuukin tekemään töitä enemmän kuin joissain kalliimmissa malleissa. Vaikka hydraulisetkin ovat yleensä ongelmattomat, mekaaniset ei välttämättä ole huono valinta retkipyörässä.
Jarruihin liittyen molemmissa näyttää olevan takajarru haarukan sisällä. Tästä seuraa se, että vaijeri tulee takana kuoresta ulos ylös päin. Vesi pääsee kuoren sisään, mikä vähitellen lisää kitkaa ja voi talvella jäätyä. Tuohon kannattaakin heti laittaa haitarikumi tms. suoja vaijerin päälle. Kahden euron kumin saa varmaan tingittyä kaupan päälle asennettuna. Työ kestää 5 minuuttia.
Joissain pyörissä on jarru kolmion yläpuolella. Se voi kuitenkin vaikuttaa tavaratelineen asennukseen ja hifistelijät näkee ehkä muitakin vaikutuksia eli yksiselitteisesti hyvää tai huonoa jarrun sijoituspaikkaa ei ole. Kunhan tiedostaa asian.
Mahdolliseen talvikäyttöön vaikuttas myös rengaskoko. Todennäköisesti ongelma poistuu aikanaan, mutta tällä hetkellä on markkinoilla vain yksi nastarengas 650b-kiekkoon (27,5") n. 35 mm levyisenä. Kun pyörässä on vakiona 47 mm rengas, mieluummin itse valitsisin 35 millistä pykälää leveämmän talveksi. Toki 35 mm (vai oliko se 38 mm) renkaallakin pärjää siinä, missä krossarilla ylipäätään talviajossa eli tämäkin asia kannattaa tiedostaa. Koossa 700 c (28") tarjontaa on paremmin.
Kannattaa kokeilla, miltä vivut ja niiden toiminta tuntuu ja miten käsi kahvojen päällä istuu. Shimanon ja Sramin logiikka on erilainen, kun Shimanolla käytetään jarrukahvaa myös vaihtamiseen, Sramilla vaihteet hoituu kokonaan jarruvivun takana olevalla vaihdevivulla. Koen, että Shinano on kevyempi käyttää, Sram vaatii enemmän voimaa. Toisaalta vierastan jarruvivun sivuttaisliikettä. Jälleen asia, joka kannattaa huomioida ja sitten päättää, onko sillä itselle merkitystä.Jos claris on oikeasti paska niin se on sitten eri asia.
Vaihtoehtona onkin myös Rove DL tonnin hintaluokassa ja Broamin eri vaihtoehdot. Jos rungon mitoitus on sopiva, noista varmasti löytyy hyvä valinta. Periaatteessa mikä tahansa, kunhan se vain vastaa tarpeita, jotka siis pitäisi saada määriteltyä.Oot kuitenkin ihan oikeassa että tuossa on puntaroinnissa 2 melko erilaista ja eri hintaluokassa olevaa pyörää.
Kun aloittaja halusi ns. valmiin pyörän, vaihteiden välitykset kannattaa vielä katsoa. Rove ST:sää on laaja pakka, mutta edessä vain yksi ratas. Ykkösvaihde on 40/42 eli aika kevyt ja siten varmaan ok. Myös suurin vaihde 40/11 riittää useimmille tasamaalla, mutta alamäessä voi kaivata isompaa vaihdetta. Keskinopeus ei silti nouse, jos hetken saa polkea hiukan lujempaa eli on lähinnä fiilispuolen juttu.
Broam 60:n ykkösvaihde on hiukan lyhyempi eli kevyempi ja suurin vaihde hiukan pidempi. Erona on lähinnä kahden eturattaan systeemi, joka vaatii hiukan enemmän opettelua kuin yksi eturatas. Lisäksi koen porrastuksen 30/46 turhan suureksi, pidän enemmän 36/46 rattaista. Se kuitenkin teettää hiukan pohdintaa ykkösvaihteen välityksen kanssa. Itselläni on 36/36-välitys ja tuota lyhyempää ei tähän ehkä kannata laittaa.
Pakan porrastuksen eli vaihteiden välityserojen suuruus voi näissä pyörissä myös olla jonkun maantiepyöräilijän mielestä turhan suuri. Vaihtelevassa rauhallisessa ajossa tuskin ongelmaa siitä tulee. Mutta parempien välitysten hakeminen vaatii jo kokemusta omista tarpeista. Siihen voi palata 5000 kilometrin jälkeen.
Veteraani
Lyhyt vastaus:
Takuu (5 vuotta) on vielä voimassa, mutta mikroyrityksen asiakkuuteen liittyy riskinsä
Pitkä vastaus:
Homman nimi on se, että Cyclo Bicyclesiä pyörittänyt Bernat riitautui italialaisen pajan kanssa, joka teräsrungot kasasi. Siellä porukka vaihtui ja työnjälki muuttui niin huonoksi, että Bernat joutui perumaan kaupat kolmesta viimeisestä tilatusta rungosta ja palauttamaan ennakkomaksut niistä asiakkailleen. Kyseinen paja ei suostunut kuitenkaan palauttamaan Bernatin sinne jo maksamia rahoja, Bernat riitautui niiden kanssa ja Bernat joutui laittamaan pillit pussiin Cyclon osalta. Nyt kyseinen paja ei ota vastuulleen vanhan porukan aikaista takuujuttua.
Nykyään hän vetää luxuspyöräretkiä rikkaille (jenkki)turisteille Bike Cat Tours -nimisessä firmassa, mutta sattuneesta syystä retket on nyt vähissä, joten herra on ilmeisestikin melko p.a. tällä hetkellä. Siksi ei hän ei olisi edes kyennyt järjestämään rungolle korjausta jossain toisaalla juuri nyt, mutta lupasi kyllä yrittää raapia jostain rahat kasaan niin, että saisi maksettua edes osan korjauskuluista mulle takaisin. Mutta koska Bernat on oikeasti hyvä tyyppi, niin enhän mä kehtaa siltä mitään pyytää.. Jos se vielä joskus saa Cyclon pyörimään, niin antakoon vaikka alennusta seuraavasta rungosta sitten.
Oikeasti toi runko oli kuitenkin rosterirungoksi edullinen ja vaikka mä sen tietenkin ostin "loppuelämän rungoksi, on se hintansa haukkunut kolmen ja puolen aikana ja vaikka siitä ei olisi tullut enää kalua, niin ei olisi mennyt ne rahat hukkaan. Niin hyvä se on ollut, että ongelmaksi tulee ihan oikeasti muodostumaan se, että mitä seuraavaksi. Tai siis mitä sellaista seuraavaksi, mikä ei maksa niin tuhansia euroja, että ei mene yli sen rajan, mitä mä pidän jollain tapaa järkevänä fillarirungon hintana.
Tekovika toi sauman ratkeaminen toki mun mielestä oli, mutta myönnän, että käyttäjän jossain määrin säälimätön käyttö on kyllä osaltaan edesauttanut ratkeamista eli pieni spekuloinnin vara jää siihen, että halusinko rungon tehtävän liian kevyistä putkista. Vaakaputkeksi olisi ollut ollut tarjolla vähän paksuseinäisempikin vaihtoehto, joka olisi joustanut ehkä vähän vähemmän, jolloin sauma ei ehkä olis ratkennut, mutta se on täyttä spekulaatiota siis. Tätä videota vaikka kun katsoo, niin se horisontaalinen jousto, mitä etuhaarukassa ja rungossa tapahtuu, aiheuttaa juurikin sellaisen liikkeen putkiin, että vaakaputken alareunan sauma joutuu rasituksen alaiseksi.
Maalaamiseen liittyen, niin ei ole pulveri vaan ruiskulla on maalattu ja ajattelin yrittää paikkaamista itse. Värikoodi on tallessa ja Decoväristä saa kaksikomponenttiepoksimaalia "ammattitasoisella" suuttimella varustettuun spraypurkkiin pakattuna. Venehommien kanssa olen aikoinaan harrastanut paikkamaalaushommiakin sen verran, että ei ole ihan peukalo keskellä kämmentä. Samalla tapaa maalasin maasto-Gunnarin takapään aikoinaan sen jälkeen, kun Konga oli sinkuloinut mulle sen perän ja siitä ainakin tuli ihan hyvä ja on myös kestänyt yllättävän hyvin.
(Mun kohdalta se mainittu fillarielitismi on siis ehkä nyt määritelty: se sitä, että ajaa mieluummin vanhalla ja hyväksi todetulla, tutun korjaamalla ja itse paikkamaalaamallaan rungolla kuin suin päin ostelee uusia, joista ei ole takeita siitä, että ne olisivat vanhaa parempia tai ainakaan mieluisampia.)
E: 1,76 kg muuten painaa paljas runko, kun irroitin jarrutappeja lukuunottamatta kaiken irti lähtevän. 54x55,5 cm.
stenu muokkasi tätä : 21.04.2020 at 15.02
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Meidän Idan etelän leirillä talvella kaatumalla rikkomasta BMC:stä tuli neidin mukaan niin siisti, että korjauskohtaa ei juuri edes näe. Siinä oli siis muutaman neliösentin reikä keskellä vaakaputkea, kun pyörä pysähtyi tolppaan vaakaputki edellä kaatumisen jälkeen. En ole itse nähnyt vielä korjattuna.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Nöösi
Kyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä
Felt Broam 60 kiinnosti ensikädessä takahaarukan, hiilikuitikeulan vuoksi, ja myös siksi, että en oikeastaan 1000e hintaluokasta saanut ehdotuksia. Tavoite oli saada tarkempaan vertailuun kaksi eri hintaluokan pyörää ja ikään kuin todeta, että haluaako tietyistä ominaisuuksista sitten oikeasti maksaa.
PS. Pakko sanoa, että on tämä gravel grindaus aikamoista hifistelyä muihin harrastuksiini nähden (painonosto, juoksu)
Niin ja mitä tulee omaan pyöräilytaustaani, niin viime kesänä tuli ajeltua tuttavan Insera C700 cyclocrossilla mm. pieni saariston rengastie ja pieniä 50-70 km lenkkejä. Erityisesti vauhdin ja etenemisen huuma vei jalat alta, mitä en ollut koskaan kokenut Jopolla kauppaan polkiessani. Kuntotausta on onneksi muusta urheilusta johtuen ihan OK tähän lajiin, vaikka nöösi olenkin (mm. 3400m cooper).
Aktiivijäsen
Hyvä valinta! Vielä kun saat pyörän ostettua ja kotiin astiKyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä
PS. Pakko sanoa, että on tämä gravel grindaus aikamoista hifistelyä muihin harrastuksiini nähden (painonosto, juoksu)
Hifistelystä vielä, pyöräilyssä on mahdollista hifistellä aivan loputtomasti, mutta pakollistahan se ei ole. Aika vaikea on itsekään erottaa mikä kaikki omasta hifistelystä on ulkopuolelta opittua ja mikä oikeasti omasta tarpeesta ja halusta lähtevää. Esimerkiksi jarruja ja renkaita olen vaihdellut ihan käytännön syistä, mutta esimerkiksi hiilikuituosien hankkiminen kevennysmielessä taitaa mennä (omalla kohdalla) turhamaisuuden puolelle. Saahan sitä juoksussakin ostaa 50 € tai 250 € lenkkarit kaiken maailman kompressiovaatteista ym. puhumattakaan. Toki summat jäävät pienemmiksi kuin pyöräilyssä. Jokainen harrastakoon tavallaan!
Palstajyrä
Tuo on hyvä pointti eli katsoa, kannattaako maksaa enemmän.Kyllä se on Kona Rove ST, sillä edellytyksellä, että kaupassa tuntuu hyvältä. Toivottavasti siinä nyt on edes jokin asia paremmin kuin 1000 euron Broamissa tmvs., minkä ihan aloittelijakin huomaa käytössä
Pehmustetut housut on muuten syytä hankkia... Satulankin voi jouta vaihtamaan. Se ei ole pyörän huonoutta, jos satula ei sovi.
Nöösi
Broam 40:stä sain juuri hyviä tarjouksia. Laitat 200-300e enemmän niin irtoaa. Kuitenkin astetta paremmat osat ja löytyy ns. hyllystä.Näiden keskustelujen pohjalta päädyn todennäköisesti valitsemaan Kona Rove ST:n (1600e) ja Felt Broam 60 (1000e) välillä.
Näihin päädyin siksi, että tuo Kona Rove ST nyt vain vaikuttaa turvalliselta hyväksi havaitulta vaihtoehdolta, joka on tilattavissa Suomesta. Vastavuoroisesti Felt Broam 60 ei ole saanut lyttääviä kommentteja ja on kuitenkin 1000 euron pyöräksi kaiketi ihan kelpo vehje hiilikuituhaarukalla
Kiitoksia hyvistä ehdotuksista ja tuskin sitä voi kovin huonoa valintaa tehdä kun ei ole tietoa paremmasta!
Nöösi
No nyt se on virallista eli Kona Rove ST (54cm) lähti tilaukseen. Ei ollut testattavissa tällä alueella, mutta myyjä sai vakuuttuneeksi, että 54cm runko on se oikea, kun pituutta on karvan verran alle 180cm. Nyt vain pitäisi jaksaa odotella muutama päivä... Ai että
Palstajyrä
Odottavan aika on pitkä. Mutta onneksi kelit vaan paranee.
Tuossa on taatusti pyörää pitkäksi aikaa ja moneen tarpeeseen.
Palstajyrä
Viitaten aiempaan rungon geometria muutokseen minäkin uskon että 54 cm on se oikea.
Veteraani
Maalattu. Väri on pantone 547. Koodi oli tiedossa, mutta sen, että se on "Deep Arctic Blue", opin tänään.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Siitähän tuli siisti. Pölyllä ja kuralla sitten loput häivytykset
Vanha jäärä
^^ No huh huh. Hieno tuli. Itsekö ruiskuttelit menemään?
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Aktiivijäsen
Hienohan siitä tuli ja nopeasti sait korjattua. Pyörä vaan nippuun ja kohti uusia seikkaluja.
The older I get the faster I was
Nöösi
Mistä putiikista sait tarjouksia? Itse pallotellut Kona Roven ja Broam 60 2019 välillä...
Veteraani
Siitähän tuli siisti. Pölyllä ja kuralla sitten loput häivytyksetKiitos, joo itse Decovärin kilikoleilla. Eiköhän se rapa- ja pölykerros ala karttua jo tänään. Jos tuntuu ajossakin vielä ihan normaalilta, niin sitten voi sanoa, että case closed. Toivottavasti pidemmäksi kuin lyhyemmäksi aikaa. Voi olla, että en yhtä kevyttä teräksistä gravel/cx-runkoa enää tässä elämässä saa tai uskalla teettää, niin pitää nauttia tosta niin pitkään kuin voi..
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Suurtietäjä
Pystytkö esim pitkällä linjarilla yms tarkistamaan että tuliko emäputkeen sivuheittoa?Eiköhän se rapa- ja pölykerros ala karttua jo tänään. Jos tuntuu ajossakin vielä ihan normaalilta, niin sitten voi sanoa, että case closed.
Veteraani
Sen perusteella, mitä äkkiseltään ennen maalaamista testasin ohjainlaakeri ja haarukka paikoilleen asennettuna, niin ei tullut, mutta virittelen vähän lankoja tänään, kun saan pyörän kasaan.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Nöösi
Oulun kivijalkaliikkeistä. Broam 40 vaikuttaa juuri sopivalta minulle.
Ajoasento jne.
Veteraani
No niin, kävin eilen vähän rytyyttämässä juurakoita ja pellonlaitoja ja vielä on yhtenä kappaleena. Sävyeroa tuli sen verran, että jouduin meikkaamaan vielä haarukkaakin. Kunhan lakka kuivahtaa, niin saan senkin takas paikoilleen. 8,7 kg ton kuitukeulan kanssa ja kuvan hiluilla. Kiekot on tukevat, mutta ei superkeveät. (King R45 + 32/28 Sapim D-Light + Belgium Plus). Eiköhän tää keissi ollut tässä. Ehkä jossain vaiheessa sitten jotain ton kaveriksi. Mutta nyt sen kanssa ei ole kiire eikä pakkohankinta ahista, kun tosta ei tarvi - eikä oikeastaan voikaan luopua - koska jälleenmyyntiarvoa tolla tuskin enää on..
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vanha jäärä
^ Ja eikun kovaa ajoa. Sinänsä hauska, että vaaka heilahtaa about samoille lukemille kuin allekirjoittaneen Exploro Ltd Mhiilen ankkuriaerokiekoilla. Sama idea mutta pyörissä ei oikeastaan ole yhtikäs mitään samaa.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Vakiovieras
On toi kyllä todella hieno pyörä, tän ketjun kauneimpia. Todella mukavaa, että sai korjattua ja pyörä pääsee taas kovaan ajoon.
Vakiovieras
Loistavaa, Cyclolle pitkää ikää!
Päivitetääs oma lenkki-GG pitkästä aikaa tähän ketjuun. Pacerin 32mm max. rengasspeksi on leveyden suhteen hyvin konservatiivinen, minusta tätä runkoa olisi pitänyt myydä speksillä "laita 35mm Gravelkingit".
lisää https://1drv.ms/u/s!AqKIWXpNjgPmk-Mr...-0h-Q?e=ryl1Kp
Henkilövaaka kertoo 9,4kg, halpa matkalaukkuvaaka 9,2kg ja excel 9,6kg, eli kalibrointia kaivataan. Kuinka paljon Stenun rosterirungolla on painoa? Siinä taitaa olla se suurin painoero tähän verraten
Suurtietäjä
Näin 50 vee ikämiehenä voi tunnustaa että LJL:n kuitukeksintö on kaamean näköinen tähän Stenun kaunottareen verrattuna. Kyllä täydellisen pyöreä putki on vaan kaunis.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit