Avautumista vaikeasta elämästä kevyen liikenteen väylillä vol 2.0

[Hower]

Ilman muuta. Tästä toisaalta herää kiinnostava kysymys: Pitäisikö nopeusrajoitus asettaa sellaiseksi, että sitä noudattaen on (edes suunnilleen) turvallista ajaa? Ajoradan vieressä oleva pyörätie/jalkakäytävä kuuluu tiehen ja siinä on sama nopeusrajoitus kuin ajoradallakin. Kuitenkin on paljon paikkoja, joissa pyörätiellä ei voi ajaa turvallisesti liikennemerkeissä ilmoitettua suurinta sallittua ajonopeutta. Luonnollisesti vauhti sovitetaan liikenteen, tien kunnon ja olosuhteiden mukaan, mutta ei ole oikein järkeä siinäkään, että edes tyhjällä pyörätiellä hyvässä kelissä ei voi turvallisesti ajaa nopeusrajoituksen mukaan.

Tällainen paikka on esimerkiksi tyypillinen taajama-KLV. KLV:n vieressä kasvaa korkeaa pensasaitaa kiinni pyörätiessä ja jos pihaliittymästä tulee väistämisvelvollinen auto tielle, niin jokainen ymmärtää, että auton kuljettaja ei näe pyöräilijöitä ennen kuin auto on ajettu pyörätielle. Tällaisissa kohdissa pitäisi ehdottomasti olla sallittua käyttää polkupyörillä ajorataa, koska se on turvallisempaa kuin pyörätien käyttö.

https://goo.gl/maps/REpQKeAk1vnAsFfa9

Mielestäni pyöräteillä ei saisi olla yllä olevan linkin kaltaisia näkemäesteitä. Paikassa nopeusrajoitus on 40 km/h, jota ei turvallisesti voi ajaa missään olosuhteissa, paitsi ajoradalla.

Suomessa on runsaasti tilaa eli sen puolesta voisi suunnitella väylät väljästi ja nykyistä turvallisemmiksi. Näin ei kuitenkaan (haluta?) tehdä.

"..pyöräteillä ei saisi olla yllä olevan linkin kaltaisia näkemäesteitä. Paikassa nopeusrajoitus on 40 km/h, jota ei turvallisesti voi ajaa missään olosuhteissa, paitsi ajoradalla.

Suomessa on runsaasti tilaa eli sen puolesta voisi suunnitella väylät väljästi ja nykyistä turvallisemmiksi. Näin ei kuitenkaan (haluta?) tehdä."

- Suomessa on runsaasti tilaa käytetty nimenomaan "väyliin", näkemiin ja sujuvuuteen. Sen vuoksi maamme pikkukaupunki- ja maaseutumiljöö lieneekin Euroopan ruminta.
Ilmeisesti toivot, että kuvankin mukainen katu pitäisi olla "väylä". Leveyttä siis vähintään tuplasti enemmän? Mielestäni tuon kadun vika on siinä, että se on liian suora, liian sujuva ja houkuttaa ajamaan maksiminopeutta.
Kaupungeissa on ja tuleekin olla katuja, ei väyliä.
Ylipäätään pyöräilijöitä eivät kokemukseni mukaan juurikaan kiinnosta tilannekohtaiset nopeudet. Melkeinpä päinvastoin; siinä missä autot matelevat varovasti kävelynopeutta ahtaissa paikoissa ja risteyksiä lähestyessään, nykypäivän fillaroijat painavat konfliktihakuisesti niin lujaa kuin jaloista (tai yhä useammin sähkömoottorista) lähtee. Tilannetaju uupuu totaalisesti osalla pyöräilijöitä ja se määrittää liikkumista yhä enemmän.

- No, sinänsä "kevyen liikenteen väylät" kaupunkioloissa edustavat aatteena ja ideologiana taantumuksellista menneisyyttä.

[Firlefanz]

/.../ Sääntöjen pilkuntarkka orjallinen noudattaminen ei yleensä ole se järkevin tapa toimia vaan mieluummin pyrkii hahmottamaan kokonaiskuvan ja menee sitten sen mukaan. Ja funtsii nimenomaan, että mikä on muiden tienkäyttäjien kannalta parasta eikä niin, että miten minä tästä parhaiten pääsen.

Mutta kun se on kerrassaan mahdoton ajatus kuviteltavaksi että me spandexmulkvistit ajattelisimme yhtään mitään muuta kuin mistä me pääsemme nakkikumeinemme mahdollisimman mukavasti ja missä onnistumme pitämään keskarin tarvittavan korkealla!

Ja vaikka pientareella olisi leveyttä puolitoista metriä eikä yhdenkään perävaunullisen kuorma-auton kuljettajan tarvitse painaa takiamme jarrua eikä kenenkään tarvitse jäädä taaksemme roikkumaan ja jonoa muodostamaan, niin kyllä se haitan aiheuttaminen ja vaaran tuottaminen jostain taiotaan.


Seuraava juttu: eräässä Yhdysvaltain merijalkaväen joukko-osastossa oli sellainen ýleistä palvelusohjesääntöä vastaavan säännöstön pykälä jonka mukaan kasarmilla olevaan huoneeseen jossa univormuun kuuluvat housut ja paidat oli mahdollista silittää ei saanut mennä kengät jalassa. Siis jos sinne meni silittääkseen joitain vaatekappaleitaan. Muussa tarkoituksessa huoneessa saattoi käydä normaalisti kengät jalassa,

[MRe]

Ei hyvää päivää. Luetko yhtään mitä itse kirjoitat? Lauseesi "Koska nakkikumeja lukuunottamatta en keksi mitään muuta syytä miksei hiekkatiepäällysteisellä kelvillä voisi varsin hyvin ajaa." Juuri itse viittaat syyksi, ja vieläpä hyväksyttäväksi syyksi, nakkikumit ja nyt sitten vielä kyselet miksei tarvitse käyttää? Koita nyt päättää.

Jos kelaat taaksepäin mitä itse kirjoittelit minulle vastineeksi, niin et tainnut mainita nakkikumeja, vaan kategorisesti totesit, että jos on soratiepäällysteinen kelvi, niin ajotietä voi käyttää. Vaikka olisi sitten liikkeellä sähköfätillä.

[MRe]

Mutta kun se on kerrassaan mahdoton ajatus kuviteltavaksi että me spandexmulkvistit ajattelisimme yhtään mitään muuta kuin mistä me pääsemme nakkikumeinemme mahdollisimman mukavasti ja missä onnistumme pitämään keskarin tarvittavan korkealla!

Tämä. Jo toistamiseen samaa mieltä ystäväni Firlefanzin kanssa. (anekdoottina todettakoon, että ne talvihousut on varsin mukavat ja sopivat)

[plr]

Ei tuolle linkkaamalleni kadulle tarvita leveyttä lisää. Ongelma on se, että pyöräilijän lainmukainen paikka on pensasaidan vieressä, joka on näkemisen ja näkymisen kannalta huonoin mahdollinen. Nykyistä parempi ratkaisu olisi esimerkiksi cuppiksen yllä mainitsema pyöräkaista, joka ei olisi maksanut yhtään KLV:tä enempää, mutta jolla pyöräilijän saisi kauemmas pensasaidasta paremmin näkyvään kohtaan.

Liikenneturvan tilastokatsauksen (https://www.liikenneturva.fi/sites/d...yorailijat.pdf) mukaan "Pyöräilijän kuolemantapauksissa noin 55 prosentissa onnettomuuksista osallisena oli auto." ja "Henkilövahingosta 70 prosenttia tapahtui risteyksissä." Tämän perusteella pyöräilijän on syytä suhtautua hyvin suurella varovaisuudella paikkoihin, joissa voi törmätä autoon. Autoon törmääminen on tilastojen valossa vaarallisempaa kuin mikään muu.

Mielestäni turvallisin tapa ajaa pyörällä ei aina ole pilkulleen lakia noudattaen. Ei silti voi oikein yleisellä tasolla antaa muuta neuvoa kuin että noudatetaan liikenteessä sääntöjä ja varovaisuutta.

[SotkuPekka]

Ilmeisesti toivot, että kuvankin mukainen katu pitäisi olla "väylä". Leveyttä siis vähintään tuplasti enemmän? Mielestäni tuon kadun vika on siinä, että se on liian suora, liian sujuva ja houkuttaa ajamaan maksiminopeutta.

Miten tuohon kuvan paikaaan tehtäisiin sellainen mutkitteleva, huonosti sujuva katu? Eiköhän näiden katujen suunnittelussa yritetä kumminkin ihan tervettä järkeä käyttää.

[Fuuga]

Jos kelaat taaksepäin mitä itse kirjoittelit minulle vastineeksi, niin et tainnut mainita nakkikumeja, vaan kategorisesti totesit, että jos on soratiepäällysteinen kelvi, niin ajotietä voi käyttää. Vaikka olisi sitten liikkeellä sähköfätillä.

Voi voi, kyllähän sä voit tuota jatkaa vaikka kuinka pitkään. Yhteenkään minun kysymykseeni et ole vastannut, mutta kysymyksiä kyllä osaat esittää. Aina vain absurdimpaan suuntaan menee. Jatka tuota linjaa, se vie pitkälle. Itse annoit jo yhden syyn ja se riittää.

[Fuuga]

Miten tuohon kuvan paikaaan tehtäisiin sellainen mutkitteleva, huonosti sujuva katu? Eiköhän näiden katujen suunnittelussa yritetä kumminkin ihan tervettä järkeä käyttää.

Ruutukaava taitaa olla yleisin asemakaava yhdyskuntasuunnittelussa. Voin vain kauhulla kuvitella miten mutkitteleva katu ja sen varrella olevat tontit heijastavat mutkittelun koko kaupungin läpi.

[MRe]

Voi voi, kyllähän sä voit tuota jatkaa vaikka kuinka pitkään. Yhteenkään minun kysymykseeni et ole vastannut,

Voisitko mahdollisesti toistaa jonkun niistä kysymyksistä, mitkä mielestäsi ovat jääneet ilman vastausta? Alkaen nyt vaikka tärkeimmästä.

Itse tosiaan annoin yhden syyn, mutta se oli ihan vaan mun päästä. Sun linjaus oli, että sorapäällysteisellä kelvillä ei voi/tarvitse ajaa oli pyörä sitten mikä tahansa.

[Fuuga]

Voisitko mahdollisesti toistaa jonkun niistä kysymyksistä, mitkä mielestäsi ovat jääneet ilman vastausta? Alkaen nyt vaikka tärkeimmästä.

Itse tosiaan annoin yhden syyn, mutta se oli ihan vaan mun päästä. Sun linjaus oli, että sorapäällysteisellä kelvillä ei voi/tarvitse ajaa oli pyörä sitten mikä tahansa.

Ja taas yksi kysymys. Valitettavasti en voi arvostaa tuota sinnikkyyttä. Jätän tehtävän sinulle ja säästän ketjun seuraajien silmiä. Aihe vaihtui jo sopivasti toiseen.

[MRe]

Ei tuolle linkkaamalleni kadulle tarvita leveyttä lisää. Ongelma on se, että pyöräilijän lainmukainen paikka on pensasaidan vieressä, joka on näkemisen ja näkymisen kannalta huonoin mahdollinen.

Kyllähän tuollainen pihakatu-tyyppinen paikka, missä on yhdistetty jalkakäytävä ja kelvi, niin on aika vaarallinen pyöräilijälle. Varsinkin vielä kun laitetaan korkeat pensasaidat ja muut näköesteet. Lisäksi vielä bussipysäkit kaventamaan sitä kelviä ja siihen toljailevat bussin odottajat, niin soppa alkaa olemaan valmis.

Sitten on toinen suunnittelufilosofia, kuten Marjaniemessä: ei ole jalkakäytäviä lainkaan

[MRe]

Ja taas yksi kysymys.

Ok, tuuli huulia heiluttaa. Kaipa sulla on niitä kysymyksiä esittää, jos kerran vastauksiakin odotat. Ja tarkoituksella en laita tuohon kysymysmerkkiä.

[plr]

Vielä sellainen huomio, että tuossa kadulla saisi paremman ratkaisun korvaamalla yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien merkin jalkakäytävän merkillä. Pyöräilijät siirtyisivät laillisesti turvallisempaan paikkaan ajoradalle ja alle 12-vuotiaat voisivat edelleen ajaa jalkakäytävällä. Hintalappu ei olisi kovin iso. Lisähuomiona kadulla ei ole yhtään tilaa aurata lunta mihinkään.

[Fuuga]

^Toinen olisi, että käytettäisiin jaetun kelvin merkkiä (424/425), jossa pyöräilijän paikka olisi ajoradan puoleisella puoliskolla.

[Jouko]

Esko: ”Pyöräilykausi on vilkastumassa kevään edistymisen myötä, mikä kannattaa kaikkien muiden tienkäyttäjien huomioida. Ns.kilpapyöräilijöiden ajaminen varsinaisilla ajoradoilla on niitä iäsyyskysymyksiä, jotka ärsyttävät autoilijoita. Sääntöjen mukaan pyöräilijän on käytettävä pyörätietä, jos sellainen on kulkusuunnassa liikennemerkein 422-425 osoitettu. Kilpapyöräilijöiden harjoituksissaan käyttämät nopeudet ovat kuitenkin siinämäärin suurempia kuin muiden pyöräteillä ajavien, ettei harjoittelu ole kaikkien turvallisuuden kannalta mahdollista etenkin, kun pyöräteillä ja kevyenliikenteen väylillä liikkuu myös lapsia pyörineen. Vaikka kilpapyöräilijöillä ei ole lainsäädännössä erillislupaa harjoitteluun ajoradoilla, se on kaikkien turvallisuuden kannalta paras ratkaisu.” Nyt sitten vääntöä siitä miten kilpapyöräilijä määritellään, hep!

[Hower]

[QUOTE=Fuuga;2911140]Ruutukaava taitaa olla yleisin asemakaava yhdyskuntasuunnittelussa. Voin vain kauhulla kuvitella miten mutkitteleva katu ja sen varrella olevat tontit heijastavat mutkittelun"
Ruutukaavaa / korttelikaupunkia tuo paikka ei edusta mitenkään (ei hidastavia risteyksiä/katuliittymiä)- Kaikenkaikkiaan kuvan mukainen katu on tolkuton sekäsikiö; on varmaankin tonttikatu koskapa tonttiliittymät, mutta samalla antaa vaikutelman väylämäisestä kokoojakadusta, jossa ajetaan lujaa kun siltä näyttää. Katuprofiili huono (yhdistetty jalankulku/pyöräily).
Ruutukaava ei mitään pelasta jos asenne on konfliktihakuinen (video)
https://www.iltalehti.fi/sydan/a/110...4-246cfe085ba6
Kaupungissa (isolla K-kirjaimella) olisi syytä ajaa niin, että omat oikeudet eivät ole ykkosprioriteetti.
Mitä paremmat näkemäalueet, sen sairaammat vauhdit. Kannatan eurooppalaista tiivistä kaupunkia (huonot näkemäalueet).
Vauhtipaikkoja löytynee muualta.

Mre: "Sitten on toinen suunnittelufilosofia, kuten Marjaniemessä: ei ole jalkakäytäviä lainkaan"
- Pihakatu, ihan jees. Kaikki varoo ja huomioi.

[Jouko]

Tietenkin siellä kelvillä ajetaan jos ei ole muuta syytä kuin metri lunta (ja tuo ei kyllä kauhean usein toteudu). Valitaan se kalusto sään mukaan. Nimimerkillä sähköläskillä menee hyvin vaikka kelvit ois täynnä lunta, ja on itseasiassa ihan hauskaa puuhaa

Ai juu. Mitähän kalustoa multa nyt puuttuukaan? Sähköläski nyt ainakin. Eikun kauppaan.

[SotkuPekka]

"
Ylipäätään pyöräilijöitä eivät kokemukseni mukaan juurikaan kiinnosta tilannekohtaiset nopeudet. Melkeinpä päinvastoin; siinä missä autot matelevat varovasti kävelynopeutta ahtaissa paikoissa ja risteyksiä lähestyessään, nykypäivän fillaroijat painavat konfliktihakuisesti niin lujaa kuin jaloista (tai yhä useammin sähkömoottorista) lähtee. Tilannetaju uupuu totaalisesti osalla pyöräilijöitä ja se määrittää liikkumista yhä enemmän.

Tyhmät yleistykset ovat tyhmiä.

[Fuuga]

Ruutukaava taitaa olla yleisin asemakaava yhdyskuntasuunnittelussa. Voin vain kauhulla kuvitella miten mutkitteleva katu ja sen varrella olevat tontit heijastavat mutkittelun"

Ruutukaavaa / korttelikaupunkia tuo paikka ei edusta mitenkään (ei hidastavia risteyksiä/katuliittymiä)- Kaikenkaikkiaan kuvan mukainen katu on tolkuton sekäsikiö; on varmaankin tonttikatu koskapa tonttiliittymät, mutta samalla antaa vaikutelman väylämäisestä kokoojakadusta, jossa ajetaan lujaa kun siltä näyttää. Katuprofiili huono (yhdistetty jalankulku/pyöräily).
Ruutukaava ei mitään pelasta jos asenne on konfliktihakuinen (video)
https://www.iltalehti.fi/sydan/a/110...4-246cfe085ba6
Kaupungissa (isolla K-kirjaimella) olisi syytä ajaa niin, että omat oikeudet eivät ole ykkosprioriteetti.
Mitä paremmat näkemäalueet, sen sairaammat vauhdit. Kannatan eurooppalaista tiivistä kaupunkia (huonot näkemäalueet).
Vauhtipaikkoja löytynee muualta.

Piti korjata noita lainauksia kun ei oikein saanut selvää mikä on keneltäkin semminkin kun lainaus oli aivan päin seiniä. Esimerkiksi toinen lauseeni jäi vallan kesken ja siitä puuttuu se, joka lauseessa todellisuudessa ilmaisee sen mitä ajattelin.

Ihan selvennykseksi: "Ruutukaava tarkoittaa kaavoituksessa eli kaupunkisuunnittelussa asemakaavaa, jossa kadut leikkaavat toisiaan suorassa kulmassa muodostaen näin ollen ruudukon.^[2] Ruutuasemakaavassa katuverkko on suorakulmainen ja korttelit suorakaiteen tai neliön muotoisia.". Ei siinä ole mitään tekemistä hidasteilla tai hidastavilla katuliittymillä. Lienee aika tulkinnanvaraista onko kyseinen tie ja sen ympäristö ruutukaavaa vai jotain muuta. Alueena se nyt on aika pieni sellainen, koska aluetta rajaa toisaalla Pyhäjärvi ja toisaalla Porintie.

En oikein ymmärrä mistä tämä nopeus ja vauhdit tähän tulivat. En vissiin maininnut niitä lainkaan. Hidasteita tosin pystyy järjestämään useallakin eri tavalla, mutten oikein näe että mutkittelevat kadut ovat se tapa.

[Mohkku]

Esko: ”Pyöräilykausi on vilkastumassa kevään edistymisen myötä, mikä kannattaa kaikkien muiden tienkäyttäjien huomioida. Ns.kilpapyöräilijöiden ajaminen varsinaisilla ajoradoilla on niitä iäsyyskysymyksiä, jotka ärsyttävät autoilijoita. Sääntöjen mukaan pyöräilijän on käytettävä pyörätietä, jos sellainen on kulkusuunnassa liikennemerkein 422-425 osoitettu. Kilpapyöräilijöiden harjoituksissaan käyttämät nopeudet ovat kuitenkin siinämäärin suurempia kuin muiden pyöräteillä ajavien, ettei harjoittelu ole kaikkien turvallisuuden kannalta mahdollista etenkin, kun pyöräteillä ja kevyenliikenteen väylillä liikkuu myös lapsia pyörineen. Vaikka kilpapyöräilijöillä ei ole lainsäädännössä erillislupaa harjoitteluun ajoradoilla, se on kaikkien turvallisuuden kannalta paras ratkaisu.” Nyt sitten vääntöä siitä miten kilpapyöräilijä määritellään, hep!

Vaikka kilpapyörä ja kilpapyöräilijä on äärettömän epäonnistunut sanavalinta tässä yhteydessä, siihen ei kannata takertua. Olennaisempaa on se, että tieliikennelaki ei määrittele sääntöjä ajamisen syyn perusteella. On sitten kyseessä työmatka, lomamatka tai yliväsyneen vauvan nukutuslenkki autolla, samoilla säännöillä mennään. Sama koskee pyöräilijöitä. Sääntöjä ei tulkita sillä perusteella, ettei keskinopeus laskisi, kun joudun varomaan jalankulkijoita tai puutteellisen näkyvyyden omaavien risteysten takia sivutieltä tulevia. Ei autollakaan tasa-arvoisella kadulla voi ajaa 50 km/h, vaikka rajoitus sen sallisi. Pimeitä risteyksiä täytyy voida varoa, kun mistään muusta ei väistämisvelvollisuutta voi tietää kuin väistämisvelvollisen autoilijan käytöksestä. Siksi jokaisen vastuu ja velvollisuus on ajaa lenkkinsä siellä, missä se on mahdollista sääntöjen puitteissa. Kuten mönkkärillä ei saa ajaa toisen maalla tai ruutiasella harjoitella ammuntaa virkistysalueella, vaikka sitten omistaisi tuon alueen.

Toki ymmärrän, että monissa paikoissa olosuhteet ihan normaaleilla asiointimatkoillakin on surkeat ja houkutus ajoradan käyttöön kasvaa. Sitten pitää vain tehdä päätös, ajaako lainvastaisesti ajoradalla vai ajaako erityistä varovaisuutta noudattaen pyörätiellä. Olennaista kuitenkin on se, että tekee päätöksen rehellisesti ja jos siihen sisältyy lain rikkominen, sitten rikotaan lakia. Silloin ei aleta perustella, että tuon halkeaman ja 23 mm renkaiden takia juuri minun ei nyt ole pakko pyörätietä käyttää. Tiestön kunto on muuten yksi syy minun pyöräni rengasvalintaan. 30 mm olisi kevyempi, mutta 40 mm on parempi. Tiestön kunnolle kun en mitään voi.

Oma lukunsa on sitten pyöräteiden kelvoton merkintä, mutta sekin on eri asia. Tunnustan kyllä, että noissa paikoissa joskus harrastan ajoradalla ajoa, vaikkei se johdonmukaista olekaan. Korttelin kerrallaan mennään yhtä väylää ja sitten vaihdetaan toiselle tavoitteena, että poliisi pysäyttäisi.

[Hower]

Piti korjata noita lainauksia kun ei oikein saanut selvää mikä on keneltäkin semminkin kun lainaus oli aivan päin seiniä. Esimerkiksi toinen lauseeni jäi vallan kesken ja siitä puuttuu se, joka lauseessa todellisuudessa ilmaisee sen mitä ajattelin.

Ihan selvennykseksi: "Ruutukaava tarkoittaa kaavoituksessa eli kaupunkisuunnittelussa asemakaavaa, jossa kadut leikkaavat toisiaan suorassa kulmassa muodostaen näin ollen ruudukon.^[2] Ruutuasemakaavassa katuverkko on suorakulmainen ja korttelit suorakaiteen tai neliön muotoisia.". Ei siinä ole mitään tekemistä hidasteilla tai hidastavilla katuliittymillä. Lienee aika tulkinnanvaraista onko kyseinen tie ja sen ympäristö ruutukaavaa vai jotain muuta. Alueena se nyt on aika pieni sellainen, koska aluetta rajaa toisaalla Pyhäjärvi ja toisaalla Porintie.

En oikein ymmärrä mistä tämä nopeus ja vauhdit tähän tulivat. En vissiin maininnut niitä lainkaan. Hidasteita tosin pystyy järjestämään useallakin eri tavalla, mutten oikein näe että mutkittelevat kadut ovat se tapa.

Sori, ei onnistunut tuo lainauksen käyttäminen hyvin.
"Risteykset", katuliittymät perinteisessä korttelikaupungissa hidastavat ajamista ihan sellaisenaan ilman erillisiä "hidasteita" koskapa on vähän pakkoa varoa liittymissä (jos ei ole etuajo-oiketettuja katuja) 70m -100metrin välein.
"Lienee aika tulkinnanvaraista onko kyseinen tie ja sen ympäristö ruutukaavaa vai jotain muuta."
- ruutukaavaa tuosta ei löydä etsimälläkään. Eikä varmaan olisi mahdollistakaan siihen sellaista tehdä jos alue rajautuu noin kuten sanoit.
"En oikein ymmärrä mistä tämä nopeus ja vauhdit tähän tulivat" - no siitä kun kuvan jakanut valitti, että 40km/h ei uskalla ajaa tuossa kevarilla vaikka periaatteessa saisi....

[Fuuga]

Sori, ei onnistunut tuo lainauksen käyttäminen hyvin.
"Risteykset", katuliittymät perinteisessä korttelikaupungissa hidastavat ajamista ihan sellaisenaan ilman erillisiä "hidasteita" koskapa on vähän pakkoa varoa liittymissä (jos ei ole etuajo-oiketettuja katuja) 70m -100metrin välein.
"Lienee aika tulkinnanvaraista onko kyseinen tie ja sen ympäristö ruutukaavaa vai jotain muuta."
- ruutukaavaa tuosta ei löydä etsimälläkään. Eikä varmaan olisi mahdollistakaan siihen sellaista tehdä jos alue rajautuu noin kuten sanoit.
"En oikein ymmärrä mistä tämä nopeus ja vauhdit tähän tulivat" - no siitä kun kuvan jakanut valitti, että 40km/h ei uskalla ajaa tuossa kevarilla vaikka periaatteessa saisi....

Manhattankin on ruutukaavaa. Itseasiassa sen yksi tyyppiesimerkkinä käytetty paikka ja sekin rajautuu - kummaltakin puolelta mereen, mutta antaa sen nyt olla.

Mun pointti osoitti lähinnä tuohon ehdotukseen tehdä mutkittelevia katuja - tai sinne päin. Ja se pointti yritti kuvata miten mutkitteleva katu kopioi/heijastaa itsensä - kuten normaali ruutukaavakin - läpi ko. alueen alueen toiselle puolelle asti kunnes sen rikkoo joku este, jonka poikki samaa rakennetta ei tarvitsisi enää toistaa. Voihan sitä tietysti miettiä miten diagonaalisti etenevä korttelistruktuuri vaikeuttaisi alueen hahmottamista kun katu alkaa vaikkapa oikeasta alanurkasta ja päättyy vasempaan ylänurkkaan tehden 90 asteen mutkia joka toinen vasemmalle ja joka toinen ylös. Siinä ei vauhdeilla mällätä ei - ainakaan autoilla.

[Hower]

Manhattankin on ruutukaavaa. Itseasiassa sen yksi tyyppiesimerkkinä käytetty paikka ja sekin rajautuu - kummaltakin puolelta mereen, mutta antaa sen nyt olla.

Mun pointti osoitti lähinnä tuohon ehdotukseen tehdä mutkittelevia katuja - tai sinne päin. Ja se pointti yritti kuvata miten mutkitteleva katu kopioi/heijastaa itsensä - kuten normaali ruutukaavakin - läpi ko. alueen alueen toiselle puolelle asti kunnes sen rikkoo joku este, jonka poikki samaa rakennetta ei tarvitsisi enää toistaa. Voihan sitä tietysti miettiä miten diagonaalisti etenevä korttelistruktuuri vaikeuttaisi alueen hahmottamista kun katu alkaa vaikkapa oikeasta alanurkasta ja päättyy vasempaan ylänurkkaan tehden 90 asteen mutkia joka toinen vasemmalle ja joka toinen ylös. Siinä ei vauhdeilla mällätä ei - ainakaan autoilla.

Hohhoijaa. Jotenkin olisi voinut arvata, että tähän keskusteluun ei olisi kannattanut ryhtyä ollenkaan...
Manhanttan ja joku kapea kaistale asutusta yhden kadun varressa?. Ruutukaavaa kaikki tyynni...
Mun pointti oli: "Mielestäni tuon kadun vika on siinä, että se on liian suora, liian sujuva ja houkuttaa ajamaan maksiminopeutta."
Varmaan se virhe tuli tuossa sanassa "suora". Peruutetaan niin loppuu jänkkääminen.
Joo, saa olla suora jos katu muilla ominaisuuksillaan viestii sopivasta ajonopeudesta tonttikadulle. Siihen kuuluu vaikkapa korttelirakenne, katuliittymien määrä, suojatiet jne.

[MRe]

^^^Mohkku kirjoitti asiaa ja juuri sitä mitä minäkin olen omaan epäonnistuneeseen ja sarkastiseen tyyliini yrittänyt: turha sitä ajoradalla ajoa on kuorruttaa millään perustelulla. Jos ajaa, niin ajaa. Don't give a fuck. Mutta ei keksi sille mitään perusteluja, jolla se jotenkin saadaan näyttämään olosuhteiden pakolta tai muulta hyväksytyltä toiminnalta.

[MRe]

Ja sitten toiseen ikuisuusaiheeseen: kelvien reititykset. Ruoholahdessa kun ajaa sitä kanavanrantaa pohjoispuolella, niin yht'äkkiä pyörätie katoaa, kun alkaa Kellosaarenranta (katu). Eli siis tässä kohden. Useamman kerran ajoin tuossa väärin, kunnes tajusin, että siinä tosiaan on mentävä kadulle ajamaan.

[El-Carpaso]

Pimeitä risteyksiä täytyy voida varoa, kun mistään muusta ei väistämisvelvollisuutta voi tietää kuin väistämisvelvollisen autoilijan käytöksestä. Siksi jokaisen vastuu ja velvollisuus on ajaa lenkkinsä siellä, missä se on mahdollista sääntöjen puitteissa.

Mä kyllä olen tuon tyyppisissä tilanteissa onnistunut yleensä selvittämään risteävän tien väistämisvelvollisuudet katsomalla onko niillä joku liikennemerkki tai muu opastin osoittamassa väistämisvelvollisuutta. Toinen mikä toimii myös hyvin on tuntea ne paikat, missä ajaa. Tällöin on jo etukäteen ollut mahdollisuus havainnoida risteävien teiden väistämisvelvollisuudet ja sitä kautta olla niistä tietoinen.

Kuten mönkkärillä ei saa ajaa toisen maalla tai

En tiedä miten liittyy keskusteluun kun ei liity turvallisuuteen juurikaan. Moottoriajoneuvojen yleinen maastoajokielto liittyy huomattavasti enemmän omaisuusvahinkojen välttämiseen ja todennäköisesti myös luontoarvojen suojeluun.

ruutiasella harjoitella ammuntaa virkistysalueella, vaikka sitten omistaisi tuon alueen.

Varmaan vähän riippuu virkistysalueesta ja käytössä olevista määritelmistä. Edelleen en tiedä miten liittyy liikenneturvallisuuteen.

Toki ymmärrän, että monissa paikoissa olosuhteet ihan normaaleilla asiointimatkoillakin on surkeat ja houkutus ajoradan käyttöön kasvaa. Sitten pitää vain tehdä päätös, ajaako lainvastaisesti ajoradalla vai ajaako erityistä varovaisuutta noudattaen pyörätiellä. Olennaista kuitenkin on se, että tekee päätöksen rehellisesti ja jos siihen sisältyy lain rikkominen, sitten rikotaan lakia. Silloin ei aleta perustella, että tuon halkeaman ja 23 mm renkaiden takia juuri minun ei nyt ole pakko pyörätietä käyttää. Tiestön kunto on muuten yksi syy minun pyöräni rengasvalintaan. 30 mm olisi kevyempi, mutta 40 mm on parempi. Tiestön kunnolle kun en mitään voi.

A) On paikoin vaikeaa ajaa kevyen liikenteen väylällä, jos esim. työmiehet häätää sieltä pois tietöiden johdosta. Toisaalta varmaan pakko sinne on sitten änkeä ja noudattaa lakia kun seuraavan kerran noin käy.

B) Jos tien kunto on sellainen, että kalustovauriot ovat vain ajan kysymys, en näe velvoittavia syitä jatkaa pyörätien käyttöä. Jos taasen tien kunto on sellainen, että henkilövahingot ovat vain ajan kysymys, sitä suuremmalla syyllä on oikeus siirtyä ajoradalle. Mä nyt en ole vähään aikaan osunut kevaripätkälle, jossa olisi fillarin vetänyt railon takia nurin, mutta on niitäkin muissa kaupungeissa näkynyt. Toisaalta kalustoa vaurioittavat liikennejärjestelyt kevyen liikenteen väylillä ovat varsin yleisiä ja jos mulla joku kapeanakkinen maantiepyörä olisi en mä ko. kelveillä ko fillarilla ajelisi, ellei mulla olisi maksusitoumista kaupungilta uusiin vanteisiin aina kun paskovat.

C) Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi monille pyöräilijöille on ok, että suomessa pyörätiet saa rakentaa niin kelvottomaan kuntoon, ettei täällä pärjää normaaleilla renkailla. Vai pitäisi hankkia 40mm renkaat, että voi noudattaa lakia. Miettikää millainen myrsky siitä syntyisi, jos esim. Helsinki jättäisi jalkakäytävät talvella auraamatta ja kehottaisi valittajia hankkimaan lumikengät. Nuolluille ajoradoille uskaltautuvia haukuttaisiin nettifoorumeilla lainrikkojiksi. Harvoinhan pyörätiet on niin huonossa kunnossa, ettei siellä pärjäisi kapeilla renkailla, mutta tuo asenne on silti käsittämätöntä.

Onneksi sentään uuden tieliikennelain myötä ei enää ole pakko ajaa vasemmalla puolella kevyen liikenteen väylää. Lähtökohtaisesti polkupyörän pakottaminen ajamaan muuta ajoeuvoliikennettä vastavirtaan on jäätävän huono idea. Jos polkupuyörä kulkee samalla puolella liikennevirran kanssa, on fillarin havaitseminen myös autoilijoille paljon helpompaa. Mistä päästäänkin tosiaan siihen, että tulevaisuudessa turvallisempaa ajoa ajoradalla voidaan perustella suoraan risteysriskien vähentämisellä.

[Fuuga]

Hohhoijaa. Jotenkin olisi voinut arvata, että tähän keskusteluun ei olisi kannattanut ryhtyä ollenkaan...

Ei niin varsinkin kun lainasit minua ja vastasit toisen kaverin kommenttiin.

Voidaan lopettaa tämä tähän. En opponoi sinua. Minusta nyt vain olisi mielenkiintoista nähdä tuollainen diagonaali kaava.


just do it

[Fuuga]

Ja sitten toiseen ikuisuusaiheeseen: kelvien reititykset. Ruoholahdessa kun ajaa sitä kanavanrantaa pohjoispuolella, niin yht'äkkiä pyörätie katoaa, kun alkaa Kellosaarenranta (katu). Eli siis tässä kohden. Useamman kerran ajoin tuossa väärin, kunnes tajusin, että siinä tosiaan on mentävä kadulle ajamaan.

Joskus nuo muodostuvat erityiseksi ongelmiksi siksi, että osa pyöräilijöistä arkailee pyöräillä kadulla ja siksi ajelevat missä sattuu.

Toinen vinkeä paikka on tai oli, en ole aivan varma kun harvoin siellä enää ajelen, Hesarin ja Maskun risteys oopperalta stadikalle, jossa kävelijöiden ja pyöräilijöiden kaistat vaihtavat/vaihtoivat puolta.

just do it

[Fuuga]

Mä kyllä olen tuon tyyppisissä tilanteissa onnistunut yleensä selvittämään risteävän tien väistämisvelvollisuudet katsomalla onko niillä joku liikennemerkki tai muu opastin osoittamassa väistämisvelvollisuutta. Toinen mikä toimii myös hyvin on tuntea ne paikat, missä ajaa. Tällöin on jo etukäteen ollut mahdollisuus havainnoida risteävien teiden väistämisvelvollisuudet ja sitä kautta olla niistä tietoinen.


B) Jos tien kunto on sellainen, että kalustovauriot ovat vain ajan kysymys, en näe velvoittavia syitä jatkaa pyörätien käyttöä. Jos taasen tien kunto on sellainen, että henkilövahingot ovat vain ajan kysymys, sitä suuremmalla syyllä on oikeus siirtyä ajoradalle.

C) Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi monille pyöräilijöille on ok, että suomessa pyörätiet saa rakentaa niin kelvottomaan kuntoon, ettei täällä pärjää normaaleilla renkailla..

En mä kyllä autollakaan ajaessa perusta päättelyäni risteävän ajoneuvon käytökseen ennakkokäsitystä saadakseni, vaan niihin merkkeihin mitä viranomainen on sinne määrännyt. Ei siitä tulisi mitään jos ajoneuvoihin perustaisi.

Olen viime vuosina osoittanut Ely-keskukselle puolen kymmentä paikkaa, joissa varsinkin pimeällä ajaessa on hengenvaarallista ajaa. Kaksi pätkää ovat korjanneet vasta sitten kun sieltä on joku korjattu tsirralla polille. Viimeisin tapahtui aivan valoisalla jolloin 10 cm töyssyä kelvin pinnassa on vaikea nähdä kun ei ole varjoja.

just do it

[nikobiker]

Mutta ei keksi sille mitään perusteluja, jolla se jotenkin saadaan näyttämään olosuhteiden pakolta tai muulta hyväksytyltä toiminnalta.

Eli sinusta ei ole hyväksyttävää ajoradalla pyöräily edes sillä perusteella, että liian iso prosentti autoilijoista ei noudata väistämissääntöjä kelvin suhteen (kolmion/stop-merkin takaa eteen tulevat, pyörätienjatkeen yli kääntyvät, oli pimeä risteys tai ei, asialla ei tunnu olevan väliä)? Kuten sanottu, ei autoilijan saman suuntaisella ajoradalla tarvitse miettiä tuleeko joku kolmion takaa kylkeen. Kelvillä pyöräilevänä joudun olemaan hereillä ja varovainen asian suhteen jatkuvasti. Riippumatta siitä ajanko maastopyörällä 15 km/h vai maantiepyörällä 30 km/h. Joka viikko ajaisin kolarin liikennesäännöistä välittämättömän autoilijan kanssa, jos pitäisin etuajo-oikeudestani kiinni (viimeks nyti lauantaina kahdesti samalla lenkillä). Monta kertaa vuodessa tulee tilanteita, joissa pääsisin hengestäni.

Puhumattakaan nyt siitä, mikä vaikutus em. asioilla on pyörällä liikkumisen sujuvuuteen. Kyllä sekin harmittaa. Vaikkei tarvitsekaan neljääkymppiä olla koko ajan ajamassa. Eli don't give a fuck, teen usein "laittoman" valinnan ja valitsen vain sen mahdollisuuden, että saan välillä tööttiä osakseni. Todennäköisyys tulla auton jyräämäksi ajoradalla on promillen luokkaa verrattuna pyörätienjatkeeseen.