Itselläni on täysjäykässä 29erissä Almotionit 55mm leveänä ja olen sillä gridaillut vaikka se onkin täysin väärin ajettu ja harrastettu. Melkein kilon painoiseksi renkaaksi tuo rullaa hämmästyttävän hyvin. Moni puolet kevyempi kumi rullaa huonommin. Lisäksi tuo on huonommilla sorateillä oikein mukava. Asennettu tietenkin tubelekseksi.Alkujaan tämän lähetti scellus
Veteraani
Lainasin ja korjasin.
Mä taasen olen sitä mieltä, että väärin ei voi graindailla ja niinpä sen kai piti alun alkaen mennä. Kovasti nopeasti pyöräteollisuus vaan heräsi gg-skeneen mukaan ja vielä nopeammin loi käsityksen siitä, että ilman levyjarruja, läpiakseleita, tiputettua chainstayta, 69-asteista keulakulmaa, dropper-tolppaa ja vähintään etujousitusta graindaaminen on lähestulkoon mahdotonta tai vähintäänkin kapinallista. Ja se, jos joku uskaltaa tuota kehitystä kyseenalaistaa, vasta kapinallisuuden huipentuma onkin. Mutta joo jatkaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Täyjouskarissa mulla on RaRat 63mm leveänä ja ne rullaa tosiaan oikein hyvin. Sillä en ole pakollisia siirtymiä lukuunottamatta grindaillut.
Veteraani
Ainiin, unohdin teräsrungon...sekin pitää olla - koska muoti. Tietenkin ja siitäkin huolimatta, että ainakin puolet teräksen parhaista ominaisuuksista jää hyödyntämättä noiden aikaisemmin mainittujen pakollisten ominaisuuksien takia. Mutta silti kaikki pitää saada mahtumaan samaan pakettiin. Siitäkin huolimatta, että lopputulos olisi ylijäykkä ja ylipainoinen. Koska muoti.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Palstajyrä
Minä kun pidän lokareita, korkeuskin alkaa herkästi ahdistaa.
En tietenkään tiedä, olisiko joku muu rengas vielä parempi. Meistä harvalla on mahdollisuus/kiinnostusta useampaa vaihtoehtoa testata. Nykyinen on hyvä silloin, kun pysytään asfaltilla ja hyväpintaisella soratiellä. Tuon jälkeen kyllä nopeasti alkaa varmasti löytyä selvästi parempiakin vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti em. olosuhteiden kustannuksella. Nanojen ominaisuuksista kovapintaisilla teillä ajamiseen saa viitteitä ainakin tästä testistä:Mutta itsepä tiedät omat tarpeesi parhaiten. Jos olet sitä mieltä, että Marathon on paras rengas sinun käyttöösi, niin sitten se on sitä. Ajattelin vaan, että kun renkaiden vaihtamisessa on se muutaman minuutin duuni ja rengaspari ei nyt ihan mahdottomia kustannakaan, niin voisi olla kokeilunarvoinen asia, jos et oikeita gg-renkaita ole koskaan kokeillut.
http://www.bikeradar.com/road/gear/c...-review-50828/
Toki noin, jos maksimoidaan maastoajo-ominaisuuksia. Itse en siihen pyri, vaan kiinnostavaa on mahdollisimman toimiva kokonaisuus niihin olosuhteisiin, jossa pyörääni käytän.Järkevintä on vertailla suurinta runkoon mahtuvaa 700c-rengasta suurimpaan mahtuvaan 650b-renkaaseen. Näiden välillä valinnan joutuu tekemään, jos tarkoituksena on maastoajo-ominaisuuksien maksimointi.
Palstajyrä
Kiinnostava kysymys onkin se, oliko ensin muna vai kana. Onhan tälläkin palstalla toistuva ilmiö se, kun joku kysyy suosituksia pyörästä ja kun saksalaisten nettikauppojen malleissa on hintaansa nähden parhaat speksit, ne saa parhaat suositukset. Tuosta maailmasta teollisuus leipänsä etsii. Viis rungon ominaisuuksista yms. vaikeammin arvioitavista asioista.
Vanha jäärä
Voi tehdä niin että ostaa Canyonin, saa siitä osat, sitten kun itkee verta sen alumiinirungon kanssa niin ostaa teräsrungon tilalle ja on onnellinen. Eräälle.. Kaverille kävi näin.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Jäsen
Mikäs vika canyonin alurungossa oli (paitsi se että siinä ei oo läpiakseleita
Veteraani
Canyonista puheenollen: niitten uuden kuitukrossarin geometria on käytännössä kopioitu mun Cyclosta
Ajoin sitten Korson kuitukeulalla ja palasin teräksiseen. Geometria toimii kuitenkin sen kanssa paremmin. Nopeampi ja tarkempi ohjaus, mutta kuitenkin vakaamman oloinen kokonaisuus. Korson radalla on sen verran juurakkopätkiä, että etupään jäykkyyden huomasi ja teräskeula olisi ollut juurakoissa mulle nopeampi. Jos ajaisin kärkivauhteja, kuitukeulan tarkempi ohjattavuus luultavasti korostuisi ja mielipide voisi olla toisenlainen.
Jos yhtään kiinnostaa, miten oma pyörä toimii, kun sitä ajaa pyörän ominaisuuksien ja kuskin osaamisen äärirajoilla, kannattaa jo ihan vaan sen vuoksi käydä kokeilemassa noita harrastekrosseja. Vaikka kuinka yrittäisi lenkeillä vetää itsensä samalla tavalla rajoille, niin se ei vaan multa ainakaan onnistu. Muutenkin cyclocross on kuin gg:tä doupattuna ja se se kehittää pyöränhallintaa todella hyvin. Suosittelen! (LJL kanssa mukaan HEL CX:ää ajamaan hophop)
Löysin myös ekan selkeästi huonon puolen vannejarruista: kerran jalkautumistilanteessa hyppäsin pyörän päälle takaisin vähän ohi ja tipahdin takarenkaalle. Jarrulänki raapaisi kivan jäljen sisäreiteen ja nyt siinä on lisäksi sellainen 10x10 cm mustelma. Levareilla ei olisi käynyt noin. Mutta kuusi tai seitsemän vuotta krossailua tarvittiin, että noin kävi, eli toivottavasti ei toistu ihan heti..
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vanha jäärä
Keskiön ritinä muistutti hieman kuplamuovin rytistämisestä lähtevää ääntä. Ritcheyn Swisscross perus BSA:lla on silkkaa erotiikkaa tässä suhteessa ja muutenkin.Mikäs vika canyonin alurungossa oli (paitsi se että siinä ei oo läpiakseleita
Suatan osallistua lähiaikoina Helkkari-CX:ään.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Veteraani
Mahtavaa! Heti vaan lauantaina Kivikkoon mukaan. Siellä voi päästä telkkariin, kun YLE televisioi myös krossikisan...
(Sorry off topic)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Mulla on Blackburnin Outpostin isompi versio. Tuon kanssa en ole huomannut, että tarvitsisi polkea jalat leveämmällä, mutta toisaalta se voi olla yksilöllistäkin. Laukku voisi olla isompikin oman pyörän puolesta. Laatu on hyvän oloista, joskin vettä saisi pitää paremmin.
http://www.blackburndesign.com/en_eu...bag-large.html
Palstajyrä
Riippuu varmaan polkimien leveydestä. Alumiinirunkoisessa on usein paksummat putket kuin teräksisessä, joten putkien suojaan mahtuu laukkukin paremmin pois polvien tieltä.
Jäsen
Johan ny. Ei mulla vaan ritissy vaikka pari vuotta ajoin. Eikä ritise jatkossakaan sillä bussikuski mun yksilön ryttäs käyttökelvottomaksi ja näin ollen mahdollisti vaihdon kuitupyörään. Tosin siinäkin pressfit eli koputtaa puuta.
Jäsen
Mikäs on raadin mielestä se maukkain tai hinta/laatusuhteeltaan paras teräksinen runko gg- ja yleispyörään? Bsa-bb ja levyjarrut lähtökohtana, jos käsissä olevista osista vaikka pyörän laittaisi.
Tämmöinen on itsellä sattunut ajatuksiin https://masoncycles.cc/products/resolution-frameset
Sent from my iPad using Tapatalk
Veteraani
Näihin mielipiteisiin ei ole raadin hyväksyntää, mutta tässä jotain, mitä itselleni tuli mieleen: Mason on hieno, joskin voi olla todella jäykkä, koska viistoputki näyttäisi olevan 38-millinen ja jos satulaputkikin on Lifeä, on sekin ylikokoinen. Shand Stooshie on vähän vastaava ja Stoater perinteisellä emäputkella ja teräskeulalla. Ritchey-uutuus Outback vaikuttaa myös hienolta, kunhan tulee myyntiin ja putkien sekä ei ylikokokeulan perusteella sen voisi ainakin olettaa olevan Masonia mukavuuspainotteisempi. Kaikki noi on kyllä sellaista hintaluokkaa, että samaan rahaan alkaa jo saamaan mittatilausrunkojakin.
Hintalaatusuhteen puolesta Fairlight Faran voisi olla aika vahvoilla. Suunnilleen puolet edellisä edullisempi, mutta Reynolds 631 eli ei ole kevyin mahdollinen, mutta kevyempi ja minusta hienompi kuin muut hintaisensa. Faranin EN-normeihin tehty levarijäykkyinen haarukka on tosin ylipainoinen. Se että joka koosta löytyy lyhyt ja pitkä versio, takaa että löytyy ainakin lähelle oikea geometria sekä pers-, että pääjalkaisille. Jos 32c renkaat riittää, niin saman firman Strael on todella hieno ja kevytkin. Yksi hyvän hintalaatusuhteen runko voisi olla Soma:lta esim. Double Cross Disc. Viimeisenä vielä Hra. Fairlightin (eli Genesiksen entisen pääsuunnittelijan) enemmän putiikkirunko Wold Elm, joka tyylillisesti miellyttää itseäni, mutta alkaa olla custom-rungon hinnoissa myös.
Jos pyörää on tarkoitus käyttää myös talvisin autoteillä tai esim. Hesan suolatuilla kelveillä, päätyisin itse rosteriin, titaaniin tai kuituun. Tai sitten isompien firmojen esim. All Cityn teräsrunkoon, jossa on ed-coatingit estämässä ruostumista (ja jotka ei ole ihan niin arvokkaita ruostutettavaksi). Niillä on se uusi Cosmic Stallion. Joku Columbus Lifen tyyppinen todella ohutseinämäinen putki kun ruostuu suolasta aika nopeasti puhki. Nimimerkillä: "Kokemusta on"
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Maukkaudesta tiedä, mutta Foxcompilla on Macho Man Disc tarjouksessa. Luulisi olevan aivan kelvollinen tuohon hintaan. http://www.foxcomp.fi/all-city-macho-man-disc
Veteraani
^ joo tai Macho King, joka on lähempänä Masonia, mutta 600 euroa edullisempi ja kestää paremmin talvea.
http://www.foxcomp.fi/all-city-macho-king-853-frameset
Suunnilleen Masonin hinnalla pitäisi tosiaan onnistua jo vaikka Cyclolta KVA MS3 -runko kuitukeulalla ja sen kanssa ei sitten tarvitsisi huolehtia ruostumisesta.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Veteraani
Ainiin...se maukkain. Hmm... Independent Fabrication ja Stinner Frameworks ainakin on sieltä maukkaimmasta päästä ja ne taitaa tehdä molemmat (tai ainakin IF varmasti) teräsrungot ilman huohotusreikiä eli niin, että kosteus ei pääse putkiin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
Jos Jariin päädyn niin kumpi runkokoko? 175cm pitkä kuski 81-82 inseam mitalla. Bike-discountin aspa suositteli 56 kokoa mikä kyl erityisesti standoverin puolesta kuulostaa isolta...
Pyörä Fuji Jari M (54) Fuji Jari L (56) Head angle 71,5 72 HT length 150 170 Reach 370 379 Standover 804 824 Stack 572 592 Seat tube angle 73 73 Wheelbase 1016 1027 Chainstay 435 435
Jäsen
Saman kokoisena kuskina ja omaan grinderini mittoihin vertaamalla M ehdottomasti.
Vakiovieras
Pyöräkokoon vaikuttaa moni tekijä pituuden ja inseamin lisäksi, mutta äkkiseltään arvioituna muita mittojasi tietämättä koko vaikuttaa isohkolta. Suhtautuisin suositukseen varsin varovasti ja miettisin M -kokoa...
Vakiovieras
Ok, kiitoksia!
Aktiivijäsen
Itse uskon että viistoputkella ei ole käytännössä mitään vaikutusta mukavuuteen, mutta sillä on vaikutusta painoon, kestävyyteen sekä sivuttaisjäykkyyteen. Itsekin olet joskus sanonut, että teräsputki ei jousta pituus-suunnassa.Sen sijan Ritchey taivutetuilla seatstaysilla voisi olla aika paljon vaikutusta mukavuuteen. Satulaputkella on toki suoraan vaikutusta mukavuuteen.
Vakiovieras
kannattanee myös tuon reachin kannalta asiaa pohtia
Sent from my iPad using Tapatalk
Banned
Juu, tossa Jarissa on lyhyehkö reach. Esim. Canyonissa mulla reach 387 mm ja runko vain kokoa 53 cm, 80 mm stemmi ja ukko 173 cm.
Vakiovieras
Sama reach tuossa on kuin GT Gradessa (53cm) ja Divergessä (54cm)? Divergessä vielä 3mm lyhempi. Vai onko noikin sit lyhyitä. Toki Konassa ja Tripsterissä on jonkunverran pidempi reach sitten. Sit taas 56cm Jarissa on standover jo hiukan yli oman 81-82cm inseam mitan.
Emmää tiedä. Sen takia mä täällä kyselenki ku näistä mitää ymmärrä vaikka vaatimuksia pyörälle alkaakin olla. Maasturi puolella paljo helpompaa kun käytännössä aina M-kokoinen on oikea viimeistään stemmiä vaihtamalla.
Joku tulee varmasti pian ehdottomaan et ostaisin kivijalasta jolloin saisin paremmin apua koon valintaan yms. Mä mielelläni ostaisinkin kivijalasta mut kun tähän mennessä ainoa vaatimuksia vastaava minkä oon löytänyt on Rove NRB. Omasta LBS:sta meinasin jo Divergen ostaa ja tehdä kompromissin jarrujen ja tire clearancen suhteen mut sit kävikin ilmi, että ko. mallia mitä olin katsellut niin ei saada Suomeen kuin jonain fakin turkoosina. Se meni siinä sitten.
Ei mulla edes kovin mahdottomat vaatimukset mun mielestä oo. Hinta noin 2 tonnia (miel. alle), levarit (miel. hydet), 2x10/11 vaihteisto, iso tire clearance ja läpiakselit (future proof), kierrekeskiö, paikat lokareille ja edes jollainlailla siedettävä väri. Mieluisin olis keltainen mut niitä nyt ei varsinkaan oo näkynyt. Käyttötarkoitus jokapaikanhöylä maantievehje niille lenkeille kun ei maastopyöräilyyn ei ole aikaa tai ei huvita.
Tosiaan tämänhetkiset vaihtoehdot on tuo Fuji Jari ja Kona Rove NRB. Option optiona Tripsteri runkosettinä aka ikuisuusprojekti jos itse kasaan.
Veteraani
Maantietankoiset ovat vähän tarkempia rungon koon puolesta, useimmiten viisasta valita ns. pienemmältä puolelta kun tietää asettuvansa kahden väliin. Katsoin nuo Jarin mitat ja siitä koko 54 on varmasti riittävän lähellä oikeata, oletettavasti 100 mm stemmi on sopivin. Uskaltaa tuon pyörän koon puolesta hankkia kokeilemattakin.
Veteraani
Juu liiallista sivuttaisjäykkyyttä nimeomaan tarkoitin. Häviää "steal is real" -fiilis. Spiritin superylikokoisia viistoputkia customrunkomaakarit suosittelee yleensä lähinnä isokokoisten kiritykkien maantiekilpureihin. "Tavallisille" ihmisille riittävän jäykän keskiön saa aikaiseksi ulkomitaltaan pienemmälläkin putkella, jolloin myös painoa voi jopa säästyä vähän. Spiritin 38-millinen viistoputki on muistaakseni jonkun verran painavampi kuin vaikkapa 35-millinen Life 0.45 seinämällä tai 31,7-millinen Zona 0.5 seinämällä. Ja vaikka täällä ne, ketkä vannoo kuiturunkojen nimeen, on sitä mieltä, että mahdollisimman jäykkä runko on aina ja kaikille paras, minusta se ei ole niin. Varsinkaan sellaisessa pyörässä, joka on tarkoitettu ajettavaksi epätasaisella alustalla.Itse uskon että viistoputkella ei ole käytännössä mitään vaikutusta mukavuuteen, mutta sillä on vaikutusta painoon, kestävyyteen sekä sivuttaisjäykkyyteen. Itsekin olet joskus sanonut, että teräsputki ei jousta pituus-suunnassa.
Toinen ongelma on se, että mitä suurempi on putken halkaisija eli putken kaarevuussäde, sitä helpommin siihen tulee denttejä. Spirit on vielä 0.4 keskipaksuudella, niin ei tarvitse kovinkaanmoista kolausta, kun tulee lommo. Vähän pienemmällä halkaisijalla oleva putki olisi siksi itseasiassa käytönkestävämpi. Myös siksi, että kun putki joustaa sen aavistuksen verran, rasittuu saumat vähemmän.
Tuolla jossain edellisellä sivulla oli se Cyclingtipsin podcast, missä keskusteltiin jäykkyysaiheesta polkemistehokkuuden kannalta. Ymmärrys alkaa kääntymään siihen suuntaan, että jäykin mahdollinen ei suinkaan ole kaikille edes tehokkain mahdollinen.
Ritsin mukavuuspainotteisuuden ajattelin syntyvän lähinnä 1 1/8 emäputkesta ja sen seurauksena joustavammasta etupäästä, mutta voi tosiaan ne taivutetut chainstaytkin jotain tehdä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
GT Grade vaikuttaa ainakin mittojen puolesta lyhyen puoleiselta. Nopeasti katsottuna tuossa Fujissa ja Konan Rove NRB -mallissa on aika erimittaiset geot, sopivuus riippuu sitten omista mieltymyksistä, kehon mittasuhteista, liikkuvuudesta ja tietenkin käyttötarkoituksesta. Jos noissa on vielä mietittävää, niin kannattaa kokeilla mitoituksiltaan erilaisia pyöriä. Stack ja reach mitta ovat myös toisistaan riippuvaisia, jos stack kasvaa, niin reach lyhenee keulakulman suhteutettuna, tuo näkyy hyvin esim. Fuji Jarin geometriataulukosta (s- ja m-koko), tää varmaan olikin jo tiedossa. Eihän pyörän rungon tarvitse millilleen olla oikean kokoinen, mutta rungon pitäisi mahdollistaa lopullinen hienosäätö putkiosilla itselle sopivaksi...Sama reach tuossa on kuin GT Gradessa (53cm) ja Divergessä (54cm)? Divergessä vielä 3mm lyhempi. Vai onko noikin sit lyhyitä. Toki Konassa ja Tripsterissä on jonkunverran pidempi reach sitten. Sit taas 56cm Jarissa on standover jo hiukan yli oman 81-82cm inseam mitan.
Emmää tiedä. Sen takia mä täällä kyselenki ku näistä mitää ymmärrä vaikka vaatimuksia pyörälle alkaakin olla. Maasturi puolella paljo helpompaa kun käytännössä aina M-kokoinen on oikea viimeistään stemmiä vaihtamalla.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit