Power tap ja muut voimamittarit!!

[gobbif]

Jännää, jos Power2max:n NG-mallissa on tollanen bugi. Vastaavaan en ole törmännyt omalla Type S:ää edeltävällä mallilla ainakaan. (Type S:llä vielä liian vähän käyttöä takana että voisi arvioida ollenkaan vakavasti sitä)

[Knut]

P2M NG:ssä en ole huomannut bugeja. Ainoastaan kadenssi tulee viiveellä, mutta se lienee kaikkien P2M mittareiden ominaisuus ja sen voi korjata erillisellä kadenssimittarilla. Vanhemmassa vuoden 2014 loppupuolella ostetussa Type S mittarissa sen sijaan olen huomannut tämän datapiikkibugin. Voisin kaivella firmware version, jossa tämä esiintyy. Uudemmassa 2016 loppupuolella hankitussa Type S mittarissa tätä ei esiinny.

[ElBike]

Moikka, kun viimeeksi perehdyin wattimittareihin oli wattikammet juuri tulleet markkinoille. En halunnut olla edelläkävijä vaan katsoa miten ne toimii käytännössä. Koska en saa ajeluistani palkkaa, pitää vähän miettiä sijoituksia. Tehoilla ajelu on tuttua trainerista, mutta olisi kiva ajaa treenejä kadullakin perustuen tehoihin.

Mikä on nyt järkevin mittari hintalaatusuhteeltaan? Itseltä löytyy Garmin Edge Ant+ tuella. Takanapa-tyyliset hylkään varmaan siksi että on niin naitettu kiekkoon ja vanteeseen. Olisi kiva että tehomittaus olisi käytössä myös levykiekon kanssa.

[kolistelija]

Moikka, kun viimeeksi perehdyin wattimittareihin oli wattikammet juuri tulleet markkinoille. En halunnut olla edelläkävijä vaan katsoa miten ne toimii käytännössä. Koska en saa ajeluistani palkkaa, pitää vähän miettiä sijoituksia. Tehoilla ajelu on tuttua trainerista, mutta olisi kiva ajaa treenejä kadullakin perustuen tehoihin.

Mikä on nyt järkevin mittari hintalaatusuhteeltaan? Itseltä löytyy Garmin Edge Ant+ tuella. Takanapa-tyyliset hylkään varmaan siksi että on niin naitettu kiekkoon ja vanteeseen. Olisi kiva että tehomittaus olisi käytössä myös levykiekon kanssa.

Riippuu mitä haluat mittariltasi. Hyvää hintalaatusuhdetta löytyy suunnilleen väliltä 500-1000 euroa, että joudut kyllä budjettiakin miettimään.

Siinä joutuu valitettavasti itse miettimään haluaako mitata yhtä jalkaa, kahta jalkaa yhdellä mittauspisteellä vai kahta jalkaa erillisillä mittauspisteillä. Sen lisäksi mittari voi sijaita polkimessa, kammessa tai spiderissä.

Jos mielipidettä kysyt, niin tonnin paikkeilla pyörii Power2Max ja Garmin Vector.2 Molemmat tuntuu oikein käytettynä hyviltä laitteilta, P2M tarjoaa vähemmän mahdollisuuksia käyttäjän virheelle.

[CamoN]

Kolistelija kirjoitti perusasiat tiiviisti ja selkeästi, jos oppimäärää haluaa laajentaa niin tutustuisin ensimmäisenä DCRainmakerin tehomittarin osto-ohjeeseen joka on päivittynyt vuosittain, edellisen kerran viime syyskuussa.

Ainoastaan sen lisään, ettei mittauksen teknisestä toimivuudesta ja mittarin yleisestä luotettavuudesta kannata olla huolissaan. Kaikki tunnettujen valmistajien mittarit on kuntoilijan käyttöön riittävän tarkkoja. Eroja syntyy yhteensopivuudessa (pyörään), asennuksen helppoudessa/siirrettävyydessä, virtalähteissä ja erilaisissa rajatapauksissa, joissa jotkut mittarit on alttiita virheellisille mittauksille. Mielestäni sekä yli 500€ että yli 1000€ mittareissa hinta/laatusuhde on sinänsä kohdallaan, nuo mainitsemani muuttujat vaan määrittelevät miten mittari sopii yksilölliseen käyttötarkoitukseen.

Oma suositukseni - jos haluaa ainostaan tehomittauksen keskiön alueelta mahdollisimman halvalla, Stages on kätevä vaihtoehto 500-750€ hintaluokassa.

[paaton]

Ja vaihdettavuudesta haaveillessaan kannattaa varmistaa sen kammen sopivuus omiin pyöriin. Edes stagesin kampi ei olisi tainnut sopia trekin crockettiin, 4iiii ei ollut edes lähellä.

[kervelo]

Uusi tulokas tehomittarimarkkinoille: Easton Cinch
http://pelotonmagazine.com/gear/east...h-power-meter/

[CamoN]

Varsin mielenkiintoinen vaihtoehto krossariin tuo Eastonin tulokas. Mittaus kampiakselista vain vasemmalta, USB-ladattava 400h käyttöä kestävä akku ja siisti paketointi. Alkuvuodesta harkitsin Easton EC90SL -kampia cycloon ja silloin päädyin toiseen ratkaisuun, koska Eastoneiden kanssa ei olisi oikein jäänyt optiota tehomittarin käyttöön (kun en halunnut poljinpohjaista mittaria). Nyt se optio olisi olemassa.

[elasto]

Lienee sama kuin tämä Racefacen tekele: https://www.raceface.com/products/mi...ter-microsite/

[pikku-mihkali]

Varsin mielenkiintoinen vaihtoehto krossariin tuo Eastonin tulokas. Mittaus kampiakselista vain vasemmalta, USB-ladattava 400h käyttöä kestävä akku ja siisti paketointi. Alkuvuodesta harkitsin Easton EC90SL -kampia cycloon ja silloin päädyin toiseen ratkaisuun, koska Eastoneiden kanssa ei olisi oikein jäänyt optiota tehomittarin käyttöön (kun en halunnut poljinpohjaista mittaria). Nyt se optio olisi olemassa.

ööö.. jos ja kun se mittaus on akselissa niin miten se mittaisi vain vasemmalta. Minun alhaisen tason teknisen ymmärrykseni mukaan se mitannee kyllä kokonaistehoa akselilta johon vaikuttanee oikea ja vasen puoli.

Muuten toi on kyllä fiksun oloinen konsepti. Akselista ne tehot on loogista mitata, helppo suojata, ei mekaanista rikkoutumisvaaraa etc...


Sent from my iPad using Tapatalk

[CamoN]

Oikea poljin on kiinni oikeassa kammessa. Oikeassa kammessa tai kampiakselin päässä on kiinni rataskeskiö, johon kiinnitetään ratas. Ketju asetetaan rattaalle. Oikeaan polkimeen kohdistettava vääntö välittyy ketjulle kampiakselin pään ja/tai rataskeskiön, sekä rattaan kautta.

Vasen poljin on kiinni vasemmassa kammessa. Vasen kampi on kiinni kampiakselissa, jonka toisessa päässä on rataskeskiö. Rataskeskiöön kiinnitetään ratas. Ketju asetetaan rattaalle. Vasempaan polkimeen kohdistettava vääntö välittyy kammesta keskiöakselin kautta rataskeskiöön, josta se kohdistuu rataskeskiöön, rattaaseen ja ketjuun.

Jos mittaus olisi rataskeskiössä (esim. SRM, Quarq), mittaus tapahtuisi molemmin puolin koska kumpikin kampi on kiinni akselin päässä, ja akselissa on kiinni rataskeskiö. Kun mitataan kampiakselin vääntymää (eikä rataskeskiön vääntymää), oikean puolen mittaus = vasemmalla polkimella lepäävän jalan pyörimästä vastustava voima.

Rotor INPower on rakenteeltaan Eastonia vastaava. Ja minäkin pidän tuosta rakenteesta. Jossain rinnakkaistodellisuudessa jossa polkupyörien keskiöstandardit eivät ole niin pohjaton suo, ei varmaan ole olemassakaan mitään vasempaan kampeen kiinnitettyjä yhden puolen mittareita vaan ne on kaikki rakennettu kampiakseliin.

(toim. huom. "rataskeskiö" on ihan itse kehittämäni suomenkielinen vastine vieraskieliselle "spiderille")

[pikku-mihkali]

Oikea poljin on kiinni oikeassa kammessa. Oikeassa kammessa tai kampiakselin päässä on kiinni rataskeskiö, johon kiinnitetään ratas. Ketju asetetaan rattaalle. Oikeaan polkimeen kohdistettava vääntö välittyy ketjulle kampiakselin pään ja/tai rataskeskiön, sekä rattaan kautta.

Vasen poljin on kiinni vasemmassa kammessa. Vasen kampi on kiinni kampiakselissa, jonka toisessa päässä on rataskeskiö. Rataskeskiöön kiinnitetään ratas. Ketju asetetaan rattaalle. Vasempaan polkimeen kohdistettava vääntö välittyy kammesta keskiöakselin kautta rataskeskiöön, josta se kohdistuu rataskeskiöön, rattaaseen ja ketjuun.

Jos mittaus olisi rataskeskiössä (esim. SRM, Quarq), mittaus tapahtuisi molemmin puolin koska kumpikin kampi on kiinni akselin päässä, ja akselissa on kiinni rataskeskiö. Kun mitataan kampiakselin vääntymää (eikä rataskeskiön vääntymää), oikean puolen mittaus = vasemmalla polkimella lepäävän jalan pyörimästä vastustava voima.

Rotor INPower on rakenteeltaan Eastonia vastaava. Ja minäkin pidän tuosta rakenteesta. Jossain rinnakkaistodellisuudessa jossa polkupyörien keskiöstandardit eivät ole niin pohjaton suo, ei varmaan ole olemassakaan mitään vasempaan kampeen kiinnitettyjä yhden puolen mittareita vaan ne on kaikki rakennettu kampiakseliin.

(toim. huom. "rataskeskiö" on ihan itse kehittämäni suomenkielinen vastine vieraskieliselle "spiderille")

Seison ojennettuna, noin se menee.


Sent from my iPad using Tapatalk

[zander]

Onko kokemusta Powertap P1:n klossien sopivuudesta Look Keo -polkimiin? Tai käykö Lookin klossit Powertapiin? Ilmeisesti klossit ovat hiukan erilaiset, mutta sellaistakin olen lukenut, että niitä on käytetty ristiin.

Olisi kyllä lähdes ehdoton vaatimus, että yhdet kengät voisi kiinnittää sekä Powertappeihin että joihinkin toisiin polkimiin. Jos yhdet polkimet ostaa, niin ei niitä joka lenkille viitsi pyörästä toiseen välttämättä vaihtaa.

[Antti Salonen]

PowerTapin käyttämät klossit ovat mallia Xpedo Thrust 7. BePro käyttää samoja.

Kuuleman mukaan nuo sopivat ongelmitta Keo-polkimiin. Keo-klossit sen sijaan toimivat huonosti P1:n kanssa, sillä joku pieni ero niissä on muodossa.

[Tinke]

Tuli ostettua 4iiii 105 kampimittari, kun halvalla olevinaan sai. Muutamia juttuja on tässä trainerissa ensiajoilla huomannut.

-Tacx Flow Smart näyttää yläkanttiin tähän verrattuna 5-20W. Ero kapenee ja muuttuu toisinpäin huipputehoilla.
-Wattimäärä seilaa todella paljon 3s averagella, mitä asetusta yleensä käytätte 1 kammen antureilla?
-Pyöritystekniikka vaikuttaa tuohon huomattavasti, jos keskittyy vasemman jalan tasaismpaan pyörittämiseen wattiero pienenee traineriin verrattuna ja yleisesti ottaen teholukema nousee -> vasen jalka heikompi vai tekniikka pielessä ja 3s average liian nopea?
-Garminin kadenssianturi näyttää 1rpm vähemmän
-Garminilla nollaan kalibroitaessa antaa arvoksi 10, mitähän tuo meinaa?

Nyt siis heräsi kysymys tuosta omasta pyöritystekniikasta ja mahdollisesta jalkojen epäbalanssista...

[paaton]

No, ainakaan siihen tacx flow traineriin ei kannata kovinkaan syvällisiä vertailuja tehdä.

[CamoN]

-Wattimäärä seilaa todella paljon 3s averagella, mitä asetusta yleensä käytätte 1 kammen antureilla?
-Pyöritystekniikka vaikuttaa tuohon huomattavasti, jos keskittyy vasemman jalan tasaismpaan pyörittämiseen wattiero pienenee traineriin verrattuna ja yleisesti ottaen teholukema nousee -> vasen jalka heikompi vai tekniikka pielessä ja 3s average liian nopea?

Makuasia, käytän raakaa 1s tehoa. Sanoisin että keskimääräisellä harrastajalla sellainen +-20W haarukka tehovaihtelussa on ihan normaali, jos olevinaan "ajaa tasaisesti" muttei keskity tietyn tehon ylläpitoon. Jos keskittyy ja on mahdollista ylläpitää tasaista tehoa vaikka harjoitusvastuksella, oikein lahjakas pyörittäjä saattaa päästä johonkin +-5W haarukkaan. Jos sellaiseen pystyy ihan huolettomasti ilman armotonta keskittymistä, väittäisin että joko kyseessä on harvinaisen poikkeuksellinen pyörittäjä tai mittaväline pyöristää selkeästi.

-Garminin kadenssianturi näyttää 1rpm vähemmän

Erikoista. Kyseessähän ei ole järin haastava laskutoimitus, mutta jos noin on säännönmukaisesti niin silloinhan toinen sensori pyöristää ylöspäin ja toinen alaspäin.

-Garminilla nollaan kalibroitaessa antaa arvoksi 10, mitähän tuo meinaa?

Zero offset -arvo on täysin triviaali lukema, sen pienuus tai suuruus ei merkitse mitään. Sillä sen sijaan on merkitystä, paljonko sen vaihteluväli on kalibrointikertojen välillä. Sen pitäisi vaihdella lämpötilan mukaan valmistajan määrittämässä haarukassa. Kokemukseni mukaan Stagesissa arvo muuttuu melkein suorassa suhteessa celsius-asteisiin (esimerkiksi jos 0°C = 850, +20°C on todennäköisesti lähellä 870:tä), Quarqissa vaihteluväli taitaa olla (lyhyeen kokemukseen perustuen) kapeampi.

[gobbif]

Makuasia, käytän raakaa 1s tehoa. Sanoisin että keskimääräisellä harrastajalla sellainen +-20W haarukka tehovaihtelussa on ihan normaali, jos olevinaan "ajaa tasaisesti" muttei keskity tietyn tehon ylläpitoon. Jos keskittyy ja on mahdollista ylläpitää tasaista tehoa vaikka harjoitusvastuksella, oikein lahjakas pyörittäjä saattaa päästä johonkin +-5W haarukkaan. Jos sellaiseen pystyy ihan huolettomasti ilman armotonta keskittymistä, väittäisin että joko kyseessä on harvinaisen poikkeuksellinen pyörittäjä tai mittaväline pyöristää selkeästi.

Vaihtelu on tosiaan normaalia ja minun kokemusten mukaan tuo vaihteluväli voisi hyvin toimia nyrkkisääntönä. Jos keskiarvottaa esim. 3s, vaihteluväli saattaa vähän pienentyä kovalla yrittämisellä, mutta ainakin vaihtelu hidastuu eli ei ole joka sekunnilla ihan erilainen lukema. Tehon jatkuva hyppiminen on useimille yllätys ensikertaa tehomittaria kokeillessa (pois lukien trainerin tasaiset ajot).

Aiemmin käytin 1s ja sitä oppi hyvin lukemaan, nykyisin käytössä 3s keskiarvotus (+lap average intervalleja varten). Pidempiä keskiarvoja ei viitsi käyttää kun se ei kerro mitään enää nykytehosta. 1s seuraa esim. mäkiin tullessa tehon muutosta heti, 3s. taas vähän viiveellä, mutta on taas tasaisella mukavampi mielestäni. Voisin elää ihan hyvin kumman tahansa kanssa noista valinnoista.

[Antti Salonen]

1 s teho on siinäkin suhteessa vähän hankala, että useimmissa tehomittareissa viive polkaisusta Garminin näyttöön on välillä 2-3 sekuntia. Esim. PowerTap P1:ssä viive on lähemmäs 3 sekuntia, ja jos 1 s teholukemalla yritin ajaa tasatehoa siinä helposti tavallaan jatkuvasti ylireagoi (ensin kiristää liikaa, sitten keventää liikaa, jne). Tuohon kyllä tottuu, mutta itse ajan mielummin 3 s teholla.

Siinä Garminin näytössä, jolla ajan tehopohjaiset vedot mulla on päällekäin 3 s teho, 30 s teho ja kierroksen keskiteho. 30 s teho on vähemmän tärkeä, mutta siitä näkee 3 s tehoa paremmin jos trendi on väärä suhteessa tavoitetehoon.

[Myllis]

Morijesta.

Oon taistellu nyt jonkin aikaa powertap g3 kanssa. Mittari näyttää polkiessa semmosia wattiarvoja millä voittaisin ranskan ympäriajon vaikka jopolla polkiessa. Ongelma siis on että ihan läpsyttelemällä mittari näyttää poljentatehoksi yli 1000w lukemia. Rpm ja nopeus on kuitenkin realistisia.

Onko muilla ollu tämän tyyppistä ongelmaa vai oonko ite nyt aivan kuutamolla. Toki ensimmäistä kertaa näitten tehomittareiden kans vehtaan ja paljon on varmasti myös omaa tietämättömyyttä mukana.

Kiitos avusta jo etukäteen!

[mkpaa]

Oon taistellu nyt jonkin aikaa powertap g3 kanssa. Mittari näyttää polkiessa semmosia wattiarvoja millä voittaisin ranskan ympäriajon vaikka jopolla polkiessa. Ongelma siis on että ihan läpsyttelemällä mittari näyttää poljentatehoksi yli 1000w lukemia. Rpm ja nopeus on kuitenkin realistisia.

Onko muilla ollu tämän tyyppistä ongelmaa vai oonko ite nyt aivan kuutamolla. Toki ensimmäistä kertaa näitten tehomittareiden kans vehtaan ja paljon on varmasti myös omaa tietämättömyyttä mukana.

Millä mittarilla seuraat sitä? Ainakin Garminissa voi napsutella kalibroinnin. http://thebikegeek.blogspot.fi/2015/...p-g3-with.html

[Myllis]

Tällähetkellä polarin v800. Lisäksi trainerilla reenaillessa oon testaillu iphonella. Molemmilla sama ongelma että teholukemat paukkuu aivan liian korkealla.

[gobbif]

Tehomittareita pitää nähtävästi olla vähintään kaksi, jotta huomaa mittarin poistumisen kalibraatiosta. Mulla on ensimäisen sukupolven Power2max ja hiljattain saatu S-sarjalainen näyttää johdonmukaisesti n. 20% isompia tehoja. Ehkäpä tuo vanha malli kaipaa lähettämistä tehtaalle kalibrointiin, vaikka ikää vasta n. 5 vuotta. (Periaatteessa tuo uusikin voi näyttää väärin, mutta vanha lienee todennäköisemmin pielessä).

Valmistajan mukaan pitäisi pysyä kalibraatiossa vuosia, mutta ehkä heidän käyttöön poikkeavat olosuhteet kuten käyttö talvella tms vaikuttaa poikkeamien tuloon nopeuttavasti. No, saapahan samalla tuonne uudemmat softat ja uudemman lämpätilakompensaation.

[paaton]

On kyllä tehomittarista suuri etu pidemmillä lenkeillä. Jännä nähdä, miten syke käyrä alkaa muuttumaan, jos näitä typerän pitkiä lenkkiä tulee ajettua enemmänkin.
65km kohdalla näkyy kahvitauon vaikutus ja 100km kohdilla varmaankin aerobic decoupling. Ilman wattimittaria tulisi aika isolla varmuudella löysättyä tehoja sykkeen pompatessa liki 20 pykälää ylemmäs.

https://www.strava.com/activities/961584312/analysis

Ja se FTP testi olisi ajettava vähintään kuukauden välein, mieluummin tiheämminkin. Tai sitten täytyisi käyttää softaa, joka osaa arpoa FTP:n ajoista.
Eihän noilla TSS käppyröillä ole psknkaan merkitystä, jos FTP vaihtelee reilusti. Vähän veikkaan, että kovemman kunnon omaavilla vaihtelu on helpostikkin yli 50w.

[gobbif]

On kyllä tehomittarista suuri etu pidemmillä lenkeillä. Jännä nähdä, miten syke käyrä alkaa muuttumaan, jos näitä typerän pitkiä lenkkiä tulee ajettua enemmänkin.
65km kohdalla näkyy kahvitauon vaikutus ja 100km kohdilla varmaankin aerobic decoupling. Ilman wattimittaria tulisi aika isolla varmuudella löysättyä tehoja sykkeen pompatessa liki 20 pykälää ylemmäs.

Tehomittarin avulla näkee kaikkea jännää omasta kropasta, jos katsoo sykettä. Huono nesteytys ja moni muu asia näkyy siitä. Samoin päälle pukkaavan flunssan voi joskus nähdä etukäteen kun lenkki ei oikein kulje ja syke nousee kumman paljon normitehoilla mennessä. Parasta on silti se, että se auttaa ajamaan ehkä tasaisemmin, samoin riittävän hitaasti hitaat ja kovaa kovat. Tehomittarin kanssa voi ajaa hallitusti koviakin intervalleja, joiden teko fiilis- tai syke-pohjalta on tosi vaikeaa.

Säännöllinen FTP-testi toki tarvitaan ja jos lokeissa näkyy jotain poikkeavaa (esim. tunnin tehot > FTP) pitää muistaa päivitellä arvoja. Ainakin mulla myös 1h NP>FTP on yleensä viite liian alhaisesta FTP:stä (tai laiskasti ajetusta/väsyneenä ajetusta testistä). Myös histogrammeista näkee hyvin viitteitä missä se FTP on, sitten kun niitä on aikansa katsellut ja oppinut lukemaan niitä (ja tunnistaa millaisessa ajossa noi ei toimi). Ajan kanssa oppii myös tunnistamaan toimiiko itselle 0.95x20min teho sääntö tai mitä testeissään sitten käyttääkään vai pitääkö kertoimia esim. rukata.

Mulle kaikkein hyödyllisin treenitehon lisäksi on TSS, jolla voi seurata treenimäärää ja pitää sen noston hallittuna.

[paaton]

Tehomittarin avulla näkee kaikkea jännää omasta kropasta, jos katsoo sykettä. Huono nesteytys ja moni muu asia näkyy siitä. Samoin päälle pukkaavan flunssan voi joskus nähdä etukäteen kun lenkki ei oikein kulje ja syke nousee kumman paljon normitehoilla mennessä. Parasta on silti se, että se auttaa ajamaan ehkä tasaisemmin, samoin riittävän hitaasti hitaat ja kovaa kovat. Tehomittarin kanssa voi ajaa hallitusti koviakin intervalleja, joiden teko fiilis- tai syke-pohjalta on tosi vaikeaa.

Säännöllinen FTP-testi toki tarvitaan ja jos lokeissa näkyy jotain poikkeavaa (esim. tunnin tehot > FTP) pitää muistaa päivitellä arvoja. Ainakin mulla myös 1h NP>FTP on yleensä viite liian alhaisesta FTP:stä (tai laiskasti ajetusta/väsyneenä ajetusta testistä). Myös histogrammeista näkee hyvin viitteitä missä se FTP on, sitten kun niitä on aikansa katsellut ja oppinut lukemaan niitä (ja tunnistaa millaisessa ajossa noi ei toimi). Ajan kanssa oppii myös tunnistamaan toimiiko itselle 0.95x20min teho sääntö tai mitä testeissään sitten käyttääkään vai pitääkö kertoimia esim. rukata.

Mulle kaikkein hyödyllisin treenitehon lisäksi on TSS, jolla voi seurata treenimäärää ja pitää sen noston hallittuna.

Tuota TSS/week arvoa ja ramp ratea ja olen itsekkin seurannut tarkasti, mutta tajusin tosiaan vasta nyt, miten paljon TSS voi heittää, jos FTP ei pysy kohdillaan.

Ai nesteytyskin näkyy suoraan sykkeessä, no se olikin varmaan sitten suurin syy lopun korkealle sykkeelle. Jäi toinen pullo kotiin, eikä kahvilat enää olleetkaan loppumatkalla auki.

Nyt yritin ajaa mäetkin mahdollisimman tarkkaan pk-tehoilla, siis en noussut putkelle ja polkaissut mäkiä vauhdilla ylös. Pidemmällä lenkillä ne tehopiikit kannattaa ilmeisesti leikata pois? Tämä lyhyiden mäkien putkelta polkaisu on varmastikkin se syy, miksi hrTSS onkin pienempi, mitä wattiTSS. Eli ainakin minä saisin (ja sain) itseni sairaaksi aika äkkiä pelkkää sykettä seuraamalla.

Olen ajanut aiemminkin kohtuu tasaisesti, ehkä nämä nyppylöiden ylitykset ovat se, mitkä mittarin kanssa malttaa ajaa maltillisemmin niin halutessaan. Minulle ehkä suurin helpotus wattimittarista on ollut alkulenkin tehojen aisoissa pitäminen. Tänäänkin lahdentie kulki niin kevyen tuntuisesti ja matalalla sykkeellä, etten meinannut millään uskoa sykemittarin vajaan 300w näyttämää. Ihmeellisesti se sama kuorma alkoi kuitenkin tuntumaan 100km jälkeen jaloissa.

[paaton]

Tallentaako garmin tehomittarin kalibrointiarvon fit tiedoston sisään, vai tuuppaako ainoastaan kalibroidun datan ulos?
Entä millä softalla arvoja saa tarkasteltua? En oikein usko tuon 4iiii näyttämiä lukuja ihan aina.

Edit: Tämä 4iiii uusi kalibrointi on minusta typerä. Oletin, että näytöstä näkee aina käytössä olevan korjauksen, mutta eihän se noin mene.

Instead of displaying zero offset values, a simple 10 indicates that everything is good to go. Below is a list of status values and their meaning.
10 – Good, ready to ride
20 – Unstable data (bike not stationary)
30 – Low battery (less than 10%)
50 – Calibration error – contact support

Taitaa tosiaan mennä niin, että garmin tarvitsee vain tuon nollauksen. Mitään raakaa dataa ja korjauskerrointa ei tallenneta. fit fileen sisälle. Katselisin kyllä paljon mieluummin jotain lämpötilan mukaan muuttuvaa korjauskerrointa, tuo 10 ei nyt vaan kerro yhtään mitään. Kalibrointi ennen ajoa näyttää kuitenkin oikeasti olevan tarpeellsta, kun pyörä siirretään lämpimästä sisätilasta ulos.

[Rawjunk]

Kauankohan fillarin pitäisi antaa olla ulkona ennen kuin tekee 4iii:llä tuon nollauksen? Vähän hankala näin kerrostaloasukkaana. Onkohan sillä väliä onko alusta tasainen, jos kampi osoittaa suoraan alas?

Tässä eka lenkki ulkona: https://www.strava.com/activities/966216542/overview
Nollaus tehty sisällä.

Edit: 4iii:n sivuilta: "If your bike has been stored at a very different temperature than what you are riding in, say from a hot car or garage to the cool outdoors, you should give your bike a few minutes to reach riding temperature and zero or calibrate your powermeter." Pitää kokeilla ensi kerralla.

[paaton]

En tiedä, mutta tänä aamuna aikaisin lähtiessä huomasin wattien olevan selvästi liian korkealla. Pysäytys ja uudelleen resetointi poisti ongelman. Aiemmin en ole tehnyt nollausta ennen jokaista ajoa, koska katselin kalibrointi arvon olevan aina saman, eli 10. Se kymppi onkin vähän kuin koulun arvosana. Ihan sama jos tuossa olisi joku penteleen hymynaama. Hivenen kyllä laski luotto tähän kamppeeseen.

No, nyt on garminissa nollausmuistutus päällä.

[Antti Kuitto]

SRM:n manuaaleissa luki ainakin aiemmin että jos säilytyspaikan ja ulkolämpötilan välinen ero on kovinkin suuri, olisi fillarin hyvä olla ulkolämmössä 15min ajan jotta "kalibrointi" osuu kohdilleen + neuvottiin "kalibroimaan" tarvittaessa lenkin aikana jos lämpötila muuttuu paljon. En ole käytännössä huomannut kovinkaan suurta eroa zero offseteissä vaikka lämpötiloissa olisikin eroa jonkin verran...