Semoinen ohut metalliketju tai -vaijeri voi kirkkaassa päivänvalossakin todella kadota täysin näkymättömiin sopivaa taustaa vasten. Jos koira on pientä tai matalaa sorttia, sekin voi olla täysin näkymättömissä heinikossa tai pelkässä painanteessakin. Ja kun koiran ulkoiluttaja on täysin syventynyt älypuhelimeensa tai katselee aivan muualle selin koiraansa, on pyöräilijän mahdoton päätellä että kelvin poikki voi kulkea fleksiansa.
Viimeisin - en uskalla sanoa "viimeinen" - kelvikaatumiseni sattui reilu vuosi takaperin juuri tällaisessa tilanteessa jossa eläkeläisrouva oli ilmeisesti nähny jonkun tuttavansa tien toisella puolella ja nykäisi koiraansa pois kelvin toiselta puolelta ojanpohjia haistelemasta juuri kun olin ihan asiallisella vauhdilla ja turvavälillä ohittamassa häntä. Valitsin tilanteessa sen vaihtoehdon jossa sekä mummo että koira selviäisivät vähemällä ja jarrutin niin äkisti että vaikka vältyin OTB:lta en mitenkään kerinnyt irrottamaan jalkaani klossista vaan kaaduin kyljelleni.
PS Mummo oli sitä mieltä että tilanteessa oli "Herran varjelus mukana". No, en mennyt kieltämään...
PPS Miksi ihmeessä jatkuvasti puhun jalan irrottamisesta klossista kun tietenkin tarkoitan jalan s.o. kengän s.o. klossin irrottamista polkimesta?
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit