Onnettomuuksia ja muita suru-uutisia

[ealex]

Pyöräilijä kulki jalkakäytävällä ja ylitti tien suojatien kohdalla. Ensin mainittu on sallittu alle 12-vuotiaalle, mutta suojatien ylitys on ollut ennalta-arvaamaton tapahtuma riippumatta pyöräilijän iästä tai hänen käyttämänsä pyörän koosta - varsinkin kun laki kieltää kaiken ikäisiltä ajamisen suojatiellä samoilla perusteilla. Toki lapsen huomioimiseen tulisi kiinnittää liikenteessä erityistä huomiota, mutta oikeus saattaa painottaa tilanteen yllättävyyttä, kuten korkein oikeus teki lainaamassani tapauksessa (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1986/19860113t). Tietenkään olosuhteet eivät olleet samanlaiset tässä ja KKO:n ennakkopäätöksessä, mutta jotain osviittaa tämä silti antaa oikeuskäytännöstä.

"Auton kuljettajan ei tarvinnut varautua siihen, että pyöräilijä tieliikennesääntöjen vastaisesti ajaisi polkupyörällä suojatielle, eikä hänellä vallinneissa olosuhteissa myöskään ollut mahdollisuutta riittävän ajoissa tehdä havaintoja pyöräilijän kulkemisesta ja siitä, että tämä oli lapsi, sekä varautua siihenkin, että pyöräilijä kaikesta huolimatta jatkoi ajoaan suoraan suojatielle. Syyte liikenteen vaarantamisesta hylättiin."

Nykylaisäädännössä ei ole kielletty alle 12 vuotiaiden pyöräilyä suojatiellä, se on itsekeksitty sääntö. Vuonna 1986 tilanne on voinut olla toinen, mutta esim. vuonna 1992 tieliikenneasetukseen on erikseen kirjoitettu, että suojatiellä saa pyöräillä tietyissä tilanteissa, 37§ 3. momentti.

Liikenneturva tänä päivänä: ”Jos jalkakäytävä jatkuu suojatien yli, vain alle 12-vuotiaat saavat ajaa sitä pitkin tien yli. Aikuiset taluttavat pyöränsä.”
http://www.liikenneturva.fi/fi/selko...n-risteyksessa

[Ulkorengas]

Pyöräilijä kulki jalkakäytävällä ja ylitti tien suojatien kohdalla. Ensin mainittu on sallittu alle 12-vuotiaalle, mutta suojatien ylitys on ollut ennalta-arvaamaton tapahtuma riippumatta pyöräilijän iästä tai hänen käyttämänsä pyörän koosta - varsinkin kun laki kieltää kaiken ikäisiltä ajamisen suojatiellä samoilla perusteilla. Toki lapsen huomioimiseen tulisi kiinnittää liikenteessä erityistä huomiota, mutta oikeus saattaa painottaa tilanteen yllättävyyttä, kuten korkein oikeus teki lainaamassani tapauksessa (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1986/19860113t). Tietenkään olosuhteet eivät olleet samanlaiset tässä ja KKO:n ennakkopäätöksessä, mutta jotain osviittaa tämä silti antaa oikeuskäytännöstä.

"Auton kuljettajan ei tarvinnut varautua siihen, että pyöräilijä tieliikennesääntöjen vastaisesti ajaisi polkupyörällä suojatielle, eikä hänellä vallinneissa olosuhteissa myöskään ollut mahdollisuutta riittävän ajoissa tehdä havaintoja pyöräilijän kulkemisesta ja siitä, että tämä oli lapsi, sekä varautua siihenkin, että pyöräilijä kaikesta huolimatta jatkoi ajoaan suoraan suojatielle. Syyte liikenteen vaarantamisesta hylättiin."

Me emme tiedä sitä, oliko pyöräilijän käytös tässä tapauksessa ennalta arvaamaton tapahtuma. Etenkin lasten kohdalla voidaan tehdä monenlaisia tulkintoja ja muiden osapuolten toimintakin saattaa vaikuttaa asiaan. Ja kuten sanoin, käytännössä on vähemmän tärkeää se, kun saa tuomion. Enemmän on merkitystä sillä, millä vältetään törmäykset. Läheskään aina ei osapuolilla ole mahdollisuutta analysoida tilanne niin perusteellisesti kestoltaan sekunneissa laskettavassa tilanteessa, että oikeudet ja velvollisuudet olisi selvillä. Juristitkin tarvitsevat siihen tunteja tai päiviä.

[Ulkorengas]

"Riippumatta lakipykälien tulkinnoista alle 12-vuotiaan oikeudesta ajaa ko. paikassa ko. suuntaan, veikkaan perussyyksi autoa kuljettaneen virheellisen asennoitumisen suojatiesäännöksiin ja ylipäätään kevyeen liikenteeseen"

Voi se olla sitäkin, mutta kyllä tuossa on ihan perusteltu näkemys siinäkin, että kysesssä on yksisuuntainen tie, joten vasemmalta ei pitäisi tulla ajoneuvoja, eli on ihan ymmärrettävää että kuski katsoo lähinnä oikealle.

Tuliko sieltä ajoneuvo vai jalankulkija? Olisiko sieltä voinut tulla esim. rullaluistelija tai muu ko. pyöräilijää kenties nopeampi henkilö? Oliko 8-vuotiaan pyörä sellainen, että satulan korkeus alimmassa asennossaan oli yli 63,5 cm? Eli kuinka ymmärrettävää on katsoa lähinnä oikealle?

[kuovipolku]

Tuomiossa ei oteta kantaa siihen, saako horjahtelevan pyöräilijän yli ajaa. Tuomion mukaan näyttö ei riitä tuomion antamiseen eli se on syytetyn oikeusturvan kannalta oikea. Asetelmaa voi pohtia esim. omalta osalta siten, että mikä olisi pyöräiljänä vastuu yhdistetyllä tiellä, jos jalankulkija horjahtaisi pyörän eteen. Jos oikein veikkaan, että yleinen palstan yleinen mielipide tuomitsee jalankulkijan. Nyt se tuomitsee autoilijan.

FWIW palstan yleiseksi mielipiteeksi voi kukin lukija halutessaan tulkita lähes minkä tahansa, jopa yksittäisen kieli poskessa, puolitrollaten tai syvässä avautumisen tilassa esitetyn mielipiteen. Mutta en usko kovin kauheasti valehtelevani jos totean että tämän palstan pyöräilijät eivät pidä jalankulkijan ohituksessa riittävänä sellaista turvaväliä joka ei estäisi törmäystä siinä tapauksessa että jalankulkija ottaisi ohitushetkellä yhden sivuaskeleen tai horjahtaisi sivusuunnassa noin 65 cm.


Muuten: en ole joutunut perehtymään onnettomuustutkintaan, mutta onko todella elävässä elämässä niin että jos 75-85 km/h kulkeva auto törmää 15-25 km/h kulkevaan polkupyörään, kumijälkeä ei synny törmäyskohtaan?

[ptaipale]

vuonna 1992 tieliikenneasetukseen on erikseen kirjoitettu, että suojatiellä saa pyöräillä tietyissä tilanteissa, 37§ 3. momentti.

Tuo momentti kuuluu "Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."

Tässä ei minusta lue, että suojatiellä saa ajaa pyörällä, vaan siinä kerrotaan, miten pyörätienjatke merkitään.

[ealex]

Muuten: en ole joutunut perehtymään onnettomuustutkintaan, mutta onko todella elävässä elämässä niin että jos 75-85 km/h kulkeva auto törmää 15-25 km/h kulkevaan polkupyörään, kumijälkeä ei synny törmäyskohtaan?

xxxxxxxxx - BMW 3 Gran Turismo (F34) 320 (2013 - ):


Sanoisin, että tällaisella autolla kun törmää pyörään n. 65cm reunasta olevalla kohdalla niin se pyörä ei nouse törmäyksen voimasta riittävästi ilmaan, vaan kumijälkeä syntyy, juurikin takapyörästä. On muutenkin epätodennäköistä, että kumijälki tuli etupyörästä lennon jälkeen, jos kerran etupyörä ei vaurioitunut.

[ealex]

Tuo momentti kuuluu "Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."

Tässä ei minusta lue, että suojatiellä saa ajaa pyörällä, vaan siinä kerrotaan, miten pyörätienjatke merkitään.

Hmm, miten lasket kolmeen? Näin siinä lukee kolmas momentissa:
"Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1...63#Pidp3311808

[Alottelia-14]

Muuten: en ole joutunut perehtymään onnettomuustutkintaan, mutta onko todella elävässä elämässä niin että jos 75-85 km/h kulkeva auto törmää 15-25 km/h kulkevaan polkupyörään, kumijälkeä ei synny törmäyskohtaan?

Saattaa olla tai olla olematta? Tuon suhteen päätös oli ihan looginen, että jos ei voida olla ihan varmoja, että näin käy, niin sitten sen varaan ei voi laskea.

[tvain]

Laki koskee polkupyöriä, joiden korkeus on istuimen ollessa alimmassa asennossa 63,5 cm, auton kuljettajalla ei käytänössä ole mitään edellytyksiä todentaa tuota siinä ajassa, kuin se liikenteessä pitäisi tehdä.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta sekoitat tieliikennelain ja erään asetuksen keskenään. Tieliikennelaissa polkupyöräksi luetaan kyllä mikä tahansa polkupyörä, ja sen kuljettajalla on velvollisuus noudattaa tieliikenenlain määräyksiä. Sen sijaan LVM:n asetus polkupyörän pakollisista varusteista koskee ainoastaan riittävän isoja polkupyöriä (istuinkorkeus tai nojapyörä). Toisin sanoen, lapsi (tai aikuinenkin) saa ajaa pienellä (istuinkorkeus alle 63, 5 cm) fillarilla, josta puuttuu vaikkapa jarrut tai heijastimet. Silti sellaisellakin ajettaessa on pysähdyttävä stop-merkin kohdalla vaikka sitten laittamalla jalkaa maahan mikäli jarrulaite puuttuu.

[IncBuff]

Kerran keltaisen viivan takia ei voi mennä vastaantulijan kaistalle niin jos ostan tuollaisen amerikkalaisen ison lavamaasturin niin saanko puskea edellä menevän Toyotan räppänän pois tieltä ojaan, jos keltainen viiva estää ohituksen vastaantulijan kaistan kautta? Eikö tuo sitä tarkoita?

[Ulkorengas]

Mutta en usko kovin kauheasti valehtelevani jos totean että tämän palstan pyöräilijät eivät pidä jalankulkijan ohituksessa riittävänä sellaista turvaväliä joka ei estäisi törmäystä siinä tapauksessa että jalankulkija ottaisi ohitushetkellä yhden sivuaskeleen tai horjahtaisi sivusuunnassa noin 65 cm.

Oikeuslaitosta onkin mukava työllistää, kun aletaan arvioida riittävän sivuttaisetäisyyden ja ohitettavan horjahtelun suhdetta käytettyihin nopeuksiin. Minusta tuon jutun vaikuttaa munanneen pyöräilijän edustaja. Tuomari tekee päätökset tälle esitettyjen syytteiden ja näyttöjen perusteella.

[tvain]

Tuomiossa ei oteta kantaa siihen, saako horjahtelevan pyöräilijän yli ajaa. Tuomion mukaan näyttö ei riitä tuomion antamiseen eli se on syytetyn oikeusturvan kannalta oikea. Asetelmaa voi pohtia esim. omalta osalta siten, että mikä olisi pyöräiljänä vastuu yhdistetyllä tiellä, jos jalankulkija horjahtaisi pyörän eteen. Jos oikein veikkaan, että yleinen palstan yleinen mielipide tuomitsee jalankulkijan. Nyt se tuomitsee autoilijan.

Se mikä minun mielestäni on suurin puute käräjätuomarin päätöksessä, on turvallinen ohitusetäisyys ja varovaisuus pyöräilijää kohtaan. Tuomari perustelee päätöstään sillä, että autoilija ei ylittänyt valkoista viivaa, mutta jo yleinen moraali vaaran välttämiseksi mielestäni edellyttää enemmän kuin sen viivan seuraamisen.

Tämä tapaus osoittaa, että lakiin pitäisi kirjata esimerkiksi se 1,5 metrin sääntö tai jotain muuta selkeämpää, jotta myös ohittajan vastuu ja oikeusturva olisi parempi. Tällöinhän oikeuskäytäntö olisi likimain seuraava: ohitat määrätyn sivuetäisyyden turvin. Jos ohitettava jää silti alle: horjahdus => tapaturma, ei rangaistusta. Jos ohitat alle matkan päästä: => rangaistus ja tuottamus.

[ealex]

Syytteessä ei muuten ole TLL 19§ mainittu: ”Ohittajan on pidettävä turvallinen väli ohitettavan ajoneuvoon.”. Siksikö ei voitu tuomita vaarallisesta ohituksesta?

[JackOja]

Kysyn kun en tiedä: pitääkö pyöräilijän ajaa valkoisen reunaviivan oikealla puolella?

Sehän ei ole aina mahdollista (esim: https://goo.gl/maps/FHoUa ; https://goo.gl/maps/4k7kd jne) ja silloinkokin päälle saa ajaa tuon tuomion perusteella?

[IncBuff]

Kysyn kun en tiedä: pitääkö pyöräilijän ajaa valkoisen reunaviivan oikealla puolella?

Pitää ajaa pientareella jos se on mahdollista, jos ei ole niin ei pidä.

[Tilley]

Huh tuota tuomiota. On muuten tästä lähtien kuumottavaa ajaa täryviiva-maantienlaitaa tavarapyörällä retkivarusteilla (leveys 80 cm), kun tietää että jos on keltainen viiva, autoilijat eivät voi väistää (eikä niillä ole velvollisuutta hiljentää) vaan viistävät mennessään telttakäärön naruja 100 km/h.

Olisiko parempaa itsepuolustusta ajaa keskellä kaistaa? Turvallisuutta vaarantamatta ei taida sitä oikeammalla pystyä ajamaan, koska jostain syystä autoilijoilla on "pakko" ohittaa jos autonmentävä rako vain on. Mutta jos ei olisi, niiden olisi pakko jarruttaa ja odottaa turvallista ohituspaikkaa?

[Ulkorengas]

Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta sekoitat tieliikennelain ja erään asetuksen keskenään. Tieliikennelaissa polkupyöräksi luetaan kyllä mikä tahansa polkupyörä, ja sen kuljettajalla on velvollisuus noudattaa tieliikenenlain määräyksiä. Sen sijaan LVM:n asetus polkupyörän pakollisista varusteista koskee ainoastaan riittävän isoja polkupyöriä (istuinkorkeus tai nojapyörä). Toisin sanoen, lapsi (tai aikuinenkin) saa ajaa pienellä (istuinkorkeus alle 63, 5 cm) fillarilla, josta puuttuu vaikkapa jarrut tai heijastimet. Silti sellaisellakin ajettaessa on pysähdyttävä stop-merkin kohdalla vaikka sitten laittamalla jalkaa maahan mikäli jarrulaite puuttuu.

Ote laista:
Määritelmiä
11) jalankulkijalla jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan laitteen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon taluttajaa;

Mikä erottaa polkupyörän leikkiajoneuvosta tai vastaavasta laitteesta, ellei 63,5 cm:n korkeus?

[Pyörällä ja autolla]

Kysyn kun en tiedä: pitääkö pyöräilijän ajaa valkoisen reunaviivan oikealla puolella?

Sehän ei ole aina mahdollista (esim: https://goo.gl/maps/FHoUa ; https://goo.gl/maps/4k7kd jne) ja silloinkokin päälle saa ajaa tuon tuomion
perusteella?

Ei tarvitse jos se ei ole turvallisesti mahdollista.

[-jamo-]

Maantien laitaa ajaessa olisi varmaan viisainta laittaa joku turvaviiriviritelmä takaamaan riittävän turvaetäisyyden ohitustilanteissa. Puolitoistametrinen ohut onkivapa sojottamaan satulan takaa vasemmalle ja päähän kirkkaankeltainen golfpallo voisi olla hyvä ratkaisu. Ja suojateitä varten toinen sojottamaan stemmistä suoraan eteenpäin.

[okahkonen]

Ylläpidolle kommentti: anonymiteetti menee vähän liian pitkälle jos päätökseen osallistuneiden virkamiesten nimet peitetään.

[asb]

Ylläpidolle kommentti: anonymiteetti menee vähän liian pitkälle jos päätökseen osallistuneiden virkamiesten nimet peitetään.

Jos ne nimet on jo julkisessa aineistossa, niin ei ole mitään syytä peittää niitä fillarifoorumillakaan.

[Pyörällä ja autolla]

Maantien laitaa ajaessa olisi varmaan viisainta laittaa joku turvaviiriviritelmä takaamaan riittävän turvaetäisyyden ohitustilanteissa. Puolitoistametrinen ohut onkivapa sojottamaan satulan takaa vasemmalle ja päähän kirkkaankeltainen golfpallo voisi olla hyvä ratkaisu. Ja suojateitä varten toinen sojottamaan stemmistä suoraan eteenpäin.

Talikko tavaratelineelle sojottama vasemmalle niin takuulla väistetään kaukaa kun muuten autoon tulee naarmuja ja sehän on autoilijan pahin painajainen.

[asb]

Syytteessä ei muuten ole TLL 19§ mainittu: ”Ohittajan on pidettävä turvallinen väli ohitettavan ajoneuvoon.”. Siksikö ei voitu tuomita vaarallisesta ohituksesta?

Kafkan mestariteos "Oikeusjuttu" kuvaa hyvin tilanteen, jossa syytetty tuomitaan rikoksesta, josta häntä ei ole syytetty.

Eli tämä oli syyttäjän moka.

Luotti liikaa siihen, että kumijäljet asfaltissa todistavat aukottomasti.

[frp]

Uskomaton tuo oikeusjuttu, mutta on tuossa yksi autoilijan tarinaa tukeva seikka. Törmäyksen sanotaan tapahtuneen mäen päällä. Ja juuri viime viikonloppuna tuota tietä pyöräilleenä voin todeta, että siellä tärinäraidan pientareen puolella sitä n. 30cm kaistaa ajoin kaikkialla paitsi alamäkien ajaksi siirryin pois. Toki katsoin taakse kun siirryin. Alamäkeä on (jos vähänkin tuulee) aika vaikea lasketella 30cm levyistä soiroa. Eli voihan se olla, että kyseinen pyöräilijä on oikeasti tehnyt mäen päällä siirtymän huolimattomasti... ainakin teoriassa...

edit.
Jos tuosta tuomio pitäisi johonkin jakaa niin sinne missä on päätetty tehdä noita tärinäraitoja. Todella järjettömiä varsinkin tuollaisessa paikassa, missä ei ole pyöräilijöille järkeviä vaihtoehtoja. Esimerkiksi Tampere - Jämijärvi kun ajaa niin vaihtoehtoiset reitit ovat kymmeniä kilometrejä pidempiä.

[ealex]

Olisi kiva nähdä, minkälainen kumijälki oli kyseessä. Olisi helppo myös testata, ajaa autolla 70-80 km/h ja heittää asfaltille pyöriä – syntyykö saman tyyppisiä jälkiä, vai huomattavasti pienempiä, kuin mikä törmäyksestä voi syntyä…

[Marenki]

Nykylaisäädännössä ei ole kielletty alle 12 vuotiaiden pyöräilyä suojatiellä, se on itsekeksitty sääntö. Vuonna 1986 tilanne on voinut olla toinen, mutta esim. vuonna 1992 tieliikenneasetukseen on erikseen kirjoitettu, että suojatiellä saa pyöräillä tietyissä tilanteissa, 37§ 3. momentti.

Liikenneturva tänä päivänä: ”Jos jalkakäytävä jatkuu suojatien yli, vain alle 12-vuotiaat saavat ajaa sitä pitkin tien yli. Aikuiset taluttavat pyöränsä.”
http://www.liikenneturva.fi/fi/selko...n-risteyksessa

Yleensä kun viitataan lakiin, käytetään ajantasaista versiota. Siitä varmaan johtuu sekaannus, että 3 momentti kertoo eri ihmisille vähän eri asioita. Ajantasaisessa tieliikenneasetuksessa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182) 37 § kuuluu näin:

Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.

Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.

Toisaalta asetus tieliikenneasetuksen 5 luvun muuttamisesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920163) sisältää tällaisen varmaan jo kaikille tutuksi tulleen saatteen:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.

Ilmeisesti edellisen nojalla pitää tulkita, että vanhan asetuksen 37 § 3 mom on voimassa vuoden 2017 loppuun.

Mutta toisaalta - tässähän oli kyse puhtaasti suojatiestä, ei "yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatkeesta". Näin ollen vanhan tieliikenneasetuksen 37 § 3 momentti ei sovellu sen perustelemiseksi, että suojatiellä olisi tässä tapauksessa saanut ajaa. Tieliikennelaki sallii alle 12-vuotiaan ajamisen jalkakäytävällä, mutta se ei mielestäni sano alle 12-vuotiaan suojatiellä ajamisesta mitään. Olisi kiva tietää, mihin lain kohtaan Liikenneturvan kanta perustuu. Onko tässä sellainen logiikka, että jalkakäytävien välinen suojatie on "jalkakäytävän jatke", jolloin siellä pätee kaikki se, mikä pätee jalkakäytävälläkin? Miksiköhän sitten useimmissa lähteissä mainitaan erikseen alle 12-vuotiaiden ajamisesta, että vaikka se on jalkakäytävällä sallittua, niin suojatiellä ei ole?

[tvain]

Jos ne nimet on jo julkisessa aineistossa, niin ei ole mitään syytä peittää niitä fillarifoorumillakaan.

Nimet ovat julkisia. Myös kaikkien asianomaisten nimet saa kun kävelee Satakunnan käräjäoikeuden kirjaamoon. Henkilöllisyyttä ei tarvitse todistaa eikä mitään maksaa. (Sähköpostilla jos pyytää, niin perivät muutaman euron maksua. Kyseenalaista on, oliko maksun perimiseen aihetta.)

Silti minä peitin asianomaisten nimet, koska mielestäni heidän nimiään ei tarvitse löytyä edes Google-haulla. Sen sijaan virkamiehet saakin löytyä minun mielestäni Google-haulla, koska he ovat tällaisissa tekemisissään vastuussa yhteiskunnalle. Moderaattori katsoi asiaa toisin, en tiedä miksi.

Rekisteritunnusta en viitsinyt peittää, koska auto oli yrityksen nimissä.

Julkisuuden ja yksityisyyden väliltä pitää aina hakea yhteiskuntaa palvele kompromissi. Ei ole aina ihan triviaalia mikä se on.

[ealex]

Yleensä kun viitataan lakiin, käytetään ajantasaista versiota.

Kirjoitinkin näin:

... vuonna 1992 tieliikenneasetukseen on erikseen kirjoitettu, että suojatiellä saa pyöräillä tietyissä tilanteissa, 37§ 3. momentti.

Eli vuosi 1992 oli kyseessä.

Ja kyllä, edellinen 37§ 3. momentti on voimassa 2017 loppuun.

Mutta toisaalta - tässähän oli kyse puhtaasti suojatiestä, ei "yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatkeesta".

Siis siellä lukee, että saa ajaa suojatiellä:
"Yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1...63#Pidp3311808

Se ei välttämättä tähän tapaukseen liitty, mutta se liittyy vuoden 1986 päätökseen, kun on päätetty, että suojatiellä ei voi pyöräillä ollenkaan… Tämä on selkeästikin muuttunut v. 1986 jälkeen.

[Хуй]

Moderaattori katsoi asiaa toisin, en tiedä miksi.

Siksi että nimien julkaiseminen ei lisää mitään keskusteluun. Sen sijaan aina on valopäitä, jotka ovat mielestään väärän tuomion vuoksi oikeutettuja häiritsemään päättäjiä tai näiden ympärillä pyöriviä ihmisiä kuten lapsia.

Tiedän että monet sosiaalityöntekijät pyrkivät piiloutumaan vähintään salaisella puhelinnumerolla. Näin siksi, että he saisivat olla paremmin rauhassa vääriin päätöksiin pettyneiltä räyhääjiltä, joista jotkut voivat olla vaarallisiakin.

[ptaipale]

Toisaalta asetus tieliikenneasetuksen 5 luvun muuttamisesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920163) sisältää tällaisen varmaan jo kaikille tutuksi tulleen saatteen:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.

Ilmeisesti edellisen nojalla pitää tulkita, että vanhan asetuksen 37 § 3 mom on voimassa vuoden 2017 loppuun.

No ei. Voimaantulosäännöksessähän nimenomaan sanotaan, että siirtymäaika vuoden 2017 loppuun koskee liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä. Muutoin asetus on tullut voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2010.