Onhan näitä taas kertynyt muutama:


(1) Ajan ulkoilutietä "nurkan taakse" kääntyvään mutkaan puoliksi rinnakkain toisen kuskin takaa, kun vastaan tulee hyvällä alamäkivauhdilla väärää puolta ajava crossikuski. (Syynä väärää puolta ajamiseen on oikean puolen tukkiva Staran miesten jättämä hiekkakasa.) Noin normaalisti ja ainakin kauniissa teoriassa tilanne selvitettäisiin siten että kaikki hidastaisivat riittävästi, minä väistäisin oikealle ja vastaantuleva tietenkin omalle oikealleen.

Nyt kuitenkin jostain syystä häkellyn täysin, jarrutan mutta jään keskelle tietä ja kun muistan että minunkin pitäisi väistää oikealle, minusta tilanne näyttää yhtäkkiä siltä että vastaantulija on jo valinnut väistölinjansa minun oikealta puoleltani, joten väistänkin vasemmalle. Tämä tietenkin yllättää hänet täysin ja hän joutuu todella väistämään omalle vasemmalleen. Yhteentörmäyksen estää vain hänen hyvä pyöränhallintansa


(2) Tulen sivutieltä T-risteykseen ja käännyn vasemmalle päätien vasemmanpuoleiselle kelville, joka loppuu välittömästi koulun tms pihaan. Aion siirtyä ajoradalle, mutta koska näen takaa lähestyvän auton jään odottamaan sen menoa; koska olen laiska jatkan kuitenkin ajoa ajoradan vasenta puolta, joka on tyhjä autoista. On kuitenkin jo hämärä syysiltapäivä ja minulta on jäänyt näkemättä vastaantuleva pyöräiijä, joka joutuu väistämään vastaantulevaa, taakseen katsovaa idioottia.


(3) Ajan päätien vasemmanpuoleista kelviä palautteluvauhtia, kun näen kelvin poikki sivutielle kääntymään pyrkivän perävaunullisen kuorma-auton. Koska minulla ei ole kiire ja pidän itseäni eri holjana kaverina ja näen että pitämällä kiinni "etuajo-oikeudestani" rekkakuski joutuisi odottamaan uutta katkoa liikennevirrassa, viittoilen hänelle että annan tietä ja kuorma-auto lähteekin kääntymään. Olin kuitenkin unohtanut etten ole kelvillä yksin enkä muutenkaan kelvin nopein kuski enkä edes vilkaissut taakseni. Ratkaisuni yllättää täysin takaa tulleen pyöräilijän, joka joutuu tekemään äkkijarrutuksen.