MTB Järvenpää

[ertsi]

Hyvän näköisen kiepin teitte eilen. Minä olen kärsinyt turistiripulista tässä muutaman päivän, joten ei tarvinnut edes miettiä mukaan lähtemistä. Kätevää sairastua näin kotiin tultua, ettei reissu mennyt piloille

Heccu teki aikamoisen retken Espanjan maalla. Leipäkoneen seuraavasta haltijasta ei liene epäselvyyttä. Täytyisikin varmaan pikku hiljaa ruveta varailemaan Huilin paljuosastoa pikkujouluja varten, ettei taas jäädä näppejä nuolemaan.

Minä kävin vähän pohjoisemmassa Espanjassa viihtymässä pari viikkoa. Sikäli, ettei meillä ollut reissun kulun suhteen sen suurempia suunnitelmia, reissu meni ihan suunnitelmien mukaan. Välillä jotain päiväohjelmia kehiteltiin, mutta niitä harvemmin sitten noudatettiin. Paljon nähtiin ja paljon enemmän jäi näkemättä. Asturias on upea lomakohde ihan lomailuun, mutta englannilla ei pitkälle pääse; edes hotelleissa ja ravintoloissa ei yleensä pärjää ilman espanjan kielen taitoa. Vaimo onneksi osasi toimia tulkkina ja itse opettelin ne selviämisen kannalta tärkeimmät lauseet: "Café con leche grande, porfavor" ja "Sidra, porfavor".

Ainut kiveen hakattu suunnitelma oli kolmepäiväinen maastopyöräilysessio Ubiñan kansallispuistossa oppaan kanssa. Sekin meni ihan kaavan mukaan; perjantaina kun saavuin lähtöpaikalle, menimme hörppimään kaffeet ja katselemaan reittisuunnitelmia tietokoneen ruudulta. Sen jälkeen purin pyörän sekä muut kamat autosta ja menin asentamaan piilareita silmiin. Kun palasin opas tuumasi, että pyörästä päätellen taidat tykätä räädeistä alamäistä. Minä tietysti innokkaasti nyökyttelemään, joten ensimmäinen muutos reittiin tehtiin siinä saman tien; fillarit autoon ja ensimmäinen siirtymähenkinen osuus sen kyydissä ja ajoreitin varrelle löytyi "viralliseen" reittiin kuulumaton ränni, jota epäilin rakennetuksi dh-radaksi, mutta oli kuulemma ihan "luonnollinen" karjapolku. Seuraavat päivät etenivät yhtä tarkasti alkuperäisiä suunnitelmia noudattaen

Viralliseen reittiin kuuluvat alamäetkin olivat mahtavia. Seutu on todella kivikkoista, joten termit "rock garden" ja "baby heads" ovat nyt todella konkretisoineet minulle ja entiselle takavaihtajalleni (RIP). Oman elementtinsä toivat myös lehmät, hevoset ja paimenkoirat, jotka pimeiden mutkien takana vaanivat pahaa aavistamatonta pyöräilijää. Nousu- ja laskumetrien suhde oli hyvä. Jäljet: yks, kaks, kolme. Viimeisenä päivänä myös "kova ylämäki" sai uuden merkityksen; kapusimme noin tuhat nousumetriä (1000m) yhteen soittoon jättäen huimat kymmenen kilometriä (10km) taaksemme! Kaikki tämä nautinto alle kahdessa tunnissa (<2h)! Se oli Mäki.

Jaa niin, tulihan siellä rannikollakin vähän ajettua, mutta ei mitään kummoista. Heti majoituksen takapihalla oli ihan kiva polku alas rantaan (korkeusero ~90m, 650m matkalla). Siinä oli hyvä tehdä mäkivetoja; 1,5 - 2min alas, 7min takaisin ylös Kävin myös ajelemassa parin paikallisen kanssa, mutta se oli semmoista perus jäykkäperäilyä.

Pari fotoa:


"Kotirannan" polun pää. Tuosta oli vielä muutaman metrin tiputus alas asti, mutta pyörän kanssa en sinne uskaltautunut. Enkä jalankaan sitten mennyt.


Tulosuunta samasta paikasta kuvattuna.


Sama polunpää vähän ylempää kuvattuna.


Sama ranta, toinen suunta.


Luu.


Niitä mutkien takana vaanivia elikoita.