Onhan niissä se painoetu, ettei tarvitse käyttää vannenauhaa/tubelessteippiä, kun on umpinainen vanneura.
Onhan niissä se painoetu, ettei tarvitse käyttää vannenauhaa/tubelessteippiä, kun on umpinainen vanneura.
+ Minun tapauksessa pääsee sisurista kokonaan eroon.. Pystyyköhän tosta XT:n painosta enää edes hirveemmin tiputtamaan jotta kestävyys ei kärsisi? Pyörä on kuitenkin kokolailla kaikenlaisessa ajossa, joten ihan kevyimmät xc-vanteet ei välttämättä meikän touhuilua kestä.
Menee pyörä osien puolesta enempi tuonne raharajattomien puolelle. Sitä on myös hieman päivitetty mm. stemmin osalta sen ollessa nyt New Ultimate 98g. Vaijerit kuorineen menevät lähiaikoina uusiksi. Toimittajalla on vain vaikeuksia Jagwire settien kanssa. Niillä on pitkähköt toimitusajat Saksasta Suomeen.
Hauskinta projektissa on se, että pyörä ei näytä ulospäin mitenkään korostetun rakennetulta. Pikemminkin päinvastoin. Projektin kehitys on myös tovin jäissä. Laihdutetaan taas ensi syksynä ja talvena lisää tuon 6kg alapuolelle. Nyt keskitytään ajamiseen. Kevyt pyörä kiihtyy äärettömän hyvin, mutta yhtään nopeampi se ei ole.
Käyttökokemuksena Clavicula-kammista. Keskiön suunnalta kuuluu aika ajoin melkoista pauketta. Se johtunee siitä, että hiilikuituiset rattaat elävät melko paljon, ne mm. taipuvat silmämääräisesti sivusuunnassa. Pauke lienee enempikin ominaisuus, joka täytyy vain sietää huippukeveyden vastapainoksi. Cannondalen Hollowgrawit ovat ankkurinpainot THM:n setin rinnalla.
Kaikkein keveimpiä osia ja materiaaleja ei voi eikä kannata käyttää, koska se rajoittaa myös kuljettajan painoa. Nykyinen kokoonpano sietää kuskin +90kg elopainon ilman hajoamisen vaaraa. Satulan puolesta saisi vielä 100g pois, mutta sellainen satula ei sovi allekirjoittaneen kankulle, etuhaarukasta jopa 200g (pitäisi laihduttaa min. 5kg), vanteista ja renkaista jopa 500g. Pian ollaan siinä kulminaatiopisteessä, että runko on vaihdettava kevyemmäksi. Saldenilla olisi halvahko Wilier Centon runkopaketti (paino 900g) tarjouksessa.
Kaikki kuitenkin ajallaan.
Yleisön pyynnöstä laitan kuvan lähiaikoina framille kunhan kultapintaiset Jagwiret ovat paikoillaan :-)
Hiilikuitu on tullut jäädäkseen ja hiilikuituisia kampia alkaa olla valmistajalla jos toisellakin. Hiilikuituiset rattaat ovatkin sitten jo asia erikseen. Niin paljoa en vielä ole ajanut, jotta voisin antaa eksaktia tietoa niiden kestävyydestä. Ainakin 150km ovat kestäneet ilman kulumisen merkkejä, joten kyllä niillä lenkkiä heittää. Nanoteknologian kehittyminen heivannee alumiinin historiaan lopullisesti jossain pyörien kehitysvaiheessa.
Itse asiassa voisin kuvitella, ettei eturattaiden kuluminen ole kovinkaan merkittävää, sillä kuormitus jakaantuu aika laajalle alueelle. Se näistä on varoituksen sanana minulle kerrottu, ettei vaihteita pidä vaihtaman suuren kuormituksen alaisena. Rattaiden materiaali on tosiaan hieman flegua ja niitä on helppo taivutella peukalo-etusormiotteella, jos sellaiseen toimintaan on tarvetta.
kokohiilikuituisten rattaiden huono puoli on varaosien hankkiminen ja niiden hinta. THM Clavicula kampisettiä myydään useammalla saitilla, mutta pelkkiä rattaita
on yhä vaikeaa löytää.
Mitä tulee keventämiseen ylipäätään, niin turhaahan se on. Näin ollen yhden kohteen keventäminen ei ole sen turhenpaa kuin jonkin muun. Mutta jos keventämään ryhdytään, suurimman painonsäästön saavuttaa vanteiden jälkeen nimenomaisesti kampisatsin vaihtamalla. THM Clavicula kampisarja laakereineen painaa sopivien polkimien kanssa alta 600g. Vertaa esim. FSA SL-K Carbon sarjaan, joka painaa yli 600g ilman polkimia ja laakeria. Ja sitä jotkut pitävät kevyenä![]()
Kun katsotaan asiaa hintatason kannalta, mennään taas tuonne raharajattomien puolelle.
Voihan noinkin käydä, mutta siihen menee vielä pitkää. Ei alumiini mikään ohitettu materiaali ole. Monissa hintavissakin härveleissä käytetään nykyaikaisia alumiineja, joiden lujuudet ovat lähellä terästen luokkaa. Itse uskon että erilaiset seostetut ja muokatut metallit tulevat pysymään aina käytössä. Myös polkupyörissä...
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Onko tällaisia? Mää olen ollut siinä uskossa, että kaikki merkittävät alumiiniseokset kehitettiin jo toisen maailmansodan aikana. Ei kai siellä ole mitään uutta ole tapahtunut. Ehkä hitsaustekniikalla tai hydroformauksella saadut tarkat profiilit voi tehdä eron, mutta useimmin nekin vaikuttaisivat olevan vaan näön vuoksi.
Taas menee kyllä vähän käsistä raharajoitteisuuden osalta, mutta R2-bikestä saa Carbon-Ti:n hiilkuituisia irtorattaita. Sikäli kun Claviculan (maantie)kammissa ei ole mitään erikoispulttijakoa, niin sieltä tilaukseen. Taitaa olla sekä maastoon että maantielle luokkaa 200€ per iso hiilikuitulimppu, sitä voi jokainen miettiä onko järkevä kulutusosan hinta. Ei ainakaan raharajoitteisille...
-Lauri
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Tavallisen alumiiniseoksen murtolujuus on noin 240 MPa luokkaa, mutta lämpökäsiteltyjen ja karkaistujen alumiinien lujuudet voi olla 300-400 MPa huitteissa. Tällöin tunnuksen perässä on käsittelyn tunnus, esim T5 tai T6.
Vertailun vuoksi konepajoissa yleisesti (ainakin ennen vanhaan) käytetty perusteräs FE37 on lujuudeltaan n 370 MPa.
Ps. Onhan nämä tosiaan aika vanhoja, tämä 7075 on kehitelty jo 1936. Mutta sillä päästään aika koviin lujuuksiin. Käsittelytiloista riippuen jopa 400-500 MPa murtolujuuksiin. Muistaakseni Scandium seostettujen alumiinien kehitttäminen liittyi risteilyohjuksiin, eli ollaankohan jossain 50-60 luvun tietämissä. Mutta mikä tässä materiaalitekniikassa nyt määritellään vanhaksi...
http://en.wikipedia.org/wiki/7075_aluminium_alloy
Eli asiaan. Uskon että raharajoitteista fillarin kevennystä tullaan tekemään alumiiniseoksilla vielä pitkään.![]()
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Kiitokset LJL:lle aktiivisuudesta.
Ajellaan nämä nykyiset Claviculassa kiinni jo olevat rattaat loppuun, niin ollaan viisaampia hiilikuidun kestävyyden osalta. Loppuisi vain tämä h...tin kesäflunssa, että pääsisi baanalle. Samaan syssyyn voisi toivoa parempia kelejä.
Hintahan on aina suhteellista. Minulla menee tupakasta ja alkoholista säästyneet rahat fillariin, joten siinä mielessä 200 euron limppu ei ole tuskallinen hankinta. Savukeaskin keskihinta on noin 5 euroa. Aski päivässä on kuukaudessa 30 x 5 =150 euroa. Maltillinen tupakoija tyytyy askiin päivässä. Moni täälläkin raharajoitteisesti harrastava tupakoi. Vuoden tupakoilla hankkii jo messevät kevennysvanteet. Siihen vielä vuoden säästyneet alkoholit päälle, niin voi hankkia kevennyskammet, eikä tarvitse tyytyä Tiagraan.
Mitä tulee keventämiseen ylipäätään. Ensimmäinen teräsrunkoinen (Reynolds 531) fillarini oli Motobecane, jonka hankin kesäansioillani joskus 80-luvun alussa. Hauskaa ajatella, että koko pyörä maksoi silloin n. 3000mk (500 euroa) ja siihen hupenivat kaikki silloiset ansiot.
Siihen aikaan ei ollut olemassakaan mitään kevennysosia, kisatason maantiepyörä 2x6 painoi ajokunnossa n.9kg. Sittemmin alkoi alumiinin aika ja pyörät kevenivät alle 9kg painoluokkaan. Nyt sitten hiilikuidun avulla kutitellaan alle 6kg painorajoja normipainojen ollessa 7.6-7.8kg.
Jos ajatellaan, että autot ovat suhteellisesti halventuneet noista ajoista, niin samaan aikaan fillarit ovat kallistuneet.
Nykyiset koneistustekniikat ja hiilikuidun läpimurto ovat mahdollistaneet sellaiset osat, joista reilut kymmenen vuotta sitten tavispyöräilijä ei osannut edes kuvitellakaan.
Huono puoli on sitten se, että raharajallisille harrastaminen on hieman hankalampaa koska nämä hipo-osat tuppaavat maksamaan enemmän.
Olisiko kanssa palstalaisilla ehdottaa edullista (joko kovassa alennuksessa olevaa tai muuten vaan edukasta) hiilikuitutolppaa jäykäperäiseen maasturiin. Tarkoituksena saada vähän parannettua ajomukavuutta jonkin verran joustavalla hiilaritolpalla, ensisijainen motivaattori ei ole siis grammanviilaus (toki ei sekään pahitteeksi ole). Tolppa pitäisi olla 27.2 mm halkaisijaltaan, pituutta pitäisi olla + 300 mm ja offsettiä noin 20-25mm. Tuleeko kellään mieleen mitään varteen otettavaa vaihtoehtoa?
^ Mulla olisi noilla spekseillä yksi Canyonin VCLS-tolppa ylimääräisenä, suunniteltu nimenomaan mukavaksi ja joustavaksi... Jos kiinnostaa niin laita yksäriä. On siis täysin uusi ja käyttämätön, maksoi joskus erikseen muistaakseni lähemmäs 200€.
-Lauri
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Lauri sinulla taitaa olla tuo yyvee-postilaatikko täynnä??? Kun ei nuo viestini taida mennä läpi...
No niin!Toivottavasti mun vastaus tuli perille.
-Lauri
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Juu tuli sun viesti. Laitoin sinulle taas viestiä![]()
OT jatkuu ja siitä pahoittelut, mutta voisiko se henkilö, joka oli kiannon lisäksi kiinnostunut tuosta Canyonin 27,2 x 330mm tolpasta ottaa yhteyttä?Vahingossa poistin viestisi kun tyhjensin yv-laatikon.
-Lauri
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Nyt on tolppa hankittu. Sattui RCZ bikeshopin alesta silmään tämmönen http://www.rczbikeshop.com/englishue...mm-offset.html. Alekoodilla vielä hinnasta pois 18 prossaa, joten tuolle jäi lopulta hintaa noin 39 €. Mielestäni suht' hyvä kauppa.
Nyt voisi alkaa etsiskelemään suht' suoraa hiilari flatbaria, johon pystyy asentamaan barendit (leveys mielellään n. 700 mm, koko 31,8). Tuleeko kellään mieleen mitään tällaista edukasta tankoa? Saa heitellä vaihtoehtoja.
Nyt alkaa nöösiäkin kiinnostamaan maastokonkelin keventäminen. Härveli on siis http://www.trekbikes.com/us/en/bikes...hive/fuel_ex_6
Jos tuohon nakkaisi jotkut kevyehköt tubeless kumit ja vaikka nämä http://www.rosebikes.fi/tuote/shiman...isc/aid:515981 niin mitäköhän paino mahtaisi tippua? Olen yrittänyt etsiä noitten bontrager at-850:n painoa netistä mutta huonolla menestyksellä.
Se mietityttää on kestävyys. Kuskin paino on toistaiseksi vielä päälle 90 ja melkein jonkinlainen reppu kulkee mukana. Ei oikein huvittaisi laittaa montaa sataa euroa liian heppoisiin vanteisiin ja sitten hajottaa niitä.
Toinen kysymys koskee noita hiilikuituisia ohjaustankoja. Sellaisella saisi keulalta painoa helpolla pois mutta mitenkäs kestävyys noissa? Sen verran aloittelija olen että välillä (lue usein) käydään naamallaan ja hiilarin iskunkestävyys hiukan mietityttää. Tosin onhan noita kai dh käytössäkin?
Hiilikuitu vs. alumiini.
On suorastaan myytti, että hiilikuitu olisi aina alumiinia kevyempää. Riippuu hyvinkin osasta paljonko se painaa, mutta hyvänä esimerkkinä allekirjoittaneella on miljoonalaatikossa Extraliten alumiininen satulatolppa, joka painaa 130g. Et löydä markkinoilta kovinkaan montaa hiilikuituista tolppaa joka olisi kevyempi.
Mikäli hakee keveyttä asiallisella hintasuhteella, niin kannattaa katsoa hyvinkin tarkkaan, mitä ostaa. Alumiiniosat tuppaavat olemaan huomattavasti edullisempia, kuin hiilikuituiset, eivätkä silti paina paljoa enempää.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa vannesetti. Puhutaan siis järkevän hintaisista vanteista. Hiilikuituinen setti painaa keskimäärin 1200-1400g ja maksaa noin tonnin tai yli. Alumiinisen setin paino on noin 1400-1500g ja hinta 500-600 euroa. Eli kalliita ovat grammat ottaen huomioon minimaalisen painonsäästön.
Sama koskee ohjaustankoja. Alumiininen voi olla pari grammaa painavampi, mutta maksaa vain puolet hiilaritangosta. Poistaako hiilikuitu sitten tärinää koko rahan edestä, se onkin aivan eri forumin aihe.
Mikä myytti, häh? Hiilikuidun ominaispainohan on alumiiniin verraten kepoisampaa....On suorastaan myytti, että hiilikuitu olisi aina alumiinia kevyempää
I väntan på ännu dåligare tidet
Mulla on Ritcheyn Curve alumiinisena. Jos oikein ,mulle kovilla paineilla Scirocco-kiekoillani ajan niin alaotteella ihan tangonpäissä aistin värinää. Curven droppi ja reach on mulle just passeli mutta Nordea kertoo ettei hyvä mies tommosta kuitu-investointia noilla talletuksilla.
I väntan på ännu dåligare tidet
Mulle kelpaisi tällanen halpa 42cm koossa nykyisen Giantin 40cm tilalle> http://www.bike-discount.de/shop/k44...wet-black.html.
Kyllähän tuohon on tottunut, mutta on aika nopea ohjaus.
Pysähdy välillä katsomaan maisemia... voit oppia jotain.
WCS Logic 2 on kyllä hyvä tanko. suosittelen. Joku sanoi että hieman löysä mutta kyllä mä voin ihan maksimikiriä vetää enkä huomaa eroa edelliseen.edit_paitsi siis 90g kevyempi ja muoto on ainakin mulla just passeli.
No ominaispaino on mitä on, sitten tulee ne materiaalin muut ominaisuudet.
Jostakin olen sisäistänyt muistisäännön että jos tehdään ulkohalkaisijaltaan samanlaiset kolme putkea teräksestä, alumiinista ja hiilikuidusta. Tavoite saada teräksen jäykkyys. Alumiinille se tarkoittaa moninkertaista seinämänvahvuutta.
Tekemällä putki hiilikuidusta käyttäen alumiinin seinämävahvuutta, siis putken joka vastaa teräksistä, tulee putkesta noin kaksi kertaa lujempi kuin teräksisestä ja se on alumiinista kevyempi. Ja tässä ei otettu mitenkään lukuun komposiittirakenteen optimointimahdollisuuksia jotka sekä teräksellä että alumiinilla tarkoittavat erittäin kalliita putken veto- tai hydromuovaus ratkaisuja.
Siksi edulliset osat, vaikkapa putket, tehdään tasavahvasta teräksestä ja alumiinista. Samalla menetelmällä, kovemmalla hinnalla saa erikoisteräksisiä tai titaanisia putkia. Kaikkia noita voidaan vielä muokata jolloin jäykkyys pääosin säilyy mutta painoa saadaan pois. Ja alumiinista voidaan hydromuovata monimutkaisiakin ja vaihtelevalla seinämävahvuudella olevia osia.
Mitä enemmän työvaiheita ja niiden vaatimia kalliita laitteita, sitä kalliimpaa on materiaali. Komposiittirakenteet tehdään monesti käsin jolloin niihin tulee vielä palkkakulu lisää enemmän.
-Mika :: http://goo.gl/7OtRW
Tekeleet: Off-road täpäri @ 2012, Vendetta kopio @ 2012
Kaupalliset: MetaPhysic 700c @ 2011, M5 CrMo lowracer @ 2010
Kirjanmerkit