Jousituksen pienet kysymykset

[Verska-Vesa]

Jep. Yksinkertaisesti ongelma on seuraava. Tykkään pitää jousitusta aika nopeella ,että se on varsinkin takana eläväisen tuntuinen.
Sit kun tulee isompi hitti ,joku hyppyri tai muu niin sehän meinaa silloin heittää selästä.

Eli saako noita simmitettyä niin ,että alkujouston palautus on nopee ja sit kun käy syvällä ja osuu isosti niin ei lyö käsille ,eikä heitä kuskia selästä.
käsittääkseni kehittyneemmissä iskareissa tämä on ulkopuolelta säädettävissä.?

Jos noissa perusmallin Foxeissa on simmitetty sisään- ja paluuvaimennus, niin siitähän saa melkein minkätuntuisen vaan. Toisaalta, jos siinä ei ole simmitettyä paluuvaimennusta, niin sehän on juuri kuvailemasi kaltainen.
Eli jos haluat että syvältä palautuessa se on hidas, ja ei-niin-syvältä palautuessa nopea, niin mahdollisimman jäykät simmit vaan paluuvaimennnukseen, niin että se muistuttaa mahdollisimman paljon simmittämätöntä.


Ja jos haluaa että terävissä iskuissa lyö vähemmän käsille kuin nykyään, niin sisäänvaimennuksen simmipakkaa pitää löysentää, eli simmejä pois tai ohuempia tilalle.

[sakuvaan]

Aika hölmö tapa säätää jousitus. Jos jotain peruspolkua ajaessa kaikki on jo käytössä, niin entäs sitten kun ajat vielä kovempaa samanlaisiin tärskyihin?
Ei se ole mikään itseisarvo että jousitus liikkuu mahdollisimman paljon, oikeastaan juuri toisinpäin olisi parempi: mahdollisimman pieni joustoliike niin, että kuskista ei tunnu vielä pahalta. Näin pyörän geometria pysyy stabiilimpana, kuskin liikkeet eivät muutu pyörän vellomiseksi, jousitus on nopeammin valmiina uuteen iskuun, ja pyörä tuntuu muutenkin napakammalta.

Omasta mielestä oikea itseisarvo on se ettei pito kärsi ja keula ei pohjaile liikaa isommissa osumissa.

[sakuvaan]

Jep. Yksinkertaisesti ongelma on seuraava. Tykkään pitää jousitusta aika nopeella ,että se on varsinkin takana eläväisen tuntuinen.
Sit kun tulee isompi hitti ,joku hyppyri tai muu niin sehän meinaa silloin heittää selästä.

Eli saako noita simmitettyä niin ,että alkujouston palautus on nopee ja sit kun käy syvällä ja osuu isosti niin ei lyö käsille ,eikä heitä kuskia selästä.
käsittääkseni kehittyneemmissä iskareissa tämä on ulkopuolelta säädettävissä.?

Vivid Air, Elka, CCBD, yms on korjaus ongelmaasi jos reboundia ei tosissaan voi pitää yhtään hitaammalla.

[Patrik]

Jep. Yksinkertaisesti ongelma on seuraava. Tykkään pitää jousitusta aika nopeella ,että se on varsinkin takana eläväisen tuntuinen.
Sit kun tulee isompi hitti ,joku hyppyri tai muu niin sehän meinaa silloin heittää selästä.

Eli saako noita simmitettyä niin ,että alkujouston palautus on nopee ja sit kun käy syvällä ja osuu isosti niin ei lyö käsille ,eikä heitä kuskia selästä.
käsittääkseni kehittyneemmissä iskareissa tämä on ulkopuolelta säädettävissä.?

Tiedän juuri mitä tarkoitat. Mun Remedyn alkuperäinen RP23 tuunattiin Rtechissä, ja siinä on paluuvaimennus aivan järkyttävä. Pikkutärskyissä se pakkaantuu ja isoista tälleistä se palauttaa niin nopeeta että paino karkaa liian eteen. Tilalle tuli Monarch Plus joka ensin tuunattiin Fillariosassa, ja sitten hienosäädettiin omalla pajalla lopulliseen muotoonsa, ja nyt en keksi miten sitä voisi enää parantaa. Joku pyörää koeajanut on sanonut että paluuvaimennus on liian nopea, mutta se on vaan hidas paluu jota on vähän, nopeeta on sitten selkeästi enemmän. En väitä että Rokkari tekee parempia iskareita kun Fox, mutta mun omista Rokkari vie selvän voiton. Käytännössä tuo taitaa olla aika vaikea toteuttaa perus simmipakoilla (mutuna heittäisin että jokin crossover-pakka toimisi parhaiten), mutta tässä vaiheessa heitän pallon seuramme simmitysgurulle joka voi kertoa enemmän.

[syklopaatti]

Tiedän juuri mitä tarkoitat. Mun Remedyn alkuperäinen RP23 tuunattiin Rtechissä, ja siinä on paluuvaimennus aivan järkyttävä. Pikkutärskyissä se pakkaantuu ja isoista tälleistä se palauttaa niin nopeeta että paino karkaa liian eteen. Tilalle tuli Monarch Plus joka ensin tuunattiin Fillariosassa, ja sitten hienosäädettiin omalla pajalla lopulliseen muotoonsa, ja nyt en keksi miten sitä voisi enää parantaa. Joku pyörää koeajanut on sanonut että paluuvaimennus on liian nopea, mutta se on vaan hidas paluu jota on vähän, nopeeta on sitten selkeästi enemmän. En väitä että Rokkari tekee parempia iskareita kun Fox, mutta mun omista Rokkari vie selvän voiton. Käytännössä tuo taitaa olla aika vaikea toteuttaa perus simmipakoilla (mutuna heittäisin että jokin crossover-pakka toimisi parhaiten), mutta tässä vaiheessa heitän pallon seuramme simmitysgurulle joka voi kertoa enemmän.

joo. Juurikin noin. Iskarinahan mulla on Fox DHX RC2, coil ja vielä spessussa joten muun iskarin heittäminen paikoilleen ei käykään noin vain.
Titaanijousen laittaminen paranti tuntumaa (voin olla mutua) jonkun verran.
Ongelma ei niinkään ilmene normaalissa polkuajossa vaan silloin kun mennään isoa ja kovaa DH/enska.

Pitää varmaan fillariosasta kysyä voiko he tehdä tuolle mitään tai sitten modata CCDB tuohon sopivaks. sitäkin maailmalla tehty. Joutuu vähän koneistamaan.

[Ropples]

Tässä liikuntakiellossa tuli purettua fillari tuhanteen osaan, ja ihmettelin siinä linkuston jäykyyttä ja takkuisuutta. Noh, purinpa vähän lisää ja selvis aika nopsaan että moni laakereista on ihan jumissa. Onko tosiaan niin että urakuulalaakerit on paras vaihtoehto tällasiin paikkoihin? Jotenkin oman pään mukaan pitäisi olla löytyä sopivampia, mutta kai ne on parhaat mahdolliset kun kerran kaikkialla käytetään?Sitten tuli seuraava ongelma että mistä löytää opiskelijabudjettiin sopivia laakereita? ETRAsta kun katoin niin SKFät oli luokkaa 20€/kpl ja niitä laakereitahan tarvii 8.. Mitat laakerille on 22 (ulko), 10 (sisä), 6 (leveys).Niin ja onko jotai vinkkejä miten saisi viimeisen pultin auki? Vasaralla naputeltu, liuotinta annettu molemmista päistä mutta ei lähde irti...

[Ropples]

Tässä liikuntakiellossa tuli purettua fillari tuhanteen osaan, ja ihmettelin siinä linkuston jäykyyttä ja takkuisuutta. Noh, purinpa vähän lisää ja selvis aika nopsaan että moni laakereista on ihan jumissa. Onko tosiaan niin että urakuulalaakerit on paras vaihtoehto tällasiin paikkoihin? Jotenkin oman pään mukaan pitäisi olla löytyä sopivampia, mutta kai ne on parhaat mahdolliset kun kerran kaikkialla käytetään?Sitten tuli seuraava ongelma että mistä löytää opiskelijabudjettiin sopivia laakereita? ETRAsta kun katoin niin SKFät oli luokkaa 20€/kpl ja niitä laakereitahan tarvii 8.. Mitat laakerille on 22 (ulko), 10 (sisä), 6 (leveys).

Niin ja onko jotai vinkkejä miten saisi viimeisen pultin auki? Vasaralla naputeltu, liuotinta annettu molemmista päistä mutta ei lähde irti...

[kolistelija]

Tässä liikuntakiellossa tuli purettua fillari tuhanteen osaan, ja ihmettelin siinä linkuston jäykyyttä ja takkuisuutta. Noh, purinpa vähän lisää ja selvis aika nopsaan että moni laakereista on ihan jumissa. Onko tosiaan niin että urakuulalaakerit on paras vaihtoehto tällasiin paikkoihin? Jotenkin oman pään mukaan pitäisi olla löytyä sopivampia, mutta kai ne on parhaat mahdolliset kun kerran kaikkialla käytetään?Sitten tuli seuraava ongelma että mistä löytää opiskelijabudjettiin sopivia laakereita? ETRAsta kun katoin niin SKFät oli luokkaa 20€/kpl ja niitä laakereitahan tarvii 8.. Mitat laakerille on 22 (ulko), 10 (sisä), 6 (leveys).

Niin ja onko jotai vinkkejä miten saisi viimeisen pultin auki? Vasaralla naputeltu, liuotinta annettu molemmista päistä mutta ei lähde irti...

Enduroforksealsilla näyttäisi olevan n. 6$/kpl luokkaa.

Pultista en osaa sanoa kun en tiedä millainen se on ja missä paikassa. Kylmäspray voisi auttaa?

[makkeli]

mistä löytää opiskelijabudjettiin sopivia laakereita? ETRAsta kun katoin niin SKFät oli luokkaa 20€/kpl ja niitä laakereitahan tarvii 8.. Mitat laakerille on 22 (ulko), 10 (sisä), 6 (leveys).

Ebaystä olen tilannut parilta toimittajalta. Sieltä saanut edullisimmin, jos vain pari pitänyt ostaa (~1$ postikuluilla).

Tällaiset ovat bookmarkeissa:
toimitus 5.90 eur kugellager
toimitus painon mukaan, esim 500g/ £5 bearing-king. SKF:ää alta kympin.

[Ropples]

Kiitoksia noista linkeistä. Itseltä ei oikeen taivu noiden saksalaisten kauppojen löytäminen..

Kyseessä on siis tällainen pultti.


Kierteet tosta ei kyllä käsivoimin saa korkattua, sen verran kookasta konekierrettä löytyy sieltä takaa. Mutta pää on alkanut pyöristyä..

[mehukatti]

Fillariosastakin kannattaa kysellä laakereita. Jos oon oikein ymmärtänyt, niin yleisimpiä löytyy hyllystä ja harvinaisempia saavat haettua edullisesti tukusta. Samalla hoitavat myös vaihdon, jos ei jaksa itse tehdä.

[TimoF]

Enduron laakereita sai myös Hi5bikesista, malli(t) mukaan ja myymälään. Miäkään en enää mene Etraan.

[Ropples]

Pitääpä soittaa paikalliseen kettukauppaan. Stadin kaupat vähän kaukana. Jos vielä saisi ton pultin irtoamaan..

[ealex]

Yhtenä esimerkkinä oma Rebani jossa suositeltu vaimennusöljymäärä oli vuosimallissa 2011 123ml mutta vuosimallissa 2012 106ml. Ihmetys oli aikamoinen kun huolsin 2012 keulan vuoden 2011 ohjeen perusteella ja keulan joustomatkasta hävisi noin puolet. Googletuksella selvisi etten ollut ainoa ja nuo kannattaa varmistaa kahteen kertaan.

Mistä erottaa 2011 ja 2012 Rebat toisistaan? Tilasin oman kesällä, ja jos se on 2012 vuosimallia, niin sillä on reilut 100g ylimääräistä painoa. Valmistajan mukaan 2012 malli pitäisi olla 100g kevyempi, kuin 2011, joten looginen selitys olisi että se onkin 2011 mallia…

[samu88]

Kellään hajua tuosta tracer vp:n orkkisiskarin mitoista? Jos jossain vaihteessa tulisi vaihto eteen, niin saako jousto/reikien väli heittää kuinka paljon alkuperäisestä vai pitääkö olla ihan justiinsa?

[Ropples]

Nuo valmistajien painot on vähän niin ja näin jos niitä voi vertailla omaan keulaan.

*Weight based on 265mm tapered steerer, 9mm QR lower leg, Dual Air

Eli jos sulta löytyy tarkalleen sama keula kun mitä ilmoitetussa painossa olevassa keulassa niin silloin voi kai vetää vähän johtopäätöksiä. Jos taas löysit keulan isossa halvennuksessa on melko todennäköistä että keula on vanhempaa vuosimallia.

[drop]

Kellään hajua tuosta tracer vp:n orkkisiskarin mitoista? Jos jossain vaihteessa tulisi vaihto eteen, niin saako jousto/reikien väli heittää kuinka paljon alkuperäisestä vai pitääkö olla ihan justiinsa?

http://forums.mtbr.com/intense/inten...ye-528332.html

Samasta forumin osiosta voi kysellä erikokoisen iskarin käytöstä, mutta lähtökohtaisesti voi olla huono idea. Tracer VP'n takarengas tulee aika lähelle satulatolppaa vakioiskarilla ja isolla renkaalla joten iskun lisääminen lienee ainakin huono idea.

[Iglumies]

Kellään hajua tuosta tracer vp:n orkkisiskarin mitoista? Jos jossain vaihteessa tulisi vaihto eteen, niin saako jousto/reikien väli heittää kuinka paljon alkuperäisestä vai pitääkö olla ihan justiinsa?

VPP tuskin toimii väärän mittaisella iskarilla oikein hyvin, kun iskarin muutkin säädöt pitäisi olla kyseiselle linkustolle modattu.

[samu88]

VPP tuskin toimii väärän mittaisella iskarilla oikein hyvin, kun iskarin muutkin säädöt pitäisi olla kyseiselle linkustolle modattu.

Juu en siis ole sitä muuttamassa, mutta jos jossain vaiheessa tulee vaihto eteen ja sattuisi hieman erimittaisen saamaan edullisesti ni kävi vaan mielessä pitääkö olla just eikä melkein..

[TimoF]

Jos siun kengän koko on 43, ja halvennuskorissa on pelkästään neliykkösiä, ni ostatko kun hieman erikokoiset saat edullisesti?

[drop]

Jos siun kengän koko on 43, ja halvennuskorissa on pelkästään neliykkösiä, ni ostatko kun hieman erikokoiset saat edullisesti?

Tää oli hyvä

Tosiaan on jotain poikkeuksia joissa pyörään sopii myös erikokoinen iskari, mutta se on sen verran harvinaista, että etsisin monta esimerkki käyttäjää ennen ostamista (ja tracerin kohdalla tuskin löytyy).

[groovyholmes]

olisikohan jonkun mahdollista avata tuota dual airin säätämisen peruslogiikkaa? on + ja - puolet. kumpi vaikuttaa mihinkin? miten, ruohonjuuritasolta ylöspäin olisi viisasta lähteä säätämään keulaa itselleen sopivaksi? pyörä on kyllä vielä palasina, että pomputtelemaan ei voi lähteä, mutta ajatuksen tasolla, tai jos on olemassa jotain jo valmiita keskusteluja/artikkeleja, niin olisin kiitollinen jos joku voisi osoittaa minut oikeaan suuntaan :-)

[makkeli]

olisikohan jonkun mahdollista avata tuota dual airin säätämisen peruslogiikkaa? on + ja - puolet. kumpi vaikuttaa mihinkin?

Mä en puutu nyt miten keula pitäisi säätää. Joku pelaa vain paineilla, toinen laittaa vielä sekaan komperssiosäätöä. Tämä kuva selittää miten homma toimii.

Negatiivipaine keventää alkujoustoa sekä vastustaa loppupalautumista (tasapainotilasta -> täyteen mittaan). Kuten kuvasta näkyy jouston loppupuolella negatiivisen säiliön merkitys on olematon kun paine-erot ovat suuret. Tuohon ekaan kuvaan olisi voinut piirtää pienen negatiivisäiliön ja laittaa siihen suuren painelukeman.

[CamoN]

olisikohan jonkun mahdollista avata tuota dual airin säätämisen peruslogiikkaa?

Olen käyttänyt sellaista yleisluontoista ohjetta että ensin painuma (eli sägi) pelkällä positiivisella paineella kohdalleen. Kun siihen ollaan tyytyväisiä, lisätään negatiivipuolelle omien mieltymysten mukaan suunnilleen sama paine kuin positiiviselle. Sitten riippuu vähän vaimennusöljyistä ja keulan rakenteellisesta herkkyydestä missä se omasta mielestä hyvä painesuhde on, tällä foorumilla on tyypillisesti suositeltu 5-10% suurempaa painetta negatiivipuolelle.

Yksinkertaistettuna positiivista painetta pienempi negatiivinen paine tuottaa hieman lisää herkkyyttä jouston alkuun. Kun paineet ovat tasapainossa, alun herkkyys kasvaa ja keula alkaa "kellua" lähellä maksimijoustopituuttaan. Kun negatiivinen paine nostetaan positiivista korkeammaksi, jouston alku muuttuu todella herkäksi ja keula alkaa vetäytyä kasaan ilman kuljettajan painoakin.

Yksi kuriositeetti on myös keulan progressiivisuus, joka liittyy tuohon makkelin esittämän kuvan oikeanpuoleisimman iskarin tilanteeseen, kun iskari on painunut syvälle. Tarkoitan että negatiivipaineella vaikutetaan myös keulan progressiivisuuteen - jossain kohtaa joustomatkaansa keula alkaa joka tapauksessa vastustaa kasaan painumista voimakkaasti kun positiivipuolen paine kasvaa. Jos jouston alku on säädetty todella herkäksi, saattaa keula toimia jyrkän progressiivisesti joustomatkan puolivälin paikkeilta eteenpäin kun paine kasvaa positiivisella puolella. Jos negatiivipuolella ei ole alun alkujaankaan ollut erikoisemmin painetta, keula vastustaa kasaan painumista heti alusta enemmän ja lopussa kuitenkin yhtä paljon, eli progressio ei ole yhtä jyrkkä.

Omaa dual air Rebaa olen nyt säätänyt vuoden päivät. Dual airin hyvä puoli on että jos haluaa säätää, keulan toiminnan saa hierottua juuri sellaiseksi kuin haluaa. Huono puoli on että pienikin muutos voi vaikuttaa toimintaan dramaattisesti. Kesällä olin keulan toimintaan todella tyytyväinen ja nyt alkusyksystä vaihdoin öljyt. Ensinnäkin vaimennusöljyn määrä oli todella tarkka, viidellä millilitralla oli oikeasti selkeä merkitys. Öljyn viskositeetti saattoi muuttua hieman ja vaihdon jälkeen sain keulan toimimaan miellyttävästi mutta nyt kelien viilennyttyä se miellyttävä tunne on vähentynyt - täytyisi taas tarkistaa paineita ja sitten hieroa paluuvaimennus niille sopivaksi. Yhdellä kammiolla varustetulla keulalla säädöt on yksinkertaisempi tehdä ja helpompi saada kohdalleen.

[groovyholmes]

Mahtia! Tätä tarvitsin, kiitos!

[ealex]

Yksinkertaistettuna negatiivinen paine tekee ilmajousesta epälineaarisen - herkemmän jouston alussa ja jäykemmän jouston lopussa.

Olen käyttänyt sellaista yleisluontoista ohjetta että ensin painuma (eli sägi) pelkällä positiivisella paineella kohdalleen. Kun siihen ollaan tyytyväisiä, lisätään negatiivipuolelle omien mieltymysten mukaan suunnilleen sama paine kuin positiiviselle. Sitten riippuu vähän vaimennusöljyistä ja keulan rakenteellisesta herkkyydestä missä se omasta mielestä hyvä painesuhde on, tällä foorumilla on tyypillisesti suositeltu 5-10% suurempaa painetta negatiivipuolelle.

Tämän jälkeen sägi ei voi olla kodallaan? Negatiivinen paine lisää sägiä, ja jos se on ilman sitä kohdallaan, niin sägin on oltava liikaa negatiivisen paineen kanssa.

Yleisin Dual-Air Reban valmistajan ohjeesta poikkeava säätöohje netissä näyttäisi olevan sellainen:
- pelkkää positiivista painetta sen verran, että normaalilla ajoasennolla sägiä ei juuri ole
- negatiivisella paineella sägi kohdalleen.

Tämän jälkeen negatiivista painetta on reilusti vähemmän, kuin positiivista, 30-40% vähemmän. Ihmeellistä, että uutenakin minun keula oli säädetty juuri näin, eikä niin, kuin kyljessä lukee. Myös RockShox edustaja sääti kerran minun keulan juuri näin.

Tämä ohje kelpaa rauhalliseen ajoon, kun jousen pohjaamisen riski on minimaalinen. Enemmän joustomatkaa on käytössä normaaliajossa, mutta jousi myös pohjaa helpommin.

[CamoN]

Tämän jälkeen sägi ei voi olla kodallaan? Negatiivinen paine lisää sägiä, ja jos se on ilman sitä kohdallaan, niin sägin on oltava liikaa negatiivisen paineen kanssa.

Olen tähdännyt sägin kanssa 20-25% paikkeille eikä negatiivinen paine lisää sitä merkittävästi. Siis jos pelkällä positiivisella paineella sägi on 20% ja asetan negatiivipuolelle hieman positiivia korkeammat paineet (käytännössä ensin pumppailen keulaa herkäksi ja lisään sitten painetta niin, että keula vetäytyy itsekseen 2-3mm kasaan), sägi ei kasva yli 25%:n. Eli sägin muutos 100mm keulassa joustomatkana alle 5mm.

Yleisin Dual-Air Reban valmistajan ohjeesta poikkeava säätöohje netissä näyttäisi olevan sellainen:
- pelkkää positiivista painetta sen verran, että normaalilla ajoasennolla sägiä ei juuri ole
- negatiivisella paineella sägi kohdalleen.

Tämän jälkeen negatiivista painetta on reilusti vähemmän, kuin positiivista, 30-40% vähemmän. Ihmeellistä, että uutenakin minun keula oli säädetty juuri näin, eikä niin, kuin kyljessä lukee. Myös RockShox edustaja sääti kerran minun keulan juuri näin.

Tämä ohje kelpaa rauhalliseen ajoon, kun jousen pohjaamisen riski on minimaalinen. Enemmän joustomatkaa on käytössä normaaliajossa, mutta jousi myös pohjaa helpommin.

Mielenkiintoista. En saa keulaani pohjaamaan omalla säätötavallani 20% sägillä kuin vasta isoissa dropeissa (iso droppi = rullattava, ei jyrkkene pystysuoraksi, jyrkkä osuus tippuu noin metrin) joita löytyy lähipoluilta mutta tulee ajettua harvemmin. Tuolla kuvaamallasi säätötavalla minulla olisi keulassa enemmän positiivista painetta, eli keula kannattelisi painoa enemmän ja vastustaisi kasaan painumista enemmän. Miten keula voisi silloin pohjata helpommin? Vai haetaanko sägi negatiivisella paineella jonnekin 30% tuntumaan?

Toivottavasti tästä saadaan hedelmällistä keskustelua. Vaikka nämä säädöt onkin lopun perin todella henkilökohtaisia juttuja, saattaisi omaan säätämiseen löytyä jotain uutta jos päästään johonkin fiksuun lopputulokseen.

[groovyholmes]

Komppaan! Päästäänkö eri säätötavoilla kovinkin erilaiseen keulan käyttäytymiseen, vai onko lopputulos suurinpiirtein sama, säädit sen sitten tavalla aa, tai tavalla bee? Fiksu keskustelu tuo aina hyvää mukanaan :-)

[ealex]

Olen tähdännyt sägin kanssa 20-25% paikkeille eikä negatiivinen paine lisää sitä merkittävästi. Siis jos pelkällä positiivisella paineella sägi on 20% ja asetan negatiivipuolelle hieman positiivia korkeammat paineet (käytännössä ensin pumppailen keulaa herkäksi ja lisään sitten painetta niin, että keula vetäytyy itsekseen 2-3mm kasaan), sägi ei kasva yli 25%:n. Eli sägin muutos 100mm keulassa joustomatkana alle 5mm.

Mielenkiintoista, en olisi arvannut, kun sillä toisella säätötavalla negatiivisen paineen lisäämisellä on valtava vaikutus sägiin – 0-20% kun positiivinen paine pysyy vakiona. Mutta ilmeisesti jossain 25% tienoilla sägi alkaa tasaantua säädöistä riippumatta.

Mielenkiintoista. En saa keulaani pohjaamaan omalla säätötavallani 20% sägillä kuin vasta isoissa dropeissa (iso droppi = rullattava, ei jyrkkene pystysuoraksi, jyrkkä osuus tippuu noin metrin) joita löytyy lähipoluilta mutta tulee ajettua harvemmin. Tuolla kuvaamallasi säätötavalla minulla olisi keulassa enemmän positiivista painetta, eli keula kannattelisi painoa enemmän ja vastustaisi kasaan painumista enemmän. Miten keula voisi silloin pohjata helpommin? Vai haetaanko sägi negatiivisella paineella jonnekin 30% tuntumaan?

En tarkoittanutkaan, että kuvaamani säätötapa pohjasi helpommin, kuin sinun, vaan helpommin, kuin virallinen säätötapa. Sinun tavalla taas pohjaa vielä helpommin, kuin kuvaamallani.

Mutta siinä se syy onkin, miksi ihmiset hakevat virallista säätötapaa pehmeämpiä säätöjä, kun monet mielestään eivät saa tarpeeksi joustomatkaa käyttöön. Virallinen säätötapa monien mielestä ylivarmistaa että pohjaamista ei tapahdu.

[Jake_Kona]

En ymmärtä.
Keulaan liittyvä kysymys. On käytetty maasturi ja ostin uuden keulan kun halvalla sai. Siinä on 2cm akselihässäkkä. Itse en huomannut mitään ongelmia kulkupuolen ja rullaavuuden suhteen. Mitä merkitystä näillä eri paksuisilla akseleilla on käytännössä?