Kiekon rakentaminen

[MäkiHiiri]

Muutamat voisivat harkita Kiekonrakennuskurssin järjestämistä!
Esim. la-su
sis. Oppia ja kiekontekoo yht. ?h,
yhteislekit/korvaavat reenit,
illanvietto ja unipaikka.
Varmasti olis äijäporukoissa supersuosittu irtoaminen arjesta.

[El-Carpaso]

Kiekkojen rakennus on mukavaa ja palkitsevaa puuhaa, mutta harvemmin siitä on taloudellista hyötyä. Aina löytyy hyviä tarjouksia valmiskiekoista.

Paitsi jos on tuhti ja agressiivinen ajaja (minä)
28-32 pinnaisia kiekkoja ei oikeen tunnu löytyvän hirveetä määrää ja 28 alkaa olla se minimi jolla meikäläinen voi ylipäänsä ajaa -> rakennan itse.
24 vois ehkä mennä eteen.

[lansive]

Muutamat voisivat harkita Kiekonrakennuskurssin järjestämistä!

Tuli täysin pommista kiekosta uusi kunniasedän opastuksella ja nyt on muutama tehty itse. Pojan DH-tsygässä on kestänyt hyvin kotitekoinen etukiekko.

Nimim. kiitollinen oppilapsi

[kontio]

Mulla on CNC-biken 30mm kehien kanssa novatecin kevyt takanapa ja "perus" etunapa, 24/32 pinnastuksella. Pinnat CN-mac litteät paitsi vetopuolella 2mm pyöreät sapimit.etukiekko 1x kun saatui pinnoja olemaan, takana crows foot 2 ristiin..
Painoa jotain 1500g.
Litteistä pinnoista ei pahemmin iloa mulle ole ollut, näkeehän siitä kun rihdatessa alkaa pyöriä...

Helvetin hyvät kiekot ovat olleet, 2 kesää ajanut ja kertaakaan en ole rihdannut. Pitkiä ja komeita ollaan täälläkin,paino tulee sivutuotteena.

Seuraavat (kuitukehä...?) kun askartelen niin eteen 20kpl 1,8mm pyöreää ja taakse 24 tai 28 pinnaa vetopuoli 2,0mm pinnoilla taas ja toinen puoli 1,8mm, varmaankin crows footilla edelleen.

Se novatecin 18 euron (90g tai jotain?) perus etunapa on muuten ihan pirun hyvä tuote.

[Aakoo]

Mulla on CNC-biken .....

Saman firman sivuja olen itsekin katsellut. Hyvä kuulla ensi käden kokemuksia sekä navoista ja vanteista, varsinkin kun käytännössä samaa settiä olen itsekin suunnnitellut. Miten se Novatecin vapaarattaan runko on kestänyt, onko pakka syönyt pahastikin lovia? Tämä koskee vissiin enemmänkin Shimano/SRAM kuin Campan käyttäjiä.
Jos tämä projekti nyt ei mene ihan persiilleen, niin mietin että kesälle voisi veivata niillä kevyemmillä Novatec navoilla maantiepyörään kiekot joillekin 30-40mm kuitukehille, jos vaan jostain löytyisi taakse 28-32 reikäistä vannetta. Täytyy varmaan pikkuhiljaa myöntää itselleen, eten tule koskaan olemaan niissä lukemissa painon suhteen että nykyiset DA C24:t tulisivat kestämään...

[kontio]

En ole katsonut miltä vapaaratas näyttää, mutta bdopcycling myy varaosia noihin.
Ja noita laakereitahan saa tarvittaessa jostain ad-varaosamaailmasta tai ainakin ebaysta jokusella eurolla.

[Pekka L]

Oon tehnyt ainakin kahdet kiekot molemmista XR300, sekä CXP33 vanteista. Voi olla enemmänkin...
CXP33 on huomattavasti tukevampi vanne, ei kahta sanaa. Oon päättänyt etten käytä enää tuota korkeampaa KinLiniä, on vaan yksinkertaisesti liian vetelä. No ehkä sen verran pelannut kuituvanteiden kanssa, että noi tuntuu lähinnä kumilta.

Ei se ole navan merkistä juurikaan kiinni jos alumiininen vapaarattaan runko menee loville Shimanon pakalla. Just tein kiekon käytetyllä PowerTap -navalla, kauheet knöölit siinä rungossa oli. Mutta toisaalta, ei ne pakan lehdet sinne määräänsä enempää painu. Irrotuksessa voi olla vähän hankalaa.
Novateciin saa kyllä varaosia, yhtään maantienapaa en tosin tiedä hajonneen.

Korkeasta aluvanteesta puheen ollen. Velocity Deep-V:t pitäis jossain välissä hommata. Navat ja pinnat on pyörineet nurkissa jo jonkun aikaa. Tietääkö joku hyvää firmaa euroopassa joka myy? Valkoinen 36H ilman jarrupintaa hakusessa.
Ajopyörästä Turussa joskus kysäisin, muttei heidän toimittajallaan ollut moisia.

[Tassu]

Korkeasta aluvanteesta puheen ollen. Velocity Deep-V:t pitäis jossain välissä hommata. Navat ja pinnat on pyörineet nurkissa jo jonkun aikaa. Tietääkö joku hyvää firmaa euroopassa joka myy? Valkoinen 36H ilman jarrupintaa hakusessa.

Fiksihemmothann noita käyttää eli tuolta ainakin saa >> http://www.singlespeedshop.de/

[Aakoo]

Oon tehnyt ainakin kahdet kiekot molemmista XR300, sekä CXP33 vanteista. Voi olla enemmänkin...
CXP33 on huomattavasti tukevampi vanne, ei kahta sanaa.

Korkeasta aluvanteesta puheen ollen. Velocity Deep-V:t pitäis jossain välissä hommata. Navat ja pinnat on pyörineet nurkissa jo jonkun aikaa. Tietääkö joku hyvää firmaa euroopassa joka myy? Valkoinen 36H ilman jarrupintaa hakusessa.
Ajopyörästä Turussa joskus kysäisin, muttei heidän toimittajallaan ollut moisia.

Kuinka paljon lopputulokseen vaikuttaa sen vanteen tukevuus, eli tuleeko löysemmistäkin vanteista rakennettaessa hyvät kiekot? Olisi kyseessä ensimmäiset kiekot mitä alan rakentamaan...Ehkä noi Mavicit sitten toimisi 28 pinnaisenakin? No pitää katsoa mihin sitä tässä päätyy.

Tuollaisiako etsit?: http://www.bike-mailorder.de/BIKE-TE...-nonMSW-1.html

[Kartturi]

Olen miettinyt rakentaa kiekot seuraavilla osilla, pinnoja eteen 28 ja taakse 32:
- vanteet Kinlin XR300 (30mm profiili)
- navat Novatec (halvemmat ja painavammat)
- Pinnat Dt Swiss Super Comp
- Messinkinippelit

Tolla setillä painoa tulisi ilman linkkuja noin 1670g, ja hintaa postikuluineen n.190€. Vaihtamalla vanteet Mavic CPX 33 (tosin 28H myös taakse) ja pinnat normi Comp malliin säästäisi muutaman kympin hinnassa. Painoa tulisi himpun lisää, mutta se nyt ei ole tässä tärkeää muutenkaan.

Onko kenelläkään kokemuksia noista Novatec navoista? Entäs tuo vanneasia, onko kenelläkään kokemuksia noista Kinlineistä, miten vertautuu tuohon Maviciin?

Tärkein asia lienee, onko rakentamisessa mitään ideaa verrattuna tehdaskiekkoihin, saako rahalle vastinetta vaikka Aksiumihin tai DT Swiss 1800 verrattuna?

Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta joskus Foxcompissa seisoskelin odottamassa palvelua ja liikkeen tyyppi selitti toiselle asiakkaalle jolle oli pinnannu kiekon uudestaan että supercompeista tuppaa nippeleistä lähteä jenga. Eikös ne olleet ne 2 - 1,5 -1,6mm pinnat? Kannattaa varmaan käyttää siltä pohjalta messinkinippeleitä tai vaikka Revolutioneita jos kevyttä haluaa.

En tiedä miten novatecin navat painavat, mutta eipä se navoissa se paino niin keskeistä olekkaan. Simpan navat vaikuttavat olevan melko edullisia kanssa, jos tuntuu että novatec ei natsaa.

Kinlinin painoon löytyy kaikenlaisia muitakin vanteita, esim DT RR465 tuplaholkitettu, ja klassinen Mavic OP myös. En tiedä miten OP vertautuu tuohon CPX33 tosin, mutta paljon silläkin on kaiketi crossia ajettu. Joskus on suositettu esim DT RR415 eteen ja tuplaholkillinen 465 taakse, luulis kestävän, kun esim Stansin holkittomat kestää maasturissa reilua satakiloista murjomassa.

[A.M.®]

Tuollaisiako etsit?: http://www.bike-mailorder.de/BIKE-TE...-nonMSW-1.html

Velocityn kehista olen aina tykännyt tehdä. Kiva tietää että näille on nykyään useampikin toimittaja.

Mutta tuossa on yksi mitä pitää joskus kokeilla

http://www.cnc-bike.de/index.php?cPa...sort=2a&page=3

Näyttää kovasti Velocityltä, mutta onko laatu samaa luokkaa

[A.M.®]

Tuli täysin pommista kiekosta uusi kunniasedän opastuksella ja nyt on muutama tehty itse. Pojan DH-tsygässä on kestänyt hyvin kotitekoinen etukiekko.

Nimim. kiitollinen oppilapsi

No jopas lämmitti Kiitos!

[Pekka L]

Kuinka paljon lopputulokseen vaikuttaa sen vanteen tukevuus, eli tuleeko löysemmistäkin vanteista rakennettaessa hyvät kiekot?l

Toki tulee, mutta ajajan painolla alkaa olemaan merkitystä. Mikä tahansa kiekko kestää hyvillä teillä niin kauan kun eivät koe mitään erityistä. Mutta hepponen vanne, iso äijä ja kunnon kuoppa on jo vähän huono yhdistelmä. Eipä noissa keveissä tehdaskiekoissakaan ihan turhaan niitä painorajoja ole.
Kyllä sillä vanteella aika iso merkitys on. Jos 100kg jamppa ajaa kasan välttääkseen ojaan 38mm kuitukiekoilla (24/28H), eikä kiekkoihin tule heittoa käytännössä ollenkaan, niin kai se jo jotain todistaa. Vaikea kuvitella vetelä aluvanne suorana sen "käsittelyn" jälkeen.
Ääripäissä näkee hyvin erot. Joku järeä DH-vanne on kasaamisen ja esikiristelyn jälkeen lähes suora, vaikka olisi vielä kovinkin pielessä kireydet. Tollanen löysä vanne taas on kuin spagetti. No, sillä kun aloittaa niin oppiipahan rihtaamaan...
Itse valitsisin sen 28H CXP:n.

Kiitos Velocity-linkeistä! Joskus niitä googlettelin heikohkolla menestyksellä. Briteistä löytyi yksi firma mutta £35 postikulut ei saanut välitöntä tilaamista aikaan. (Brick Lane Bikes, pk:t piti kysyä sähköpostilla. Vastaus oli kyllä nopea ja ystävällinen)

[Antti Salonen]

Eipä ole omakohtaista kokemusta, mutta joskus Foxcompissa seisoskelin odottamassa palvelua ja liikkeen tyyppi selitti toiselle asiakkaalle jolle oli pinnannu kiekon uudestaan että supercompeista tuppaa nippeleistä lähteä jenga. Eikös ne olleet ne 2 - 1,5 -1,6mm pinnat? Kannattaa varmaan käyttää siltä pohjalta messinkinippeleitä tai vaikka Revolutioneita jos kevyttä haluaa.

DT Supercomp on 2,0-1,7-1,8 mm, eli nippeli on sillä pienemmällä 1,8 mm kierteellä. Kai se periaatteessa heikompi on kuin yleisempi 2,0 mm nippeli, mutta käytännössä myös 1,8 mm nippeleitä on käytetty iät ja ajat. DT Revolutionista on myös ohuempi versio (1,8-1,5 mm) kuten myös DT Competitionista (1,8-1,6 mm). Kaikista mainituista on myös omakohtaista kokemusta, ilman ongelmia.

Noin 25 paria kiekkoja on tullut rakennettua itselle ja muille, ja montaa muuta korjailtua, eli eihän tuo toki mikään valtava otos ole. Joku satoja tai tuhansia kiekkoja rakentanut voi toki sanoa mielipiteensä suuremmalla auktoriteetilla. Kierteistä katkenneita halpispinnoja on kyllä tullut itelläkin vastaan.

Valitsisin siis sopivan pinnan muilla perusteilla. Jos halutaan todella paljon sivuttaisjäykkyyttä pistetään keskeltä 1,8 mm paksu pinna, tai jos vähempi riittää niin sitten 1,7 mm tai jopa 1,5 mm. Jos pinnoja ei syystä tai toisesta voi jännittää paljoa (esim. takakiekon vasen puoli) kannattaa käyttää mielummin ohuempia. Ohentamattomia (esim. DT Champion) ei kannata käyttää missään.

[kontio]

Ohentamattomia (esim. DT Champion) ei kannata käyttää missään.

Voi olla jotain mitä en ole ikinä käsittänyt, mutta äärimmäisen pätevästi toimineet takana vetopuolella, ohuemmat nds puolelle niin saa tasakireyden pinnoihin, jännitys tietysti on eri.

[Antti Salonen]

Voi olla jotain mitä en ole ikinä käsittänyt, mutta äärimmäisen pätevästi toimineet takana vetopuolella, ohuemmat nds puolelle niin saa tasakireyden pinnoihin, jännitys tietysti on eri.

Ohennetulla pinnalla saa silti sekä kevyemmän että kestävämmän kiekon. Kestävämmän siksi, että ohennettu pinna venyy vähän enemmän keskiosalta. Jännityksen ero oikean ja vasemman puolen välillä on sama riippumatta pinnojen paksuudesta - en tiedä mitä tarkoitat "tasakireydellä". DT Championin ja DT Competitionin hintaero on noin 10 euroa kiekkoparilta, eli ei juuri mitään.

Sheldon Brownin hyvistä ohjeista lainattuna:

Double-butted spokes are thicker at the ends than in the middle. The most popular diameters are 2.0/1.8/2.0 mm (also known as 14/15 gauge) and 1.8/1.6/1.8 (15/16 gauge).

Double-butted spokes do more than save weight. The thick ends make them as strong in the highly-stressed areas as straight-gauge spokes of the same thickness, but the thinner middle sections make the spokes effectively more elastic, allowing them to stretch (temporarily) more than thicker spokes.

As a result, when the wheel is subjected to sharp localized stresses, the most heavily-stressed spokes can elongate enough to shift some of the stress to adjoining spokes. This is particularly desirable when the limiting factor is how much stress the rim can withstand without cracking around the spoke holes.

[kontio]

en tiedä mitä tarkoitat "tasakireydellä".

Sanotaan nyt vaikka näin, että kun kuuntelet pinnojen kireyksiä mutu-tuntumalla niin kaikkien pitäis soida samalla tavalla...
Ja kuten totesin (ja sinä samaten), jännitysero N/mm2 ei muutu miksikään

[Aakoo]

No niin, omalta osaltani alkaa paketti olemaan toteutusta vaille valmis. Kuten aina, niin hommahan lähti täysin käsistä....Eli yksien kiekkojen sijasta kasaankin kolmet tässä talven mittaan, kaikki Novatecin navoilla. Tilasin navat ja vanteet, pinnat tulee muun tavaran kanssa eri paikasta myöhemmin:
- crossariin talvi yms rapakelin kiekot Mavic A319 vanteille (halvat kun oli), pinnat 32/32, ja varmaan 3X ristiin
- yleiskiekot crossariin/maantiepyörään Mavic CXP33 vanteilla 28 eteen ja 32 taakse
- maantiepyörään noilla Kinlin XR300 vanteilla, 28 eteen ja 32 taakse, kevyemmillä navoilla

Motivaatioksi itselleni tähän projektiin myin jo pois maantiepyörän kiekot, eli parempi onnistua tai sitten ei ensi keväällä ajella...
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä:
- Sapim Race on varmaan ihan ok ratkaisu pinnoiksi noihin? Voi olla, että Kinlineihin laitan DT Super Compit, ihan vaan hifistelyn vuoksi. Katselin myös Sapim D-light pinnoja, 2mm nippelit viehättäisivät. Onko joku löytänyt kohtuuhintaista toimittajaa noille D-lighteille (alle euron /kpl), jolla olisi valikoimassa pituuksia välille 279-290mm?
- Taakse laitan kaikkiin 3x ristiin. 28h etukiekot olen ajatellut laittaa 2x ristiin, onko jokin syy että pitäisi laittaa 3x?
- Tarviinko sitä dish-stickiä (http://www.parktool.com/product/port...ing-tool-wag-5). Pääseekö samaan lopputulokseen vain kääntämällä sitä kiekkoa rihtaustelineessä? En kuitenkaan ala kiekkoja ammatikseni kasaamaan...

[nuubiainen]

Sanotaan nyt vaikka näin, että kun kuuntelet pinnojen kireyksiä mutu-tuntumalla niin kaikkien pitäis soida samalla tavalla...

Hmm? Ohennetut pinnathan soivat jonkin verran korkeammalta samalla jännityksellä, koska niissä on vähemmän massaa.

Edit: en siis näe, miksi äänenkorkeuksilla sinänsä olisi mitään merkitystä. Toki sointikorkeudet saa lähemmäksi toisiaan, jos laittaa nds-puolelle ohuempia pinnoja, mutta ainoastaan jännityksellä on merkitystä kiekon kannalta.

[KJP]

Ilman dish-stickiä pärjää ihan hyvin. Katso näistä kuvista yksi tapa : #498 . Laseria ei tarvita välttämättä. Pari kunnollista suorakulmaa riittää.

[Kartturi]

Pari huomiota rakentamisesta. Verattuna edellisen rakenteluun vaikuttaa siltä että nyt kun muistin voidella vanteen ja pinnan kierteet niin kiristely helpottui aivan ratkaisevasti ja kierrettä ei juuri edes yrittänyt tulla. Entisen ajomiehen Eppu sanoi vanteita ostaessa, että ei suosittele Revoja koska menevät niin pahasti kierteelle ja sitten rihtaaminen on jatkuvaa. Saas nähdä.

Stansin vanhan liiton Archille suurin veto on 100kg, EXille taitaa olla 115. Takana tuli ikäänkuin vahingossa veto 115 kg vetopuolella ja joku 88kg, en aikonut alkaa löysäämään jotta nipat eivät ala pyöriä itsestään. Edessä aika tavalla tasan 115kg molemmilla puolilla. Kerron sitten jos nipat tulee läpi vanteesta.)

Sen lisäksi Revot on elastista sorttia, ja siten niillä on aika haastava rakentaa

Noniin, nyt niitä haasteita ilmeni.. Kiekkojen rakentaminen meni ihan kohtuullisesti putkeen, niistä tuli suorat ja tukevat mutta mukavat. Olen ajellut vaihtelevasti maastossa jokusen lenkin, mutta nyt kun vaihdoin nastarenkaat ja kävin töissä niin paluumatkalla alkoi tuntua ihmeellistä muljumista. Ajoin kuitenkin kotiin ja aloin pihalla katselemaanettä mistä kiikastaa niin kävi ilmi että levyn puolen pinnat oli ihan silmin nähden löysällä. Vetopuolella kireys oli ok ja tasainen. Vaikutti siltä etä vanne oli ihan ehjä ja myös että jengat pinnoissa/nipoissa oli kunnossa.

Mahtaako olla nyt niin että lämmönvaihtelun ja nastarenkaiden aiheuttaman tärinän ansiosta nuo ei-vetopuolen nippelit on kiertyneet auki? Nimittäin jos kierrettä olisi ollut pinnoissa niin olisihan tuo kaiketi mennyt löysäksi jo heti kivokossa ajelun jälkeen. Tarkistin aluksi näppäilemällä että pinnat oli kireydessä ja olen sen jälkeen ajellut huoletta. Otan tuon kiekon tässä joutessani, ehkäpä viikonloppuna rihtauspenkkiin ja katson tarkemmin mistä kiikastaa.

[KJP]

Nyt kyllä uhmataan fysiikan lakeja. Jos kaikki levyn puolen pinnat löystyvät, siis kiertyvät vaikkapa 1/2 kierrosta auki, siirtyy vanne sivusuunnassa rataspakkaa kohti ja sen seurauksena pakan puolen pinnojenkin kireys vähenee jonkun verran. Millä muuten olet mitannut pinnojen kireyden?

[KJP]

Värkkäilin pari viikkoa sitten pinnankireysmittarin. Toimintaperiaate on, että pinnaa taivutetaan aina saman verran esim. 1mm ja kireys luetaan suoraan asteikosta. Aluksi ajattelin pienessä palikassa olevan stoppariruuvin riittävän taipuman mittaukseen, mutta siitä oli vaikea nähdä milloin pinna ottaa siihen kiinni. Kaveri lahjoitti heittokellon joten nyt tarkkuus riittää.

[Kartturi]

Saatoin olla vähän epätarkka, tosiaan ihan kikki pinnat eivät ole löysytyneet muuta riittävän monta että myös tuo vanteen kohdistus on muuttunut. Tarkemmin siis kolme tuollaista ristikkäistä pinnaparia eli puolet pinnoista toisella puolen olivat löysällä, sellaisen pari-kolme kierrosta. Ainakin tuossa penkissä näyttää että vanne on kuitenkin ehjä ja pinnat samoin. Täytynee kiristää/rihdata uudestaan ja kattoa sitten miten jatkossa. Ehkä vähän tuhdimmat jännitykset, vaikka vanteelle tuo satanen on maksimi. Edellisen tein DT:n vanteeseen ja timmi tais olla 120/100 ja ne ei aukeilleet.

[Kartturi]

Saatoin olla vähän epätarkka, tosiaan ihan kikki pinnat eivät ole löysytyneet muuta riittävän monta että myös tuo vanteen kohdistus on muuttunut. Tarkemmin siis kolme tuollaista ristikkäistä pinnaparia eli puolet pinnoista toisella puolen olivat löysällä, sellaisen pari-kolme kierrosta. Ainakin tuossa penkissä näyttää että vanne on kuitenkin ehjä ja pinnat samoin. Täytynee kiristää/rihdata uudestaan ja kattoa sitten miten jatkossa. Ehkä vähän tuhdimmat jännitykset, vaikka vanteelle tuo satanen on maksimi. Edellisen tein DT:n vanteeseen ja timmi tais olla 120/100 ja ne ei aukeilleet.

Kireydet mittasin Parkin perusmittarilla, jossa on aika atvalla sama periaate kuin tuossa sinin mittarissa, mutta voima on vakio (jousi) ja venymä mitataan. Onhan nuo arvot sikäli viitteellisiä että taulukkoa/jousta ei ole kalibroitu noille pinnoille ja lukematki on vähän karkeita, mutta tuolla suunnalla liikutaan.)

[KJP]

Eikös Parkin mittari toimi siten, että jännitetty jousi päästetään vapaaksi ja se taivuttaa pinnaa? Silloinhan voima ei ole vakio, vaan pienenee pinnan taipuessa. Lisäksi, jos oikein ymmärsin kuvista ja Parkin käyttöohjeista, myöskin pinnan paksuus vaikuttaa mittaustulokseen. Jos pinnan paksuus muuttuu 0.2 mm, on sillä suuri vaikutus tulokseen pinnan taipuman olless alle 1mm. Toimintaperiaate aiheutta epälineaarisuuden mittarin lukemaan. pinnan kireyden kaksinkertaituessa taipuma-arvo ei kaksinkertaistu.

Minun mittarissa idea on erilainen: pinnaa taivutetaan aina saman verran ja harmaan u-palikan sisällä oleva jousi mittaa taivuttamiseen tarvittavan voiman. Kun jousen jousivakio on tiedossa, saadaan pinnan kireys suoraan mittarin asteikolta lukemalla. Tässä pinnan paksuus ei vaikuta lukemaan. Tämän vekottimen toimintaa saatta olla vaikea hahmottaa kuvasta, se pitäisi saadaan omiin käsiin. kalibrointi on vielä kesken, juosivakion määritys puristamalla juosta keittiövaakaa vasten vapaalla kädellä osoittautui aika hankalaksi. Tein myöskin koepenkin, missä pinna oli kiristetty kulmarautojen väliin ja henkilövaaka mittasi pinnan kireyttä. Se antoi eri tulokset kuin ensimmäinen kalibrointi, joten hommaa täytyy jatkaa jotta poikkeaman syy löytyy. Kiristämättömän pinnnan taivutus vastaa pinnankireysasteikolla n. 10kg kiristysvoimaa. Mittausjousen maksimivoima(n. 5kg) taivuttaa pinnaan pysyvän muodonmuutoksen.
Pinnoja kiristäessä ei kyllä kannata liioitella sen kiristysvoiman kanssa. Mieluummin tasaisesti sama jännitys.

[juu-zo]

Parkin mittari toimii kuten kuvasit. Mittarin mukana toimitetaan levy millä voi mitata pinnan paksuuden sekä taulukko mistä näkee eri materiaaleista ja eripaksuuksisien pinnojen kireydet kun mittarin kerroin luetaan. Mittari antaa siis vain taulukkonumeron ja taulukon mukaan voi katsoa todellisen jännityksen. Tämän takia ei voi sanoa mittarin olevan mitenkään epätarkka sillä tuo epälineaarisuus on otettu huomioon taulukossa. On toiminut itselläni ainakin aivan riittävän hyvin.

[KJP]

Kiitos arvailujeni vahvistuksesta. Tällaisissa insinöörihommissa on aina kaksi oleellista seikkaa: tiedot ja taito. Eli jos lähtötiedot eivat ole oikein, ei hienoista ja monimutkaisista laskelmista tule mitään käyttökelpoista tulosta. Parkin mittarin tarkkuutta en tarkoittanut epäillä. Aloin vain miettiä että kireyden mittaukseen pitäisi löytää suoraviivaisempi ratkaisu. Ja sitähän piti kokeilla, kun kaikki tarpeellinen löytyi romulaatikosta. Lisäksi säästyneet 80EUR (Parkin mittarin hinta) ovat siis käytössä johonkin muuhun turhuuteen.

[Antti Salonen]

Tuo rakennelmasi on mun mielestä toimintaperiaatteeltaan identtinen DT:n analogisen mittarin kanssa, jossa vastaavasti jousi painaa pinnaa kahden tuetun pisteen välistä ja heittokello näyttää poikkeaman. Poikkeama on pinnan paksuudesta riippuen vajaasta millistä pariin milliin 100 kilon jännityksellä. Jos saat ripustettua pinnaan erikokoisia painoja n. sataan kiloon asti, saat tehtyä kunkinpaksuiselle pinnalle taulukon, josta saadaan poikkeamaa vastaava voima. Tai sitten lainaat jostain mittaria, luotat siihen ja teet taulukon ottamalla kiekon pinnasta lukemat sekä lainatulla että omalla mittarilla.

Joskus tuli testailtua DT:n että Park Toolin mittaria samaan kiekkoon, ja lukemat olivat käytännössä samoja. Tällä perusteella on siis vaikea suositella DT:n mittaria (250 €) Park Toolin mittarin (80 €) sijasta. Parkin mittari on ehkä vähän epämääräinen rimpula ja DT hieman ergonomisempi, mutta jos ei työkseen kasaa ei noissa kahdessa merkittävää eroa ole. En mä ainakaan itse kovin montaa lukemaa ota yhtä kiekkoa kasatessani, eli kireämmältä puolelta muutaman kunnes jännitys on oikea. Jännityksen tasaisuus tulee korvakuulolla ja kiekon löysemmän puolen jännitys keskitystyökalulla.

[Antti Salonen]

Mahtaako olla nyt niin että lämmönvaihtelun ja nastarenkaiden aiheuttaman tärinän ansiosta nuo ei-vetopuolen nippelit on kiertyneet auki? Nimittäin jos kierrettä olisi ollut pinnoissa niin olisihan tuo kaiketi mennyt löysäksi jo heti kivokossa ajelun jälkeen. Tarkistin aluksi näppäilemällä että pinnat oli kireydessä ja olen sen jälkeen ajellut huoletta. Otan tuon kiekon tässä joutessani, ehkäpä viikonloppuna rihtauspenkkiin ja katson tarkemmin mistä kiikastaa.

Tyypillisin syy löystyviin pinnoihin on se, että ne menettävät ajon aikana jännityksensä ja nippelit kiertyvät tärinässä vähitellen auki. Kun kiekon päällä on kuormaa painuu vanne enemmän tai vähemmän kasaan maata vasten (kuten liioiteltuna tässä kuvassa), jolloin maata vasten olevien pinnojen jännitys vähenee tilapäisesti. Jos jännitys katoaa kokonaan voi nippeli kiertyä auki.

Yleisimmin ongelma ilmenee nimenomaan takakiekon vasemmalla puolella, koska siellä jännitys on pienin. Yleisesti ongelma ilmenee sitä helpommin mitä 1) pienempi jännitys 2) paksumpi pinna 3) joustavampi vanne ja 4) painavampi kuski. Kaverille rakensin maantiepyörään uuden takakiekon, sillä alkuperäisen kiekon kanssa yhtälö oli yksinkertaisesti mahdoton: vetelä vanne 80 kilon maksimijännityksellä (Mavic Open Sport), ohentamattomat pinnat ja lähes 100 kilon kuski.