Lainaus Alkujaan tämän lähetti Scade Katso viesti
Niin, lihaksessa siis syntyy hiilihydraatin anaerobisessa hajotuksessa maitohappoa, joka hajoaa välittömäs laktaatiksi ja vetyioniksi. Ensimmäinen sitten joko käytetään lihaksessa tai se kulkeutuu verenkiertoon, josta sitten seuraavaan käyttökohteeseen, laktaattihan on kolmihiilinen hiilihydraatti. Vetyioni sitten on se haitallinen tuote, joka aiheuttaa väsymystä, ilmeisesti tavalla tai toisella lihaksen supistumista estämällä, joskaan näistä mekanismeista ei olla täysin perillä.

Laktaattia on kuitenkin verestä helpompi mitata ja se kertoo kätevästi kertyneestä vetyionien määrästä, koska niitä tuotetaan samassa suhteessa. Eli sikäli kynnysten määrityksessä laktaatti on täysin validi mittari, koska se kertoo missä vaiheessa elimistöön alkaa kertyä happamuutta. Jos nyt jotain kannattaa tuosta ottaa irti niin se, että jos joku saa kropastaan irti kovat huippulaktaatit niin kyseinen henkilö tuskin on juurikaan happamampi kuin toinen jolla laktaatit jää matalammalle vaan hän pystyy puskuroimaan happamuutta enemmän, jolloin myös laktaatit voivat nousta korkeammalle.
Näinhän se on. Maitohappoa siis hetkellisesti syntyy, mutta sitä ei kerry, eikä sitä kehosta oikeasti löydy häviävän pieniä määriä enempää.

Mulle tämä jaksossa esitelty laktaatin kuljetus -teoria

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lact...tle_hypothesis

avasi ihan uusia käsitteitä ymmärtämään, mitä tämä touhu aineenvaihdunnan tasolla on. Nyt kun vain keksisi jonkun muunkin keinon lisätä merkittävästi MCT1 -toimintaa kuin 6 tunnin lenkit...


Sent from my iPad using Tapatalk