Pyöräilyn ainoa etu painonhallinnassa taitaa olla alhainen kuormitus nivelille. Jos paikat kestää, painonhallintaan löytyy huomattavasti tehokkaampiakin lajeja, kuten voimailu ja juoksu.Alkujaan tämän lähetti paaton
Palstajyrä
Pyöräilyn ainoa etu painonhallinnassa taitaa olla alhainen kuormitus nivelille. Jos paikat kestää, painonhallintaan löytyy huomattavasti tehokkaampiakin lajeja, kuten voimailu ja juoksu.
Holokki auki ku H. Moilane.
Moottoriturpa
Nivelet nyt vaan taitavat olla suurin ongelma iän ja ylipainon kanssa. Ainakin omilla sukulaisillani on näin.
Jäsen
Itse olen ottanut elämääni uusia liikuntalajeja siksi että niitä harrastaessa on kivaa. Jos tavoitteena ei ole menestyä kilpailuissa, on turha tuhlata elämäänsä tylsyyteen, esim. hinkuttamiseen maantiellä, vaikka ajo ei maistuisi.
Itse huomannut motivaattoreiksi porukkalenkit maantiellä sekä maastossa. Seinäkiipeilyn; saa voimaa siinä sivussa. Meloen näkee uusia paikkoja ja saa liikuntaa. Punttia nostaessa treenaan välillä olympianostoja, koska ne on haastavia ja motivoi yrittämään yhä uudelleen. Voima, nopeus ja notkeus kehittyy siinä samalla.
Metsäretkeilykin on liikuntaa ja lumikenkäily. Uinti on tylsää, mutta niin lihaksia palauttavaa. Kun liikkuu monipuolisesti, ei altistu rasitusvammoille ja itse liikkumisesta nauttii. Ei niin että on tylsää ajaa ja vain ajaa ja hyvä fiilis ei tule ajaessa vaan vasta kotona siitä tunteesta että on suorittanut jotain.
Aktiivijäsen
Omalla kohdalla juurikin noin. Vasen polvi on "puoliromu" ja odottaa jossain vaiheessa uutta keinoniveltä. Oikea vaihdettiin vuosi sitten. Ortopedi kannusti/-aa nimenomaan pyöräilyyn ja kehuu tuon olevan vesijuoksun (ei nappaa niin pätkääkään) ohella parasta mahdollista liikuntaa leikatuille / romuille polville. Ylipainosta on päästy eroon ja fillaroinnilla pidetään painoa kurissa ja peruskuntoa yllä.
Vaihtelevaa vastatuulta...
Vakiovieras
Pari tuntia on minunkin tavoitteeni. Valitettavan usein se ei toteudu.
Eniten houkuttaa sellaiset liikuntamuodot, joihin teillä tuskin on mahdollisuuksia. Kuten pitkillä metsäsuksilla umpisessa hiihdot, "tyhjänkävelyt" tuntureilla, sekä läskillä moottorikelkkauria myöten ajelu.
Ja vielä bonuksena asuinpaikan tuomat "lappilaisten ilmaiset kuntosalivuorot": kesäinen polttopuusavotta ja talviset lumityöt.
Kesäisin on remonttia, pihatöitä sekä muita talonmiehen tehtäviä. Niihin kuluu kolmisen tuntia päivässä, ja sen seurauksena syksyllä on pari kiloa kevyempi olo.
Vaan kun talvi saapuu ... ja varsinkin kaamosaika, niin harrastus painottuu talviunille, ellei anneta ruoskaa ... eikun talvista kuntosalivuoroa. Ja kun lunta alkaa olla riittävästi, niin höylään kolmen kilometrin privaattiladun. Mutta se alkaa houkuttaa kunnolla vasta helmikuun aurinkoisten päivien myötä.
Siis läskinlähdetysmahdollisuuksia olisi, vaan kun vaarista on tullut nössö. Ei se vielä mitään, että on nössö, vaan se, että ei edes tilaansa häpeä. - Häpeä!
Vakiovieras
Pudotin muutamna vuosi sitten reilut kymmenen kiloa. Nyt ongelma on, etten tiedä miten: oliko syynä 1) hiilareiden vähtäminen 2) HIIT vai 3) vaihdoin juoksun painoihin.
Ajattelin nyt tiputtaa viitisen kiloa 86 > 81 (174 cm / 55v).
Lähden liikkeelle vähtämällä aerobistä ja "tiivistämällä" punttitreeniä
Ei aika kulu; me kulumme.
Noin 8v sitten pudotin painoa 92kg=> 71kg /180cm, nyt ikää 50v. Menetelmät oli karppaus ja juoksu. Läski lähti helposti, mutta niin meni lihaksetkin mukana, pl takapuoli ja reidet. Viimeiset 4vuotta olen tehnyt punttia ja saanut painoa ylöspäin noin 2,5-2,8kg/vuosi. Nyt vaaka näyttää 82-83kg, mutta haba on hyvässä kuosissa ja elämä on helppoa. Toki tällä painolla ei ole saumaa juosta puolimaratonia 1h 30min -tasolle ja maratonia alle 3h30min, mutta se on hinta joka täytyy maksaa. Havaintoni on että "1kg painoa on noin 50sekuntia puolimaratonin loppuajassa". Kyse on siis lopulta mitä haluaa kellon näyttävän ?
Vakiovieras
^ tuokin todistaa, että puntti on hyväksi laihduttaessa - lihas säästy ja laski lähtee.
mot.
Ei aika kulu; me kulumme.
Vakiovieras
Riittävä lihasmassa(ei ylikorostunut) on avain onnistuneeseen painonhallintaan. Lihas on ainoa aktiivikudos jonka määrään voi itse vaikuttaa, lihasmassa ja perusaineenvaihdunnan taso ovat suorassa suhteessa toisiinsa, mitä enemmän lihasta sitä enemmän kuluttaa energiaa levossa. Naisten laihdutus tyssää tyypillisesti olemattoman lihasmassaan, ja täten olemattomaan perusaineenvaihduntaan. Laihduttaminen joka ei sisällä lihasharjoituksia vain pahentaa tilannetta, lihasmassaa menetetään edelleen ja energiaa kuluu levossa entistä vähemmän. Laihduttaminen pitäisi aina aloittaa rivakalla voimaharjoittelulla.
Vakiovieras
^^ itse otan mukaan myös lihasmassaa säilyttäviä/lisääviä sarjoa.
Ei aika kulu; me kulumme.
Palstajyrä
Crossfitit hyödyistä ja haitoista löytyy paljon keskustelua netistä; osa mutua, osa ihan faktaan ja lääketieteeseenkin perustuvaa. Joka tapauksessa, kyseessä on äärimmäisen raskas laji joka virheellisin tekniikoin tehtynä johtaa helposti loukkaantumiseen. Samasta syystä lajia ei voi pitää erityisen aloittelijaystävällisenä.
Monipuolinen ja kevyempi vaihtoehto on esim. Bodypump. Painot saa valita itse ja haastavuutta muuttaa/säätää sitä kautta. Ryhmäliikunta on tietysti aina jollakin tavalla kalenteriin sidottua, eikä siksi sovi kaikille.
Holokki auki ku H. Moilane.
Vakiovieras
Kuten kirjoitin alkuun on tärkeää vetää raaka lihastreeni, jonka aikana ei juuri tarvitse kiinnittää huomiota dieettiin(tyhmimmät kantsii tietty karsia), kun saatu perusaineenvaihdunta ajettua ylös voikin aloittaa kärvistelyvaiheen jos moiseen motivaatiota.
Vakiovieras
Ois mahanseudulla ~5 kg läskiä poltettavana:
Reseptini: pk-lenkkejä 2h+ pituisia sekä 500 kalorin arvioitupäivävaje. En punnitse safkoja tai laske tarkkoja kaloreita joten ihan ongelmatonta tuo ole. Roskaruoan lopettaminen kunnes tavoite saavoitettu.
Suurtietäjä
Nyt on menossa näiden joulukilojen karsiminen, ja pikkuhiljaa paino on alaspäin menossa.
Mutta on se pirun herkkää touhua. Eilen kävi vieraita ja kahvipöydässä heidän kanssa söin yhden pullan ja kolme piparia. Niin heti aamulla vaaka näytti 300 g lisää painoa.
Moottoriturpa
Kai tiedät, että tuollainen punnittelu on hysteeristä? Käy kusella niin saat tuosta 100-200g pois
Itsellä "paino" vaihtelee helposti ±2kg lauantaista (punnituspäivä) toiseen
Suurtietäjä
Olen vuosien saatossa oppinut että joka aamuinen vaakalla käynti on paras tapa pitää itsensä (ja herkuttelunsa) kurissa. Vaakalla käydään heti aamulla, kusella käynnin jälkeen että tulokset ovat edes jotenkin vertailukelpoisia.
Mutta ei nuo vaakan tulokset minulle mitään suurta stressiä aiheuta, se on vaan osa meikeläisen aamu-rutiinia.
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Aktiivijäsen
Sama rutiini täällä. Myös aamu*askalla käynti ennen punnitusta keventää pari sataa grammaaOlen vuosien saatossa oppinut että joka aamuinen vaakalla käynti on paras tapa pitää itsensä (ja herkuttelunsa) kurissa. Vaakalla käydään heti aamulla, kusella käynnin jälkeen että tulokset ovat edes jotenkin vertailukelpoisia.
Mutta ei nuo vaakan tulokset minulle mitään suurta stressiä aiheuta, se on vaan osa meikeläisen aamu-rutiinia.
Vaihtelevaa vastatuulta...
Aktiivijäsen
No nyt kun aloitettiin: itse myös, aamuk*sen jälkeen punnitaan tyhjäpaino. Joskus myös ennen, sitten arvioidaan vaikutus painoon ja katsotaan kuinka hyvin arvuutus osui kohdalleen tyhjennyksen jälkeen. Sitä oppii hyväksi tässä lajissaSama rutiini täällä. Myös aamu*askalla käynti ennen punnitusta keventää pari sataa grammaa
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
"Haluutsä tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?"
Vanha jäärä
Täällä duunissa kun painaa sen 8 h hommaa niin kaloreita kuluu ja ei tarvi joka piparia laskee
Mä jätin iltapalan kokonaan pois, ei pidä syödä kun ei juuri töitäkään tee. Tai istuskelee sen 5 tuntia ja ajaa puolitoista tuntia.
Jäsen
En tiedä minkälaisella kokemuksella crossfitista kirjoittelet, mutta itsellä takana muutama vuosi. Ensinnäkin alkuun on helppo rikkoa paikkoja, koska liikkuvuus ja muutkin ominaisuudet ovat huonot. Myös tuon lajin paras puoli, porukan luoma tsemppaus, voi luoda paineita yrittää liikaa. Kaikkia liikkeitä voi kuitenkin skaalata ja suurin osa harrastajista skaalaa. Tämä tarkoittaa että alkuun vedetään leukoja avustetusti tai punnerretaan polvet maassa. Voima kehittyy kuitenkin nopeasti ja kohta huomaa että tulokset kehittyy vauhdilla. Vaatii vain rehellisen tunnustamisen että on huono.
CF:n ehdottomasti parhaiksi puoliksi luen valmentajat, jotka ovat jatkuvasti läsnä ja heiltä voi kysyä ohjeita suorituksiin ja mm. suorituspuhtauteen. Toinen hyvä on liikkeiden vaatima liikkuvuus ja lähes kaikki aloittavat huomaavat että vaikka olisivat harrastaneet vuosikymmeniä liikuntaa ja venytelleet paljon, ovat he silti jäykkiä kuin rautakanki. Ihan ensin kyykky; perusasento, joka on silti suurimmalle osalle vaikea. Johtuu jäykkyyksistä lonkissa, takareisissä, pohkeissa ja alaselässä. Toinen on rintaranka ja olkapäät ja helposti tempauksessa painot kaatuu eteen, kun kädet ei taivu oikeaan asentoon. Itse olen huomannut että aktiivinen liikkuvuuden kehittäminen (kehittyy myös itse liikkeitä tehdessä) tuo rentoutta pyöräilyynkin. Syvien lihasten jumin poisto auttaa kropan toimintaa ja mm. hiihto sujuu paljon rennommin kuin ennen ja kropan pystyy pitämään rentona.
CF tuo myös muita hyviä asioita kuten tasapainon. Monet liikkeet vaatii koordinaatiota ja tasapainoilua ja huomasin että talviliukkailla ei tarvinnut enää niin varoa, koska jos liukastui, osasi refleksinomaisesti korjata. Kun tanko on painojen kanssa pään päällä ja pitää tehdä kyykkyä, on pakko kehittää samalla myös tasapainoa.
Olen kokeillut myös bodypumppia ja se vasta on turhaa maitohappoja vastaan jylläämistä. Moni BP liike ei ole "puhdas" vaan väkinäinen vääntö. Crossfitissa sen sijaan tavoitteena oli aina mahdollisimman tehokkaasti ylös nostettu paino, olis se sitten tanko ja painot, traktorinrengas tai atlas-kuula.
Näin vanhemmiten ja cf-harrastuksen kautta olen itse huomannut että sellainen bodaamistyylinen treeni on aika turhaa. Itselle on paljon kokonaisvaltaisesti hyödyllisempää oppia nostamaan painoja siten että selkä kestää, olla notkea, ketterä ja kimmoisa. Kerrottakoon että elämäni ensimmäisen takaperinvoltin uima-altaaseen tein vasta pari vuotta sitten lähemmäs nelikymppisenä. Luotto omaan kroppaan ja koordinaation on vahvistunut sen verran paljon.
Palstajyrä
Tähän kommenttiin kyllä iso varaus, ettei toteudu kaikilla saleilla. Kirjekurssilla pätevöityneitä ohjaajia on valittavan paljon, crossfit -salien lisäksi toki muillakin saleilla jakamassa huonoja neuvoja.
Holokki auki ku H. Moilane.
Nöösi
Omalla empiirisellä havaintopohjalla (28 vuotta painotreeniä) ylivoimaisesti paras voimavaste on tullut Bill Starrin nimiin pistetyllä jaksotetulla 5x5-ohjelmalla. Kenties sinullekin tuttua kauraa: https://stronglifts.com/madcow/5x5_P...odized_5x5.htm
Tuo on voimanostopainotteinen mutta skaalautuu helposti liikkeitä vaihtamalla myös painonnostoon. Alunperin ohjelma on ollutkin mun käsittääkseni nimenomaan painonnostotreenaajien perusohjelmana.
Kovalla energiavajeella en itse lähtisi kuitenkaan tuota tekemään. Samoin aerobisen volyymitreenin ymppääminen tuohon alkaa olla aika tasapainoilua ettei mene yli.
Rasvanpolttomielessä esim. maastaveto Tabata-tyyppisellä jaksotuksella (20 s. työtä / 10 s. lepoa x 8) antaa sopivilla painoilla sellaisen anabolisen potkun että pari päivää palaa energiaa eri tavalla sohvalla maatessakin.
Jäsen
Itse pidän crossfitissa siitä että kaikella liikkeellä on tarkoitus. Niinkuin arkielämässäkin. Nostetaan jotain jonnekin tai yritetään itse nousta jonnekin. Kuntosalilaitteissa väännetään vipua vaijerin välityksellä tai koukistetaan hauista. Ei... olen minäkin bodannut eli tavoitellut atleettisempaa ulkonäköä. Harmittaa ettei tullut nuorempana ajauduttua sellaisten lajien pariin jotka olisi kehittäneet voimaa, nopeutta ja notkeutta.
Aktiivijäsen
Mä olen miettiny jotta kannattaako ennen vaa'alla käymistä pierasta, eikö metaani kuitenkin ole ilmaa kevyempää??No nyt kun aloitettiin: itse myös, aamuk*sen jälkeen punnitaan tyhjäpaino. Joskus myös ennen, sitten arvioidaan vaikutus painoon ja katsotaan kuinka hyvin arvuutus osui kohdalleen tyhjennyksen jälkeen. Sitä oppii hyväksi tässä lajissa
Sent from my Nexus 5X using Tapatalk
Lähetetty minun Lenovo TB2-X30F laitteesta Tapatalkilla
Aktiivijäsen
Noh, ostin joskus kaktusmehua kaupasta kun halusin kokeilla. Kämpillä vasta kattoin tuotesolostusta, niin siinä oli 3% kaktusmehua ja loput omenamehua. Siten 26% osuudella mulle pieru on jatkossakin metaania
Lähetetty minun Lenovo TB2-X30F laitteesta Tapatalkilla
En kyllä suosittele fanaattista päivittäin puntarilla käyntiä. Ei se yksi...joku herkuttelupäivä mitään katastrofaalista saa aikaan. Itse aikoinani juurikin kävin joka aamu ja ilta puntarilla, ja auta armias jos joku päivä oli 200g "lihonut" > tein siitä johtopäätöksen että jos jatkaa näin ( ja söin todella vähän) niin tässä on viikossa jo puolitoista kiloa lisää ja katastrofi. No eihän se nyt niin mene.
No, toivottavasti palstan painonhallitsijat pääsee tasapainoon ja sitä asiaa sen kummemmin ei tarvi enää miettiä, elää sillee vakiosti niin painokin pysyy vakiona ehkä +- 3kg talvi/kesä. Kesällähän yleensä ne pari talvikiloa sulaa kuin itsestään kun pääsee taas pitempää lenkkiä ajeleen. Mä olen tähän tasapainoon jo päässyt. En haluaisi painosta enää yhtään pois, mutta väkistenkin sitä lähtee kun hyvin usein olo on niin huono ( se verenpaine) ettei ruoka maita. Ja kun ei ole ajellutkaan, ei ole kovasti edes nälkä. Aamupalan syön, muu on siten jotain nakertelua.
Aktiivijäsen
Kisu - jokainen menee omalla tyylillään. Siitä olen samaa mieltä, että painon päivittäinen heilahtelu kuuluu asiaan, eikä siihen ole tarpeen reagoida. Päivittäinen punnitseminen kuitenkin opettaa oman elimistön toiminnan ja reagoinnin erilaiseen syömiseen. Itsekin tiedän, että jos sorrun mässyttämään hiilareita reilummin, niin paino pomppaa kilon puolitoista saman tien. Tiedän kuitenkin että tuo putoaa taas parissa päivässä normisyönnillä siihen perus-83 kiloon. Jos tuo jostain syystä ei putoaisi, niin sitten aloitan hieman tehostetun ruokailun tarkkailun. Sitä kun kerran on painanut melkein 140 kiloa ja onnistunut siitä pudottamaan vuosikymmenien jälkeen normaalipainoihin, niin haluan pitää huolen siitä, ettei tuo lähde karkaamaan takaisin ylös. Noiden erilaisten "pikakuurien" vaikutushan perustuu juuri samaan. Painosta saadaan muutama kilo alas hyvinkin nopeasti - yhtä helposti ja nopeasti se palaa. Tuosta syntyy sitten turhautuminen, masennus, retkahdus takaisin huonoihin ruokailutottumuksiin. Pysyvien vaikutusten aikaansaanti ottaa aikansa.
Laihduttaminen siten, että nälän tunne ei nouse hallitsemattomaksi ja jaksaminen säilyy, on tasapainoilua ja pitkäjänteistä mutta sitäkin määrätietoisempaa puuhaa - ainakin minulla oli.
Vaihtelevaa vastatuulta...
Palstajyrä
Toimii kuten mikä tahansa muukin voimaharjoittelu.
Holokki auki ku H. Moilane.
Veteraani
Crossfitin termistö ei ole mulla hallussa (kuten ei koko lajikaan).
Mutta ihmettelen jälleen kerran - enkä ole ainoa ja ensimmäinen joka sitä ihmettelee - että juuri ne joilla on lihasmassaa sekä kykyä ja harrastusta menetetyn lihasmassan takaisinhankkimiseksi (ja jotka usein ovat myös ominaisuuksiltaan sellaisia että heille lihasmassan hankkiminen on "helpompaa") ovat niitä jotka eivä suin surminkaan suostu siirtämään painopistettä vahvasti kestävyysharjoittelun puolelle, vaikka se olisi todistetusti ja testatusti nimenomaan heille paras ja tehokkain painonpudotus- ja -hallintamenetelmä.
Ikään kuin heistä tulisi heti huippumaratoonarin tai muun nälkäkurjen näköisiä!
PS No, hieman sama juttu on tietysti toisinpäinkin: ne joille kestävyysharjoittelu maittaa eivätkä pitkätkään treenit ole vastenmielisiä, mutta joille lihasmassan lisäyksestä ei olisi mitään haittaa (koska eivät kilpaile eliittitasolla) ja joiden suoritustasoa ehkä jopa tehokkaimmin nostaisi annos "jerkkua", ovat juuri niitä jotka viimeiseksi ottavat treeniohjelmaansa voimaharjoittelun.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit