Printable View
Minusta loppulasku oli hyvä. Sopivan kuumottava se jyrkin kohta. Toisaalta siihen rinteeseen voisi tehdä toisen linjan myös ja niistä sitten valitsee kumman ajaa. Loivemmasta voi kokemattomammat tulla sitten ettei tarvitse taluttaa jos taito ja uskallus ei riitä.
Myös moni toivoo lapsille esim 10km matkaa helpolla polulla. Esim meillä olisi tulokas sinne vuoden päästä. 25km on liian pitkä ja keskellä korpea ei itkupotkuraivarit kiinnosta.
Kiitos järjestäjille, vapaaehtosille, kilpailijoille, huoltojoukoille ja messuesittelijöille! Oli taas uskomattoman hieno viikonloppu Tahkolla :) Lihapullapasta oli aivan älyttömän hyvää! Se on sopivaa ruokaa tollasen rääkkäysen jälkeen :)
Reitti oli huippu kunnossa, tosin keskiviikkona oli vieläkin parempi :) Kannustajia ja yleisöö oli aika mukavasti marathon kisaan :) Huoltopaikoilla täyden pullon lisäksi sai kannustusta, jolla jaksoi iskeä ja ylläpitää vauhtia, vaikka reisissä tuntuikin tosi pahalta :) Kiitos teille!
Tapahtumassa on hieno tavata tuttuja! Moni heistä ylitti itsensä ja murskasi ennätykset! Sekös vasta päheetä onkin :)
Oma ajo meni paremmin kuin uskoinkaan :) Startissa haastattelijalle heittämä Top10 sijoitus tuli täytettyä selvästi... :) Kisaa ennen se tosin jännitti, kovia kuskeja viivalla ja paljon! Lisää kisasta voit lukea kotisivuiltani :) Joku päivä aion sen taulutelkkarin pokata! Tosin silloin täytyy olla isompi auto mukana :D
Reitti oli parempi kuin viime vuonna, ne pari kinkamaa jätettiin väliin :). Loppulasku on kyllä ihan sukkistouhua :) Ens vuonna taas, mulle jo 7. :) Ehkä 10. jälkeen saa/kerkiää syödä jo vohvelit vikassa huollossa? :rolleyes:
-Perttu
Hieno kisa takana. 50+ v punkeronestorina tuli kokeiltua 180 km matkaa ja ylitin itseni yli tunnilla: loppuaika alle 12 tuntia. Ei teknisiä ongelmia vaikka tykitin kivikkomäet DH tyyliin. Kiitos Harri Kekolalle juttuseurasta kisan aikana. Lisäksi kiitokset Keinäsen Maurille ja puolisolleni loistavasta huoltotoiminnasta ja Arsille tarjotessa autosi huollon tueksi. Iso kiitos myös niille lukuisille kilpailijoille, jotka ohittaessanne toivotitte tsemppiä jne. Erikoiskiitos huoltopisteiden vapaaehtoisille ja niille neitokaisille jotka jakelivat kokista reitin varrelle. Kiitos paarmoille, että puritte myös muita ettekä vain minua :). Kiitos Panacod kun mahdollistat liikkumisen kisaa seuraavina päivinä :). Ensi vuonna uudelleen.
Ei kai tuossa alamäessä eli nimenomaan siinä lopun pystysuorassa vapaapudotuksessa tee joustoilla mitään, kun baana on vaan suoraan ja alas irtosoraa. Siihen asti alamäki on mukava ja kyllähän tuostakin alas pääsee, mutta ei siitä nyt mitään ajoiloakaan irtoa. Mutta jostainhan se on alaskin tultava. Käsittääkseni järjestäjistä riippumattomat tekijät ovat ajaneet nykyiseen reittivalintaan. Näillä mennään! Hieno tapahtuma oli taas.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SyL4R
Omatkaan kommentit ei niinkään liity siihen, onko tuo loppulasku sopiva lökäpöksyille vai sukkiskuskeille tai pitääkö olla joustoa 170 mm tai 0 mm jossain päässä. Mutta täältä Tahko Span terassilta edelleen sitä laskua tuijotellessa jääpussi polven ympärillä mahdollisen polkufiilistelyn sijasta, niin ei voi sanoa muuta kuin että ketuttaa.
No jos ensi vuonnakin tullaan pelipaikoille, niin jarrulevyt ovat ainakin isommat ja 3.30 h aika alittuu 60 km:llä tai 8 h 120 km:llä.
No tuohon pääseminen ei sitten suo tällaiselle + 50 arkajalalle paljon sössimisen paikkoja edes loppulaskussa.
Aloita viideltä, vältä ruuhkat. Ekan kiekan sain ajaa yksinään, kun en malttanut himmailla Mikon, Pasin ja Tiimon porukassa. Huollotkin olivat tyhjillään ja kierroksen vaihtuessa ei kuuluttajakaan ollut herännyt. Ajo tuntui hyvältä, mutta vähänpä minä ultramatkoista tiedän...
Toka kiekalla olin jo ihan sippi. Pasi ajoi jäykällä läskillä (!) ohi mukavia jutellen, ja loppulaskussa meni kylki rikki takarenkaasta. Sitä ensin pumpatessa ja sitten vaihtaessa meni hikeä silmään ja litkua maahan.
Kolmas kierros oli sietämätöntä kidutusta. Onneksi Mikko kannusti ohi mennessään. Keskivartalo ja kädet eivät jaksaneet käskyttää pyörää, joten polkuajo meni typeräksi mönkimiseksi. Lopun nousut tulivat ok ilman kramppeja, kun hoksasin ruveta juomaan urheilujuomista parasta eli Kinahmin lähdevettä. Kolmantena maaliin eikä ikinä enää ennen ensi kertaa.
Onhan tuo Tahkon rata vastenmielinen. Röykkyiset polkupätkät ovat mukavia vain jos on vauhtia, ja kaikki muu on tietä tai ylämäkikärrypolkua. Mikä tahansa Suomen maraton-cupin rata on hauskempi ajaa.
Mutta paljon on Tahkolla tehty oikein ;-)
Ekakertalaiselle tuo oli ihan hyvä pätkä. Fillarina oli alla reilu 10v vanha täysjäykkä Kuwahara sliksi-renkailla. Ilmeisesti oli hyvä valinta ajaa yöllä, koska loppulaskuja ei ehtinyt tarkemmin katsella. Alas mentiin vauhdilla, vaikka ekassa jyrkässä ajautui ajolinja sinne oikealla kivikkoon. Kuitenkin 4:30 tuli alitettua.
Vaikka vanha luotettava Kuwahara kesti matkan hyvin ehjänä, taidan ensivuodeksi katsoa vähän pehmeämpää kyytiä. On se nimittäin kumma kun fillaroinnin jälkeen jumissa on vain hartiat ja kädet.. :)
Pikku vinkkinä järjestäjille. Olisi ihan hauska jos huoltopisteillä olisi myös km-lukema näkyvissä, siitä ei ainakaan olisi haittaa.
Tuo oma kommenttini nyt oli vähän tahallinen provo. Ei mitään sukkiksia vastaan. Lähinnä vain sitä että pitkäkeulaisella toi keulakulma helpottaa ja tommoset voi painella alas ilman suurempia suunnitelmia.
Mukava tapahtuma noin yleensä. Itselläni toinen tahko 45km erittäin surkealla kunnolla... Jos sitä ens vuonna menis 60km ja yrittäis ottaa kunnollista reeniä alle. Tietysti ton melkein 16 kilosen katujyrän sijaan vois kokeilla jollain kevyen ketterällä takajäykällä 29".
Ensimmäistä kertaa kolmella kierroksella ja tavoitteen 13h alitin melkein tunnilla. Rata oli nopeassa kunnossa, märällä kelillä olisi voinut olla mustia hetkiä viimeiselle kierrokselle tiedossa.
Nyt on paikat hyvin jumissa ja elimistö sekaisin. Haarukka ja veisti pysyi jo tänään jotenkin kädessä, eilen oli ruokailu vielä hyvin haastavaa kun ei käsissä ollut minkäänlaista voimaa.
Toiselle kierrokselle lähtiessä keskityin patukan syöntiin sen verran tiiviisti että tuli haettua vauhtia liikenneympyrältä asti, en tiedä olisiko merkkaukselle ollut tässä kohtaa jotain tehtävissä vai pitäisikö itse olla paremmin hereillä.. Ei sovi näin aikaiset herätykset minulle.
Kiitoksia kaikille niille jotka tsemppasivat matkan varrella sekä huolloille joissa homma toimi kuten pitää!
9 tunnin myllytys teki ihmeitä satulalaukussa missä monitoimityökalu oli päättänyt purkaa itsenä paloiksi sinne pohjalle ja pienessä minigripp-pussissa olleet ketjuliittimet olivat porautuneet pussin läpi... :rolleyes: 120 kilometrin koettelemus meni ansiokkaasti läpi eka kierros himmaillen ja toka kierros sitten voimien mukaan. El Maco Juniorissa oli vielä toisella kierroksella hyvin ruutia ja se nousikin ajamalla ylös. Päältä aloitettu loppukiri hyytyi sitten kisan ainoaan tekniseen murheeseen eli rengasrikkoon heti rinnelaskun jälkeen. 5 min ja muutama sija takkiin, mutta jäipähän iso nälkä ensi vuodelle. :p
Kuvia kiitos.
Tahkolla oli taas lähes kaikki kohdallaan: Sää oli viihtyisä, sadekuurokin saatiin, järjestelyt toimivat, paarmoja riitti ja pari aamupäivän pyöräilijämäärille huonosti sopivaa pullonkaulaa oli poistettu reitiltä.
Siis lähes kaikki? Aivan. Reitin roskaaminen on aivan käsittämätöntä. Tyhjiä geelipakkauksia oli pahimmillaan muutaman metrin välein, hieman harvemmassa löytyi sisärenkaita ja pulloja (molempia kymmeniä ellei toista sataa?), näkyipä reitillä pari CO-patruunaakin ja jopa ketjut. (ajoin maaliin klo 18 maissa eli näin koko päivän saldon)
Maastopyöräily on mitä hienoin tapa liikkua luonnossa mutta roskaaminen ei kuulu asiaan. Ei etenkään Tahkon komeissa maisemissa, alueella jossa luonto ja luontomatkailu taitavat olla tärkeimmän elinkeinon asemassa. Se mikä metsään viedään tuodaan sieltä myös pois tai toimitetaan edes sinne seuraavan huoltopisteen roskikseen, eikös joo?
- Tomi
ps. loppulaskun korkeusero riittäisi ihan toisenlaiseen hauskanpitoon kuin nykyään. Vai ajetaanko hissi-enskan (http://www.mtb-enduro.net/kalenteri-2013/) ek:t samoilla urilla kuin TahkoMTB? Miksei EBA:lla ole yllä mainittuja "järjestäjistä riippumattomattomia tekijöitä"? (vai onko?) Polkuja ei paljoa tarvitse edes rakentaa, pelkkä merkintä maastoon ja parituhatta pyöräilijää niin polku on valmis.
Aika paskaa että iltamenoihin maksoi sisään. Ei viitsi maksaa siitä että on väsynyt ja juo yhden tai pari olutta ja lähtee nukkumaan.
Jäi käymättä ja jää vastaisuudessakin ellei järjestäjä keksi kompsensoida lähes sadan euron osallistumismaksuista esiintyjäkuluja.
Ensimmäistä kertaa Tahkolla ja ensimmäistä kertaa ikinä ajoin kerralla yli 100 km. Ylitin itseni ja nöösin aikatavoite alle 10 tuntia täyttyi hienosti. Huikee fiilis. Hattu nousee kyllä kanssa-ajajille. Uskomattomia suorituksia pääsi näkemään läheltä. Ens vuonna uudestaan!
Utelisin minkä merkkinen jarru kyseessä, koska itsellä jarruina Avid XX ja 140 mm takalevy 29" pyörässä eivätkä jarrut häipyneet. Tosin tapoin enimmät vauhdit etujarrulla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lehisj
Hieno tapahtuma jälleen kerran, vaikka äkkiä kahtoen tuota lähtökarsinan ruuhkaa vois ajatella, että alakaa ahistamaan tuollainen sumppu. Eipä ahdistanut, sillä ainakin ykkösryhmän parinsasadan kuskin keulaporukkassa ajo oli todella jouhevaa. Ainut pieni ruuhkasta johtuva hidastelu Kinahmi ykkösen juurella. Tietä saatiin ja annettiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Pientä jänskätystä aiheutti takavaihtaja, johon oli ilmeisesti osunut joku "päivityskeppi" ja haukannut puolet ylemmästä vaihtajan rissasta. Tai sitten se oli paarma...;) Samassa rytäkässä särkyi pakan ja pinnojen välissä oleva muovilevy, joka sitten pyrki takertumaan pakkaan tehden pyörästä fixin. Rahasmäen jälkeiset alamäet piti polkea jarrut päällä kun pelkäsin ketjujen sotkeentuvan rattaiden ympärille. Kelihän oli mitä parain näin ikämiehelle, kun ei tarvinnut alakaa säätämään irtohihojen kanssa.:)
Kiitokset järjestäjille ja kanssa-ajajille myös minun puolesta! 180 km tuli sotkettu kunnialla läpi ja jollain pervolla tavalla jopa nautin siitä. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun en tiltannut täysin maastokisassa. Tuli huomattua, pitkän matkan ajaminen on vähintään yhtä paljon kiinni pääkopasta kuin fyysisestä kunnosta. Suurimman virheen, eli liian kovaa ajamisen, olisi voinut tehdä helpoiten ensimmäisen kierroksen puolivälissä, mutta onneksi kuuntelin ja otin oppia kokeneemmalta Korson kuskilta. Samoin maltoin pysähtyä jokaiselle huoltopaikalle muutamaksi sekunniksi ja ottaa vettä+urheilujuomaa sekä evästä, pääasiassa banaania ja suolakurkkua. Viimeisellä kierroksella alkoi ruoka jo hieman etoa, mutta sitä oli vain pakko tunkea kurkusta alas. Tasainen energian ja nesteensaanti takasi sen, että kroppa toimi kokoajan samalla tavalla. Fillarikin toimi täydellisesti koko matkan eikä ajovirheitäkään tullut. Myös sää ja reitti olivat parhaasta päästä, joten ei paljon paremmin voinut mennä.
Jarruna oli Formulan R1 ja levynä Ashiman 140 mm. Pyöränä S-Works Epic 29.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti usko juntunen
Vasen käsi oli kuitenkin liian puuduksissa laskun alkuosassa El Granden ja juuri ennen sitä puhjenneen takarenkaan vaihdon takia, jotta olisin saanut vauhdin tapettua etujarrulla riittävän ajoissa ennen lopun vapaata pudotusta. Näinpä kuskista sitten tuli matkustaja ilman omaa tahtoa
Jotenkin arvasin heti että jotkut saatanan Ashimat kuitenkin ollut fillarissa kiinni. Turha syyttää reittiä kun ne levyt on ihan paskat ja suorastaan vaaralliset. On mullakin sellaiset autotallin seinäkoristeena ollu jo 5 vuotta...
Eipä ollu saatanan Ashimoilla vaikeuksia hillitä omaa 115kg (+12kg fillari) massaani siinä laskussa.. jarruina Formula oro k24 ja sintteripalat 160mm laikat..Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Plus
Muuten tapahtumaa kommentoidakseni; reitti oli taas mainion haastava, harmi että tarvii aina ajaa (taluttaa) ylämäkeen ennekuin pääsee nauttimaan niistä alamäistä.. No, niitä ehkä sitten enskakupin päätöskarkeloissa..
Hauskaa oli ja loppulaskussa ei oo kyllä mitään vikaa =)
Kerrassaan mainio tapahtuma järjestelyjen puolesta, jos ei sitä loppulaskua huomioida – ei siinä sitä ajamisen iloa oikein ole, jos reikä puuttuu päästä. Mukava vauhdikas serpentiinilasku olisi siinä kohdassa ihan älyttömäs hieno loppu.
Isoin kiusa ajon kannalta on kanssakuskit, jotka arvioivat omat tavoiteaikansa hieman yläkanttiin. Olisi mielenkiintoisaa nähdä tilasto tavoiteajat vs. toteutuneet. Joo, tarkoituksellisen provosoivaa, mutta mitäpä lähdin massa-ajotapahtumaan ja valitsin itse myös lähdön ja starttauspaikan – alakanttiin.
Mukava ja hieno tapahtuma, oli pirun hauskaa.
Kuka tunnustaa ajaneensa cruzilla siinä lopun hiekkatiellä kohti maalia vanteella eilen(kumi puhki)?. Meinasin sanoa että taluta hyvä mies mutta oli maha niin täynnä kunkun safkaa etten saanut sanotuksi.
Useammallekin herrasmiehelle tarjosin sisuria repustani heidän taluttaessaan tyhjäkumisia pyöriään, mutta jokaisen mielestä seuraava huolto on lähellä; eräs heistä mainitsi, että ei jaksa ennen maalia (lähellä El Granden huippua) viidettä sisuskumia vaihtaa saman päivän aikana! Koin kuitenkin velvollisuudekseni niitä tarjota ja sain itsekin vastaavaa huolenpitoa kaatuessani pahan näköisesti 40/60km paikkeilla eräässä alamäessä. Todella hieno tapahtuma ja kenelläkään ei ollut niin kiire, ettei olisi pysähtynyt apuaan tarjoamaan, joille se ehkä olisi ollut tarpeen. Kiitos!
Järjestäjille: Loppulaskuun toivoisin mielikuvitusta. Melkoinen antikliimaksi painaa El Granden jälkeen muutamassa sekunnissa sieltä korkeuksista alas kaiken sen vaivan jälkeen. Huollot toimivat loistavasti ja reitissä riittää mielenkiintoa (ensimainittua lukuunottamatta) :)
Osallistujille: Eikö ne kypärät kuulu päähän myös kisan ulkopuolella fillaroidessa?
tl;dr: Todella hieno tapahtuma, kiitos kaikille!
Oma reittiennätys kun syntyy eikä ainootakaan murhetta reitillä, niin siitä jää väkisinkin hymy huulille! Massatapahtuma kun on, niin jossain kohtaa joutuu aina jonoon, mutta omalla kohdallani jonoissa ajettiin riittävän kovaa. Kehittämistä näkisin tapahtuman suuntaamisessa enemmän koko perheen, koko viikonlopun jutuksi, vaikka omat mukulat aattelin jättää reissusta vielä montamonta vuotta. 25km:n reitti voisi olla aivan hyvin ilman Tahkovuorella käyntiä tai valikoimaan aiemminkin ehdotettu kympin helppo lapsille. Kisa-aukiolle soisin tulevan vieläkin enemmän soumeininkiä ja aikonaan kun iltapileisiin pääsi ilmaiseksi, sinne tuli mentyäkin ja oli siä menoakin...muistaakseni. Loppulasku oli viimevuonna yllättää, kun jarrut hävisivät(kuski 100kg, jarrut R1, levyt 180/160) tänä vuonna otin sen varovaisemmin. Vaikkei se mäki ittee hirveesti ahdista,mutta veikkaisin että puolet kuskeista tulis rinteen loivemmalla linjalla mieluummin alas, esim. vanhaa reittiä, harmittavan moni joutui taluttamaan mäen alas. Kiitos taas tahkon laastariryhmälle, ens vuonna uudestaan! Sakke
Paras ratkaisu varmaan olisi että olisi kaksi linjaa - toinen siksak ja toinen extream. Itse pidin loppuhuipentumasta. Hieno tapahtuma ja edelleen kehitysvaihtoehtona voisi olla sellainen koko perheen helppo 25 km reitti. Nyt 25 km oli kerätty kaikki "parhaat" kohdat. Muutama täysin erillinen reitti, niin saataisiin porukka vähän jakaantumaan. Teettää toki työtä, mutta näin ainakin ajatustasolla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Lehisj
Kiitokset fiksusta ja asiallisesta kommentista! Mielestäni en kauheasti kyllä syyttänyt reittiä, kun vastasin vain alkuperäiseen viestiin/kysymykseen, että pääsikö kaikki kuskit turvallisesti loppulaskun alas kuskin, jarrujen tai jarrlevyjen paskuudesta huolimatta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Plus
No jutellaapa tästä asiasta ja vaikkapa Ashiman jarrulevyistä enemmän kasvokkain seuraavissa kisoissa...
T. Jukka Lehikoinen
Taitaa aikamonella tainnut aika parantua tänä vuonna. Ainakin itsellä kävi niin. Kaksi kierrosta meni mukavasti alle 8h ja parani viime vuodesta yli tunnilla. On toki tullut treenattuakin, joten jos ei olisi niin olisin kyllä ihmetellyt. Vielä kun osaisi syödä tarpeeksi ajon aikana, vaikka onkin sellainen olo ettei haluaisi, kuten täällä joku sanoikin aikaisemmin. Meinasi tulla totaalinen katkeaminen toisella kierroksella ennen tuulivaaran huoltoa. Alkoi näkökenttä hämärtyä, ei meinannut mies pysyä enää pystyssä ja ajo oli tuskaa. Geeli väkisin sisään ja tuulivaarassa urheilujuomaa, banaania ja fasun marjapiirakkaa. Hetken huokaisun jälkeen alkoi taas tuntua siltä, että eiköhän tästä maaliin jakseta, kun tähän saakka on päästy. Kummasti ruoka auttoi, kun sitä jaksoi maali suorallakin yrittää kiri kilpailua. Tosin sen häviten.
Reittiin oli tosiaan tehty hyviä muutoksia noiden alun tukosten suhteen. Samoin joitain polku/traktori urilta oli mukavasti leikattu heinä matalaksi leveältä, jolloin edes jonkinlainen ohittelu oli mahdollista. Loppu laskusta olen samaa mieltä, että toinen sik-sak linja olisi todella hyvä varsinkin junnuja ajatellen, mutta vaatisi varmaan aika paljon työtä että sellaisen saisi tuohon mäkeen pengerrettyä. Mielestäni loppulasku oli parempi kuin viime vuonna. Irtosora oli poissa linjalta eikä pyörä luistanut niin helposti.
Kaikenkaikkiaan loistava tapahtuma ja hyvä meininka kaikilla osallistujilla tuntui olevan niin reitillä kuin maalissakin. Ensi vuonna taitaa olla vuorossa vain 60km, kun oma tytär ja serkkupoika haluisivat lähteä ajamaan 25km, nähtyään kuinka seura kaveri ajoi sen läpi tänä vuonna ja sai sisupuukon :D
Koska muut vielä ujostelevat kuviensa kanssa, niin minäpä avaan pelin muutamalla räpsyllä yöpyöräilyn startista: https://picasaweb.google.com/teemu.s.../TahkoMTB2013#
Tahkon 60km kunnialla ajettu läpi ja ensikertalaisen ainoa tavoite oli selvitä hengissä maaliin saakka. Reitti oli huomattavasti haastavampi kuin osasin odottaa ja ihanat paarmat kimpussa alusta loppuun. Ainoa ongelma matkalla oli läkähdyttävä kuumuus joka vei mehut ja viimeiset 15km oli kyllä aikamoisen työn ja tuskan takana +100kg miehelle. Ajaksi muodostui vähän päälle 5 tuntia joten sitä lähdetään ensi kerralla parantamaan. Henkilökohtainen voitto tämä Tahko MTB kyllä oli kun ottaa huomioon että olen ajanut pyörällä vasta 2,5kk ja sitä ennen viimeksi 10 vuotta sitten.
Hyvä oli tapahtuma ja kiitos järjestäjille sekä kilpakumppaneille, hyvä ja reilu meininki reitillä!
Minäpä en ujostele...Tässä kuvia :cool:
Tässähän tarttee kohta alkaa suorittaan laajaa empiiristä tutkimusta aiheesta, Tahkon loppulasku ja jarrut. Oon nyt siitä laskenut jonkun 10 kertaa alas, aina aika lujaa, eikä ole mitään ongelmia ole ollut.
Viime vuonna R1 ja ne reikäjuustolevyt 160mm ja 26er täpäri pyöränä. Orgaaniset alu -takaosapalat
Tänä vuonna Avid XX(mustat eli 2012 uudistettu malli) 160mm float levyillä 29er jäykkis. Sintteripalat
Nyt jos joku insinööri osais kertoa ratkasun pähkäilyyn, en itse ymmärrä. Mikä näistä tulee laskussa ongelmaksi:
1. Lasketaan alusta liian lujaa -> paniikki -> jarruttaminen, eikä jarrut enää riitä hidastamaan haluttuun vauhtiin -> paniikki kasvaa -> error ja loukkaantuminen :(
2. Laahataan mäen päältä saakka jarrut lämpöseks, jolloin kuumiaa liikaa, eikä enää hidasta.
3. Jarrupalat, levyt, nesteet, jarrut on aivan romut.
Oon kuitenkin laahannut etelän vuorilla vaikka kuinka paljon jarruilla pisteeseen, jossa kaveri sanoo haistavansa silitysraudan(ilmeisesti palat haisee), mutta silti on pysäyttänyt. Aina alla xc-pyörä ja yllä ilmotetut jarrut. Ja samoissa lämpötiloissa.
Lisäys: Onhan Tahko nyt loppupeleissä melkonen töyssy siihen nähden, millaisia korkeuseroja maailmalla jarruille näytetään. Toisaalta 180mm levyt on kuitenkin Alpeilla aika yleiset.
Mun jarrutustekniikka oli kevyt pintalaahaus ja lopussa vähä enemmän, jotta pääsin linjalle. Eli aika kevyesti jarruttelin :)
(Kannatan) chicken linen rakentamista, tehdään niitä kv xco-kisoissakin, mutta kyllä tuo nykyinen linja pitää myös säilyttää :) Mulle se on ainakin turvallisempi, siinä vanhassa tuli äkkiä laskettua vieläkin lujempaa... :rolleyes:
^Ei todellakaan vanhaa laskulinjaa takaisin. Kävin perjantaina ajamassa pätkä sitä ja olihan se hurjaa kun kivet alkoi pyöri renkaiden alla ja pyörä ajautuu kokoajan reitiltä ulos.
Mä sain jarruni kyllä haisemaan pahalle, mutta ei mitään feidaamista tullut missään vaiheessa, vaikka aika hyvin jarruilla roikuin alusta loppuun saakka. Molemmilla kierroksilla samanlainen toiminta. Alas tullessa yritin kyllä aina välillä antaa vähän vapaata vuorotelle etu ja taka jarruille, jotta ehtisivät edes hiukan jäähtyä. Ehkä tämä pumppaaminen auttaa tuohon kuumentumis ja feidaamis ongelmaan. Jarruina mulla on Avid Elixir CR, Ashiman 180/160 levyillä. Takana joku sintrattu pala ja edessä aivan uudet Swiss Stopin orgaaniset palat.
Samaa mietin itsekkin näiden jarrujen osalta, eli kuitenkaan euroopassakaan käytetä mitään spesiaali jarruja vrt. Suomeen. Olen loppulaskun ajanut nyt R1llä ja viime vuonna Hayesin Traileilla joissa molemmissa jarrutekniikkana käytin nopeita jarrutuksia pienillä tauoilla. Vanhassa laskussa olen käynyt useamman kerran heinikon puolella, koska siinä oli mielestäni pidempi yhtäjaksoinen osuus missä sai kerättyä vauhtia vrt. nykyiseen. Toki se chicken linen voi rakentaa, mutta se tulee olla selkeästi hitaampi suoraan linjaan verrattuna. Btw. Viime vuonna samojen R1 puikoissa taidettiin tulla vielä lujempaa toisen kuskin toimesta kuin mun ja mitään ongelmia ei ollut.
Hieno Tahko-viikonloppu taas takana! Kiitos järjestäjille ja osallistujille huikeasta tapahtumasta. Parin viikon määräviikot treeneissä tekivät taas tehtävänsä ja kauden ylivoimaisesti paras ajo sattui lauantaille. Ilman harmittavaa sielunvaellusta asfalttitiellä olisi loppuaika ja sijoitus ollut jonkin verran parempi. Oma päivitetty kisaraportti löytyy blogin puolelta.
+1Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti sundbjuk
Loppulasku oli ainakin mun xc-rengastetulla 120mm joustavalla trail-täpärillä juuri sopivan kutkuttavaa menoa. Takajäykälläkin olisi varmaan ollut hauskaa. Täysjäykkäri olisi ollut taatusti haastava pitää halutulla ajolinjalla, ehkä ei niin hauskaa...
Järjestäjille kiitos ja hatunnosto haasteellisen tapahtuman organisoinnista. Hienoa oli nähdä eri vapaaehtoistahojen nimiä ja väkeäkin (yöllä) taukopaikoilla.
Tavoitteeksi tuli ajaa seuraavalla kerralla kinahmi 1 ja el grande keskeytyksittä ylös ja reitti nopeammin kuin nyt nöösinä 4:40.
Kiitoksia kuvaajalle 180km kattavasta taltioinnista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gaissa
Kiitos Gaissa upeista kuvista. Mukava katsoa kuvia, jotka on osattu kuvata hyvällä silmällä ja sommittelutaidoilla!
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ReLe
Oleppa hyvä vaan:D.....samoin kuvista ;)
Tässä on nyt vaan pakko vielä onnittela, kun olet ollut ainona naiskuskina pitkälle matkalla. Palkintoja oli sen verran että sinulle ehdottomasti olis pitänyt vielä muistuta hienosta suorituksesta jollain tavalla ja isoille pojille olis ehkä myös pienempi tv riittänyt :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti i_sairanen
Minulla oli pyörässä Avid Elixir CR:t ja kummassakin päässä Avidin XX -levyt, edessä taitaa nyt olla jotkut sintteripalat paikallisesta Sportiasta ja takana alkuperäiset. Alkoi haista loppua kohden (ellei sitten ollut edellisen laskijan käryt vielä ilmassa) mutta teho ei häipynyt. Ongelmana oli lähinnä että vaikka mielestäni puristin kahvoja huomattavan kovaa, etujarrun maksimiteho ei tuntunut riittävän. Joko levy/palat oli hieman öljyiset tai jotain muuta.
Yksi osa jarruttamista on tietysti myös se tekniikka. Vaikka se mäki on aika suoraa pudotusta, siinähän on muutamia paikkoja joissa nimenomaan kannattaa jarruttaa ettei ne paikat joissa ei voi kuitenkaan jarruttaa mene aivan pieleen. Näin jälkikäteen muistellen sanoisin että siinä ainakin epäonnistuin, alkupuolen tulin juuri sen verran railakkaasti että jyrkimmässä kohdassa vauhti kiihtyi epämukavuusalueelle, vaikka jarrutin hampaat irvessä.
Kiitos kuvista, oli Seinäjoelaiselle kieltämättä aamusta lähtien tosi meininkki päälle, huoltotiimille hattu nosto arvoinen kymppi suoritus :) TH-Kumi miesLainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gaissa
Korjataan nyt sen verran, että omasta ja monen muun mielestä en ole nainen :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Atze09