Rex valmisti muutama vuosi sitten vastaavaa. Helppo ja siisti käyttää, suosittelen.
Printable View
Itselläni on luistonauhan kanssa ollut paljonkin kestävyysongelmaa. Tiedän sen toimivan esim. kaverillani, mutta mulla ei toiminut jostain syystä. Saattaa vaatia hyvin pohjustetun suksen tai jotain.
Kokeilla ainakin kannattaa. Voiteluteline helpottaisi asennusta ja varmaan voitelurautakin. Tavallisessa/nykyaikaisessa höyryraudassa lämpö saattaa olla hieman epätasainen.
Kyseelläs tuosta siklauksesta: Eli jos siklaan esim. sinistä suoraan lämpimänä suksesta pois pari kertaa kevyesti niin tuntuu että voidetta on epätasaisesti siinä suksessa jäljellä. Reunoihin varsinkin tuntuu jäävän tuota voidetta reilummin. Sikli on terävä, mutta tuntuu siltä että suksen pohja olisi jotenkin kuprulla vaikka kyseessä on uudet sukset. Miltä tuon pohjan kuuluu näyttää siklauksen jälkeen? Tasaiselta, kiiltävältä, matalta? Montako kertaa yleensä vetelette siklillä?
Kuinka paksu sikli sulla on? Jos pukkaa kovaa voidetta 3mm siklillä, niin se taipuu kaarelle ja ottaa epätasaisesti. Siklausote sulla varmaan on oikea (ite pidän kuvan otteeseen nähden peukaloita lähempänä toisiaan). Mulla oli kans ennen noin. Ostin viime talveksi 5 mm (Rexillä on jopa 6 mm sikli) siklin ja homma muuttu taas ihan täysin sen työvaiheen osalta. Terävällä jäykällä siklillä pukkaan kerran tai kaks terävästi jonkin verran painaen. Pohja jää mataksi, koska sitä voidetta jää siihen harjausta varten. Jos siklaat paljon ja kovaa painaen, niin se sikli kyllä vetää joistain kohti kaiken pois. Itse tein tätä virhettä voitelu-uran alussa. Nykyään menee kärjestä lähtien yhteen kertaan koko suksi läpi tyylillä 30 cm kantaa kohti - 5 cm pakkia jne., kunnes olen kannassa. Enempää en rappaa, loput hyvällä harjalla. Harjauksen jälkeen pohja on tasaissen sävyinen joka kohdasta.
Onko ne uudet sukset hiottu? Jos ei niin voi kai ne ollakin kuperat.
Juu, kyllä ote on ihan kohdallaan ja sikli 5mm akryyliä. Voipi olla että siklaan liian kovaa ja paljon. Pitää uusia voitelut tänään uudestaan. Suksista en osaa sanoa muuta kuin että ovat uudet madhusin terrasonicit ja pohjien hionta tehtaan jäljiltä. Jos ei ala homma toimia niin pitää harkita hiomista.
Mites kauan liraren sulla menee tuon harjausvaiheen tekemiseen? Itse olen ottanut messingillä pari kertaa kärjestä kantaan ja sitten kovalla nylon harjalla nytkyttäen pari kertaa jonka jälkeen muutama veto koko suksen matkalle. Lopputulos ei todellakaan ole tasainen joka kohdasta.
Kiitti taas kerran :)
Minuutti per suksi. Harjaan heti lämpimänä siklatun suksen nylonilla niinkuin sinäkin kuvailet tuossa tekeväsi nylonilla. Elä vedä ensin messingillä. Tuon nylonin jälkeen pohja on lämmin, ennemmin matta kuin kuin kiiltävä, ja hieman "rasvaisen" ja tahmean tuntoinen, jos sormella kokeilee. Kun suksi on jäähtynyt tuon harjauksen jälkeen huoneenlämpöön, muuttuu se kiiltävämmäksi ja sitten voi vetäistä pari _kevyttä_ vetoa messingillä, jonka perään taas muutama vähän nylonilla harjausta.
Olin tuossa pari päivää sitten paikallisen hiihtoseuran järjestämällä kilpavoitelukurssilla (Vauhti - Johan Lind) ja muistiinpanoissa lukee kovien voiteiden (sininen, vihreä) kohdalla näin:
- siklaa, harjaa lämpimänä (yht. 1 min)
- antaa jäähtyä
- vähän nylonharjausta (15 sek)
- 3 x rosteri (tai messinki) kevyttä vetoa kärjestä kantaan
- vähän vielä hinkataan nylonilla (15 sek)
Sen jälkeen, kun Lind näytti viime talvena mulle tuon sinisen ja vihreän laiton, niin ei ole ollut voidetta epätasaisesti. Kuunnella ja lukea voi rajattomiin asti, mutta kun pääsi kokeilemaan ja näkemään, miltä sen pohjan pitää tuntua, auttoi ymmärtämään asian.
Kannattaa väijyä oisko teilläpäin urheiluliikkeissä voidefirmojen esittelypäiviä. Menet siihen äijän luo ja sanot, että haluat nähdä miten sininen levitetään kisasuksiin.
Ens viikolla ostan nylonrotoharjan.
Tuntuu, että hiihtämällä saa pohjan keskeltä koholle etenkin kärkipuolelta.
Aika mattahan se pohja on siklauksen jälkeen. harjaa sitten vaan. tuo muutama veto messingillä+nylonia päälle kuulostaa oikein hyvältä kovalle vahalle.
Tasaisen pohjan siklaaminen on mukavaa, ei tarvi jyystää erikseen jostain mihin sikli ei tasaisella vedolla osu jne.
Kyllä se hiominen kannattaa jos pohja ei tunnu tasaiselta. saat ainakin mieleisen kuvion pohjaan.
vastaan vaikkei multa kysyttykään, pehmeä kannattaa antaa jäähtyä kun se on aika ikävää tavaraa lämpimänä. kovaa ei meinaa saada irti jos jäähdyttää liikaa.Lainaus:
Mites sitten pehmeä voide? Miten eroaa tästä? Muissa ohjeissa ainakin annetaan voiteen jäähtyä ja sitten suoraan messinkiä. Ei nylonia alussa. Onko tämä se ero?
Ja sitten mä en ainakaan pehmeää vahaa yleensä messingillä raavi paitsi jos päälle tulee lisää vahaa. Pulverinkaan alla ei messinkiä. Vain jos perusvahan päälle tietää vetävänsä esim LF:n tai HF:n niin sitten messinkiä. Tai pohjustaessa.
Hyviä ohjeita, mutta tässä on vähän sama ongelma kuin ruokareseptien kanssa. Siis mitä tarkoittaa tässä lämpimänä? Onko voiteen oltava sulaa vai pitääkö sen tuntua käteen lämpöiseltä? Muistatko jotakin summittaista aikamäärää sulatuksesta, kun voi ruveta siklaamaan?
ei sulaa. sitä ei siklata muulloin kuin keltaisella vahalla pohjaa putsatessa.
Lämmin tarkoittaa juuri mainitsemaasi käteen lämpöistä. Ei se niin kranttua ole...:) kovalla vahalla aikaikkuna siinä 30sek-minuutti. Juurikaan muuta myöhästyminen ei haittaa kuin että vahan irtisaaminen hankaloituu eksponentiaalisesti.
kuulostaa kanssa vähän epäilyttävälle, tuo pelkkä nailoni. Yleensähän nailoni vaan kiillottaa, eikä niinkään enää poista ylimääräistä vahaa pohjasta. Toki harjoissakin on hurjia eroja, piikin pituus, jäykkyys jne.
Pehmeellä vahalla ja leudolla kelillä ei tietysti niin haittaa vaikka sitä vahaa vähän liikaa jäisikin, kun lumikide ei ole niin purevaa mitä se on pakkaskelillä. Itte kyllä näytän pohjalle messinkiä myös pehmeillä vahoilla. Kovemmilla vahoilla tulee tietysti tehokkaammin ja ennemmin messinkiä käytettyä.
Ostin juuri Rexin messinkiharjan ja siinä on saman pituinen piikki kun edellisessäkin, mutta ne on paljon taipusampia...tuntuu jotenkin liian pehmeältä. Edellinen on Brikon harja, millä on kyllä jo ikää reilusti.
Väittäisin että uusista suksista puolet on sellaisia että pohjat ei ole suoria. Yleensä epätasaisuus on kannan puolella. Silloin kun se ei ole painealueella siitä tuskin on paljoa haittaa luistoon. Siklaaminen on tietenkin työläämpää kun joudut tarkkomaan epätasaisia paikkoja. Varsinaiset ongelmat tulee jos käytät sikliä liian rajusti (tylsä sikli). Ajan myötä epätasaisuudet vain korostuu.
Myöskin voitelemalla voit saada pohjat kuprulle. Jos toistat voitelua liian nopeasti, eli suksi ei kerkeä jäähtyä riittävästi. On riski että liimat alkaa sulamaan.
Mulla nimenomaan tuota läikkämäisyyttä esiintyy suksen takaosassa ja myös kärjessä siinä kohtaa missä olas alkaa.
Tuo että liimat alkaa sulamaan jos voidellaan monta kertaa on ihan uskottava pointti. Lirarenin ohjeilla olen tähän asti voidellut missä tulee 2xsininen+vihreä peräjälkeen niin ettei suksea jäähdytetä missään välissä.
Voi olla hevosmiesten juttuja, mutta Madshusin halvemman pään suksissa - joihin Terrasonic kuuluu (tiedän tämän, sillä minullakin on tallissani pari) - oli juuri tuota vikaa. Laminaatit eivät kestä ollenkaan tms.
(Siinä yksi syy miksi siirryin Kuzminin koulukunnan mieheksi...)
En tyrmää "palstajyrän" tekniikkaa, olen tehnyt itsekkin niin. Siinä vaan saa olla todella huolellinen kun käytetään kovia voiteita/kovaa lämpöä.
Ylikuumeneminen voi aiheuttaa laikkuja, johon voide ei imeydy kunnolla. Tai sitä epätasaisuutta. Yleensä nämä vauriot tulee suksen keskiosalle jossa on vahvikelaminaatteja (todennäköisesti ne varaavat lämpöä enemmän kuin suksen ohuet kohdat). Pelkät laikut voi johtua pohjan tukkeutumisesta jotka yleensä lähtee hionnalla pois.
Lainaus:
Saatko siis siklillä ja nylonilla pohjakuvion auki? Jos vahaa jää paljon siklauksen jälkeen niin rotoharja vaan levittelee sitä ympäriinsä. Näin siis minulla.
Tuolla lyhytkarvaisella mustalla Startin harjalla on tullut vedeltyä oikeastaan kaikki vahat nykyään. On kaiketi tarkoitettu koville vahoille, mutta hyvin se pelittää pehmeilläkin. KUVALainaus:
kuulostaa kanssa vähän epäilyttävälle, tuo pelkkä nailoni. Yleensähän nailoni vaan kiillottaa, eikä niinkään enää poista ylimääräistä vahaa pohjasta. Toki harjoissakin on hurjia eroja, piikin pituus, jäykkyys jne.
On noita harjoja nurkissa muitakin kuin nuo kaksi, mutta ei noitten lisäksi muuta kuin pulveriharjaa tule käytettyä.
Pitkäkarvainen kova nylonharja taipuu ikävästi, siksi tykkää siitä. Eikä se tee pehmeille kyllä muuta kuin sotke.
Onhan se vähän ikävää hinkata kuviota auki tuolla karvaharjalla kun messinkikin on keksitty, mutta jos luistoa pitää maksimoida niin kyllä sen pintakerroksen jaksaa tuollakin harjata. Lenkille kyllä saatan raapaista messingilläkin alkuun.
Pehmeä vaha muutenkin on aika ikävää tavaraa. Sininen Rex rules!
Joku vois tehdä tietellisen tutkimuksen parametreillä:
-Pehmeä vaha
-Messinkiharja tai ei
-mahdollinen pystyyn jäänyt karva versus mahdollinen kuvioon jäänyt vaha
Tai vaihtoehtoisesti jonkun maajoukkuetason huoltomiehen kommentti asiaan. Voi olla että olen väärässäkin tässä messinki+pehmeä pintavaha jutussa. Kärsin sitten nahoissani turhaan tehdyt tuplaharjaukset ilman messinkiä, ja julkisen häpeän :) Toki, tyhmä ei ole väärässä. Tyhmä on se, joka ei kerrasta opi...
Madhus suksien rakenne (foam sisusta, Suomeksi uretaanivaahto) ei luovuta voiteen sulattamisesta syntynyttä lämpöä niin kuin kennorakenteiset (mm. Fisher, Peltonen) sukset eli jäähtyvät hitaammin. Siitä syystä ne (Madhus) sukset vaativat tarkkuutta lämpöä käytettäessä. Siklata ei saa, jos pohja liian kuuma = sikli työntää pohjamateriaalin edellään ja aiheuttaa ikäviä aaltoja (vekkejä) pohjaan, sekä pahimmillaan irrottaa pohjan rungosta. Taitaa olla kyseisen suksimerkin yleisin reklamoinnin aihe joka kuitenkin puhtaasti voitelijan oma vika.
Mulla se menee niin, että kun saan voiteen sulatettua ja levitettyä, niin heti tyhjennän olaksen ja viimeistään puolen minuutin sisään sulatuksesta jo siklaan. Eli sen, että saa raudan pois käsistä ja olaksen tyhjäksi. Vauhdin 1000W rauta, Vauhdin voiteet, raudan läpötila asetettu 7 ja 8 väliin, n.140 astetta.
Viime talven alun laikkupohjasuksista kesti silti 4-5 voitelukertaa oikeiden metodien oppimisen jälkeen, että ne laikut hävis ja tuli tilalle tasasävynen. Voitelin joka lenkille myös sen takia, että opin sen tekniikan nopeammin ja saan rutiinia touhuun.
Edelleen haluan muistuttaa, että varmasti on hyvin hyvin useita muitakin "oikeita tapoja" kuin nämä minun tänne rustaamat. Mutta nämä on ne jotka mulle on ammattilainen kädestä pitäen opettanu ja hyvin tuntuu toimivan, ainakin hänen edustamillaan tuotteilla.
Pitää kai se vaimo joskus laitta vielä filmaamaan tuo kovan vahan laitto.
Pehmeitä vahoja en juuri käytä, ainoa on HF pinkki. Reenit sininen + LF vihreä (tai LF grafitti). Kisoihin sininen + LF vihreä/grafitti + pinnat (HF/geeli/nappi).
Kannattaako aina muuten laittaa kovempi vaha alle (sininen) vaikka viimeiseksi voiteeksi tulisikin esim. punainen? Mulla on ollut nyt aina punaista alla. Samaa mitä olen yrittänyt "imeyttää" pohjiinkin.
Voitelukurssin pitäjä muuten sanoi, että nykyisten suksien pohjamateriaalit on varsinkin parin viime vuoden aikana kehittyneet niin paljon, että pehmeiden vahojen käytölle ei juuri ole tarvetta. Ei niin kuin ennen vanhaan, että sukseen piti 20 kertaa sulatella pohjustusta yms. Nykysuksilla riittää kovien vahojen käyttö uusiin ja hiottuihin suksiinkin ja pehmeiden vahojen imettäminen on turhaa. Lisäksi voitelun tarve on selkeästi pienempi. Kovilla vahoilla saadaan kulutuskestävyytä.
Mutta jos pehmeää pitää käyttää (esim. pinkki tai keltainen HF) niin alle tulee sininen ja LF vihreä.
Tulipa taas tehtyä retki lähi(hiihto)kauppaan ja nyt on sitten rotokahvaa parin harjan kera. Jos alkais tulla järkeä harjaamiseen noilla.
Perusparafiineja näytti olevan monta sorttia, esim Roden 500g pala 14,90e/kpl.
Kuviointirautoja tuli silmäiltyä, mutta tällä kertaa jäivät hyllyyn. Pakkaskelin havukuvio houkutteli kyllä kovasti.
Joo just näin. Ei ikinä mitään muuta ku sinistä ja vihreää. Olen robotti.
Tehköön kukin miten haluaa. Vesikelille voiteenpoistoaineella kaikki pois ja yläjyrsimellä vinot vesiurat pohjaan, niin ku ralliauton renkaisiin. Minä olen saanut reseptit yhdelle voidemerkille sen edustajalta useassa tilaisuudessa ja olen todennut ne erittäin toimiviksi. Jos niitä juttuja tänne kirjoitan ja joku ei osaa niitä lukea, niin paistakoon suksensa liukkaiksi vaikka nuotiolla. En mää ketään pakota tottelemaan. Täällä vaan suurin osa mankuu ohjeita yksinkertaiseen mutta kuitenkin toimivaan, kustannusystävälliseen ja kilemetrejä kestävään voiteluun. Niitä oon yrittäny antaa, moneen kertaan sanonu, että en ole mikään ammattilainen voitelussa, mutta kun jotain on todennut opettelemalla toimivaksi, niin yritän lieventää tuskaa muilta, jotka on samassa tilanteessa ku ite 2 vuotta sitten. Kilpa- ja muut hifistelyvoitelut on vähän eri asia (toki niitä itekkin harrastan ja yritän paraikaa oppia lisää).
Muistan vaan ite, kun pikapurkkeja kummempi voitelu alko kiinnostaan, niin olihan sitä jumalauta ihan kujalla näiden asioiden kans. Luin varmaan kaikkien voidevalmistajien sivut täysin läpi ja yritin ymmärtää. Jokainen katsottu tuote ja "voitelukoneen" ohje lisäsi vaan tuskaa. Sitten päätin, että se on yks merkki ja pakko on päästä sen merkin ammattilaisen puheille ja nähdä miten se tapahtuu. Sanoin, että homman pitää pysyä kuitenkin suht yksinkertaisena vaikka kilpailenkin (koirahiihto). Onnistu, ja nyt on voitelussa rutiini ja vinkit sen merkin ammattilaiselta. Tosin nyt on viime talvesta lähtien ruvennu kertymään pakkiin niitä hifimpiäkin tuotteita (ja sen takia olinkin nyt käyttämäni merkin kilpavoitelukurssilla). Kisaa edeltävän iltana oon saanu soittaa ja kysyä, mitä pohjiin pannaan ku testilenkki tuntu nihkeältä. Korjausohjeet tuli ja suksi luisti paremmin ku koskaan sellasella kelillä.
Sekin on tullut kokeiltua ja opittua, että kun ottaa sokeasti paketin lämpotila-alueita tuijottaen perusparafiinin ja matalaflurisen palan (varsinkin leudolla/kostealla kelillä) ja vetää sitä onnessan pohjiin, niin ei luista juuri sen kummemmin ku esim. perus sininen pala tai jopa se vihreä. Pari vuotta sitten tuli aika monta turhaa palaa ostettua. Sielä ne on pakin pohjalla tai sulateltuna jonku muun suksiin.
Elä per**le hikeenny. ;) Tuo tila missä voiteluhierarkiassa olet on juuri se mitä itsekin haen. Eli voiteluoppaita on lueskeltu, mutta jos joku käytännössä näyttäisi nämä jutut niin kuin ilmeisesti sinulle on näytetty, niin mahtavaa olisi. Ei tarvitse edes mitään kisavoiteluita. Kunhan säästyy kaikelta turhalta säädöltä.
Oliskos vinkata jotain voitelukurssia täältä pääkaupunkiseudulta?
Katso paikallisten hiihtoseurojen sivut, voide-edustajien urheiluliikevierailut jne. Jos menet urheiluliikkeeseen voide-edustajan luo, niin älä anna sen lappaa sulle heti käsiä täyteen kaikkea mahdollista vaan vaadi yksinkertaisuutta ja laita se näyttämään se homma ja sen jälkeen kokeile sormin ja katsele sitä pohjaa. Mene kotiin ja tee homma niin monta kertaa, että tulee samanlainen.
Jos hakisin ite perussettiä luistoon peruskeleille (ei vesikelit tmv. vaativat), niin se olisi:
- sininen
- kova LF
- puhdistus/pohjustusneste/öljy
- rauta
- kova nylonharja
- olaskynä
- paksu sikli
- karhunkieli
- jotain mikrokuituliinoja
Noita, kun oppii käyttään tehokkaasti, niin pärjää pitkälle.
Uudet sukset/hiotut sukset kaupasta käteen ja sitten:
- karhukielellä hionta
- pyyhitään pölyt pois
- pohjustysneste/öljy pohjiin yön yli
- pyyhitään neste pois, ei tartte ihan kuivaksi hinkata
- sulatetaan sininen voide, annetaan jäähtyä 10 min, koska pohjustusneste/öljy pehmentää voidetta
- siklaus ja harjaus nylonilla
- kevyt mattaus karhunkielellä l. yks veto (metalliharjalla) ja pyyhitään pölyt liinalla
- sininen voide, siklaus ja harjaus nylonilla heti lämpimänä, pyyhitään liinalla
- kova LF (vihr./valk.), siklaus ja harjaus nylonilla heti lämpimänä, pyyhitään liinalla
- antaa jäähtyä ja harjaa nylonilla
Sitten tarpeen mukaan (jos luisto huononee paljon, pohjat harmaantuu) uusitaan sininen ja kova LF. Pitäis mennä 2-3 lenkkiä ainakin yhdellä voitelulla. Jonakin kertoina puhdistetaan pohjat puhdistusnesteellä ja sitten sininen + kova LF. Joka lenkkiä ennen kuitenkin ainakin vähän harjausta nylonilla.
Avaako tuo nylon harjaus tarpeeksi pohjan kuviota? Vai onko tässä tarkoituskaan avata sitä?
Jos ei nyt ihan vesikelin suksea tekisi, mutta tuollaisen pikkupakkasen ja kosteahkon etelän lumen suksen tekisi, niin miten varioisit tuota ohjetta?
No metalliharja vielä sitten ostoon, niin saa aukastua pohjaa, jos siltä tuntuu, mutta hyvällä nylonharjallakin pärjää. Oulussa -2...-4 kelillä sulattelin viimeksi sinisen ja vihreän perään vielä Vauhdin LF sinistä. Voihan siihen violetinki aatella... en tiiä ku en oo siellä hiihtäny ja kokeillu, se riippuu sitten myös monesta muusta asiasta. Mutta pointtina se, että jos tuosta jatkaa vielä, niin aina siellä on se sininen ja kova LF, koska niiden päälle rakennetaan se pintavoitelu, mutta se kova LF itsessään riittää pinnaksi normaali pakkaskelillä. Ääripäät aiheuttaa sitten tarvittaessa lisätoimenpiteitä. Oulussa tosin vedän nykyään kaikki reenilenkit kelialueella -2...-20 yhdistelmällä sininen + vihreä LF. Narisevalla lumella harjaan lopuksi kevyesti messinkiharjalla mataksi mutta muuten viimeistelen nylonilla. Sitten kun on märkää, jotain muuta spesiaalia tai kisat, niin kaivetaan pakkia syvemmältä HF:t sun muut ja kuviointilaite.
Tuolla edellisen viestin reseptillä tein kaverin uudet sukset viime kevättalvella. Kaveri hiihti koko kevättalven tekemättä suksille mitään ja eihän tuo ainakaan moittinu eikä tuonu uudestaan suksia voideltaviksi vaikka sanoin, että saa tuoda heti ku siltä tuntuu. Nyt tehtiin pari päivää sitte sama setti niihin suksiin.
Kiitoksia! Ihan järkeenkäypiä vinkkejä.
Pitää mennä ostamaan pala vihreätä ja kokeilla tuota. Kyllä täällä etelässäkin pakkasia taas tänäkin talvena on, eli ei purkin ohjearvojenkaan mukaan käytettynä varmasti jää pakkaukseen lojumaan.
Eli siis 0...-4 kelille mieluiten sinistä fluorillista voitetta, ei punaista?
^^johannes ym. - Aika turhia nuo pehmeet vahat päällyskerroksina ovat, oli ne sit miten fluoripitoisia
(tai minkä värisiä kenelläkin valmistajalla) tahansa. Pinta jää niin pehmeeks et luisto kärsii ja keräävät
vaan kaiken saissen siitä lumenpinnasta. Joten komppaan.
Suksen saa toimimaan samalla kelillä hyvin monellakin eri tavalla tehdyllä voitelulla ja käyttämällä erilaisia
voiteita tai niiden yhdistelmiä, mitään yhtä oikeeta ratkaisua ei oo eikä tule. Mut nuo nollan lähellä
olevat kelit ja pikkupakkaset, kun ilman / lumenkosteus alkaa olla korkea, hoituu ihan hyvin noilla
kovemmilla paloilla. Yks omista suosikkivoiteista noille keleille on violetit Startin palat, käytän itse
HF:ää ja PHF:ää kun niitä nurkissa yleensä pyörii mut LF ajaa lähes saman asian.
Mun perusvoitelu on tälläinen,
- pohja puhtaaks rätillä jossa ruiskaus Vauhdin punaista fluoricleaneriä
- pohjan kuivaus kuumailmapuhaltimella (kellä sitä olis aikaa odotella paria minuuttia...)
- violettia palaa hankaamalla pohjaan kerros tai pari, nopea silitys raudalla
- olas ja kantit muovilla auki, siklaus älskin terävällä 8mm akryylisiklillä
- irtoaines pois kuitukankaisella rätillä
- pari pyyhkäisyä messinkiharjalla
- poraharjalla (valkea nylon) pohja kiiltäväks
- baanalle
+ jos haluu hiukka hifistellä, niin lisäks
- ohut kerros 100% fluoria spraynä, levitys heti sormella (tai pulverina tai nappina, jos intoa riittää)
- kun kuivunut harmaaks mataks, pari vetoa hienolla karvaharjalla tai kuitukankaalla
Ottaa aikaa ~5 min eikä yleensä tartte luistoa murehtia.
Onko eroa luistossa tai sen kestävyydessä jos vertaa tapoja joissa toisessa ensin hangataan voide suksen pohjaan ja sitten raudalla tai sitten sulatetaan voidetta raudalla palasta ja sen jälkeen levitetään/sulatetaan se suksen pintaan?
(olipa pitkä kysymys)
^iletys, oma mutu sanoo ettei eroa ole. Samalla lailla se voide sinne loppupelissä pohjaan raudalla sulatetaan.
Violetit (startin) palat on siitä kivoja, et ne saa vielä hankaamalla tarttumaan.
Siniset / vihreet joutuu sit sulattamaan palasta.
Hankaamalla pohjaan saa riittävästi vahaa, mut haaskiolle joutuu vähemmän kun kerros on "sopiva"
vs. sulattamalla melkein aina syntyvä liika vahamäärä joka näkyy sit siklaustöhnänä.
Kestää pala pidempään kun hankaa.
Kylmässä varastossa tuo hankausmeininki vaan tuntuisi houkuttelevalta. Pitääpi ostaa vähän violettia LF palaa. Tai no sulatetaan punaiset LF:t ensin harakoille. ;)