Tässä tarkoitettiin kaiketi bite pointin säätöä joka löytyy vain RSC:stä ja Ultimatesta.
Printable View
Voiko rataspakkoja purkaa ja vaihtaa ristiin? Esim. rakentaa kahdesta HG41 pakasta:
11-13-15-17-20-23-26-34T
11-13-15-18-21-24-28-32T
yksi, jossa
15-17-18-20-23-28-32-34
Tuleeko tuossa jotain teknisiä sopivuusongelmia? Muuta siis kuin se niittaus, jonka joutuu purkamaan.
Sheldon Brownilla on oma kappaleensa rataspakkojen tuunauksesta (https://www.sheldonbrown.com/k7.html). Ymmärsin lukemaani niin, että ylimääräiselle rattaalle/rattalta vaihto ei ole yhtä sujuvaa kuin HG-rattailla yleensä. Mutta koska ilman HG:a pärjättiin vuosikymmeniä, ei pitäisi olla muita ongelmia. Pienimmän rattaan kuuluisi olla sille paikalle suunniteltu ("Generally, the smallest sprocket needs to have a built-in spacer, designed for the top-gear position.").
Ongelmaksi voi muodostua takavaihtaja. Katsoin paria mallia, joissa pienimmän rattaan maksimikoot olivat 12 ja 14 hammasta. Tosin maantielle (yhteensopivia maaston kanssa kasilla) myydään Michen junnupakkoja (esim.tuolla), jotka alkavat jopa kuudestatoista. Mikä vaihtaja niistä selviää?
Ilmeisesti olet keskiörattaiden pienentämismahdollisuudet käyttänyt jo? Olisi helpompi tapa.
Nyt kun olen lukenut Noviisipyöräilijän tarinaa täältä muualtakin enkä enää epäile mitään vedättämistä kaden pakan yhdistämisajatuksesta, vastaan ettei tuohon ole esteitä. Saman suuntaisia olen kokeillut, vaikka suositukset ylittyvät paljonkin.
Kierteellisen lukkorenkaan alle sopiva teräsrinkula, joka sitten kiristetään riittävän kohtuullisesti, jotta pakka pysyy kasassa. Eipä tuossa muuta, omalla vastuulla voi tehdä mitä vain.
Joo, ei saa kohtuudella enää pienempiä keskiörattaita. Mutta sellainen idea tuli mieleen, että jos laittaisi 11-30T pakan, jättää sitä tuon 11:n pois ja laittaa tilalle toiseen päähän (vanhasta 11-34T pakasta puretun) 34-hampaisen. Lopputulos olisi aika lähellä tuota mitä haen (13-15-17-20-23-26-30-34). Eli pääkäyttö kun painottuu sinne isojen rattaiden päähän (ajaminen melko hidasta) ja valmiin 11-34T:n ongelmana on iso hyppy 2-rattaalta (26) ykköselle (34).
Tuota minä en ymmärrä, miksi tuo pienin pitää olla mukana? En sitä koskaan käytä ja ketju mahtuu kyllä kulkemaan hieman isommankin ylitse.
Pienin ratas kasetissa on yhtä metallikappaletta sen ja toiseksi pienimmän rattaan väliin tulevan täytteen kanssa. Jos laitat pelkän lätyn pienimmäksi, ja irrallisen välikappaleen, tuo ei liene tukeva. Pienin ratashan on melkeinpä vapaaratasrungon ulkopuolella.
Tämä näin päättelemälle, en ole kokeillut.
Tektro jarruöljy
Käykö ja mikä mineraaliöljy muutaman tipan täydentämiseen?
Vajaus johtunee palojen kulumisesta ja ilmenee
kun pyörä käy nurin eli renkaat ylöspäin.
Ilmaantuu, (ilmat poistuu), mutta haittaa seuraavia jarrutuksia siihen asti.
Pienimmässä on se ritiratipinta, voi sen jättää pois ja korvaa sileällä teräsrinkulalla ja kiristää pakan kunnolla, kylsepysyy. Vaihtaja toimii noinkin, se on varmaa.
^Tilasin pienen pullon Shimano-nestettä joka myyjän mukaan käy myös Tektroon, punainen neste.
Onko kokemusta miten saa Ultegran 11-lehtisen rataspakan irti. Ähräsin tunnin verran rataspakan kanssa, mutta en saanut pakkaa irti. Työkalut (Park tool) on ok. Kiitollinen vinkeistä.
Kiinnitysruuvia auki, vai rattaita pois vaparilta?
Ostin kiekkosetin käytettynä. Pinnat ovat kiinnitetty navasta kehiin siten, että risteävät pinnat osuvat toisiinsa. Satunnaisesti kun painoa laittaa paljon etu- tai takarenkaalle, kuuluu metallinen paukahdus, eli pinnat ikäänkuin liikahtavat hiukan paikoillaan äänen kerä. Onko tämä normaalia? Yksi pinna oli myös takakiekosta kovin löysällä, ja selkeästi taipunut siitä kohdasta, missä se risteää toisen pinnan kanssa. Kiristin pinnan takaisin.
Kiekot olivat myyjän mukaan otettu uudesta pyörästä, mitä en epäilekään. Pinnat ehkä vaikuttavat näppituntumalla myös vähän löysiltä, pitäisi ehkä kiristellä? Ajoa on jo varmaan 400 km alla.
Molemmat kehät pyörivät suorana ja vaikuttavat muutenkin tukevalta. Vähän vaan epäilyttää tällainen paukkuminen, ei ole ennen tullut vastaan.
Onko kellään kokemusta vastaavasta tai neuvoja asiaan liittyen?
Risteävien pinnojen kuuluukiin osua toisiinsa (mennä ristiin) normaalissa 3-ristiin-puolauksessa kerran. Eli navasta lähtevä pinna risteää kolmen muun samalta puolelta lähtevän pinnan kanssa. Kahdessa ensimmäisessa kohtaamisessa pinnat eivät kosketa toisiaan, mutta kolmannessa kyllä.
Uusissa, juuri puolatuissa kiekoissa myös tuota paukahtelua saattaa esiintyä, etenkin jos jännityksiä ei ole kunnolla poistettu. Mutta 400km ajetuissa tuo ei liene syynä. Veikkaisin epätasaisia kireyksiä. Jos lähdet kiristelemään itse, ota huomioon että takakiekossa (ja myös edessä jos levyjarrukiekko) yleensä toisen puolen kuuluu olla löysemmällä, muuten kiekko on sivussa rungon/haarukan keskilinjasta.
Kiitos vastaajille. Sain rataspakan mutterin lopultakin irti tukemalla kiekon kunnolla. Naputtelin varovasti keskiöruuvin avaajaa samalla kun vääntö oli päällä. Jatkovarren käyttö kävi myös mielessä, mutta en kokeillut, kun muutenkin hirvitti, että vanne menee solmuun.
Kiitoksia vastauksesta! Eli normaalia tämä siis on. Ei tuota paukahtelua enää juurikaan kuule. Ensimmäisillä lenkeillä poksui aika paljonkin. Hyvä tietää tuokin että toinen puoli pitää jättää löysemmälle. Tuskin lähden itse kiristelemään, ellen huomaa yksittäisiä löysiä pinnoja.
Jos navan pinnojen kiinnityskohta ei ole symmetrisesti vanteen pinnojen porauksiin niin silloin pinnat ovat toisella puolella löysemmällä ja pidemmät.
Varmaankin tuo parktoolin sovellus on aivan oikeassa, mutta tuo sääntö koskee saman puolen pinnoja.
Tuota kompensoimaan on tehty epäsymmetrisiä vanteita ja monesti takana pinnauskin on epäsymmetrinen, eli esimerkiksi oikealla 2ristiin ja vasemmalla 1suoraan.
Jos ne olivat yhtä kireällä, niin vanne tulisi keskelle jos vaan pitemmissä pinnoissa kierre riittäisi ja lyhyemmät yltäisi nipalle.
Jos on symmetrinen pinnoitus.
Campagnolon ja Fulcrumin kiekoissa perusperiaate on ihan sama, kuin missä tahansa muissakin kiekoissa: takakiekon vasemman puolen pinnojen jännite on oikeaa puolta pienempi.
http://www.campagnolo-sirer.cz/img/c..._2015-2016.pdf
Mahtaako kellään olla tiedossa hyvää ohjetta kiekon/vanteen säätämiseen? Siis missä järjestyksessä homma tehdään, kun pitää säätää sivuttaisheitto, pystyheitto ja vieläpä pinnojen kireys? Mä olen säätänyt lähinnä sivuheittoa noiden vannejarrujen takia, mutta voisi samalla vaivalla opetella säätämään vanteen oikein. :)
Muistelen, että on olemassa äänitaajuuteen perustuvia appseja vanteen kireyden mittaamiseen. Toimivatko ne?
Selasin nettiä etsien jotain sopivaa ohjetta, vähän olivat brutaaleja ja Velgigin aloitti keväthuolto-ohjeensa pyörän pesun tärkeydellä, omissani tuo on viimeisin, oikeastaan vältän pyörön pesu kuin ruttoa. Maastoajot puuttuu kokonaan omiltani.
Vanteen kasaus omissani on myös melkoisen kehno esimerkki kenellekään muulle, mutta jotain ehkä. Kiekon pyöreydestä aloitan, se ensin nollaheittoon, sitten sivuttaisheitto nollaan kun vannejarrut. Pinnojen kireyden tasaisuus on juuri kuten oppes selitti, pystymmällä puolella korvaan ja sormeen tulee olla kireämmällä, soinnista sen kuulee ja tasaisuus tärkein asia. Muutaman satasen ajon jälkee tarkistus ja yleensä varttikierros jokaista pinnaa kireämmälle venttiilistä lähtien, jos tarttee ja yleensä tarpeen jos kokonaan uusi kiekko.
Jos vain katkenneen pinnan vaihto, en poista edes rengasta kun nippeli jää vanteeseen ehjänä, pinnan pujottelu paikoilleen ja kiristys sopivasti, pyöreyden ja suoruuden tarkistus.
Moii,,sellanen vanteen rakentelu ohje sattu miulle kohille,,haulla " Rihtausohje J. Puhakka". https://docplayer.fi/1491581-Rihtausohje-j-puhakka.html. Tuossa aika hyvin saa käsityksen,vanteen tekoon ja rihtaamiseen. Ja oon joskus enennkin maininnut, että jos on joku vanha kiekko,,niin sillä alkuun harjoittelee rihtaamista ja perehtyy kuinka se on kasattu,,ei se mitään rakettitiedettä ole.
Ei ole rakettitiedettä ei, ensimmäiset kiekot kasasin oikein kasattua kiekkoa mallina käyttäen ja kun oikeaoppisuus on kaukana näistä, niin jouduin panemaan kiekkoon n. 15 cm verran pidemmästi pinnaa kuin ammattilainen olisi laittanut, painoa lisää!
Ei nämä ole mitään kisatason kiekkoja ei, vaan retki- matka- asiointitasoisia, jopa kierrätysosia, uudet navat kuitenkin aina vähintään simpan keskihintaisia. Sellaisista kisattomistahan tässä keskustelu?
Tuossa asetat siis kiekon pyöreyden (pystyheiton) pinnan kireyden edelle. Ongelma on, ettei molempia voi säätää optimiin, ainakaan jos vanne ei ole ihan priima.
Kysymys kuulukin: kumpi on haitallisempaa, epätasainen pinnojen kireys vai vanteen pystyheitto? Sivuttaisheitto on tärkeää, jos vannejarru. Levyjarrulla se liene samassa tärkeydessä pystyheiton kanssa.
Ihan hyvä ohje uuden kasaamiseen. Vanhalla vanteella (kiekolla) harjoittelu on sikäli vaikeaa, että jos vannekehä saanut kipeää (ei ole suora ilman pinnoja) niin se vaikuttaa merkittävästi suoraksi oiotun vanteen pinnojen kireyteen.
Mulla meni vanne lentokonekuljetuksessa vinoksi. Oioin pinnoilla kiristämällä suoraksi ja seuraavalla reissulla hajosi noin 10 pinnaa. Normaalisti niitä menee 0-2 per muutaman viikon reissu.