Printable View
Jos fillarin renkaista paistaa paikoin kudokset, niin uusien hankkiminen on tarpeellista. Jos ketjut ovat venyneet, niin uutta on laitettava tilalle. Mulla on kasa pelkästään kokeilunhalusta hankittuja renkaita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pushead
Olenkin salaa pohtinut, että jos laittaisin rahahanat kiinni ja ajaisin kaiken kaluston vain yksi kerrallaan loppuun. Ja hankkisin vain sen, minkä tarvitsen että voin jatkaa ajamista.
Onko todella tarpeellista? Turhaahan tuollainen pyöräily on, jos on ylimääräistä energiaa niin juoksee sitten. Mieluiten paljain jaloin, tekee hyvää jalkapohjille. Mutta työtä tekmällä se kunto parhaiten kasvaa, lapio käteen ja ojaa kaivamaan. Ei tartte sitten tuollaisia turhuuksia kuten pyöräily ja juokseminen edes miettiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Sivustakatsoja
Tottakai kaikkea voi harrastaa halvallakin mutta paljonkos esim. Stenu on panostanut harrastukseen?
Pyöräily voi olla harrastus mutta niin voi olla pyöräkin, onneksi meillä on vapaus valita mitä ja miten harrastaa. Fiksuimmat antaa myös muiden harrastaa, vapaasti.
Ei tarvitse olla tarpeellista. Silloin on kuitenkin hyvä tiedostaa, että tulee laitettua esim. 10 000 € tarpeettomaan pyörään, jos 25% kustannuksilla saisi kaiken tarpeellisen. Koitinkin edellisessä kommentissani sanoa, että tärkeintä on olla itselleen rehellinen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pushead
Miten ja kenen toimesta se hintaraja määritellään millä kaiken tarpeellisen saa ja/tai millä pärjää ja minkä yli kaikki on "hifistelyä"? Sinun toimesta kaikille vai jokainen ihan itse? Vai miten?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Pyöräilyn tarpeellisuus on prinsiippi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pushead
Jos on itselleen rehellinen, tuota kysymystä ei tarvitse esittää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Copilot
Pakolliset siirtymiset pisteestä A pisteeseen B jonne kävellen ei ole käytännöllistä siirtyä. Olisiko toi jonkinlainen kuvaus tarpeelliselle pyöräilylle? Siihen varmaan riittää jostain torista alle satasen jopo tms. Sillä samalla laitteella voi sitten ajella ihan huvikseen ja kunto varmasti nousee. Kaikki muu voidaan nähdä jonkinlaisena hedonismina ja tavaran rakastamisena.
Heh…mä luulen, että kukin joutuu määrittelemään tällaiset asiat itse. En kuitenkaan halauaisi nähdä pyöräilyä niin elitistisenä urheiluna, että sitä ei voi harrastaa muutoin kuin kalliisti tai että pyöräilyn harrastaminen ei olisi oikeaa harrastamista, jollei sitä tee kalliista, kuten täällä eräät tahtoivat aisan esittää, ehkä vitsinä, mutta vitsinäkin sellaiset kommentit on omiaan luomaan elitististä mielikuvaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Mun mielestä tämä on ihan asiallista ja rakentavaa keskustelua ilman mitään jeesustelua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pushead
Jaa pelkästään omaan harrastamiseen vai koko perheen (puoliso + 3 lasta, jotka kaikki pyöräilee tai on pyöräilleet jossain vaiheeessa enemmän tai vähemmän)? No, joka tapauksessa oikea vastaus on varmaan, että paljon. Melko nuorella iällä lapset hankkineena ja suoraan opiskelijasta yrittäjäksi ryhtyneenä aina ei ole ollut yhtä hyvä rahatilanne kuin nykyään, joten kokemusta on myös pienemmällä budjetilla harrastamisesta. Ei se itse pyöräilemisen osalta mielestäni ollut yhtään huonompaa harrastamista. Välillä tuntuu, että jopa päin vastoin. Meidän perheen ensimmäinen sm-mitskukin harrastettiin ikivanhalla alumiinirunkoisella Bianchilla, jossa oli Velocen osat ja jotkut OEM-kiekot eikä se heikentänyt sen mitalin arvoa yhtään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Omistamisen onni on lyhytaikaista ja uuden ja kiiltävän hamuaminen ei edistä henkistä hyvinvointia itselläni. Pyörät voi pahimmillaan olla addiktoivia. Jos hyötypyöräilykilsat jättää pois laskuista, niin esim. tässä kuussa olen harrastanut 1290 kilometriä toistakymmentä vuotta vanhalla sscx:llä ja melkein kymmenen vuotta vanhalla vannejarrullisella teräslutterolla. Levyjarrullinen kuitupyörä makaa varastossa käyttämättömänä, koska noilla edellämainituilla harrastaminen on kivempaa. Molemmissa edellämainituissa on putiikkirungot ja putiikkiosaa, mutta en siltikään pysty väittämään itselleni, että harrastamiseni olisi ollut oleellisesti huonompaa ilman niitä. En myöskään kiellä, etteikö sen S-worksin omistaminen olisi kivaa, mutta ei se mun harrastamisesta tekisi yhtään parempaa.
Ainakin tällä hetkellä kulutan mieluummin ne S-works-rahatkin siihen, että teen lyhyempiä työviikkoja ja pidän pidempiä lomia ja vaikka pyöräily- ja hiihtoreissuihin, koska koen noin sijoittamalla saavani elämästä irti enemmän kuin S-workseihin sijoittamalla - ja ehdin harrastaa enemmän.
Se, mikä tässä nykymenossa ehkä harmittaa eniten, on se, että ei kiinnostaisi kyllä tippaakaan olla kilpapyöräilyä aloittavien junioireiden vanhempi sillä tarvetasolla, mitä pyöräilyn ”oikean harrastamisen” keskimäärin nykyään katsotaan vaativan. Sitten, kun ne ensimmäiset sm-mitskut on hanskassa ja alkaa tulla ainakin osittain sponssattuja pyöriä touhu muuttuu taloudellisesti paljon järkevämmäksi, mutta kynnys aloittaa olisi ollut ainakin meidän perheessä liian iso nykykustannuksilla.
Keskustellaan sitten jo ihan eri asiasta, jos tarkoitus on todistaa kilpaurheilemalla olevansa muita parempi. Tai muuten varmaan voisi edelleen lähteä kisoihin ajelemaan sillä vanhalla Bianchilla. Välinepuolella ainoa mahdollisuus tasoittaa tilannetta on tyypillisesti vakiokalusto järjestäjän toimesta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Mä tiedostan itsestäni myös sellaisen piirteen, että pyöräilyn harrastaminen ja pyörien harrastaminen kompensoi toisiaan. Eniten tekee mieli speksata kaikkea uutta silloin, kun ei oikein ehdi tai pysty pyöräilemään. Pyöräillessä taas en juuri koskaan tule miettineeksi, että mitä uutta ja kiiltävää tekisi mieli seuraavaksi.
Liittyy pyöräilyyn kilpaurheilua tai ei, niin eikö noin 90% pyörien speksaamiseen käytetyistä ajasta ja rahasta kulu nimenomaan siihen, että pyöristä yritetään tehdä nopeampia? Ja markkinoinnin tarjoilema narratiivi on se, että kalustodouping tekee harrastamisesta tyydyttävämpää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Pushead
Paremmuutensa voi helpostikin osoittaa esimerkiksi siten, että on hitaammalla kalustolla yhtä nopea kuin toinen, joten jos se on motiivina, niin se onnistuu kyllä millä tahansa.
Mikä siitä tekee ”tekosyyn”? Mikä on syy, mitä ei voi kutsua ”tekosyyksi”? Mä veikkaan, että 99% tämän foorumin kirjoittajista omistaa pyöräilyyn liittyvää tavaraa enemmän kuin on todellisella tarpeella perusteltavissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
No, niin minä olenkin. Hankin, koska voin. Jos hankinta tuottaa minulle iloa, niin se on tarpeellinen. En minä muuta tarvetta sille aio hakea.Lainaus:
Itselleen pitää olla rehellinen.
Aika pitkälle näin. Aika usein se speksailu nykyään päättyy siihen, että ajaa sillä nykykalustolla ja toteaa ettei tartte mitään uutta. Yks syy on kyllä sekin, että vanhat romppeet on todella nihkeä saada kaupaksi tällä hetkellä ja toinen, että muut harrasteet vie nykyään enemmän aikaa ja sitä jää vähemmän fillaroinnille.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
No mä en ole tällaista täällä havainnut. Ennemmin ehkä sitä, että helposti ollaan sitä mieltä että liian hienot varusteet ei ole sitä oikeaa harrastamista. Mutta tämä johtunee siitä, mistä suunnasta tätä katsomme.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
—-
Ylipäätään pyöräilyssä - muista lajeista kuten hiihdosta, ym. ei ole kokemusta - tuntuu jotenkin keskustelu pyörivän varusteiden ja ”oikean pyöräilyn” ja ”oikean pyöräilijän” keskinäisessä suhteessa. Jos ei aja 100+ km lenkkejä, ei tarvitse kunnon pyörää tai pyöräilyvaatteita. Bibsejäkään ei tarvita alle 50 km lenkeillä. Keneltä se on pois, jos ajaa bibseissä 10 km lenkkejä? Mä muistan aikanaan, kun täällä joku nosti esiin sen, kun kaikenlaiset wannabe-pyöräilijät tohtivat pyöriä foorumilla vääriä mielipiteitä esittämässä. Sen vuoksi mun pyörissä onkin tarrat: ”Wannabe cyclist Finland”
Jos vertaan tätä toiseen harrastukseeni valokuvaukseen, jota olen joskus tehnyt tavoitteellisesti, niin jos ei osallistu näyttelyihin eikä julkaise vähintään yhtä valokuvateosta vuodessa, ei saa kuvata kuin kännyllä. Vaikka valokuvauspiireissä välillä tapellaan verissä päin, niin harvoin, jos koskaan kukaan tulee sanomaan, että sulla on liian hieno runko ja/tai putki suhteessa sun taitoihin. Tai et saa käyttää kuvauskojua, jos et ole kolmea päivää kairassa.
Tämä on ihan ok, jos se tekee sinut onnelliseksi. Samalla tavalla päinvastainen on täysin ok, jos se tekee jonkun toisen onnelliseksi. Kummankaan ei kannata eikä tule esittää omia valintojaan minään yleisenä totuutena, mitä kaikkien tulisi noudattaa tai mitä kohti tulisi pyrkiä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Toki tästä päästään ylipäätään kulutukseen ja kuinka kestävää se on. Mutta sitten siihen kaavaan tulee sisällyttää myös se ajamaton kuitufillari, ne lomat, lyhyen työviikon vaikutus kansantalouteen, ym. Ei se yksi teräsrunkounen vannejarrufillari tätä maailmaa pelasta.
Mjoo. No, mä olen työtön ja vuoden vaihteesta eläkkeellä, joten paljoa ei tästä työntekoa voi vähentää. Mä olen aina saanut tyydytystä siitä, että mun harrastusvälineet on sellaiset kun minä haluan. Eikä se välttämättä tarkoita sitä, että se on aina oltava S-works. Mutta ei se myöskään sulje sitä mahdollisuutta pois.Lainaus:
Ainakin tällä hetkellä kulutan mieluummin ne S-works-rahatkin siihen, että teen lyhyempiä työviikkoja ja pidän pidempiä lomia ja vaikka pyöräily- ja hiihtoreissuihin, koska koen noin sijoittamalla saavani elämästä irti enemmän kuin S-workseihin sijoittamalla - ja ehdin harrastaa enemmän.
Mun muistikuva tosta yhdestä valokuvausfoorumista on hyvinkin yhteneväinen fillarifoorumin yleisen meiningin kanssa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Ja siellä oli se yks huumoritili, jolla oli parhaat mahdolliset vehkeet (S-works), joilla kuvattiin pelkästään pullasorsia (10km lenkit) ja jengi oli joko tosissaan tai leikisti raivona siitä.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Nuo kaksi ylläolevaa oli siis ne kommentit, joihin ilmaisin eriävän mielipiteeni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kni
Mitä kuluttamisen eettiseen puoleen tulee, niin alkaa olla vähän vaikea pohtia, että minne fillarikulutukseen meneviä rahojaan ohjaisi. Pitäis varmaan teettää myös sellaisia tarroja, joissa lukee ”I bought my Chris Kings before Trump became president” (Hymiö)
Joo, no spege… ajaa ”hairdresser”-mesellä pellon laitaan ja losauttaa sivuikkunasta kuvan telkästä kolmenkymmenen tonnin kuvausvälineillä. Mut johan silläkin on meno rauhoittunut, kun perintömetsät on päätehakattu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Puskis
Valokuvauksesta vielä. Mulla oli vielä vajaa kymmenen vuotta sitten spegen verran rahaa vehkeissä kiinni. Sitten tuli töissä totaalinen loppuunpalaminen ja kuvaaminen loppui kuin seinään. Laitoin kamat kiertoon, onneksi. Vuosi sitten keväällä ostin pitkästä aikaa Nikonin Zf:n, retrorungon (se teräsrunko hydraulisilla vannejarruilla) ja Voigtländerin 40/1.2 manuaalilasin (zippin kuitukiekot). Ja siirryin slow photographyyn, eli kuvaan kerralla 10-20 (katu)kuvaa. Tämä sopii mulle, mutta en usko enkä väitä, että se on se paras tai ainoa tai edes oikea tapa valokuvata. Se vain sopii mulle. Nyt.
Onkos se nyt niin että jokainen harrastaa miten tahtoo ja käyttää rahansa miten tahtoo ja se on ihan ok mutta kuitenkin vähän pahstutaan tai ollaan pahastuvinamme jos joku kertoo oman mielipiteensä harrastaa omalta pohjaltaan.[emoji1]
Sent from my Takapalk
Tämä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tchegge_
:rolleyes:Tässä on luullakseni menty vahvasti etukenossa, pientä huumoria ja ei ihan niin pientäkään liioittelua tyylikeinoina käyttäen - mutta voihan se olla niinkin että olen kokenut itseni oikeaa pyöräilyä harrastavaksi oikeaksi pyöräilijäksi jo niin pitkään, etten enää tunnista tuollaisia asenteita sen enempää itsessäni kuin foorumitoverien kommenteissakaan.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Toisaalta eihän sekään ole mahdotonta, että jos fillaristi kokee että on olemassa oikeaa pyöräilyä harrastavia oikeita pyöräilijöitä eikä pidä tai ei halua pitää itseään sellaisena, hän lukee näiden esittämät kommentit hieman eri tavalla kuin miten ne on tarkoitettu luettavaksi?
Esimerkiksi tuossa 100 km lenkkijutussa on kenties haluttu sanoa että pyörän tai pyöräilyvaatteiden mahdolliset heikkoudet tulevat usein esiin vasta hieman pitemmillä lenkeillä.
Tai tuossa bibsijutussa on yritetty tuoda esiin se kokemuspohjaisesti tosiasiaksi koettu seikka, että jos satula on sopiva ja oikeanlainen, bibsien niin kutsuttua pehmustetta ei välttämättä tarvita. Ja tuonkin kommentin esittäjä olisi voinut kertoa ajavansa myös alle 50 km lenkkejä - ja ajavansa ne tietenkin bibseissä, joista pehmustetta ei ole ratkottu pois:rolleyes:
Juup.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Toisaalta jos ei koskaan aja esimerkiksi yli 50 km lenkkejä, niin paljonko kannattaa käyttää sen pohtimiseen, miten varuste käyttäytyy 100, 200 tai 500 km jälkeen? Ei varmaan yhtään. Se on totta, että suorituksen kesto - ajassa, ei matkassa - asettaa erilaisia vaatimuksia varusteille kuin lyhytkestoisempi. Sama koskee kaikkea muutakin suoritukseen liittyvää, kuten nesteytystä ja tankkausta.Lainaus:
Esimerkiksi tuossa 100 km lenkkijutussa on kenties haluttu sanoa että pyörän tai pyöräilyvaatteiden mahdolliset heikkoudet tulevat usein esiin vasta hieman pitemmillä lenkeillä.
Bibsien pehmusteen tarve lienee perskohtainen. Joku ei tarvitse sitä lainkaan, toinen tarvitsee jo kahdenkympin ajolla. Jos pehmusteen tärkein ominaisuus on kosteudensiirto iholta, niin tarve riippunee hikoilusta eikä yksinomaan matkasta. Mä pääasiassa hikoilen kuin sika kesät talvet pukeutumisesta riippumatta. Mulla on joka lenkin jälkeen niin bibsit, hanskat kuin kengätkin siinä kunnossa, ettei samoilla kamoilla voi lähteä ajamaan seuraavana päivänä. Pitäisi varmaan hankkia kuivauskaappi.Lainaus:
Tai tuossa bibsijutussa on yritetty tuoda esiin se kokemuspohjaisesti tosiasiaksi koettu seikka, että jos satula on sopiva ja oikeanlainen, bibsien niin kutsuttua pehmustetta ei välttämättä tarvita. Ja tuonkin kommentin esittäjä olisi voinut kertoa ajavansa myös alle 50 km lenkkejä - ja ajavansa ne tietenkin bibseissä, joista pehmustetta ei ole ratkottu pois:rolleyes:
Mut joo. Voinemme olla samaa mieltä, että ajakoon kukin miten ja millä haluaa, kunhan ajaa.
Kaikissa harrastuksissa on tämä välinekeskeisyys lisääntynyt. Elintaso on noussut ja yhä useammalla on yhä enemmän löysää rahaa käytössä turhuuksiin. Tai no tämä lienee vain mahdollistava tekijä, ovatko juurisyyt tässä jälkikapitalistisessa ympäristössämme vai ainoastaan ihmisyydestä sisäsyntyistä?
Varusteilla on väliä mutta loppupeleissä ei kovinkaan paljon. Harrasteen lopputuleman laatu, jos on siitä kiinnostunut, riippuu enimmäkseen aivan muista seikoista (ja kaikki aika sekä resurssit investoituna välineisiin on sieltä poissa). Uskon että jonkinlainen Dunning-Krugeriin rinnastettava käyrä tässä usein toteutuu. "Kaikki pyörät ovat pyöriä" - näin sanoo sekä autoonsa kiinni kasvanut kainuulainen että valaistuksen kokenut veteraani.
Liberace joskus mainitsi että pojilla ja miehillä ei ole muuta eroa kuin lelujen hinta. Muuten sattumalta katselin Colnagon titaania, reilu 16tuhatta taalaa hintalapussa...
Aika moni hieno asia on myös kallis mutta kaikki kallis ei ole hienoa. Ottamatta kantaa ko Colnagoon joka mielestäni on sekä että.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Jos perustelee hankintaa kuntoilulla, mutta ostaa uutta ja kiiltävää, koska haluaa ja voi, kuntoilu on tekosyy.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Jos se uusi ja kiiltävä kannustaa kuntoilemaan, niin mikä siitä tekee tekosyyn? Toisaalta ihan sama. Jos jonkun mielestä se on tekosyy, niin so not.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mohkku
Nyt mennään jo aika syvälle teoreettisten porsaanreikien etsimisessä. Minun on vaikea kuvitella, että kuntoilu, jossa tavoitteena lienee ylläpitää tai parantaa kuntoa tai hidastaa sen rapistumista, uuden ja kiiltävän hankinta on motiivi kuntoilulle. Tietysti jos vanhan Nopsan runko ruostuu puhki, uusi voi olla perusteltua. Se tilanne ei nyt ihan vastaa sitä henkeä, jossa tämä keskustelu liikkuu.
Jos kuntoillaan, silloin kuntoillaan ja jos halutaan uutta ja kiiltävää, silloin shoppaillaan.