aika varmaan auttaa... suolaa voi tietenkin ottaa vähäsen niin kyllä se palautuu:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JCLG
Printable View
aika varmaan auttaa... suolaa voi tietenkin ottaa vähäsen niin kyllä se palautuu:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JCLG
Eipä ole koskaan ajaessa jalat krampannut. Laajavuoressa vatsalihakset kylläkin.
Suolaa huolloista naamaan ehkäisee krampit. Maalissa sinne jääpaljuun hetkeksi seisoskelemaan.
Sanoisinpa että tuosta hitaammassa lähtöryhmässä lähtimisestä on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti tomibert
Lähdin 9:30 lähdössä ja aika nopeasti ne "kuuman" ryhmän ei niin kiireiset kuskit tuli siellä poluilla takarengas edellä vastaan.
Jos olisi lähtenyt ensimmäisen lähdön suunnilleen eturiveistä niin ohituksia olisi kaiketi tarvinut huomattavasti vähemmän ja siten aikakin parantunut kivasti. Tuskin kuitenkaan kovin moni kuuman ryhmän kuski ohitti reilu 70 kuskia siellä polku osuuksilla.
(ohitin 73 kuuman ryhmän kuskia, kiitos kaikille jotka antoivat tilaa)
9:30 lähdön 2 nopeinta kuskia oli molemmat ensikertalaisia , joten me ei ainakaan taktikoitu lähtöryhmällä. (minä ja joku Kimmo) :)
Toista kertaa olin mukana, ja kylläpä oli taas niin mahtava tapahtuma kaikin puoli, että aijai! Ens vuotta odottelen ja sitä ootellessa aion treenatakin hieman :)
Mainio tapahtuma kolmen vuoden osallistumistauon jälkeen. Suomen paras maastopyöräilytapahtuma jo vuodesta 1998. Ensi kerralla tuleekin 10 Tahkoa täyteen.
Tuli testattua muutamia juttuja ensimmäistä kertaa. 10 kilsan kohdalta saakka ajoin yhdellä piilolinssillä, ilman linssiä jääneen silmän tarvitseman vahvuuden ollessa vajaat -4. Alussa meinas vähän tökkiä alamäissä kun syvyysnäkö ei ollu kovinkaan hyvä. Tuli paineltua jarrua turhan paljon ja polkupätkillä ei oikein päässy luukuttamaan. Eka kiekka meni kevyen oloisesti, niin kuin pitikin mennä kun eroa puolikkaan matkan kärkeen tuli noinkin paljon.
Toisella kierroksella alkoi hupi. Linttasin edellä menijän parin minuutin kaulan kiinni ensimmäiseen huoltoon mennessä ja Halssilla tuntui kintuissa pieniä krampin alkuja. No ei muuta kun höyryä ja kohti Kinahmia. En edes tiennyt keulapaikasta tässä vaiheessa. Kinahmin päällä yksisilmäisen iskuvauhti oli hidasta ja takaa-ajaja saavutti. Selkä ilmoitteli olevansa lopussa. Kinahmin alla hiekkatiellä pääsi hetkeksi nauttimaan ison rattaan vauhdista, mutta takareidet olivat eri mieltä ja halusivat krampata. Siinä oli selvää, että nousu tulee olemaan epämukava. Kisan tuleva voittaja avasi nousun tasaisella vauhdilla ja hävisi tunkkaamalla horisonttiin. Itse jäin ottamaan harkittuja askelia. Matka jatkui surkealla vauhdilla eteenpäin ja Kalkkiruukin huollon jälkeen pääsin pujottelukepiksi vahvan eestiläisen ohittaessa. Sinne meni. Körötellen eteenpäin.
Tarpisen tienoilla kisan tuleva kakkonen iski peesiin ja päästiin ajelemaan palauttavaa hiekkatietä yhteistuumin. Tuulivaaran nousussa tiesin tuskaa olevan taas luvassa. Hyvän kiriavun turvin saatiin eestiläinen kiinni ja painettiin ohi. Tuulivaaran jumppapätkällä minulta karattiin taas ja jäin kärsimään yksikseni. Kramppien (sis. takareidet, pohkeet, sormet, käden ojentajat ja ranteet) ja selkäkivun "vauhdittamana" ähistelin eteenpäin hämärän rajamailla. Jumppapätkän loppupuolella suoraan ajaminen ei enää ollut mitenkään varmaa ja onnistuin putoamaan krampanneilta suorilta jaloilta kuralatäkköön kyljelleni. Pahoittelut niille 60km ajajille, jotka sattuivat olemaan lähistöllä (pääsi voimasanoja). No ei siinä muuta kuin entistäkin tummuneempana kohti Rahasmäelle nousua. Tuskasta valittaen ylös ja alas. Ennen loppunousua pääsi vähän palautumaan tielle ja itse nousu meni yllättävän mukavasti. Loppulaskussa pääsin taas kokeilemaan uutta juttua, eli loppulaskussa kaatumista. Hyvin meni tuolihissin alle saakka, kunnes vaan ajauduin vasemmalta ajolinjalta lisää vasemmalle ja ennen tangon yli lentämistä ajattelin vaan "tämä oli hyvä elämä". Krunts ja nurin. Silmät auki, OK hengissä ollaan ja kaikki toimii eli jatketaan kisaa. Sumussa alas ja taakse vilkuilematta lahden kierto ja kolmantena maaliin. Maalissa menikin aika tovi aitaa vasten kyhjöttäessä kun jalat vetäisivät molemmilta puolilta juntturaan.
Pitäis vissiin käydä enempi izmon rankasuretkillä niin ei tuntuis Tahkon ajelut niin raskaalta. Toimiva stereonäkökin voisi auttaa.
Ne on muuten grand old MTB man-izmon kouluttamia kaikki nuo Kaupin Kanuunat, ml. itse, ketkä podiumeilla kävivät tänäkin vuonna. Rankasuretkiä ympäri vuoden jo 1990-luvulta. "Kun ajaa muutaman lenkin loppuun asti niin alkaa jaksamaan"
@wanderer, Hieno raportti fiiliksistä. Mieluummin tuollaista via dolorosaa lukee kuin "*tun tientukkijat" kommentteja.
Postauksesta:
http://s3.amazonaws.com/pixmac-previ...copy-space.jpg
Joko järjestäjät kertoivat Tahko 2011 ajankohdan?
Tahko MTB pidetään perinteisesti viikko juhannuksen jälkeen lauantaina eli näyttäisi olevan 2.7.2011.
Tapahtuman virallinen kuvaaja laittoi kuvat selattavaksi ja ne löytyvät osoitteesta
http://ristoantikainen.photoshelter....00IDkGQk7.AIE/
Varsin hyviä otoksia on jälleen kerran sattunut Riston linssille:-)
hm olitkohan sitten sinä, joka oli just edestä kaatunut.. harmitti, etten ehtinyt kuin huutaa varomaan uralta, olit aika pahassa kohtaa mutkassa mutta jaloillaan jo ja minun perässä tuntu olevan useampi kiinni, niin ei pystynyt pysähtyä tarkistamaan vointia. :/ yllättävän ilkeä lasku se on tuossa vaiheessa reissua, varsinkin ensimmäisellä kerralla jos ei niitä isoja irtokiviä osaa tarkkailla..ite lensin elämäni pisimmän vapaalentomatkan samaisessa mäessä vuosi sitten.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Mare
niin ja tosiaan siihen mitä täälä joku valitti siitä, kun ihmiset eivät anna tietä jne.. tietenkin pitää ottaa myös huomioon se, että mukana on paljon ensikertalaisia tai sellaisia jotka käyvät ainoastaan tahkon tapahtumassa. ei kaikilla välttämättä ole se automaationa, että tarkkailis kokoajan takaa tulevaa liikennettä. varsinkaan jos on jo hämärän rajamailla muutenkin taluttelemassa, niin se voi olla melkoinen selviytymiskamppailu käynnissä jo ja ympäristön havainnoiminen heikohkoa.. yleensäki ottaen, ehkä nuista olisi hyvä antaa jossain ohjeistusta (rinnakkain kulkemisista jne), vaikka asia ois kuinka itsestäänselvä niin ei se sitä välttämättä aina ole..
samoin kuin niistä pyöristä sielä huoltopisteillä..
ja jos niistä jotai ohjeistusta jossain jo on, niin olen sitten esimerkki henkilöstä joka moista ei ole lukenut. (iha ite olen ne kuitenki hokannu!=D)
Yksi ehdotus järjestäjälle: ajopaita olisi kyllä paljon tyylikkäämpi muisto tapahtumasta kuin t-paita.
Onhan nuo hyviä kuvia, mutta eikö niitä tuon enempää ole?:eek:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Tero Hartikainen
Olishan noita tyylikkäämpiä ehdotuksia varmaan jokaisella omansa mutta ota nyt hyvä ihminen huomioon kustannukset.(osanottomaksuun nähden):eek:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Timbe(r)man
Kaverit hissistä käsin taisivat nähdä tämän orientaation. Oli kuulemma aika hyytävää katseltavaa kaikkine äänineen. Onneksi olet hengissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti wanderer
Samaa mieltä olen paidasta. Kyllä tuo peruspaita riittää. Kustannuksista mieleeni pätkähti palkintojen taso. Niissä viimeistään tänä vuonna karkasi järjestäjiltä mopo käsistä. Tokkopa suurtakaan vaikutusta olisi osallistujamääriin, jos palkintoina olisi vain peruspokaalit. Palkintorahat voisi käyttää sen sijaan riittävän monen saunatilan vuokraamiseen. Ainakin ilo ja hyöty jakaantuisivat tasaisemmin osallistujien kesken.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Rata oli jälleen kerran loistava eikä sieltä kannata enää poistaa yhtään kiveä tai juurta. Haasteelliset reitit ja ajojonot ovat kuuluneet Tahkon tapahtuman luonteeseen jo vuodesta 1999. Osallistujamäärien noustessa on ymmärrettävästi ja onnistuneesti lisätty reitin alkupäähän helppoa osuutta jonon venytyttämiseksi. Kukaan tuskin kaipaa Tahkolahden pohjukan aloitussumppua.
Toivon tapahtumalle pitkää ja menestyksekästä jatkoa. Vuosi kerrallaan katson oman tilanteeni. Toivottavasti joskus tulee 25 kertaa täyteen.
Nyt on itselläni juhlavuosi: 10 Tahkoa takana ja 20 vuotta maastopyöräilyä.
Huippu raportti Paavolta!! Itsekkin pääsin kokeilemaan hetkeksi miltä tuntuu ajaa yhdellä silmällä. Kivilouhouksen huoltopaikasta jonkun matkaa eteenpäin tuli kohta jossa alamäki oli merkattu kahdella nuolella. Oli pirusti kiviä ja heinää. Kyltin nähtyäni ajolasin sisäpuolelle tippui hikipisara, joka linssiin levittyessä vääristi näkymän mukavasti. En tiedä millaista on ajaa -4 kertoimilla mutta ainakin toinen linssi hiessä oli kunnon pannut enemmän kuin lähellä! Koitin ajaa mäkeä alas välillä toinen silmä kiinni mutta ei se ainakaan auttanut. No mäestä selvittiin ja sain linssiin pyyhkäistyä ja matka jatkui.
Makoilin jonkuu aikaa siinä nurmella ja mieshenkilö piti mun jalkoja pystyssä. Kun vähän helpotti niin sitten vaan kevyttä hierontaa, taputtelua ja koukistelua. Aika varovasti sai loppupuoliskon mennä ja välissä vähän venytellä, ettei tuo toistunut. Sitä jääsankoa mullekin suositeltiin hyvien venyttelyjen lisäksi mutta tosiaan tuli vähän muuta tekemistä maaliin tulon jälkeen. Toisaalta polvet oli turhan ruvella sankoa varten ja niin turvoksissa, ettei reisiä voinut venyttää. :DLainaus:
Itsekin molemmat etureidet Tahkolla krampanneina kysyn että mikä oli ensiapu tuohon vaivaan?
Joo, minähän se. Ihan hyvä, että huusit kun olin tuossa vaiheessa vielä vähän (hiekka)pöllyissä. Ja vielä parempi, ette pysähtynyt. Tuli kerättyä itsensä vähän liukkaammin ja survottua maaliin, kun ei ollut ketään kelle vänistä :DLainaus:
hm olitkohan sitten sinä, joka oli just edestä kaatunut.. harmitti, etten ehtinyt kuin huutaa varomaan uralta, olit aika pahassa kohtaa mutkassa mutta jaloillaan jo ja minun perässä tuntu olevan useampi kiinni, niin ei pystynyt pysähtyä tarkistamaan vointia. :/
Paavon raportin lopusta...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti p-olkisin
"Pitäis vissiin käydä enempi izmon rankasuretkillä niin ei tuntuis Tahkon ajelut niin raskaalta. Toimiva stereonäkökin voisi auttaa.
Ne on muuten grand old MTB man-izmon kouluttamia kaikki nuo Kaupin Kanuunat, ml. itse, ketkä podiumeilla kävivät tänäkin vuonna. Rankasuretkiä ympäri vuoden jo 1990-luvulta. "Kun ajaa muutaman lenkin loppuun asti niin alkaa jaksamaan"
Kaippa noi "kuningaslenkit" ja "pakkasta karkuun" lenkit auttaa kestää Tahkoo paremmin mutta alan oleen ittekin sitä mieltä että tommoset kuuden tunnin kaasu täysillä lenkit on jossain määrin ehkä hyvästä mutta ei niitä varmaan tarvita montaa vuodessa...? ittellä kyllä meni melkein kuusipuolituntii Tahkolla aikaa mutta saipa syötyä vohveleita rauhassa;) Mitään kilpailua ei pidä kyllä jättää kesken pienin perustein että on väsynyt vähän enkä ittekään oo kertaakaan lopettanut ajoo vaikka mielessä on käynyt kun lähdetään uudelle kierrokselle:cool:
...tai junnujen parempaan huomioimiseen. Pieni palkinto kaikille alaikäisille reitin kiertäneille sekä lyhyemmille matkoille junnuille jonkimoiset sarjajaot, vaikkapa naiset/ miehet alle 16-v 25:lle ja alle 18-v 45:lle, olisivat varmasti monen muunkin kuin meidän perheen tulevaisuudentoivojen mieleen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti fob
Jos perjantai-illalle kaivataan jotain actionia, niin silloin voisi olla "mikro-maraton" kaikkein pienimmille.
Ruuhkista vielä sen verran, että kävin kesäkuun puolivälissä ajamassa Black Forest Ultra Bike -maratonin Schwarzwaldissa ja siellä 5600 lähtijää oli porrastettu noin 40 lähtöryhmään, jotka lähtivät 5 minuutin välein. Ruuhkia ei ollut, mutta ei myöskään yhteislähdön mahtavaa tunnelmaa, jota mä ainakin arvostan Tahkon kohdalla enemmän.
Iso kiitos sille harrasmiehelle, joka auttoi meidän Emmaa (vaalea tyttö 45:lla valkoisella sinkulalla) rengasongelmien kanssa ja Kalkkiruukin huollolle, joka sai renkaan lopulta korjattua.
Reitti oli kyllä tänä vuonna niin nopea, että 60 kilsaa tuntui loppuvan vähän kesken. Tuulivaaralle nouseminen 25:sen reittiä oli mukavaa vaihtelua, mutta kakkos-kinahmin vuorikipeilyosuus ei välttämättä ollut parannus ja toisaalta Kinahmin päällä olisi viihtynyt pidempäänkin.
Kiitos taas! Kyllä mekin taas ensi vuonna ollaan paikalla.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Gekko
Itte ajelin tahkon mustalla Eastonin lyhythihasella ajopaidalla, jonka hinta oli järisyttävät 5e
Niin mitä kustannuksia se lisää ??
Kyllä se jääkylpy helpotti. Iski vaan krampit niin yllättäen ettei moista ennen ole ollut niin osannut ollenkaan varautua.
Tuollainen jääpalju voisi olla joka huollossa? Vai tekeekö se kisaamisesta liian helppoa?
Pitää tietysti varautua moisiin jo ennalta. Ei niin kova startti ja suoloja ja muuta tarvittavaa jo hyvissä ajoin kehoon.
Matkan varrella vaan yllättävän moni noista kärsi. Mutta eipä silti loistava tapahtuma. Ei ainakaan tullut yksinäinen olo. Koko ajan joku oli edessä tai takana. Yksin en ajanut metriäkään.
ompa kumma kun seuraa jollakin aina... tänäkin vuonna ajettiin yksin aika paljon;)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JCLG
Kiitokset täältäkin koko järjestelyorganisaatiolle.
Reittimuutokset esim Tuulivaaraan oli minun makuuni. Kinahmi II oli aika erikoinen valinta mutta menettelee. Rata lienee tosiaan nopeampi kuin ennen mutta sain silti eroa kärkeen supistettua, joskin paljon sitä on edelleen.
Perhekin tykkäsi kun kelit sattuivat kohdalleen ja poistuimme alueelta vasta maanantaina.
Nyt löytyy taas aikaa foorumille kirjoittamiseen...
Omat fiilikset lauantain kisan jälkeen oli tosi hyvät kun sijoitus oli aika lailla odotuksien mukainen elämäni ekoista krampeista huolimatta. Viime vuoteen verrattuna nautin paljon enemmän reitistä koska tänä vuonna olin sen verran kovemmassa kunnossa ettei asvaltilla jäänyt jalkoihin ja näin ollen poluilla sai enimmäkseen tykittää omaa vauhtia kun ei koko ajan tarvinnut pyytää "ohituslupaa". Reitti oli mielestäni hieno (toivottavasti ei kuitenkaan lyhene ajallisesti seuraavaan vuoteen).
Ensimmäistä kertaa tuli myös voitettua jotain tavaraa kisoista! Itse olen sitä mieltä että on hyvä että saa tavarapalkintoja koska ne ovat hienoja muistoja joista parhaimmillaan on iloa pidemmäksikin aikaa (esim. se paistinpannu ;)) ja koska kyseessä on kuntotapahtuma josta ei saa pisteitä mihinkään sarjaan - onpahan jotain kotiinviemistä jos on kovan harjoittelun ansiosta suoriutunut hyvin. Näin puolisotkin (lue vaimo) pysyvät tyytyväisinä ja suhtautuvat paremmin jokapäiväiseen harjoitteluun.
Viikonlopun antikliimaksi oli omalla kohdallani kun palkintojenjaon yhteydessä kyselin UPHILLIA - ei järjestetä oli vastaus. Itse olin odottanut sitä suurella innolla kokonaisen vuoden ajan edellisestä kerrasta. En oo varmaan ainoa joka pettyi kisan peruuntumiseen. Tiedän että siihen oli ilmoittautunut harva mutta mitä sitten? Olisi silti voinut järjestää jonkin sortin kellotukset sunnuntaina vaikka ilman palkintojenjakoa jos oli huoli siitä että palkinnot menee jakoon liian helposti. Tai sitten olisi kysytty LA palkintojenjaon yhteydessä saadaanko X määrä lisää porukkaa ylämäkeen jotta saadaan kisa aikaseks... Sitä paitsi monella oli varmaan suunnitelmissa tulla katsomaan kisaa, ainakin meidän mökin kaikki 10 hlöä olisi tullut katsomaan muiden kärsimystä. En kirjoita tätä millään pahalla mutta ymmärrättehän että urheilijalle on pettymys (kuten huomaatte :D) kun perutaan kilpailu jota varten on harjoitellut ja joka on yhdenlainen kohokohta, tämän takia oli pakko vähän vuodattaa. Mutta ei auta kun odottaa vuosi lisää - joko voi ilmoittautua?
(ehdotus: Pitäisikö ensi vuonna olla tahkon sivuilla paremmin infoa uphillistä, maininta minimiosallistujamäärästä ja vaikka elektroninen ilmoittautumislomake jotta saataisi tarvittava porukka sinne mäkeen... nyt tuo tiedotuspuoli oli omasta mielestäni vähän niin ja näin)
Kaiken kaikkiaan silti kiva reissu ja niinkuin vaimoni sanoi ollessaan ekaa kertaa mukana (itsekin vasta toista): Tapahtumassa oli mukavaa festarifiilistä ilman sitä turhaa riehumista. Hyvä meininki siis ja suurkiitos järjestävälle organisaatiolle!
Kiitoksia omasta ja Team Tuskan puolesta kisajärjestäjille! Koko meidän revohka pääsi reitin läpi, vaikka tietenkin ongelmiakin oli, mm. erittäin pahoja kramppeja ja ravinnon imeytysongelmia. Teknisiä murheita oli tänä vuonna aiiika vähän, muistaakseni vain yhdellä kuskilla pyörä kiukutteli.
Paidan väri osui nyt kohdalleen! Ja se oli sopivan ohuehkoa materiaalia. Varsinaista ajopaitaa en kaipaa, vaan mieluummin bostailen tapahtuman jälkeen t-paidassa (sitähän ei pidetä ennenkuin urakka on suoritettu, eihän? ;) )
Tahko MTB on varmasti parhaiten järjestetty pyöräilytapahtuma Suomessa! Tällaisesta kisaviikonloppusirkuksesta muut järjestäjät saavat ottaa mallia. Ja jos ne järjestäjien reitille jättämät kyltit eivät edes hymyilytä, niin musta huumori ei ole lajisi ja niitä ei ole pakko lukea, tai niistä ei kannata välittää. Itseä ne aina naurattaa vaikka olisi kuinka paha olo! DH-kuskien touhua oli myös mukava seurata, oli selostusta, telttoja ja musiikkia. Tahkolla viihtyvät sekä kuskit että muu perhe, sekä ennen kisaa, sen aikana ja sen jälkeen. Myös alueelle tulleet pyöräkaupat olivat erittäin hyvällä tarjonnalla ja kovilla tarjouksilla liikkeellä, mikä antaa tavallaan lisäturvaa siihen, että jos jokin viimehetken säätö tulee niin tavaraa on saatavilla läheltä.
Tällä hetkellä 60 km matkalla ajaminen alkaa 30 tai 40 kilometrin paikkeilla, siihen asti voi painaa urku auki sen verran mitä ruuhka (kuuluu asiaan) antaa periksi. Alkumatkasta harmittaa erittäin nopeat hiekka- ja asvalttipätkät, joilla tulee turpiin niin että tukka lähtee. Monella kuskilla voi olla päinvastoin, että tykkää tiepätkistä enemmän. Mutta tykkäänkin oikeasta maastoajosta... Edempänä reittiä, näin harrastelijana, sitä alkaa olla siinä 45-50 km kohdalla aivan soseena, parhaimmillaankin jälkikäteen muistikuvat tuolta väliltä maaliin ovat sangen utuisia. Ajaminen tosin tuntuu hienolta noita upeita polkuja ja vähän leveämpiäkin uria alas, ylös ja tasaisella. Alkumatkan kurjistelu unohtuu. El Granden lasku kruunaa koko paketin, ja antaa välittömän palkinnon nousun kärsimyksestä. Joku sinkulamies piti muuten erittäin eroottisia ääniä noustessaan isolla tuumalla viimeistä mäkeä!
Pikkuisen pitää yrittää laittaa rakentavaa kritiikkiäkin, vaikka pitää muistaa että tapahtuma on roimasti plussan puolella. Mutta näillä parannuksilla meininki meneekin sitten kuvitteellisesta parhauskatosta läpi.
a) Hinta alkaa olla ylärajalla, toivottavasti (ennakko-)osallistumismaksuihin ei tule enempää korotusta.
b) Toivottavasti reitin alkupuolelle saadaan lisää polku-uraa ja tieosuuksia vähennettyä. Mielestäni kaikkein tärkein asia on reitti, jota pitkin koko päivä hinkataan. Joten panostakaa siihen, please!
:rolleyes:Ja mää meinasin varata hotellihuoneen ihan UpHillin takia. Onnex en sitten näin tehnyt vaan ajelin takas mökille Keski-Suomeen, olis ketuttanut nimittäin kohtuudella minuakin.
Hyvältähän se Kijaksen ajo näytti maastossa. Varmaan yksi parhaista teknisen maaston kuskeista ketä kiertää marakisoissa. Huomaa että endurokisaa on tullut ajettua. Vielä kun saa tasaiselle lisää vauhtia ja alussa ei jää liian kauas kärjestä.
Samoin täälläkin päässä uphillin poisjäänti harmitti. Ensimmäinen ajatus oli: "että, mitä minä nyt sitten sunnuntaina teen, jos ei ylämäkeä pääse ajamaan?". Toki sitä itsekin mielellään ajaisi mäkeä ylös kymmenien, tai mielellään satojen ajajien kanssa, mutta jostain syystä sunnuntain mäkikiipeily ei ole kovin suosittua :rolleyes:. Ymmärrän hyvin, ettei alle kymmenelle hengelle ylämäkikisaa erikseen järjestetä.
Ajetaan kijas ensi vuonna mäki ylös sunnuntaina vaikka kahdestaan? :)
Oli kyllä juuri niin hieno ajella tapahtumassa mukana kuin olin etukäteen kuullutkin, kiitokset järjestäjille!
Toivon mukaan tätä kautta välittyy spesiaalikiitokset myös Tahkon konkarille (numerolla 8033) joka tsemppasi ja opasti pitkin matkaa tällaista ensikertalaista/aloittelijaa, siinä imussa tuli ajettua aika joka yllätti maalissa odottavat:)
Niin, "ja mitä teen lauantai-illan sekä yön kun ei tuo kaljoittelu niin hirveästi kiinnosta" :D No oishan sieltä tullut jalkapalloa... ja olihan siellä onneksi tosi paljon tuttuja joita näkee harvoin kenen kanssa rupatella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Olmi
Mutta sait ylipuhuttua! Tulen mielelläni valloittamaan kukkulan vaikka vain huvin vuoksi. Pääasia että ketjua riittää.
edit:
Haedon: Kiitos kohteliaisuudesta, ei se sunkaan pyörä huonosti kulje maastossa... Ja eiköhän sitä vauhtia saada vielä vähän lisää kun jaksaa tehdä töitä sen eteen :)
Jani: Ei se varmaan hirveesti auttais niihin ruuhkiin vaikka ois polkuu heti alussa, pahentais vaan asiaa ja entistä harvempi pääsis polulla ajamaan omaa vauhtia. Suntyyppiselle kuskille vois olla hyvä strategia lähtee tokassa lähdössä ja ajaa sen keulilla, Tapio teki näin viime vuonna ja ajo aika huikean ajan, eikä kuulemma tarvinnu olla missään hirveissä ruuhkissa.
Nytten kerkeen ittekin turinoimaan tänne. Reitti oli aivan loistava, erittäin nopee ja sopivan monipuolinen. Oli kivikkoo ja tasasta polkua, vauhdikasta asvaltti-tietä ja hiekkaa, nousua ja laskua. Reitin nopeus oli aivan käsittämätöntä, sillä jalat rupes pelaan kunnolla vasta 40km kohdalla eikä ajoaikaa ollut paljoa mitään. Kunnianhimoisimman tavoitteenikin saavutin tavoiteaika oli aivan liian pitkä, alle 3:15 halusin mennä ja heittämällä menikin, 2:55. Vähän tuntui kuin kisa olisi loppunut kesken, ja tulikin mieleeni, jos ajaisikin ensi vuonna 2kierrosta. Jos reittiä haluais muuttaa, voisi sen kinahmin 2:n nousun vaikka asvaltoida:rolleyes: tai jotai että joku kova kuntosin pääsis ylös:) Muuten jees, mutta seinä oli vähän liikaa:o
Sivuillahan oli ilmoittautumislomake, täytin sen hyvissä ajoin, ja olin aivan täpinässä siitä lähtien. Ootin vaan kovia ylämäki kuskeja, joista näkis omaa tasoo ees vähäsen. Oli erittäin karvas pettymys kun ei tullut mahdollisuutta kisata mäkeen :( Pettymys oli erittäin suuri, kun esimmäisen kerran kuulin, ja toisella kertaa tuntu vieläkin pahemmalta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kijas
Sittenhän meitä olis kolme :) Melkein olin aamusta lähdössä kiipelileen yksisteni. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Olmi
Mä tuun messii!!Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Olmi
Olin kans vähän pettyny kun uphiilliä ei ajettu!! Mut sen takii mä päätin herätä sunnuntaina vähän aikasemmin ja käydä ajamassa kaksvitosen lenkin. Kivaa oli ja kyllä silläkin reitillä nousua riittää!
Kiitokset täältäkin taas kerran äärihienosta tapahtumasta! Omalta osaltani kisa oli siinä mielessä erikoinen, että yleensä oon lämmennyt parissa tunnissa, mutta nyt niitä tarvittiin viisi. Viimeisellä tunnilla kulkikin sitten oivasti, ja El Grande nousi toisella kierroksella lähes itsestään, tai ainakin paljon kevyemmin kuin ekalla kiekalla. :)
Pelkkiä kehuja täältä siis satelee. Jos jotain kitinää pitää keksiä, se kohdistuu taas kerran niihin ajajiin, jotka kokevat oikeudekseen heitellä tyhjät geelipussit maastoon. Meinasi pistää vihaksi, kun kattelin maastoa toisella kierroksella...
Eh, pakko kysyä, mihinköhän aikaan tuo sinkulamies el grandea ylös kampesi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jani Mahonen
Mä voin lähtä kans ylämäkeen kokeilemaan, täytyykin ottaa tässä treenaustavoitteeksi tuo sitten :) Tosin ei tää Tahko nyt mitään mieletöntä vaikutusta muhun tehnyt, mutta ensi vuona voisi harkita ihan yöpymistäkin maisemissa, tänä vuona tuli hieman yllättäen (viikkoa ennen) tarjous tuosta kisalipusta niin päätin sitte tullakin kisoihin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Olmi
joo tuntui menevän Kijas karjapolulla näkymättömiin nopeesti että alkoi jo ittekin epäileen omaa ajotaitoo erittäin huonoksi:oLainaus:
Alkujaan tämän lähetti haedon
Oli kyllä aika musta hetki siinä vaiheessa, vaikka sainkin ajettua sitä mäkeä roimasti enemmän, kuin viime vuonna. Aika näyttää kultaavan muistot aika nopeasti tänä vuonna. Mutta voisi sinne ehkä laittaa jonkun kannustavankin kyltin...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jani Mahonen
Jotain pornoelokuviin liittyviä kommentteja kuulin takamäestä. Toivottavasti ei ollut minulle osoitettuja.Lainaus:
Joku sinkulamies piti muuten erittäin eroottisia ääniä noustessaan isolla tuumalla viimeistä mäkeä!
Vähän kaksijakoinen fiilis noista ajoradoista. Yhtäältä persaus rakastaa niitä, kun saa satulassa istuen lepuuttaa selkää tasaisella tiellä, mutta toisaalta niissä tulee takkiin, kun nopeudenrajoitin on asettunut 27:ään. Alun asfalttipätkällä varsinkin, kun vaihdemiehet jaksavat vielä päästellä reilusti yli kolmeakymppiä.
Samaa mieltä. Vaikka olen erittäin suuri mustan huumorin ystävä niin siinä taistellessa ne kyltit tuntui kyllä lähinnä uittuilulta. Sopivassa mielentilassa sekin on oikein virkistävää, mutta el Grandea noustessa varmaan monilla on huumorintaju vähän rajoittunutta ;) Reitillä varrella olleet tuntemattomat kannustajat sen sijaan antoivat aina vähän lisää vauhtia. Se on juuri niitä massatapahtuman hienouksia, kiitos siitä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti asb
Siinä jyrkässä hiekkatiemäessä ei oo näkynyt sitä mummot työntää tiellä kylttiä nyt pariin vuoteen :)
Hee, sitä on vissiin aikasempina vuosina ollu laput sen verran silmillä, että tuo jääny näkemättä. Tuo ois kyllä hyvä! Tänä vuonna nous kyllä mäet paremmin ku viime vuonna vaikka korvake saikin eka kiekalla damagea ja näin ollen pienimmällä käytettävällä (24-25) välityksellä sai jo purrristaa perrrseellä, että pääs noita jyrkimpiä mäkiä ees jotenki ylös...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti znood
Olihan tuossa varmaan näkemistä. Selkä on edelleen kohtuullisessa jumissa, lienee murtuma tai ruhje alimmassa kylkiluussa selän puolella plus lihasruhjeita molemmilla puolilla alaselkää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SammyB
Kiropraktikon kautta on haettava vauhtia. Pyörä säilyi ihmeen ehjänä, mitä nyt toinen nousukahva on pyörähtänyt tangossa. Ei taida enää uskaltaa käyttää. Hyvä syy vaihtaa tanko ja stemmi 3T:n tuotteisiin ;)