Syketason käyttö kynnysten kehittymistä arvioitaessa on hieman sama kuin jos kilpailuissa palkintopallisijoitus määräytyisi maaliintulijoiden korkeimman sykkeen perusteella. Kynnysten kehittymistä tai heikentymistä pitää seurata ensisijaisesti kynnystehon tai -vauhdin kautta, toissijaisesti kynnysten suhteesta saavutettuun maksimisuorituskykyyn. Kolmantena tulee kaikkien mitattujen vasteiden, olivat ne sitten syke-, laktaatti-, VO2-, energiankulutus ja sen osatekijöiden tai ventilaatio ja sen osantekijöiden vasteet vakiotehoja tai -vauhteja vastaan. Tämän tarkastelun pitäisi eri testikertojen välillä itsestäänselvyys, jos vain testipaikalle on annettu testidatan tallennuslupa. Tässäkin tapauksessa saattaa olla mahdollista, että sykekäyrä on vakiotehoilla siirtynyt oikealle - alas, mutta tehotaso kynnyksillä on edellistä testiä vastaava. Joten kehittyminen ei ole mitenkään poissuljettu.
Kahdeksan vuoden aikana laitekanta on saattanut hyvinkin muuttua, mutta osaava testipaikka tekee kyllä mahdollisuuksien mukaan vertailut uuden ja vanhan laitteiston välillä. Ventilaatiokynnysten määrityskriteerit ovat pysyneet samana, mutta laktaattikynnysten määrityskriteerit päivitettiin muutama vuosi sitten. Mutta laadukas testipaikka toimittaa asiakkaalle myös kynnyspiirrokset ja kukaties taulukkomuotoisen datan, jolloin asiakas voi itse halutessaan tehdä omat kynnysmääritykset.
Itse asiassa intohimoiset aktiivikuntoilijat vaikuttaisivat hyötyvän kaikkein eniten tällaisista testeistä. Heillä kun harvemmin on esimerkiksi valmentajia suunnittelemassa henkilökohtaisia harjoitusohjelmia ja tarkkailemassa harjoittelun toteutumista, joskin tuo tuntuu nykyisin yleistyvän. Tottahan on kuitenkin se, että kilpailu- tai tapahtumasuoritus on se kaikkein paras ja lajikohtainen testi, mutta kun lajisuoritus koostuu pelkästään fyysisen kunnon osalta useista osa-alueista, ei ynnä muut -sivulle tuloslistalla sijoittuminen kerro, mikä ominaisuus esti podium -paikan. Pyöräilijät ovat vielä siinä onnellisessa asemassa, että labrassa tehtävään kuntotestiin on hyvin helposti laitettavissa 12-kanavainen EKG, eli mennään kuntotestin sijasta hieman kliinisen kuormituskokeen suuntaan. Tai suoran testin yhteydessä voidaan ottaa lepospirometria ja virtaus - tilavuus -loopit mahdollisen hengityksen rajoittuneisuuden tutkimiseksi. Nyt korona-aikana tällaiset mahdollisuudet varmistaa testin yhteydessä myös harjoittelun turvallisuus ovat todella käyttökelpoisia. Viite esimerkiksi tuosta 12-kanavaisen EKG:n käytöstä löytyy juuri julkaistusta Terve Urheilija -artikkelista https://terveurheilija.fi/wp-content...an-jalkeen.pdf