Tässä on talvipyöräilyä mahdollistettu parhaalla mahdollisella tavalla. Tuossa hyväksyn nappikaasullisen viritetyn sähköläskin. Se on varmaan ainoa väline, jolla tuota pyörälle tarkoitettua kaistaa pystyisi kulkemaan - motocross pyörän ohella.:rolleyes:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Herättää kyllä kysymyksen, että miten meillä voidaan pitää jotain Tukholmaa verrokkina. Tavoitteena se voi olla, mutta realiteetit pitäisi ymmärtää.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Mitkä ne realiteetit sitten ovat?
Tukholmassakin sataa lunta ja on vuoroin suojaa ja vuoroin pakkasta. Keskimääräinen lumensyvyys on Helsingissä varmasti suurempi ja usein kai suurin lumensyvyyskin, mutta onko ero todella merkittävä pyöräteiden talvikunnossapidon kannalta?
Jos ajattelemme melle tuttuja ongelmatilanteita, jolloin lunta tulee niin paljon ettei sitä keritä ajaa pyöräteiltä ja on niin sanotusti pakko aurata sitä ajoradalta pyörätielle, niin sellaiset tilanteet eivät ole tuntemattomia tukholmalaisillekaan; kun Suomenlahden lumitykki ampuu kunnolla, se tietää usein lumikaaosta Tukholman seudulla.
Kevät tosin tuntuu aina tulevan Tukholmaan pari viikkoa ennen kuin se tulee Helsinkiin, mutta sillä ei ole muuta merkitystä kuin että me saamme kärsiä pölystä huomattavasti pitempään kuin tukholmalaiset.
Tietysti tilanteet vaihtelee ja snapshot on snapshot, mutta eilisen Tukholman ja tämänpäiväisen Helsingin välillä on enemmän kuin pari viikkoa. Sanoisin, että puolitoista kuukautta. Siellä ei ollut lunta lainkaan. Ei missään. Ei myöskään kelveillä hiekoitushiekkaa. Kävelykadulla oli hiekkaa paikka paikoin hyvin vähän, muuten ei lainkaan. Sergelin torilta olisi voinut syödä. Siellä oli hiekat ajettu pois tai sitä ei ollut alunalkaenkaan.
Ja jos sää ei riitä realiteetiksi, otetaan sitten raha. Jos luet sen linkkaamani hesarin artikkelin, niin siitä selviää kuinka eri tilanteessa Helsinki ja Suomi ovat verrattuna Tukholmaan/Ruotsiin ja Osloon/Norjaan.
Nopeasti katsottuna Tukholman Joulu-Helmikuun lämpötilat (kuukausittaiset keskiarvot päivien minimi ja maksimi lämpötiloista) ovat 2-3´C korkeampia kuin helsingin vastaavat. Tämä lämpötilaero varmasti selittää osan asiasta, eli isompi osa sateesta tulee vetenä kyseisinä kuukausina kuin Helsingissä ja myöskin lämpötila ero tekee sen että satanut lumi sulaa nopeammin/todennäköisemmin Tukholmassa kuin Helsingissä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus
Kuninkaanlinna on noin 90km lähempänä päiväntasaajaa kuin presidentin.
Onhan maantieteellinen sijainti aikamoinen realiteetti kun suunnitellaan esim. pyöräilyyn liittyviä asioita. Ja kun katsoo kartasta näitä sijainteja esim. Amsterdam, Kööpenhamina ja Tukholma niin kyllä ne on aika kaukana Helsingistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Opulus;[URL="tel:3197144"
Hesalan ja Tukholman säät eroavat myös siinä, että tyypillisimmin säärintamat tulee Tukholmaan mantereen yli, mutta Helsinkiin meren yli. Tukholmassa sataa vuosittain yli 100 mm (n. 20%) vähemmän kuin Helsingissä ja keskimääräiset lumikertymät on myös selvästi pienempiä. Talvilämpötilojen ero on juuri sen verran suuri, että kun Hesan kelit tyypillisesti sahaa 0:n molemmin puolin, Tukholmassa lämpötila pysyy useammin kokonaan plussan puolella.
Vaikka Tukholman ilmasto on ”harjasuolausystävällisempi”, ei siitä huolimatta sielläkään kaikki ole yksiselitteisesti sitä mieltä, että suolan paikka on pyöräteillä.
Toivottavasti Hesassa ei aleta käyttää sitä natriumformiaattia, se oli ihan kauheeta moskaa.
Maantietoa olen lukenut koulussa ja olen joskus elämäni aikana asunut Tukholmassa, mutta tykkään silti että kun aletaan puhua realiteeteista joita pitäisi ymmärtää. voi joskus käydä että valitaan realiteetit jotain näkemystä tukevat realiteetit - ja joskus niinkin että jo niistä realiteeteistä voidaan olla eri mieltä. Siksi ne realiteetit on niin sanotusti hyvä puhua auki, oli mitä mieltä tahansa.
Totta kai Tukholmassa selvitään helpommalla silloin kun meillä lämpötila keikkuu nollan molemmin puolin, mutta ei sielläkään pyöräilyyn liittyviä liikennepoliittisia ratkaisuja ole voitu tehdä eikä talvikunnossapidon menestelmiä valita ottamatta huomioon sitä tosiasiaa että Tukholmassakin talveen voivat kuulua niin lumikaaos kuin kaatokelikin.
Eri asia sitten pitäisikö meillä toteuttaa jotain tukholmalaista mallia silloinkin kun jokin toinen voisi olla toimivampi johtuen edelläesitetyistä eroista kaupunkien keskimääräisen talvi-ilmaston välillä.
Lopettakaa suolaus. Piste.
Ihan sama mitä Tukholmassa tehdään.
Mä näkisin mielelläni Helsingin strategian liittyen talvipyöräilyyn. Ja siis aidon strategian, johon olisi kirjattu myös ne toimenpiteet, rahoitus ja mittarointi. Eikä mitään ”Pohjolan paras pyöräilypääkaupunki” tai ”Maailman toimivin kaupunki”, tai mitä sitä nyt on miljoonilla mainostoimistolta saatu.
Esimerkiksi joka ikisen katusuunnitelman pitäisi viimeistään nyt pitää sisällään myös talven kunnossapitosuunnitelma, missä on otettu huomioon se, että välillä lunta tulee perkeleesti ja kohta sitten vettä. Mihin lumet aurataan? Mihin ne kerätään? Mihin ne lopulta viedään? Pannaan ne latukoneet ajamaan kelvejä auki.
Helppo on kampaviinereiden lomassa mehustella Amsterdamista ja suunnitella seuraavaa tutustumiskäyntiä sinne tai Adelaideen. Lyödään pöytään faktat säästä ja muista olosuhteista sekä rahasta ja katsotaan mihin niillä on mahdollista päästä.
Näin juuri.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja;[URL="tel:3197157"
Mun mielestä kaksi suurinta epäkohtaa tällä hetkellä on:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
1. ”4 tuntia lumisateen päättymisestä” -reagointi. Tämäkin talvi on osoittanut, että lunta voi tulla pari vuorokautta putkeen sellaista tahtia, että tärkeimmät väylät pitäisi käydä auraamassa neljän tunnin välein eikä vasta neljä tuntia sateen päättymisestä.
2. Rajallisen budjetin hukkaaminen muutamien reittien meikkaamiseen kesäkuntoon. Se, että parin sentin lumikertymiä käydään nuolemassa ja suolaamassa lähinnä ärsyttää, kun samaan aikaan toisaalla voi olla ajamattomat olosuhteet päivien takaisen lumipyryn jäljiltä.
Talvikunnossapitoa priorisoidaan hyvä kelin satunnaistalvipyöräilijöitä varten. He kaunistavat tilastoja, jos tilastointi tehdään sopivalla tavalla, mutta en jaksa uskoa, että sillä tapaa Hesasta tehdään pyöräilykaupunkia. Omasta mielestäni kaupungilla olisi hyvä hetki uudelleenarvioida talvikunnossapidon strategioita. Viime vuosina on uusia pyöriä myyty huomattavia määriä sekä omarahoitteisesti että työsuhdepyöriksi, mutta se ei näy käytännössä lainkaan talvipyöräilyn määrässä. Siitä voisi vetää johtopäätöksen, että jotain tehdään tällä hetkellä väärin.
https://www.hel.fi/fi/kaupunkiympari...den-talvihoito
Hepo on muuttanut sanamuotonsa pelkkään harjaamiseen, mutta en tiedä onko pelkkä harjaaminen realismia vai edellyttääkö se aina myös suolaamista.
https://hepo.fi/toiminta/vaikuttamin...tinen-ohjelma/
^ ykkönen ja kakkonen lyövät toisiaan osittain korville. Kun kerran resursseja on rajallinen määrä.
Mitä jos päivällä, kuten tänään, alkanut lumisade hoidettaisiin kuntoon, koska porukat on aamulla menneet pyörällä töihin. Sen sijaan yöllä alkaneen sateen jäljiltä sitten voitaisiin noudattaa sitä x tuntia sateen jälkeen. Jos aamulla ei ole ajokeli, ei mene pyörällä.
Tässä on jälleen muutama päivä ollut mustat kelvit ja pimeetä - mustiin pukeutuneita valottomia ja heijastittomia liikkuen sitten kävellen tai pyörällä, niitä ei meinaa erottaa! Kääk, hyvä etten päälle ajanu. Olen ihan asiallisesti huomauttanut näille että joku valo tai heijastin olisi kiva kun sinua ei oikeesti erota! Onneksi sentään koirilla on jotain valaisevaa pantaa tms. niin hoksaa että ulkoiluttaja saattaa olla siinä lähellä.
"On täällä katuvalot" - mutta kun se ei aina riitä, ja on paljon niitä valottomia kohtia.
Sama autoilijana. Sitä lähdetään ylittään suojatietä punaisilla, tai sitten paikasta jossa ei ole suojatietä, eikä mitään heijastimia.
Ja sitten se, että Pirkkalan kelvejä ei aurata, vaan rouhitaan. Keskiosa on semmoista rouhetta että ihan sama kun tallattua hankea ajaisi, tai yrittäisi edetä. Aika moni on havaintojeni mukaan ajanu siinä renkaanjäljen kohdalla, mutta aina sitä siittä kumminkin humpsahtaa rouheelle. Miksei voida aurata sileeksi, kun Tampereen puolella se kyllä osataan.
Ja sivutien kelvit jätetään usein auraamatta, ja jää ns. tallattuun kuntoon. Ajokelvottomaan kuntoon.
Raha on hyvä nosto, koska siitähän kaikki on lopulta kiinni.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Helsingin veroprossa on 18,0. Suomen kuntien keskiarvo on 21,0 vuonna 2022 ja vain kuudessa kunnassa on Helsinkiä alempi prossa.
Viitisen vuotta sitten uutisoitiin, että Helsinki laskee veroprossaa 18,5->18,0, kun rahaa tulee niin paljon. Ois kai sitä voinut olla laskemattakin ja panostaa vaikka talvikunnossapitoon, kun kaikki muut asiat on jo kunnossa, eikä rahaa tarvita muualle. :)
^Toisaalta montako prossaa olisit valmis nostamaan kunnallisveroa pyöräilyn talvikunnossapidon vuoksi?
Mikähän lienee talvikuukausien teoreettinen maksimi pyöräilyn osalta? Koska kaikki kesällä pyöräilevät eivät ajaisi kuitenkaan talvella, vaikka joka ainoa kelvi olisi putipuhdas.
Oho, takinkäännös! Suunta on oikea, nyt vielä pienellä tsempillä suolauksen vastustajaksi :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti stenu
Mä voisin olla valmis maksamaan 100-200 € suolauksen lopettamisesta. Olisiko meitä tarpeeksi?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Tässä on vinha pointti. Pelkällä auraamisella ei talvipyöräilyä lisätä. Tarvitaan rutkasti julkista syyllistämistä epäterveellisistä elämäntavoista, ja paljon kalliimmat julkisen liikenteen lippujen hinnat. Monesti aamuisin kelvi on siintänyt sileänä, mutta olen ollut ainoa ajaja. Siinä olen kyllä rehellisesti ihmetellyt toiminnan mielekkyyttä, kun samaan aikaan porukat menevät bussilla yhden pysäkinvälin välttyäkseen 500 m kävelyltä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Tässähän on taas yksi rakenteellinen ongelma liittyen talvipyöräilyyn. Jos jostain syystä olet hankkinut aikaperusteisen joukkoliikenteen lipun, niin bussilla matkustaminen on "ilmaista" ja kannattaa ajaa se yksi pysäkinväli. Bussilla tuota näkee aika-ajoin, sporassa ihan normikäytäntö.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pturunen
Nykyisen aikaperusteisen ja kertalipun lisäksi pitäisi olla kunnollinen sarjalippu, missä ostat 10/20/50 matkaa ja maksat niistä könttähinnan. Lipun pitäisi olla voimassa vähintään 6kk tai vuoden. Nythän HSL on tuollaista tuomassa, mutta se oli jotain tyyliin 10 matkaa@2 kk tjsp. Tai mitä jos olisi oma lippu pyörällä liikkuville? Vähän samaan tapaan, kuin liittymäpysäköinnin hinnoittelu.
Mutta mutta. Joka tapauksessa pyöräily talvella koetaan hankalaksi. Ison osan ajasta pyöräilyyn tulee pukeutua erikseen vs. kesällä ajetaan siinä kesämekossa. Lisäksi pyörällä tulee helposti kylmä ainakin alussa, eikä kaikki halua moista kokemusta heti aamuun.
HSL on tuomassa "etätyöläisen sarjalippua" käyttöön, ainakin kokeiluun (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009327012.html):Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti HSL:n pomot sekä markkinointi- ja viestintätyypit
Pysäkinvälin tai kahden ajamiseen voi olla syynä aikavoitto: jos kävelee, ei kerkiä metrojunaan tai bussiin jolla matka jatkuu. Ei tietenkään onnistu aina. mutta riittävän usein että se kannattaa ja siitä tulee tapa. Tietysti aikavoitto voi olla niin pieni, että pysäkin ohi kävelevän mielestä sillä ei ole merkitystä, mutta aamuja vihaava voi ajatella toisin.
Anekdoottina naapurina oli aikoinaan juuri tällainen tyyppi: hänet näki juoksemassa viime tinkaan pysäkille, mutta illalla hänen kanssaan saattoi kävellä saman matkan toiseen suuntaan, koska silloin viisi minuuttia sinne tai tänne ei vaikuttanut asiaan vaan oli kivempi kävellä,.
On-topic: Eilen elämä kevyen liikenteen väylillä ei varmastikaan ollut helppoa ja tarvetta avautua sääjumalien oikuista saattoi aika monella fillaristilla olla. Itse olin ulkona sauvakävelylenkillä ja mieli teki nostaa hattua tai ainakin näyttää peukkua niille pyöräilijöille jotka olivat liikkeellä siinä tuulessa ja tuiskussa!
PS Osa meistä varmasti muistaa vielä pahvisten lippujen ajan. Silloinhan oli olemassa semmoisia pitkänlaisia 10 matkan kortteja, joista leimauskone leikkasi palasen (jolla tietääkseni ei ole suomenkielessä nimeä, mutta jonkakaltaisesta puhuttiin yksien Yhdysvaltain vaalien jälkeen sanalla "chad"). En muista yhtään mikä silloin oli kertalipun ja sarjalipulla tehdyn matkan hintaero, mutta se oli kuitenkin niin selvä että kannatti ostaa sarjalippu. Mutta se olikin voimassa vuoden loppuun (tai seuraavan vuoden tammikuun loppuun silloin kun tariffit pysyivät samoina).
^^Kyllä joo, mutta sanoisin, että tuo aikaraja on liian lyhyt. Ilmeisesti tuo olisi 10 krt@1 kk ja 20 krt@2 kk. Ennen vanhaan (jonnet ei muista) ei sarjalipulla ollut mitään käyttöaikarajaa. HKL:llä oli niitä 10 matkan lippuja ja suurkaupungeissa, kuten Kotkassa, oli 25 ja 50 matkan lippuja. Joita sitten paikkailtiin teipillä, että saatiin niitä reikiä umpeen ja lisää matkoja.
Ei taida nyt vain vaikkapa HSL:n tai muunkaan paikallisliikennettä harjoittavan toimijan isoissa intresseissä saada joukkoliikenteen käyttäjiä vaihtamaan pyöräilyyn, näin se vain todellisuudessa on.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
^Ei ole ei. Mutta tämän pitäisi kai olla Helsingin päättäjien intresseissä ja sitä kautta sitten valua ostopalveluihin. Nythän tämä on sitä, ettei oikea käsi tiedä mitä vasen jalka tekee.
Niin, onko näin sitten oikeasti? En oikein usko reaalimaailmassa, juhlapuheissa ehkä, ainakin joidenkin henkilöiden osalta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Mutta nyt tullaan siihen ongelmaan, että joukkoliikenteen kustannuksiin, saastuttavuuteen yms. sillä ei ole kauheasti merkitystä matkustaako yksittäisessä bussissa/raitiovaunussa/metrossa yms. 20 vaiko 30hlö mutta tulojen puolesta sillä onkin sitten väliä (tai tietysti sillä moniko lipun ylipäätänsä hankkii), eli menopuoli on suhteellisen vakio ja vain vuoroja vähentämällä saadaan kuluja isommin alas, mutta vuorovähennykset saattavat taasen aiheuttaa joukkoliikenteen käytön vähentymistä. Eli tuo kokonaiskuva ei ole ihan niin helppoa hallittavaa, kun tuo kustannuselementti on aina asioissa mukana.
Mikäs organisaatio se niitä Helsingin Alepa-fillareita pyörittääkään.. hetkinen.. olisko se tämä HSL.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Santtu75
https://www.hsl.fi/kaupunkipyorat
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Helsingissä sarjalippuun tuli myös aikaleima, joten tuollaisen kikan käyttöön ei ollut mahdollisuutta.
Joskus harvoin saattoi käydä niin että leimauskone vain leikkasi sen kulmapalan eikä leimannut lippua. Nyt voin tunnustaa että silkasta lapsellisuudesta (tai luonneviasta johtuen) matkustin kerran kotiin leimaamatta lippua uudelleen, vaikka vaihtoaika - olikohan se 1 h vai 1,5 h leimaushetkestä? - oli jo mennyt. (Olisin sitten naama peruslukemilla valehdellut matkalippujen tarkastajille...)
Anteeksi näistä melkein eläkeläisten off-topic -muisteloista!
Tämähän on maksullinen palvelu hintaan 35€/kk. (kun HSL:n joukkoliikenne lippu näyttäisi olevan alkaen 58€/kk), eli siinä mielessä näyttäisi olevan osa liiketoimintaa (riittääkö maksu kattamaan kuluja, sitä en tiedä, tosin eipä tuo HSL:n kuukausilippukaan kata palveluiden kuluja).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YocceT
Eiköhän tarkoitus ole saada mahdollisimman moni henkilö ottamaan tuon HSL:n lipun LISÄKSI myös tuo kaupunkipyöräilyn kk kortti.
Viime vuonna 4600 pyörää, 50 000 käyttäjää ja noin 2 800 000 ajettua matkaa Helsingissä ja Espoossa. Ei nyt vaikuta ihan vain "yritykseltä saada mahdollisimman moni maksamaan kk-maksu".
^^ Se on 35€/kausi eli 5€/kk
No sitten hinta ei luonnollisestim kata kuluja...Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Katsoin nopeasti että hinta oli 5€/päivä, 10€/viikko, niin epähuomiossa sitten katsoin että tuo 35€ olisi kuukausihinta, ei kausihinta...
^^ Eli tuolopuolella 1 750 000 €, menopuolella 7 kk * 4600 pyörää, eli 54 €/pyörä/kk. Mahtaako kattaa kuljetukset ja huollot ja kaluston poistot? Tuossahan on sitten mukana pyörien lisäksi asemat ja tietojärjestelmät sekä ne siirrot asemien välillä ja sen vaatima kalusto ja henkilöstö.
Onhan niissä se kaunis väri, joka tuo kassaan rahaa.
Kaikkea joukkoliikennettä subventoidaan yhteisistä varoista. Kaupunkipyörä on minun mielestäni oiva joukkoliikennepalvelu. Aiemmin kun olin ns Hesoissa töissä, menin junalla asemalle ja otin kaupunkipyörän viimeiselle pätkälle. Olisi päässyt bussilla, raitiovaunulla tai kävellenkin. Alepa-fillari oli kätevin noista, aikatauluriippumaton ja matkustusajaltaan yhtä nopea kuin bussi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Mutta argumentti "paikallisliikenneyhtiöllä ei ole intressiä edistää pyöräilyä" on mielestäni tullut nyt kumotuksi.
Samaa mieltä, kaupunkipyörät on ollut Helsingiltä todella onnistunut veto.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YocceT
Totta joo, tulopuolelle lisää Alepa-mainoksesta. Mikähän sen potin suuruus on?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MV
Niin, tietysti tuossa se aspekti että tukeeko tuo kaupunkipyörä joukkoliikennettä vaiko korvaa sitä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti YocceT
Jos kaupunkipyörä tukee sitä (kotoa vaikka pussipysäkin lähelle taikka sitten pysäkiltä jatkuu matka kaupunkipyörällä töihin yms.), niin silloin se on kannattavaa paikallisliikenne yhtiölle, mutta jos tuo kaupunkipyörä sitten korvaa tuota julkista liikennettä (eli koko matka lähtöpaikasta perille asti kaupunkipyörällä) niin sitten ei varmastikkaan kannata.
Tietysti määräävä asia on lopulta se, että kuinka moni jättää kuukausilippunsa ostamatta ja ottaa tilalle kaupunkipyörän, ja kuinka moni sitten taas ostaakin kuukausilipun sen takia, kun kaupunkipyörä mahdollistaa julkisen liikenteen järkevän käytön.
Junien osalta myös oman pyörän käytöllä voi hyvinkin olla niitä tukeva merkitys (pyörällä junasemalle ja sitten matka jatkuu junasta töihin yms.), mutta muiden liikennemuotojen osalta ei niinkään.
Ja se putii myös mainita että täällä PKS:n ulkopuolella "maailma" näyttää selvästi toisenlaiselta kuin siellä kehä kolmosen sisäpuolella.
^Eikä sekään auta, että se kaupunkipyörä korvaa kävelyn. Sen pitää korvata yksityisautoilua.
Kaupunkipyörä on osa joukkoliikennettä, turha tuosta on vastakkainasettelua rakentaa. Ihanteellisinta olisi että sen käyttöoikeus sisältyisi kuukausilippuun, mutta ei tuo vitonen kuussa nyt niin merkittävä lisäkulu ole.