Mö oon ajanut ti-pe duuniin joka päivä, erittäin hienossa kunnossa ollu pyörätiet koko viikon. Ajoin tänään eri kautta kun kävin kaupassa matkalla ja mietin että mitenköhän on siellä tehty lumityöt ja priimaa oli Paloheinän golfkentän laitaa vetää, just aurattu ja hentoinen sepeli levitetty päälle. Tässä näkee että kun aurataan hyvin koko ajan niin ei pääse mitään loskaskeidaakaan syntymään kun lämpenee. Ja yllättäen Vantaallakin tehty melkein yhtä hyvin koko talven lumityöt. Onhan noi reitit osittain aivan peilijäässä, mutta nastarenkaillahan se ei ole mikään ongelma. Ihan priimaa, ei tarvitse suolaa.
Yksi ilmoittautunut?
Onneksi tuossa kaatumiskohdassa ei ollut hiekkaa, koska silloin olisivat kalliit pyöräilykamppeeni olleet entistä reikäisempiä. Mutta korostan että kyse ei siis ollut varsinaisesta liukkaudesta vaan tuosta penteleen korokkeesta. En uskaltanut ratkaisua vielä moittia, kun olen yrittänyt pohtia mikä siinä olisi mahdollisesti hyvää ja perusteltua - muuta kuin että erottaa eri asteiset kulkijat, mikä ei sitten taas käytännössä toimi. Ja jään takia se ei ollut enää se tuumainen vaan mielestäni vielä pienempi ja vaikeammin havaittavissa oleva.
Mutta noin keskimäärin vaikeista olosuhteista huolimatta toteaisin, että ihan toisella tasolla on väylien hoito kuin katastrofitalvena 2021-2022 ja että nastoilla kyllä tosiaan selviää varsin pitkälle.
Olen itsekin pohtinut rakennustyön edetessä miten tuon reunan kanssa mahtaa tulla käymään. Vaikea hahmottaa logiikkaa tuossa taustalla, kun selkeästi luodaan vaaratilanteita aiheuttava rakenne. Tarkoituksena varmasti ollut taas suojella jossain teoreettisessa vaarassa olevaa vähäosaista oletettua äänestäjää.
Roots, bloody roots
Kävi vastaavanlainen välikohtaus katurakennelman kanssa joulukuussa Töölönlahdella. Olen ajanut työmatkat tuosta lähes 20 vuotta, mutta eipä ollut muutos vielä iskostunut mieleen... Lähetin kaupungille allaolevan palautteen, lupasivat välittää tiedon kunnossapitoyksikköön.
"Vaarallinen rakennelma
Töölönlahden pohjoispään merenpuoleiselle pyörätielle rakennettiin syksyllä 2022 eräänlainen "shikaani" Helsinginkadun ylittävän suojatien kohdalle ymmärrettävästi pyöräilijöiden vauhtia hidastamaan. Rakennelma on toteutettu kivillä korotettuna asfaltinpintaan nähden. Lumisena aikana tuo korotus ei erotu, jos lunta ei ole poistettu. Tänä aamuna 15.12.2022 n. klo 8 aikaan ajoin pyörätietä pitkin ja pyörätiellä oli lunta ja sohjoa. Edeltävien kulkijoiden myötä lumeen muodostunut reitti kulki osin tuon shikaanin - joka ei siis mitenkään erottunut - päältä. Lumi oli siinä määrin pehmeää, että renkaat kulkivat kaiken aikaan lumeen uponneena ja eturenkaani osuessa viistosti korotukseen polkupyörä "läksi alta" ja kaaduin varsin pahasti.
Olisi varmaan syytä pitää tuo kohta lumesta vapaan kaiken aikaa tai jotenkin muuten varmistaa, että pyöräilijä havaitsee tuon korotuksen."
Ilmeisesti noita korokkeita rakentaessa on ollut vain Kööpenhamina ja Amsterdam mielessä, tuntuu ainakin siltä kun kuuntelee "pyörälyasiantuntijoiden" juttuja. Kuuntelin just jonkun radiohelsingin lähetyksen "talvipyöräily" otsikolla, kööpenhamina mainittiin useammin kun talvipyöräily. Jotenkin tuntuu siltä kun Helsingin päättäjät ja pyöräilyn edistäjät puhuvat Helsingin pyöräilynedistämisestä, niin aina mainitaan nuo kaksi kaupunkia ja oikein kiimaisena huohotetaan miten ihania ne on ja Helsingistä voi tulla ja pitää tehdä samanlainen. Realiteetit ovat kumminkin täytin erilaiset. Kööpenhaminassa en muista nähneeni yhtään mäkeä ja Amsterdam, sen lisäksi että sekin on tasamaata, on täynnä kanavia. Olen käynyt molemmissa myös talvella, silloin ainakaan ei ollut lunta. Olisiko kumminkin oikeampaa verratta Helsinkiä esim. Ouluun?
Mun mielestä nämä viimeaikaiset pyöräilyn edistämishankkeet Helsingissä ovat vain huonontaneet talvella pyöräilyn olosuhteita. Otetaan vaikka esimerkkinä pyöräkaistat, joita kaupunki ei vaivaudu putsaamaan lumesta vaan päin vastoin käyttävät niitä lumen varastointiin. Lumen poiskuljettamisen vastuun sysäävät kiinteistöjen vastuulle, joita asia ei taas kiinnosta vähääkään.
Ikävä kuulla, että muutkin ovat tutustuneet näihin rakennelmiin aivan liian läheltä. Ajelin eilen Jokeriradan vartta ja näyttäisi tämä korokepolitiikka olevan päivän sana. Se varmaan toimii tosiaan konteksteissa, joissa on "ikuinen kesä" kuten mide edellä totesi. Etenkin voimakkaan lumipyryn jälkeen aurat menevät vähän mistä sattuu suhteessa korokkeisiin kun eiväthän ne alusrakennelmat sieltä lumen alta kuskille näy. Minua on pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun pyöräilijänä kiusannut jo pitkään hyvin eri tavoin rakennettu ja ylläpidetty eli siis kovin epäyhtenäinen KLVn verkosto. Matka Amsterdamin ja Köpiksen, joista jälkimmäisessä olen pariin otteeseen myös pyöräillyt, on aika pitkä monessakin mielessä.
Eilisellä ajelulla huomasin, että 90% matkasta olisi pärjännyt suvigummeilla. Ja että hiekkaa oli tähän mennessä kylvetty varsin maltillisesti. Syy kävikin jo edellä ilmi.
Juttua Hesan pyöräteiden kunnossapidosta,,,
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5654279
Aika kamalaa luettavaa. Ehkä absurdein kohta on havainnekuvat Triplan kohdalta, miten toi tämän vuoden kunto on huonompi kun kahden vuoden takainen? Mutta kyllä tekstistä käy selväksi että kesää yritetään tehdä talven keskelle ja kellään ei näytä äly riittämään toteamaan että järjetöntä hommaa. Kuulin lauantaina yhdeltä asiakkaalta joka auraa noita pyöräteitä että stadissa levitetään miljoona kiloa suolaa, aikamoinen määrä. Totesi samalla että firman sisällä kuskit on joutuneet kouluttaan esimiehiä että loskat kannattaa myös aurata eikä vaan lumet, sen takia varmaan parempi tilanne tänä vuonna kelveillä…Alkujaan tämän lähetti S_tara;[URL="tel:3196760"
Niin just. Aivan saletisti pomot vaan katselee sadetutkista sademääriä ja kun tietty lumenmäärä ylittyy, niin aurat lähtevät liikkeelle.
Ei siellä voi olla mitään aurattavaa, jos lunta ei ole satanut.
^ Tukholmasta.
Vi arbetar hela tiden för att förbättra stadens totalt 114 mil cykelvägar. Målet är att du ska kunna cykla hela året utan att besväras av halka, snö, löv eller annat.
Tai siis sellaisen vaikutelman olen saanut että meillä nyt noudatettavat periaatteet ja menetelmät ovat samat kuin ne joita Tukholmassa on otettu käyttöön joitain vuosia aikaisemmin.
Vissa sträckor underhålls mer
En stor del av det övergripande cykelvägnätet, det vi kallar de primära stråken underhålls extra mycket, året om.
Vi samarbetar här med våra grannkommuner, så att standarden är densamma även om du till exempel arbetspendlar över kommungränsen. Arbetet omfattar allt från sandsopning och lövsopning till halkbekämpning och snöröjning.
Sopsaltning tar bort snö och hala löv
Sopsaltning innebär att ett särskilt fordon borstar bort snö och samtidigt sprider ut en saltlösning. Metoden har flera fördelar:
- Det krävs mindre salt, eftersom fordonet först borstar rent.
- Det är mindre risk för slask och återfrysning.
- Varken sand eller grus behöver användas. Det gör i sin tur att risken för att cykla omkull i rullgrus minskar.
Ja kuinkas sattuikaan. Hutkiva journalistimme on juurikin Tukholmassa par’aikaa. Ja raportoi, ettei siellä ole lunta laisinkaan. Ei rippustakaan.
Pyöräilyn olosuhteet on kyllä hyvät, Vikingin terminaalilta keskustaan menee kuivat ja leveät, hyvin opastetut väylät, joilla suihkii pyöräilijöitä suomalaisissa alkusyksyn tamineissa.
Ohessa mallia Suomeen. Kunhan ilmastonmuutos etenee.
Lisää Tukholmasta oheisen linkin takaa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009284408.html
Espoon uudessa *wow*-infrassa toi keskikoroke pikkuisen pyrkii ohjailemaan lumen alla toiseen suuntaan mennessä kun se on just siinä missä
pitäis ajaa mutta kai siihen tottuu
Muutenhan toi paikallinen infra on moninpaikoin aika peräreiästä kun pitää tehdä esim noi suojatiet tollasen mutkan taakse, sit yleensä kallellaan toi
sivukatu mistä saa kurvata jäätyneiden raitojen yli tai ajaa suoraan lumen alla piilossa olevaan kanttariin, parhaimmillaan 10+cm korkeaan alamäessä
viittäkymppiä
Loppukevennyksenä lainattu kuva Hämeentieltä, Helsingistä on lumet sulaneet.
![]()
^"Täällä rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia" julistetaan epäironisesti Helsingin tietyökylteissä.
Mitkä ne realiteetit sitten ovat?
Tukholmassakin sataa lunta ja on vuoroin suojaa ja vuoroin pakkasta. Keskimääräinen lumensyvyys on Helsingissä varmasti suurempi ja usein kai suurin lumensyvyyskin, mutta onko ero todella merkittävä pyöräteiden talvikunnossapidon kannalta?
Jos ajattelemme melle tuttuja ongelmatilanteita, jolloin lunta tulee niin paljon ettei sitä keritä ajaa pyöräteiltä ja on niin sanotusti pakko aurata sitä ajoradalta pyörätielle, niin sellaiset tilanteet eivät ole tuntemattomia tukholmalaisillekaan; kun Suomenlahden lumitykki ampuu kunnolla, se tietää usein lumikaaosta Tukholman seudulla.
Kevät tosin tuntuu aina tulevan Tukholmaan pari viikkoa ennen kuin se tulee Helsinkiin, mutta sillä ei ole muuta merkitystä kuin että me saamme kärsiä pölystä huomattavasti pitempään kuin tukholmalaiset.
Tietysti tilanteet vaihtelee ja snapshot on snapshot, mutta eilisen Tukholman ja tämänpäiväisen Helsingin välillä on enemmän kuin pari viikkoa. Sanoisin, että puolitoista kuukautta. Siellä ei ollut lunta lainkaan. Ei missään. Ei myöskään kelveillä hiekoitushiekkaa. Kävelykadulla oli hiekkaa paikka paikoin hyvin vähän, muuten ei lainkaan. Sergelin torilta olisi voinut syödä. Siellä oli hiekat ajettu pois tai sitä ei ollut alunalkaenkaan.
Ja jos sää ei riitä realiteetiksi, otetaan sitten raha. Jos luet sen linkkaamani hesarin artikkelin, niin siitä selviää kuinka eri tilanteessa Helsinki ja Suomi ovat verrattuna Tukholmaan/Ruotsiin ja Osloon/Norjaan.
Nopeasti katsottuna Tukholman Joulu-Helmikuun lämpötilat (kuukausittaiset keskiarvot päivien minimi ja maksimi lämpötiloista) ovat 2-3´C korkeampia kuin helsingin vastaavat. Tämä lämpötilaero varmasti selittää osan asiasta, eli isompi osa sateesta tulee vetenä kyseisinä kuukausina kuin Helsingissä ja myöskin lämpötila ero tekee sen että satanut lumi sulaa nopeammin/todennäköisemmin Tukholmassa kuin Helsingissä.
Kuninkaanlinna on noin 90km lähempänä päiväntasaajaa kuin presidentin.
Onhan maantieteellinen sijainti aikamoinen realiteetti kun suunnitellaan esim. pyöräilyyn liittyviä asioita. Ja kun katsoo kartasta näitä sijainteja esim. Amsterdam, Kööpenhamina ja Tukholma niin kyllä ne on aika kaukana Helsingistä.Alkujaan tämän lähetti Opulus;[URL="tel:3197144"
Hesalan ja Tukholman säät eroavat myös siinä, että tyypillisimmin säärintamat tulee Tukholmaan mantereen yli, mutta Helsinkiin meren yli. Tukholmassa sataa vuosittain yli 100 mm (n. 20%) vähemmän kuin Helsingissä ja keskimääräiset lumikertymät on myös selvästi pienempiä. Talvilämpötilojen ero on juuri sen verran suuri, että kun Hesan kelit tyypillisesti sahaa 0:n molemmin puolin, Tukholmassa lämpötila pysyy useammin kokonaan plussan puolella.
Vaikka Tukholman ilmasto on ”harjasuolausystävällisempi”, ei siitä huolimatta sielläkään kaikki ole yksiselitteisesti sitä mieltä, että suolan paikka on pyöräteillä.
Toivottavasti Hesassa ei aleta käyttää sitä natriumformiaattia, se oli ihan kauheeta moskaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Maantietoa olen lukenut koulussa ja olen joskus elämäni aikana asunut Tukholmassa, mutta tykkään silti että kun aletaan puhua realiteeteista joita pitäisi ymmärtää. voi joskus käydä että valitaan realiteetit jotain näkemystä tukevat realiteetit - ja joskus niinkin että jo niistä realiteeteistä voidaan olla eri mieltä. Siksi ne realiteetit on niin sanotusti hyvä puhua auki, oli mitä mieltä tahansa.
Totta kai Tukholmassa selvitään helpommalla silloin kun meillä lämpötila keikkuu nollan molemmin puolin, mutta ei sielläkään pyöräilyyn liittyviä liikennepoliittisia ratkaisuja ole voitu tehdä eikä talvikunnossapidon menestelmiä valita ottamatta huomioon sitä tosiasiaa että Tukholmassakin talveen voivat kuulua niin lumikaaos kuin kaatokelikin.
Eri asia sitten pitäisikö meillä toteuttaa jotain tukholmalaista mallia silloinkin kun jokin toinen voisi olla toimivampi johtuen edelläesitetyistä eroista kaupunkien keskimääräisen talvi-ilmaston välillä.
Lopettakaa suolaus. Piste.
Ihan sama mitä Tukholmassa tehdään.
Kirjanmerkit