"Gravel Grinding" -fillarit

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)

Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.

---

Toki. Kerrotaan.

Vähän oli kyllä kaikilla tekijöillä samanlainen ensireaktio että överisizea ja paksua putkea pitää käyttää näillä spekseillä jolloin massaa alkaa kerääntymään joka putkessa verrattuna noihin kesken kasvusten runko kokoihin (<60cm).

Ja kyllä taitaa olla ohentamaton emäputki. Hauska projekti oli mutta aika mahdotonta oli mun mennä kommentoimaan putkivalintoja tai ehdotuksia kun piti tekijöidenkin vähän hypätä tuntemattomalle alueelle kun ei välttämättä ollut aikaisempaa kokemusta kokoluokasta.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Noilla eri teräslaaduilla ei ole minkäänlaisia paino- tai jäykkyyseroja eli siis jos putkien halkaisijat ja seinämävahvuudet on samat, ovat sekä paino että jäykkyys-/joustavuusominaisuudet identtiset riippumatta siitä, että mitä tavaraa putket on. Korkeampilaatuisessa putkessa vetomurtolujuus on suurempi eli sellaisesta tehty on vahvempi, mutta sillä ei ole merkitystä, jos 4130:stakin tehty on riittävän vahva.

EU-direktiiveihin tehdyistä teräsrungoista tahtoo tulla ”tarpeettoman vahvoja” 4130-putkistakin tehtynä, koska direktiivien jäykkyysvaatimus on tarpeettoman kova teräsrunkoja ajatellen, joista tulisi riittävän kestäviä vähän vähemmän jäykkinäkin. Sama koskee tehdastetkoisia teräshaarukoitakin ja varsinkin levyjarrullisia sellaisia.

---

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Hieno Bice! Taitaa olla Suomen ainut? Kerro Dariolle terveisiä, jos olet yhteyksissä :)

Mitä tuon painoon tulee, niin se vaan on valitettavasti niin, että ylikokoemäputket ja läpiakselikilkkeet ym. kasvattaa teräsrunkojen painoja suhteessa enemmän kuin muista materiaaleista tehtyjen, joten painomielessä modernit standardit ja teräs ei ole paras yhdistelmä. Pitkä ylikokoemäputki, joka näyttäisi olevan ohentamaton (mikä tolla pituudella on varmaan ihan järkevääkin), painaa varmaan yksistään jonkun 600-700 g.

---

Kiitos, samaa mieltä. Yllätyin vaan alunperin Pelagon rungon putkien ohuista seinämävahvuuksista juuri tässä nykydirektiivien kontekstissa kun kyse on kovaan ajoon tarkoitetusta rungosta. Kun tarkemmin miettii niin kyse on vain kolmesta putkesta(top tube, downtube, seat tube) ja nekin ylikoossa; paksu emäputki, etuhaarukka levyille ja chainstayt ym. ovat varmasti tujua ja painavaa kamaa että läpäisee standardit eli tämäkin Stava voi tietysti olla yllättävänkin painava. Ja lopulta paljon kovempi ja jäykempi ajaa kun joku vanha 531-runko taivutetuilla etuhaarukalla vaikka jonkun putken seinämävahvuus sattuu olemaankin sama.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

”The ideal Grinduro course should mean that whatever bike you take is perfect for one stage, good for two and unsuitable for one.”

https://singletrackworld.com/gritcx/...its-of-gravel/

---

Tästä kun vedetään vielä piiru vasempaan, niin siitä tulee vielä seuraava iso juttu: lisätään vähän pidempiä (5 km+) ajokelvottomia pätkiä, niin hupia piisaa.

(Kaivoin just varastosta Salomonin Fellraiserit ja lähden ehkä huomenna rennosti testaamaan ajatusta: raiserit vaihtuu jalkaan pidemmille mahdollisesti ajokelvottomille osuuksille)

Miksi fillarilenkille pitäisi sisällyttää ajokelvottomia pätkiä? Joskushan niitä tulee etenkin vv-ruutujen kanssa väkisinkin, mutta...

^ei missään tapauksessa pidä, mutta touhu saattaisi tuoda uutta kokemista ja pohtimista: esim. jos pyörää on kannettava olalla, niin kaikki tarvittava olisi ehkä oltava repussa. Ainakin itse koen pitkästä aikaa pientä innostumista.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

Tästä kun vedetään vielä piiru vasempaan, niin siitä tulee vielä seuraava iso juttu: lisätään vähän pidempiä (5 km+) ajokelvottomia pätkiä, niin hupia piisaa.

(Kaivoin just varastosta Salomonin Fellraiserit ja lähden ehkä huomenna rennosti testaamaan ajatusta: raiserit vaihtuu jalkaan pidemmille mahdollisesti ajokelvottomille osuuksille)

---

MTB-rogaining-kisoissa olen pari kertaa nähnyt kaverin, joka ajaa jollain gg/cx-tyyppisellä pyörällä juoksukengät pakkarilla. Rastit eivät aina välttämättä ole sellaisissa paikoissa, että rastille asti pääsee pyörällä ja toisin kuin pyöräsuunnistuksessa, ei rogainingeissa pyörää tarvitse kuskata rastille asti. jos ajettavat reitit on kovin kiertäviä voi juoksukenkätaktiikalla voittaa joissain paikoin metsän läpi oikaisemalla ja tilanteesta riippuen pyörää mukana raahaten tai ei.

Legendaarisessa 3 Peaks Cyclo-Cross -kisassa briteissä on pitempiä ajokelvottomia osuuksia. Jotkut on perinteisesti viritelleet erilaisa pehmusteita ym. virityksiä vaakaputkiin, että kantaminen olisi helpompaa, mutta kenkienvaihtotaktiikoista en ole lukenut :)

Kovilla pyöräilykengät on kyllä esim. Lapin poluilla seikkaillessa, kun ajoittain joutuu tunkkailemaan rakkakivikoissa. Pyöräilykengän pohjat on aika kuluvaista tavaraa niissä.

https://www.cxmagazine.com/wp-conten.../JDC0702_1.jpg

^Tuosta kun matkaa pidennetään, vaihdetaan alusta pääosin sorateille ja otetaan eväät reppuun, niin konsepti alkaa olla kasassa. Olettaisin, että kevyet vaihtokengät jouduttaisivat kävelyä ja tekisi siitä sekä mukavampaa, että turvallisempaa.

Uskoisin, että tuskin on mitään hienompaa, kuin istahtaminen kannolle kannettuaan ensin pyörää muutamia kilometrejä -antaa hien kuivahtaa ja kuunnella tikan naputtavan keloa. Ja kävelyn jälkeen sorataival saattaisi suorastaan lentää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Miksi fillarilenkille pitäisi sisällyttää ajokelvottomia pätkiä? Joskushan niitä tulee etenkin vv-ruutujen kanssa väkisinkin, mutta...

---

Kappas vaan, luulin että tämä olisi "arkea" muillekin gravelisteille ATB-hengessä. Kehä III:n ulkopuolella riittää lähes loputtomasti hienoja metsäautoteitä tutkittavaksi, joista moni loppuu umpikujaan, mutta seuraavan metsäautotien pää on yleensä siedettävän matkan päässä - välillä loikka onnistuu myös sivusuunnassa kesken tiepätkää. Kevyt kuitu-gravel kulkee iloisesti olkapäällä ja pehmoisessa metsässä mtb-kengät on niin siedettävät tossutella että ei alle puolen kilsan tallusteluun tulisi vielä mieleen vaihtaa lenkkareita jalkaan, mutta mielenkiintoinen idea tuokin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti K.Kuronen

^Tuosta kun matkaa pidennetään, vaihdetaan alusta pääosin sorateille ja otetaan eväät reppuun, niin konsepti alkaa olla kasassa. Olettaisin, että kevyet vaihtokengät jouduttaisivat kävelyä ja tekisi siitä sekä mukavampaa, että turvallisempaa.

Uskoisin, että tuskin on mitään hienompaa, kuin istahtaminen kannolle kannettuaan ensin pyörää muutamia kilometrejä -antaa hien kuivahtaa ja kuunnella tikan naputtavan keloa. Ja kävelyn jälkeen sorataival saattaisi suorastaan lentää.

---

Huonoa tuuria tahi ei, niin kohtuullisen merkittävällä prosentilla nuo omat umpimetsä oikaisut ovat olleet ihan muuta kuin mukavaa rentoa kävelyä jonka lopuksi istutaan kannonnokkaan :) Pääset 100-200 metriä umpimetsään niin ensimmäinen pikku seuralainen lyöttäytyy mukaan, sitten seurakunta alkaakin ripeästi kerääntyä paikalle. Näissä oloissa isoin tarve olisi ollut joku teline jolla saisi kännykän karttasovelluksen pidettyä naaman edessä kun sprintataan pusikon lävitse yrityksenä pysyä oikeassa suunnassa kohti seuraavaa tietä, toinen käsi kun menee pyörän olkapäällä kannatteluun ja toinen oksien haromiseen pois tieltä & tasapainon hakemiseen. Kun tielle sitten päästään niin haukotaan happea ja tehdään ensiapuna harvennushakkuuta seuralaisille.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

Kappas vaan, luulin että tämä olisi "arkea" muillekin gravelisteille ATB-hengessä. Kehä III:n ulkopuolella riittää lähes loputtomasti hienoja metsäautoteitä tutkittavaksi, joista moni loppuu umpikujaan, mutta seuraavan metsäautotien pää on yleensä siedettävän matkan päässä - välillä loikka onnistuu myös sivusuunnassa kesken tiepätkää. Kevyt kuitu-gravel kulkee iloisesti olkapäällä ja pehmoisessa metsässä mtb-kengät on niin siedettävät tossutella että ei alle puolen kilsan tallusteluun tulisi vielä mieleen vaihtaa lenkkareita jalkaan, mutta mielenkiintoinen idea tuokin...

---

On ihan arkea täälläkin ja melko paljon minäkin ajelen Kehä III ulkopuolella nimenomaan mieluiten metsäteitä korvessa, jotka joskus päättyvät silmukkaan ja oikaisen metsän läpi seuraavaan silmukkaan tms. ja kannan sikakevyttä titaanigräveliä olkapäällä iloisesti... tosin Vibram-pohjaisillla kävelykelpoisilla pyöräilykengillä enkä kaipaa erikseen kävelykenkiä messiin.

Mun pointti oli sellainen, että noita nyt tulee. En varta vasten ala speksaamaan sellaista reittiä, jossa saa mahdollisimman paljon kävellä metsässä fillari olkapäällä ajamisen sijaan.
Usein yllättäen löytyy karttaan merkitsemättömiä ajokelpoisia polkujakin - tai päinvastoin.

Ja tosiaan, hirvikärpäset imee!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Kehä III ulkopuolella

---

Joo eikös se ole vähän niin, että true gravel lyfe alkaa Kehä III:sen ulkopuolelta. Sen sisäpuoli on siirtymää.. :)

^ Ehkä tässä pointti siinä miten pitkiä tetsaus / tunkkaus osuuksia reittiin rakentelee. Nuo helposti tulevat ja hanskattavat on usein 100-200m ja monasti vielä joku taluteltava polku. Mutta kartalla on tullut kyllä jo hahmoteltua reittejä jotka vaatisivat huomattavasti pitempiä osuuksia metsässä tallustelua. Ilman hirvikärppästen uhkaa tulisi varmaan useammin tuollaisia reittejä koeponnistettuakin. Ehkä pitäisi kokeilla kuitenkin niitä lenkkareita koska polkujuoksusta & maastopyöräilystä kokemus on että kärppästen uhka pienenee oleellisesti kun etenemisvauhti on vähintään ripeätä juoksuvauhtia. Tiheiköt ja avohakkuut vain on surmaa fillarin kanssa kun jää jumiin.

Gravellin pitää olla siis tuskaista ja vaikeaa.

^Vihdoinkin selvisi miten gravel eroaa muista pyöristä...

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti F. Kotlerburg

Gravellin pitää olla siis tuskaista ja vaikeaa.

---

Taidan peruuttaa gravel-pyörän tilauksen. Parempi vaan ylipainoisen ikäihmisen pysyä maasturin ja maantiepyörän satulassa. Ja aika-ajopyörän.

Edit: Ei tietenkään pidä provosoitua, tämähän on vain hieno asia että meitä on joka lähtöön saman harrastuksen parissa. Tilaus saa pysyä voimassaa.

Minä olen lopettanut oikomisen ja metsässä rämpimisen. Harrastan pyöräilyä, en kävelyä, saakeli sentään. Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Teemu H

Minä olen lopettanut oikomisen ja metsässä rämpimisen. Harrastan pyöräilyä, en kävelyä, saakeli sentään. Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)

---

Erittäin viisaita sanoja! Joku satelliittikuvasta bongattu metsäkoneura on tosimaailmassa yleensä tiheää ojitettua risukkoa, jossa on vaikea edetä ilman pyörääkin. Oli taas koko kesän sääret komeilla verinaarmuilla parin tällaisen rupeaman jäljiltä. Läpipääsemättömän ryteikön lisäksi tuntuu yleisimmät biotoopit olevan avohakkuualue ja pelto.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Teemu H

...Nyt ajan siis mieluummin pitkänkin ylimääräisen lenkin VV-ruuduille, kuin pusken suon läpi lyhyttä reittiä :)

---

Sama meininki täällä, juuri törmäsinkin sun rämpimiseen kun tsekkasin miten yhdelle ruudulle vois päästä.

Vanha kansa oli viisasta: "parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa".

Kartassa ja ilmakuvassa ON metsäura. Se neropatti, joka on kopioinut tuon OSM:iin olis voinut tarkistaa paikan.
https://pic.useful.fi/ws4OcdmHT.jpg

Ja pro pyöränkantelussa juomapullot tietenkin korvataan Pedaledin juomaliivillä.

https://cdn001.pedaled.com/wp/wp-con...dro-vest-d.jpg

Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on nyttemmin huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.

Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.

Alkaa nyt tuntua siltä, että mukana tulis kuljettaa vesuria. Kotelon sitä varten voisi siististi integroida johonkin?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.

Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.

---

Vai vilkkuvalo ja piipaalaite? Kevyt on ainakin, kun kuidusta väsätyltä näyttäisi.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Juu ei kiitos kun maastopyöräilyssäkin on nyttemmin huomannut miten paljon kivempaa ilman reppua.

Mutta mikäs toi (Petervaryn?) stongan yläpuolella oleva mokkula on? Näyttää inhalaattorilta tai ruokinta-automaatilta.

---

Eikös nuo ole aerotikkujen padit. On vaan jollain vityksellä käännetty pystyyn pois tieltä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Hower

Alkaa nyt tuntua siltä, että mukana tulis kuljettaa vesuria. Kotelon sitä varten voisi siististi integroida johonkin?

---

Mitä, eiks teidän gravelvarustukseen kuulu kirves?

https://cdn-ctstaging.pressidium.com...2/image4-2.jpg

^ No juurikin noin!

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti duris

Eikös nuo ole aerotikkujen padit. On vaan jollain vityksellä käännetty pystyyn pois tieltä.

---

Aika näppärät. Pitkässä ajossa saa myös yliotteenkin käyttöön tarvittaessa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti JackOja

Sama meininki täällä, juuri törmäsinkin sun rämpimiseen kun tsekkasin miten yhdelle ruudulle vois päästä.

Vanha kansa oli viisasta: "parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa".

Kartassa ja ilmakuvassa ON metsäura. Se neropatti, joka on kopioinut tuon OSM:iin olis voinut tarkistaa paikan

---

Ei ole maailma ihan valmis vielä mutta positiivista edistymistä on polkujen kartoituksen suhteen ympäri Suomea, etupäässä kiitos maastofillaristien, mutta kontribuutioita myös polkujuoksijoilta ja varmaan gravelisteilta kanssa. Toki noita ohareitakin tulee kun joku kopioi OSM:ään polun MML:n maastokartoista kuvitellen että se MML:n maastotietokanta olisi jotenkin ajamukaista ja päivittyvää noiden polujen osalta. Mutta etupäässä omat kokemukset on varsin hyvin osuvia myös maastopyöräily-keskittymien ulkopuolelta gravel-retkiltä, toki se mikä on maastopyörälle ajettavaa ei ole aina gravelille sama asia.

Oheisessa kuvassa näkyy luokiteltujen (mtb-scale eli teknisyys maastofillarin kannalta) polkujen kokonaispituus Suomessa viimeisen parin vuoden kehityksenä (x-akseli aikajana).

https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net...3e&oe=615D0365

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jankki

Mikäs versio? 3 viikkoa takaperin laitoin 7 1by:n tilaukseen - arvioitu toimitus syyskuun puolivälissä. Pariin kertaan oman tilauksen jälkeen saatavuus on ollut niin, että toimituksen olisi saanut heinäkuun loppuun - elokuun alkuun, mutta oman tilauksen päivämäärä pysynyt kokoajan tuossa samassa. Pitkiä viikkoja :)

---

Ja eilen kilahti pelätty viesti sähköpostiin, että arvioitu toimitus siirtyy lokakuun puolelle, nyyh.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti stenu

Mitä, eiks teidän gravelvarustukseen kuulu kirves?

---

No ei kun tuossa kohtaa on vipulukko-Winchester valmiina. :)

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti jankki

Ja eilen kilahti pelätty viesti sähköpostiin, että arvioitu toimitus siirtyy lokakuun puolelle, nyyh.

---

Mä sain kanssa, joskaan en Canyonilta, että tilaamani rungon toimitus siirtyy lokakuun lopulta marraskuun lopulle. Harmittaa, sillä joulukuussa alkaa gravelointikelit todennäköisesti olla aika vähissä.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MAS

^ Ehkä tässä pointti siinä miten pitkiä tetsaus / tunkkaus osuuksia reittiin rakentelee. Nuo helposti tulevat ja hanskattavat on usein 100-200m ja monasti vielä joku taluteltava polku. Mutta kartalla on tullut kyllä jo hahmoteltua reittejä jotka vaatisivat huomattavasti pitempiä osuuksia metsässä tallustelua. Ilman hirvikärppästen uhkaa tulisi varmaan useammin tuollaisia reittejä koeponnistettuakin. Ehkä pitäisi kokeilla kuitenkin niitä lenkkareita koska polkujuoksusta & maastopyöräilystä kokemus on että kärppästen uhka pienenee oleellisesti kun etenemisvauhti on vähintään ripeätä juoksuvauhtia. Tiheiköt ja avohakkuut vain on surmaa fillarin kanssa kun jää jumiin.

---

Mun ajatuksen tynkä tässä oli, että ei ehkä umpimetsään, vaan sellaiseen, mihin saattaisi lähteä patikoimaan muutenkin pieni reppu selässä, sellaista, mihin ei gravelilla normaalisti suuntaisi ajamaan.

Itse kävin koeponnistamassa ajatusta Vaskijärven luonnonpuiston poluilla ja vähän muuallakin. Osa poluista olisi ollut pätkän ajettavissa, mutta kun olin siirtynyt jalkamieheksi, niin kävelin ja muistini mukaan kyseisessä luonnonpuistossa ei saisi edes poluilla ajaa.

Eikä tämä tuntunut ollenkaan ikävältä: viihdyn ulkoilmassa ja lisäksi reissusta jäi mukavasti kokonaisvaltaisesti rasitettu olo. Muutama hirvikärpänen tosin teki tuttavuutta.