Onnettomuuksia ja muita suru-uutisia

"Polkupyöräilijän ja linja-auton välinen liikenneonnettomuus" - miksei "polkupyörän ja linja-autoilijan välinen liikenneonnettomuus"?

Mutta tässähän on kyse samasta, jo automaatioksi muodostuneesta tavasta ilmaista asia kuin silloin kun liikenneonnettomuuden toinen osapuoli on jalankulkija tai silloin kun kyseessä on kahden auton kolari, joten ei ehkä pitäisi hakea sen kummempaa tulkintaa. Vaan häiritsee se silti...


Suomeksi linja-auton kuljettaja tuli kolmion takaa eikä katsonut tai ei nähnyt, Polkupyöräilijä tuskin ajoi tuhatta ja sataa ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa.

Taisi muuten olla joku palvelulinjan bussi? Visbynkujahan on käytänössä vain liikkeissä yms asioivien ajoväylä eli umpikuja joka päättyy (jos muistan oikein) jonkinlaiseen parkkipaikkaan.

Kai se oikea muoto olisi "polkupyörän ja linja-auton välinen liikenneonnettomuus". Linja-autoilija voi viitata myös liikennöitsijään tai jopa linja-auton matkustajaan.

Mutta semantiikkaa. Kai tuon olisi voinut otsikoida "polkupyöräilijän ja sokean autonkuljettajan välinen liikenneonnettomuus". Tuskin on kasikymppinen tullut kovin lujaa tilanteeseen. Toivotaan ettei käynyt pahasti, tuon ikäisellä ei luut enää oikein parane.

Uutisoinnissa olisi loogista joko käyttää molemmista osapuolista ajoneuvon kuvausta tai sitten ajoneuvon kuljettajan kuvausta. Kuljettajahan siellä ajaa eikä auto (ainakin vielä).

Tasapuolisuuden vuoksi voisi joskus uutisoida:
- Polkupyörän ja autoilijan välinen liikenneonnettomuus
- Nopeiden juoksukenkien ja autoilijan välinen liikenneonnettomuus. Okei, tämä on jo ehkä vähän kieli poskessa haettu, mutta sama periaate.

Olisi kiva tietää, mitä yliopistolla - tai missä sitten toimittajanplanttuja koulutetaan - asiasta opetetaan. Mutta totta on, että "auto vs. pyöräilijä"-otsikoinnissa hieman hävitetään sitä kuskin osuutta. Ihan kuin siinä olisi tosiaan ollut (juridisina) osapuolina auto ja se pyöräilijä.

Eiköhän tässä kuitenkin tärkein asia ollut polkupyöräilijän jääminen ison ajoneuvon runtelemaksi? Oli sanamuotoilu sitten ehkä ei niin 100% täydellinen, mutta ainakin minulle valkeni uutisestä pääpiirteittäin mitä oli tapahtunut.

Vanha ohjenuorani: älä oleta, että toinen on sinut nähnyt ja aikoo väistää...

No autohan siinä ajaa ja kuljettaja on kyydissä. Vaikutusmahdollisuudet kuljettajalla on kovin pienet siihen mihin ja miten se auto kulkee, kun auto menee niin kovaa ja järjestää kuolleita kulmia yms. kuljettajan näkökenttään. Lisäksi kuljettajan tärkein tehtävä on katsoa puhelinta tai säätää radiota, eikä seurata liikennettä. Jalakulkijatkin monesti jäävät, siis jäävät ihan tahallaan auton alle, esim. suojatiellä. Väijyvät jossain puskassa että saavat hyvän mahdollisuuden jäädä auton alle.

Yleisestihän tuolla ulkona päätelmät menevät tähän tyyliin "nää nykyautot on niin hyviä ajaa ja turvallisia että nopeusrajoituksia pitäisi nostaa kun vauhti ei tunnu missään"...

Uutisissa ainoastaan rattijuopot ajavat aina päälle.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

Taisi muuten olla joku palvelulinjan bussi? Visbynkujahan on käytänössä vain liikkeissä yms asioivien ajoväylä eli umpikuja joka päättyy (jos muistan oikein) jonkinlaiseen parkkipaikkaan.

---

Mä kanssa ihmettelin, että miten tuolta kujalta jokin bussi tulee... mutta ehkäpä palvelulinja sitten. Ennen oli ikävämpikin risteys tuo, kun Citymarketiin riitti liikennettä.

Muuten on kyllä ankeahko mielestäni tuo Kauppakartanontie ajella, kapea väylä ja sivukujia, joihin ei ole hyvä näkyvyys.

Joo, linja-auton kuljettajaa ei mainita sanallakaan tiedotteessa. Miksi muuten on kerrottu pyöräilijän ikä, 80 vuotta? Paljastaako asian korostaminen jotain tiedotteen kirjoittajan katsantokannasta, onko kyseessä poliisin totuttu tapa tiedottaa vaiko onko tiedon julkistamiselle jokin oikea syy? Jotta kaikki 80-vuotiaiden omaiset tietäisivät nyt soittaa ja kysyä miten voit?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Kulkuri

Joo, linja-auton kuljettajaa ei mainita sanallakaan tiedotteessa. Miksi muuten on kerrottu pyöräilijän ikä, 80 vuotta? Paljastaako asian korostaminen jotain tiedotteen kirjoittajan katsantokannastat?

---

Ehkä on haluttu painottaa mielikuvaa, ettei kyseessä ollut 40 km/h ajava yllättäen tuleva himopyöräilijä, vaan verrattain hitaasti etenevä vanhus. Eli korostettu bussinkuljettajan syyllisyyttä?

Noin se voi tietysti olla. Itselle tuli kyllä ensin mieleen, että tiedotteen kirjoittaja ajattelee, että 80-vuotias on jo niin huononäköinen ja -kuuloinen ja kognitiivisesti alentuneella tasolla, ettei huomaa että bussi tulee ja ajaa siksi alle. Lisäksi 80-vuotias on fyysisesti jo niin hauras, että menee loukkaantumaan tuollaisesta pikku töytäisystä, normaali-ikäiselle ei olisi käynyt kuinkaan. Syyllistyn varmaan itse ylianalysointiin, mutta kun toisen osapuolen ikä kerrotaan ja toisen ei, niin jäin miettimään.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija

Eiköhän tässä kuitenkin tärkein asia ollut polkupyöräilijän jääminen ison ajoneuvon runtelemaksi? Oli sanamuotoilu sitten ehkä ei niin 100% täydellinen, mutta ainakin minulle valkeni uutisestä pääpiirteittäin mitä oli tapahtunut..

---

Toki näin, mutta tärkein ei ole ainoa merkityksellinen asia. Suomessa on tällä hetkellä menossa kiivas hybridisota ympäristöasioissa, jossa sopivilla sanavalinnoilla yritetään tuhota meidän kilpailukykyä. Asioista perillä olevat tunnistaa tuon, mutta suuret joukot kansasta menee vipuun.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pätkä

Mitä väliä sillä on 1.6.20 lähtien? Jos on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie tai molemmat rinnakkain niin jalankulkijan on silloin sitä käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan kuten myös pyöräilijän. Jalankulkijan paikka on reunassa.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Ha..._180+2017.aspx

---

Tuo "asianomaiseen suuntaan" on mainittu jo vahan lain tieliikenneasetuksessa ”421. Jalkakäytävä” ja ”422. Pyörätie” liikennemerkkien kohdalla. ”Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä” väylät ovat haasteellisia. Ne ovat jalankulkijan kannalta jalkakäytävä ja pyöräilijän kannalta pyörätie. ”Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain” helpottaa tilannetta kun käyttäjäryhmät erotellaan eri puolille väylää.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti tubelix

”Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain” helpottaa tilannetta kun käyttäjäryhmät erotellaan eri puolille väylää.

---

Silloin kun puolet on selvästi eroteltu viivalla koko matkan. Turhan paljon näkee niitä väyliä, joissa erottelu on ilmoitettu ainoastaan väylän päissä merkillä D7 eikä erkkikään näytä sitä muistavan enää 20 metrin jälkeen.

Eikä sekään jalankulkija-erkki joka pysyy viivan oikealla puolella välttämättä edes tiedosta kulkevansa jalkakäytävällä tai ymmärrä ylittävänsä pyörätietä silloin kun kulkee sen viivan toisella puolella olevan osan poikki. Kaikkihan tietävät että kelvihän se on.

("Kevyen liikenteen väylä" taitaa siis käytännössä olla vain suunnittelussa ja rakentamisessa käytetty termi, jos lain kannalta kyseessä on joko yhdistetty tai erotettu jalkakäytävä ja pyörätie?)


PS Siteeraan pätkän tekstiä jonka pätkä minulle ystävällisesti linkkasi:

"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie osoitetaan liikennemerkillä 423. Liikenne yhdistetyllä väylällä on oikeanpuoleista ja yleensä kaksisuuntaista. Jalankulkijan on kuljettava väylän reunassa niin, että pyöräilijät ja mopoilijat voivat ohittaa hänet vaaratta ja haitatta. Pyöräilijän ja mopoilijan on puolestaan kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan annettava tälle turvallinen tila. Pyöräilijää ja mopoilijaa velvoittaa tieliikennelain 3 §, jonka mukaan jokaisen tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämä merkitsee käytännössä, että jalankulkijoita lähestyttäessä nopeus on sovitettava lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta." (Lihavointi minun.)

^ Uuden tieliikennelain 5 § mainitaan tuosta ajoneuvon nopeuden sovittamisesta tilanteisiin. Lisäksi 29 § sanotaan että "Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä." Uuden tieliikennelain myötä "Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie" osoitetaan liikennemerkillä ”D6”. Liikennemerkit löytyvät uuden lain loppupäästä. Mainitsemasi siteeraus taitaa olla dokumentista "Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi", jolloin uutta lakia ei vielä ollut. Hyvä on toki tietää mihin uudella lailla on pyritty.

Edit: Uudessa laissa 3 § on tämän näköinen:

3 §
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet

Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata. Ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti Firlefanz

"Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie osoitetaan liikennemerkillä 423. Liikenne yhdistetyllä väylällä on oikeanpuoleista ja yleensä kaksisuuntaista. Jalankulkijan on kuljettava väylän reunassa niin, että pyöräilijät ja mopoilijat voivat ohittaa hänet vaaratta ja haitatta. Pyöräilijän ja mopoilijan on puolestaan kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan annettava tälle turvallinen tila. Pyöräilijää ja mopoilijaa velvoittaa tieliikennelain 3 §, jonka mukaan jokaisen tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämä merkitsee käytännössä, että jalankulkijoita lähestyttäessä nopeus on sovitettava lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta."

---

Minä lihavoin vuorostani tuon edellisen lauseen. Tulkitsen tuota myös niin, että sinne risteykseen ei sitten ajeta sellaisella nopeudella, etteikö ajoneuvoa (lue: pyörää) ole mahdollista pysäyttää ajoissa, jos toinen jättääkin väistämisvelvollisuutensa käyttämättä.

Ja veikkaan, että harva meistä täällä jalankulkijan kohdatessaan hidastaa nopeuden kävelyvauhtiin. Itse en ainakaan niin tee. En kelvillä enkä ulkoilureitillä, tai mitä nämä väylät ovat mitkä kulkevat vaikka Itä-Helsingistä keskustaan rantoja pitkin tai Vantaanjoen vartta ylöspäin. Niillähän liikenne menee sikin-sokin.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

Minä lihavoin vuorostani tuon edellisen lauseen. Tulkitsen tuota myös niin, että sinne risteykseen ei sitten ajeta sellaisella nopeudella, etteikö ajoneuvoa (lue: pyörää) ole mahdollista pysäyttää ajoissa, jos toinen jättääkin väistämisvelvollisuutensa käyttämättä.

Ja veikkaan, että harva meistä täällä jalankulkijan kohdatessaan hidastaa nopeuden kävelyvauhtiin. Itse en ainakaan niin tee. En kelvillä enkä ulkoilureitillä, tai mitä nämä väylät ovat mitkä kulkevat vaikka Itä-Helsingistä keskustaan rantoja pitkin tai Vantaanjoen vartta ylöspäin. Niillähän liikenne menee sikin-sokin.

---

Tuohan oletettavasti koskee myös moottoriliikennettä? Eli tuolla tulkintaperiaatteella risteyksistä ajetaan autoilla korkeintaan 20km/h nopeudella vaikka olisi etuajo-oikeus -merkit voimassa?

Vaikka on velvollisuus vaaran ja vahingon välttelyyn, on voimassa kuitenkin myös luottamusperiaate. Muiden tienkäyttäjien liikennesääntöjen noudattamiseen saa edelleen luottaa.

^ Taidat olla asian ytimessä. Risteyksiin tulisikin usein himmata myös moottoriajoneuvolla. Lisäksi uuteen tieliikennelakiin on tullut "Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus" (4 §). "Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi." Missä menee sitten "arvailun" ja "ennakoinnin" raja, on veteen piirretty viiva.

^^Luottamusperiaatehan kai tässä uudistuksessa poistettiin? Ja tilalle tuli tuo ennakointivelvollisuus.

Ilmeisesti etuajo-oikeudella tarkoitat risteyksiä, joissa etuajo-oikeus on merkitty erillisin liikennemerkein (ei siis esim. kolmioilla)?

Mutta joo, kyllä. Sama nopeuden sovittaminen koskee myös autoja. Tosin autoilla harvoin ajetaan laillisesti kelvillä, joten siltä osin tilanne on hiukka toinen. Pyöräkadulla, joka on siis uusi katutyyppi, autoilijoiden tulee sovittaa nopeutensa siellä ajavien pyörien mukaan. Mutta ei kai sitä ole määrätty, että ajoradalla ajettaessa näin tulisi toimia. Se aiheuttaisi jo mielenkiintoisia tilanteita maanteillä.

Ei luottamusperiaatetta ole poistettu eikä sitä oikein voikkaan poistaa, koska kyseessä on yleiseurooppalainen oikeusperiaate.

Ennakointivelvoite on tarkennus, jolla lakiin on kirjattu sellainenkin itsestäänselvyys, ettei päälle saa "oikeutettuna" ajaa jos on mahdollisuus pysähtyä tai ilman vaaraa väistää. Lisäksi ennakointivelvoitteen perusteella mm. selkeästi liikennesääntöjä rikkovaa tienkäyttäjää tulee arvioda kyseisten rikkomusten perusteella ja antaa tilaa / varoa vastaavasti. Eli jos edellä ajava auto seilaa kaikilla kaistoilla, ei ehkä kannata koittaa ohi.

Nuo ennakointivelvoitteen tulkintaohjeet löytyvät hallituksen esityksestä

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

^^Luottamusperiaatehan kai tässä uudistuksessa poistettiin? Ja tilalle tuli tuo ennakointivelvollisuus.

Ilmeisesti etuajo-oikeudella tarkoitat risteyksiä, joissa etuajo-oikeus on merkitty erillisin liikennemerkein (ei siis esim. kolmioilla)?

Mutta joo, kyllä. Sama nopeuden sovittaminen koskee myös autoja. Tosin autoilla harvoin ajetaan laillisesti kelvillä, joten siltä osin tilanne on hiukka toinen. Pyöräkadulla, joka on siis uusi katutyyppi, autoilijoiden tulee sovittaa nopeutensa siellä ajavien pyörien mukaan. Mutta ei kai sitä ole määrätty, että ajoradalla ajettaessa näin tulisi toimia. Se aiheuttaisi jo mielenkiintoisia tilanteita maanteillä.

---

Luottamusperiaate ei ole kadonnut mihinkään. Autolla ajo tai ajamattomuus klv:llä ei liity mitenkään ennakointivelvollisuuteen eikä luottamusperiaatteeseen. Mitähän tuo edes tarkoittaa, autolla ajo kevyenliikenteen väylällä? Onneksi suurin osa pyöräilijöistä
on jo oppinut ennakoinnin ennen kuin sitä on lakiin kirjattu. Foorumilta poistuisi luultavasti joka päivä jäseniä, jos ei väistettäisi kärkikolmion takaa klv:lle tunkevaa autoilijaa.

https://imagizer.imageshack.com/v2/6...923/iPtgHh.png

Tuosta risteykseen lähestymisen nopeudesta sen verran, että on joskus hyvin vaikea arvioida tilanteita jos auto kiihdyttää voimakkaasti risteykseen. Tilanteet tulee usein nopeasti eteen jos katsot että ehdin kyllä tuosta ja sitten yhtäkkiä se auto onkin edessä. Varmaan kaikki omat vaaratilanteeni on johtunut juurikin tästä syystä.

Ja ihan sama pätee myös toiseen suuntaan. Autoilijoilla on tietty oletus kuinka nopeasti se pyörä etenee ja tilanne tulee yllätyksenä jos se pyörä onkin nopeampi ja ajaa järkevää tilannenopeutta kovempaa.

^ onko tämä nyt sitä mentaaligymnastiikkaa? Pyöräilijä on joka tapauksessa syypää, koska kuitenkin ajaa kovempaa kuin mitä autoilija voi olettaa?

Tuntuu että on vähän unohdettu miksi ja kenen suojaksi mitkäkin pykälät on säädetty. Tilannenopeus sinänsä koskee kaikkia kaikissa tilanteissa, mutta enemmän se koskee väistämisvelvollisia kuin niitä, joita tulisi väistää (oletuksella, että toimitaan nopeusrajoitusten rajoissa). Eli jos väistämisvelvollinen ei kolmion takaa tullessaan tai kääntyessään ehdi varmistumaan, ettei ole ajamassa mahdollisesti nopeankin pyöräilijän päälle, on väistämisvelvollisen tilannenopeus ollut liian suuri.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti +€+

Tuosta risteykseen lähestymisen nopeudesta sen verran, että on joskus hyvin vaikea arvioida tilanteita jos auto kiihdyttää voimakkaasti risteykseen. Tilanteet tulee usein nopeasti eteen jos katsot että ehdin kyllä tuosta ja sitten yhtäkkiä se auto onkin edessä. Varmaan kaikki omat vaaratilanteeni on johtunut juurikin tästä syystä.

Ja ihan sama pätee myös toiseen suuntaan. Autoilijoilla on tietty oletus kuinka nopeasti se pyörä etenee ja tilanne tulee yllätyksenä jos se pyörä onkin nopeampi ja ajaa järkevää tilannenopeutta kovempaa.

---

Ja risteykseen kiihdyttäminen oli ainakin vanhassa laissa kiellettyä, uudesta en tiedä.
Jos on itse väistämisvelvollinen, niin se tulisi osoittaa, vaikka uskoisi ehtivänsä vielä liikkui sitä millä ajoneuvolla tahansa.

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti pätkä

Autolla ajo tai ajamattomuus klv:llä ei liity mitenkään ennakointivelvollisuuteen eikä luottamusperiaatteeseen. Mitähän tuo edes tarkoittaa, autolla ajo kevyenliikenteen väylällä?

---

En kyllä mielestäni ollut kelvillä ajoa niputtanutkaan ennakointivelvollisuuden kanssa.

Mitäs nämä, missä lukee "Tontille ajo sallittu"? Vai eikö sitä lisäkilpeä voi olla kelvin/jalkakäytävän yhdeydessä?

Lainaus:

---

Alkujaan tämän lähetti MRe

En kyllä mielestäni ollut kelvillä ajoa niputtanutkaan ennakointivelvollisuuden kanssa.

Mitäs nämä, missä lukee "Tontille ajo sallittu"? Vai eikö sitä lisäkilpeä voi olla kelvin/jalkakäytävän yhdeydessä?

---

En tiedä voiko olla. Jos niin voi merkitä niin on selvää, että autoilija väistelee klv:n kulkijoita. Monessa paikassa, jossa autoliikenne on "klv:llä" sallittu käytetään neliskanttista pyöräilyreittimerkkiä ja vastaavaa merkkiä jalankulkijoille.

Sillä kojelaudalle itsetulostetulla HUOLTOAJO lapulla ei ole mitään lainvoimaa.

Edit. Kevyelle liikenteelle tarkoitettua tietä ei merkitä jalkakäytäväksi tai pyörätieksi, jos sillä joudutaan sallimaan esimerkiksi kiinteistölle suuntautuva moottoriajoneuvoliikenne.

Kevyt liikenne ohjataan käyttämään kyseistä tietä merkeillä 681 (polkupyöräilijöille tarkoitettu reitti) ja 682 (jalankulkijoille tarkoitettu reitti) tai 645 (kevy- en liikenteen viitta)

lähde: väylä liikennemerkkiohje

Autolla ajellaan pyöräteitä monestakin syystä, olen ajanut paljon itsekin. Mutta se tehdään äärimmäisen varovasti.

Missä tilanteessa ajat autolla pyörätietä? Oletko lumiauran kuljettaja? En heti keksi muita syitä kuin kunnossapitotyöt ajaa autolla pyörätietä.