Minulla tämä tarkoittaisi max 120 sykettä. Eli maf ohje sivuutetaan vikkelästi. sykehuippu on kuitenkin vähän reilu 190.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Huoleton
Printable View
Minulla tämä tarkoittaisi max 120 sykettä. Eli maf ohje sivuutetaan vikkelästi. sykehuippu on kuitenkin vähän reilu 190.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Huoleton
^ei toimi mullakaan. Tai ei ainakaan tule hiki tuolla säännöllä 😀
Et kyllä ole viesteissäsi vaikuttanut kuusikymppiseltä, huutomerkki, hymiö. No, vakavammin: viisi lyöntiä saa lisätä jos on harjoitellut vähän pitempään jotenkin edistyen ja pahemmin sairastelematta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Mutta eikö harjoittelun tarkoitus ole tuottaa (toivotunlaista) tulosta? Eli kannattaako ohje sivuuttaa vain sen takia että se näyttäisi tarkoittavan "liian matalalla" sykkeellä harjoittelemista? Ihan vain anekdoottitason todistusvoimalla voin kertoa että MAF-treenillä on varsin korkealla veteraaniurheilutasolla 190+ HRmaxista huolimatta saavutettu hyviä tuloksia (eikä tulos tässä rajoitu pelkästään siihen että suorituskyky MAF-sykkeellä on noussut).
Mutta tavoitteellistakin harjoittelua voi toteuttaa monella tavalla eikä ehkä sittenkään kannata valita nimenomaan sellaista jonka suorittamisesta ei tykkää tai josta ei ole etukäteen vakuuttunut. MAF-treeni vaatinee sitäpaitsi tietyn minimimäärän per viikko ja aikarajoitteisempi kuntoilija tekee ehkä viisaammin jos ei yritä matkia ammattimaisemmin harjoittelevien treeniä vain mittakaavaa muuttamalla. Semmoinen ei-kenenkään-maan tai yleisten sääntöjen mukaan vältettävän välialueen mellanmjölktreeni voi monessa tapauksessa olla onnistunein ratkaisu!
Haha :) Aamulla matematiikka on vaikeata. 140 kuulostaakin järkevältä ja tuota rajaa olen käyttänytkin pk-treeneissä.
^Hyvin sanottu.
70v treenaajalla 120 voi hyvinkin olla sopiva yläraja suureen osaan treeniä. MAF-metodin perusajatus on parantaa vältää loppuunpalamista/loukkantumista ja parantaa yleistä elämänlaatua ja tuon kautta hakea huipputuloksia. Tämä oli siis vaan mun tulkinta siitä kirjasta. Silti en itselläkin intuitio vastustaa jotain MAF-metodin juttuja kuten vaikka huonokuntoselle 30v treenaajalle 150 sykkeellä vetäminen voi olla tosi kovaa. Etenkin fillarilla pitkää siivua.
Mun oma mielipide on myös että kaikki sykerajat on vaan ohjeellisia/laskennallisia eikä mitään todellisia "rajoja". Niinkun tässä on todettukin niiden hyödyntäminen vaatii niitä käyttävän treeniohjelman eli "rajat" tietämällä ei kunto vielä nouse jos niitä ei osaa soveltaa. Siis jos vaikka tekee CP20 testin ja päättelee siitä kynnyssykeen niin tulokseen vaikuttaa mm. anaerobisen kunnon taso. Se muuttuu nopeasti treenaamalla ja etenkin treenin aikana. Eli siis eri treenitilanteessa ja eri aikaan kaudesta voi energiantuotanto olla eri tilassa samalla sykkeellä. Silti siihen lukemaan saa varmasti perustettua hyvä treeniohjelmia.
En ole itse mikään erityinen MAF-kannattaja mutta sen etu on että se ei tarvi testejä ja on yksinkertainen ymmärtää, toteuttaa ja seurata. Se yläraja-ajattelu myös on tosi tehokas tapa opetella meneen maltilla. Yleensä ottaen maltti on tehokasta peruskunnon nostoon kun pitkä treeni ei ole niin raskasta ja palautumista tarvitaan vähemmän. Yksinkertainen ohjelma tulee toteutettua helpommin kun monimutkainen. Tuloksia voi seurata suoraan lenkin keskinopeuksista.
Kolme osumaa asian ytimeen yhdessä lauseessa. Ei paha. :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
"huonokuntoselle 30v treenaajalle 150 sykkeellä vetäminen voi olla tosi kovaa" - tai sitten yhtä kovaa tai jopa toisinpäin. huonokuntoisen watit on aika pienet 150 sykkeellä. testit pitäisi kyllä tehdä heti "huonokuntoisena" ennen järjestelmällistä treenaamista, muutoin treenaa todennäköisesti väärin. enempi ajaneena etc tuntuma on jo parempi ja mutu toimii paremmin. mä hinkkaan pk:ta nostaakseni suoritusvalmiutta tempoa ajatellen, jossa ftp keskeinen. toki koneen viritys sitten erikseen.
GCN teki videon, kuinka treenata kuin vuonna 1986.
https://youtu.be/T-U5RqfASes
Mua vähän nauratti 😀
Löysin sattumalta hyvän ja kansantajuisen tiivistelmän HRV:n käytöstä palautumisen seurannassa by Ida Heikura:
http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/...-on-palautunut
Erityisesti tykkäsin tästä viimeisestä kappaleesta:
"Jos urheilija alkaa liikaa luottaa ulkopuoliseen sanaan, oli se sitten valmentaja tai sykemittari, saattaa hän kadottaa taidon kuunnella omaa kehoa ja sen tuntemuksia. Loppujen lopuksi sinä itse, ja ainoastaan sinä, tiedät ja tunnet miltä sinusta tuntuu. Muut voivat toisinaan auttaa urheilijaa tunnistamaan väsymyksen merkit tai oikeanlaisen vireystilan, mutta silti, viime kädessä jokainen on oman itsensä herra ja vastuussa omasta kropastaan ja toimimisesta sen parhaaksi. Tekniset apuvälineet ovat parhaimmillaankin korkeintaan hyvä renki mutta huono isäntä."
Kestävyysurheilun perusteeksi nostetaan kestävyysurheilijaksi kasvaminen, joka tarkoittaa mm. tätä taitoa kuunnella omaa kehoa ja käytttää palautetta antavia välineitä (ml. wattimittari ja sen näyttö; training peaks tai golden cheetah -tyyppiset analyysisoftat ja nyt lisäksi nämä HRV analyysivälineet). Vastaava analogia löytyy tutkijan työstä. Tutkija käyttää hyväksi useita tietolähteiden - kirjallisuus, data, analyysivälineet (SPSS, Mplus, Lisrel jne.) - yhdessä tuottamaa informaatiota tulkintansa (=varsinainen tulos) pohjaksi. Vain tulkinta eli tulosten asettaminen kontekstiin voi antaa luotettavia päätelmiä, vaikka voisi kuvitella ensin päinvastaista.
Percy Cerutty: "When an athlete goes out to train, his body should dictate his needs and he runs according to its capacities and demands." http://magstraining.tripod.com/Learn..._The_Past.html
Aloitin ihan mielenkiinnosta HRV4:n käytön tällä viikolla, ja perehtyessäni ohjelmiston kotisivuihin olin lukevinani rivien välistä että sykevälivaihtelun merkityksestä ei ole tosiaan vielä johtopäätetty mitään vedenpitävää. Itse asiassa HRV4:n käyttäjät tuottavat aineistoa ohjelmistokehittäjän tai jonkun muun laatimaan tutkimukseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
Mutta mielenkiintoinen konsepti tämä sykevälivaihteluseuranta on joka tapauksessa, kun mittaus on toteuttavissa kohtalaisen luotettavasti ja helposti. Henkilökohtaisesti haluan seurata lyhyellä aikavälillä unen laadun ja pituuden vaikutusta joka aamuiseen tulokseen, sekä harjoittelun kuormituksen vaikutusta pidemmän ajan juoksevaan keskiarvoon.
Minä olen nyt mittailut hrv:tä noin kuukauden ajan yksinkertaisemmalla elite hrv softalla. Hyvin näyttää tulokset olevan linjassa treenien kanssa. Kolme päivää jos ajelee peräkkäin trainerilla, niin softa ehdottaa palauttavaa treeniä.
Kerran mittari näytti yllättäen punaista ja ehdotti taukoa, tai kevyttä kävelyä. Tätä tilannetta en olisi itse tajunnut muusta kuin kohonneesta aamusykkeestä. Olen aivan varma, että kokeneemmat tuntevat kroppansa ja näkevät saman pelkän syke/wattimittarin avulla, mutta minulle sykevälivaihtelun mittauksesta tuntuu olevan näin alkuun paljonkin apua.
Unen määrän en ole huomannut vaikuttavan mittauksiin, mutta elite hrv taitaa tosiaan olla aika tyhmä softa applen hrv4 verrattuna.
Mina nostan hattua niille, jotka pystyvat treenaamaan fiilispohjalta.
Seuraatteko viikottaista TSS lukua miten paljon? Käsittääkseni rasitusta pitäisi lisäitä tasaisesti, jotta kehitys ei pysähdy.
Jos nyt leikitään, että sykevälivaihtelun mittaaminen olisi toimiva tapa palautumisen tarkkailuun, niin tästä varmaankin näkisi kohtuu turvallisesti, että miten paljon viikottaista kuormitusta voi lisätä?
4-6 viikkoa samassa CTL:ssä indikoi pysähtyneisyyttä, jos ei tee muutosta harjoittelun sisältöön. On ihan ok pitää viikoittaista TSS lukua eli sitä kautta CTL:ää tasaisena ja vakiona, jos sen sisällä tapahtuu jonkun laadullisen muuttujan suhteen muutosta. Esim vähennät kynnysten välillä tapahtuvaa harjoittelua samalla nostaen yli FTP:n meneviä vetoja.
HRV:n lyhyen aikavälin muutokset kuvaavat jotakuinkin yksittäisestä harjoituksesta palautumista. Pidemmän aikavälin muutosten osalta, miten elimistösi sopeutuu harjoitteluun eli tapahtuu kehitystä, on ehkä hyvä ottaa seurantaan muitakin parametreja ja seurata niissäkin ennemmin 2-3 viikon trendejä. Noin periaatteessa trendinä HRV:n lisääntyminen yhdessä leposykkeen laskun kanssa indikoi hyvää sopeutumista (nopeaa kehitystä). HRV:n kasvutrendin pysähtyminen puolestaan saattaisi indikoida tarvetta muuttaa harjoittelun painopistettä.
Sent from my iPad using Tapatalk
Tuossa on mielestäni aika hyvin pohdittu tuota TSSää ja rasituksen lisäämistä: http://home.trainingpeaks.com/blog/a...an-your-season. HRV:tä ei ole tullut itse mittailtua, mutta kovasti moinen kiinnostaisi (että löytäisikö itselleen sitä kautta optimaalisen ramp-raten). Minkäänlaista oikeaa merkitystä luvuilla ei itselleni ole (tämmöisenä sunnuntaiajelijana), mutta luvut ja asioiden optimointi on mukavaa ja motivoivaa :).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Training peaksin sivuilta löytyikin tällainan artikkeli.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PatilZ
http://home.trainingpeaks.com/blog/a...-training-load
Eli oman vanhan datan seuraaminen on hyvä alku. Viikottaisen treenimäärän arvioimiseen. No, noin kyllä teinkin kun valitisin trainerroadin ohjelmaa.
En ole itseasiassa edes kovin paljon seurannut pelkkää HRV lukua eliteHRV softalla, vaan loppuarviota minkä softa antaa. Välillä sykevälivaihtelu on ollut oikeinkin hyvä, mutta siltikin olen saanut ehdotuksia keventää treeniä. Jotain minua fiksumpaa se softa osaa datasta päätellä. Joulun savon reissulla hrv-mittari kyllä yllätti. Kun veteli 4vrk putkeen kinkkua, laatikoita, suklaata ja kauhasti torttuja, niin softa näytti jokaisena aamuna heikkoja arvoja. Kun tuosta märhetemisestä selvisi ja aloitti taas työt ja urheilun, niin arvot pomppasivat välittömästi maksimiin.
Trainerroadin sweetspot high ohjelmassa on mielestäni intervallit viikolla ja PK-ajot viikonloppuina. Ma ja Pe ovat lepopäiviä. Sykevälivaihtelua seuraamalla on aika helppo säännöstellä kuormaa, vaikka ajaakin kaikki treenit ohjelman mukaan.
Luinkin jo tämänkin artikkelin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Topsi
Noinpa tuota itsekkin ajattelen. Välillä tulee töissäkin riehuttua ja tämänkin vaikutus olisi jollain mittarilla ihan ok nähdä. Pelkkä FTPn mukaan tehty ohjelma ei taida toimia täysin oikein muilla kuin urheilijoilla ja eläkelläsillä.
TSS kommenttina sen verran, että noita rasituskaavoja on erisorttisia ja ainakin itelle TSS arvioi ihan pieleen. Kovista treeneistä tulee aivan liian vähän pointseja. USA:n uintijärjestön rasitusskaala tuntuisi itelle lähempi oikealta. Eli olkaa varovaisia.
Joo, golden cheetah laskee short term rasitukseen 2vko oleluksena, jollakin kaavalla. Tuntuu osuvan itelelle paremmin kuin training peaks, joka laskee oletuksena 1vko ATL:ään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Mun(kin) mielestä TSS ja siitä laskettavat CTL, ATL ja TSB on hyvä idea mutta ei ihan tunnu kuvastavan tilannetta erilaisilla treeneillä eikä etenkään eri lajeilla.
Nämä TP/WKO kaverit on artikkelien perusteella vankkoja kausiperiadisaation ja pitkän peekoon kannattajia ja siinä TSS/CTL varmaan pelaa hyvin yhellä lajilla base-build systeemillä.
Samaa ideaa on toteutettu myös muissa softissa ja jotkut osuu ehkä paremmin johonkin tilanteisiin.
Itse seurailen (mutten myönnän etten aina tottele) xertin XSS käyrää nykyään. Se tuntuu ottavan intensiteetin paremmin huomioon. Siinä rajotteena on että toimi vain wattien perusteella ja vain fillarilla.
Varmaan mikä tahansa työkalu soveltuu kuitenkin jos sen rajotteet ymmärtää ja osaa tulkita tuloksia parhain päin. Kun työmäärää nostetaan hiljalleen ja työmäärän mittari vielä kiristyy kunnon mukaan niin vaikea siinä on jäädä samalle tasolle poljeskelemaan. Varmaan myös hyvä se idea kuinka tuota sovelletaan build kaudella. Omaa kokemusta siitä vaan ei ole kun en ole tehnyt base-buildia sillä mallilla.
Noita CTL, ATL, TSB laskukaavan arvoja voi tai usein pitää vähän säätää itselleen sopivaksi. Ainakin Training Peaksin perusarvot laskevat mulle palautumisen vähän liian konservatiivisesti mutuun verrattuna. Minä en noita kyllä kovin orjallisesti seuraa, koska en salitreeniä tai hiihtoa noihin tallenna.
Saatan olla väärässä, mutta eikö TSS kaava ole TSS = [(s x NP x IF) / (FTP x 3,600)] x 100 ? Olen antanut itseni ymmärtää, että TSS laskettaisiin vain tällä kaavalla? 60' sillä arvioidulla FTP-teholla pitäisi siis aina antaa 100 TSS pistettä.
Joo, tunti täyttä on 100 pistettä. Vähän on opettelua tehopohjaisiin käppyröihin pelkän sykepohjaisen datan jälkeen.
Syke kyllä huijaa kivasti varsinkin alkuun, kun kunto on huonohko.
Niin silleen se menee että "tunti täysiä" on 100TSS. Jos se kaava on noin niinkun OJ sanoin ja itsekkin samaa oletan niin sitten 2h 50% FTP on myös 100TSS. Varmasti rasitus ja palautumisen tarve on aika eri noilla suorituksilla.
FTP on mun ymmärtääkseni alunperin keksitty mallintamaan kynnystehoa jonka yli energiantuotto muuttuu oleellisesti (anaerobiseen suuntaan). FTP on siis jossain max aerobisen ja max lactate steady staten välimaastossa. Tuolla teholla pitäisi pystyä ajamaan noin tunti, mutta eri urheilijat pystyy ajamaan sillä eri ajan. Yleensä ottaen suunnilleen mitä paremmassa kunnossa on sitä pidempään FTP:llä pystyy ajamaan. Siis subjektiivisella FTP:llä joka on merkkaa sitä kynnystä, ei niinkään se mitattu tulos ellei sitten testiprotokolla sattunut osumaan just oikein (tunti täysillä ei siis mittaa "samaa" FTP:tä). Subjektiivinen FTP myös laskee suorituksen aikana. Siis jos ajaa vaikka tunnin tasatehoa täysillä niin lopussa laktaatit on varmaan nousemaan päin. Vaikka tarkka kynnys on vaikea määrittää eri tilanteissa niin mittauksesta saatu arvio on yleensä tarpeeksi hyvä treenejä ohjaamaan.
Tämän pointti on kuitenkin tässä yhteydessä se että 100TSS on huonokuntoselle kovempi suoritus kun hyväkuntoselle. Eli jos pystyy ajamaan kynnysteholla vaikka 45min vs 75min niin vaikka puoli tuntia sillä teholla tai 2h puolella teholla on aika erilaisia.
TSS/CTL/ATL systeemiä pystyy kuitenkin käytännössä viritteleen niin että tuommoset pikkuheitot katoaa suurelta osin kohinaan. Eihän se palautuminenkaan ole sama joka päivä vaikka urheilu olisi.
Kuitenkin kun ajetaan lähempänä sitä kynnystä niin TSS mittaa rasitusta huonommin. Vähänkin kynnyksen yli on paljon raskaampaa kun saman verran alle mutta TSS ei reagoin siihen noin. Se soveltuu kuitenkin hyvin jos suurin osa tekemisesta on suunnilleen samalla intensiteetillä jossain selvästi kynnyksen alla kuten monella on etenkin talvella.
Voi olla että TSS lasketaan jollain vähemmän lineaarisella tavalla mutta tuollainen efekti siinä näyttää kuitenkin olevan.
Jotkut muut systeemit kuten TRIMP ja etenkin XSS ottaa kovaa intensiteettiä enemmän huomioon rasituksen laskennassa. Mikään ei taida vielä tänä päivänä ottaa huomioon harjoituksen aikaisen väsymisen vaikutusta subjektiiviseen kynnykseen. Siis jos ajaa vaikka tunnin 90% FTP ja sitten vetää puoli tuntia 100%FTP niin se on eri asia kun nuo 2 vetoa eri päivinä tai toisin päin tehtynä. Tämmöstäkin on kuitenkin kehitteillä.
Mutta kuten sanottu noittein rasitusmittareiden äärimmäisellä tarkkuudella ei ole niin hirveästi merkitystä kun samalla kropalla tehdään muutakin kun poljetaan, syödään ja nukutaan.
Sama kokemus. FTP:n yli rasittavuus suhteessa tehoon ei vissiin nouse lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti, kiitos energiantuoton muutoksen. Mutua.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Huoleton
W'bal ainakin osittain vastaisi tuohon huutoon.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Huoleton
Sent from my iPad using Tapatalk
> Tuolla teholla pitäisi pystyä ajamaan noin tunti, mutta eri urheilijat pystyy ajamaan sillä eri ajan
Tarkkaan ottaen ei, kun FTP on nimenomaan tunnin teho. Se ei ole biologinen suure toisin kuin laktaattikynnys, jota sen pitäisi osapuilleen mallintaa. Kaavassa NP ja FTP pitävät suurin piirtein huolen siitä että harjoituksen suhteellisen kuormittavuuden tulisi olla suunnilleen samaa luokkaa, NP:n muodostuessa epälineaarisesti.
Kuten oikein huomautatkin, tuosta 1 h = 100 TSS on kuitenkin se melko hämmästyttävä seuraus että 2 h 50% ajelu olisi rasitukseltaan sama kuin tunnin all-out. Sanoisin kuitenkin ehkä ennemmin että mitä kauemmas FTP:stä mennään, sitä epätarkempi TSS on mallintamaan sitä aikaa joka NNN TSS:stä palautumiseen menee. Tätä on sitten kompensoitu määritellessä CTL/ATL nousukäyrien maksimia (pohjaoletuksena että 500 TSS viikosta ei ole tullut 5 x 1 h aika-ajosta vaan keskimäärin kevyemmästä treenistä).
Jatkuvasti sekoillaan ftp kanssa. Se on kuten veteraani sanoo se on sun tunnin maximitehot. Se vaan on tietoisesti tai sattumalta valittu niin, että tunnin vedossa syke on lähellä anaerobista kynnystä. Näitä aika-teho parejahan on muitakin ja niistä sitten saa lopulta hlökohtaisen käppyrän Critical-power-curve tms. Itse väittäisin niin, että huonokuntoisen 200Wh on suhteessakin kevyempi suoritus kuin kovakuntoisen 400Wh varsinkin kun kovakuntoinen saa itestään irti enemmän mm laktaatit paljon korkeammalla.
Ei ihan; TSS laskenta menee intensiteetin neliössä, eli 2 h 50% teholla tuottaa 2*0,5^2 = 50 TSS. Kaksi tuntia ~70% teholla vastaisi 100 TSS.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti rhubarb
Tässä tuntuu nyt olevan niin paljon tietoa ja kokemusta hollilla että kysyn teiltäkin: onko anakynnyksen teho yleensä/teillä/ tietääksenne miten tarkasti sama kuin FTP? En ole FTP:tä testannut mutta laktaattikynnykseni tiedän. Tesku, joka mittasi laktaatit, ei osannut ihan selvään sanoa tätä suhdetta, epäili kuitenkin FTP:n olevan isomman kuin anakynnystehon, koskapa arveli että kynnnysteholla mennään "puolimaraton" eli parisen tuntiakin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Viittasin tämän tyyppiseen juttuun
http://www.hunterallenpowerblog.com/...at-is-ftp.html
Tuosta on interwebissä paljon muutakin selitystä jossa Coggan näkemystään selittelee. WKO4:ssä myös on erotettu FTP ja se aika kun oletettavasti pystyy sitä pitämään.
Mun ymmärtääkseni tuo FTP on Cogganin keksimä juttu ja sen selitys on aikojen saatossa vähän heilunut ja tulkinta alkuperäisestä ajatuksesta vähän eriytynyt.
Juu samaa mieltä että huonokuntosen tunnin max veto on kevyempi kun hyväkuntosen tunnin veto. Huonokuntonen ei pysty pitämään itseänsä tuntia niin kovalla rasitustasolla kun hyväkuntonen. Kynnystehon kautta tuon voi selittää niin että huonokuntoinen ei pysty pysymään niin lähellä kynnystehoa tuntia kun hyväkuntoinen. Toisaalta taas sitten hyväkuntoinen kestää enemmän rasitusta myös subjektiivisesti, eli tarvii enemmän rasitusta kehitykseen ja palautuu siitä nopeammin. Tässä siis kynnysteho ei ole FTP koska etenkin jos sanotaan että se on tunnin teho niin se ei tuo esiin tuota eroa hyväkuntoisen ja huonokuntoisen välillä.
No niin, tämä kuulostaakin järkevältä. Kyllä minulla on jalkojen tuntemukset aika kohdillaan TSS:n kanssa, eli noin 3h pk vastaa tunnin kovempaa ajoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti anttipietila
Kiitos, hyvä korjaus! Tarkoitin 2 h 50 TSS :) (~70% siis vielä Z2-intensiteettiä.)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti anttipietila
todella vaikeaa kun testit tehdään testilaitteen wateilla, naamari päässä, yleensä aika kuumassa, aika erilasessa ajoasennossa ja portaittain tehoja noustaen. mutta tuntia en pysty anasykkeellä ajamaan kuin krapulassa, se on varmaa
Minulla ei paljon ole tietoa tahi kokemusta mutta omat havainnot seuraavanlaiset. Kynnykset mitattiin 3/2016 ja ekan kerran ajoin FTP testin joskus syksyllä Wattbikella (eri pyörä siis kuin kynnystestissä). FTP jäi vähän määritellyn anakynnyksen tehojen alle. Nyt menee FTP testissä vähän yli tuon anakynnyksen, mutta kynnystehotkin toki voineet muuttua, eikä niitä ole uudestaan mitattu. Eli aika lähelle ne lienevät mutta riippunee tyypistäkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kommuutteri
Pystyyköhän paria tuntia kynnystehoilla fillarilla menemään? Tarkoititko "puolimaratonilla" aikaa vai juoksua? Eri asia lienee juosta kuin pyöräillä anasykkeillä.
Syksyllä kolmessa krossikisassa oli keskisyke tasan mitattu anakynnys :) Pituudet 50min +- muutama minuutti.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
http://uploads.tapatalk-cdn.com/2017...5a4554aa7c.jpg
Mina en ole koskaan tehnyt suoraa testia omalla pyoralla ja omalla mittarilla, niin labratehojen vertaaminen omalla trainerilla tai pihalla tehtyihin ei ole oikein luotettava. FTP:n kuitenkin pitaisi olla vahan korkeampi kuin laktaattikynnyksen, ainakin silloin kun on OK kunnossa.
Mulla myos ihan sama vika CX kisoissa, eli kisan keskisyke on yleensa siella ylakynnyksella.
Niin se Coggan kai yritti FTP:tä alunperin asetella että se olisi teho joka on max aerobisen tehontuoton ja MLSS:n välissä. Tuota ensimmäistä lienee aika vaikea mitata ja laktaattitestillä haetaan yleensä tuota toista.
FTP:n perusajatus tiemmä oli (tai on vieläkin) että se on nimenomaan helpompi arvioida kun ei tarvita kun tehomittari, fillari ja testiprotokolla.
Eli jos anakynnyswatit on vähän yli FTP niin testin onnistu hyvin Coggan-mielessä.
Jos taas anakynnyksellä pystyy meneen 2 tuntia niin sitten joko testi ei onnistunu ihan nappiin, mitataan jotenkin eri asiaa, tai Coggan-malli ei toimi just sillä urheilijalla (siis kun sen mukaan FTP<anawatit ja FTP on se jota pystyy pitään noin tunnin).
FTP on kuitenkin vaan yksi tapa määrittää "kynnys". Jotkut on myös sitä mieltä että mitään erillistä kynnystä ei ole vaan rasitus kasvaa exponetiaalisesti tehon noustessa. Nykyään kun on monimutkaisempia systeemejä ja malleja laskemaan rasitusta niin on tarjolla myös muita tapoja arvioida kynnystä tai rasitusta pelkän tehodatan perusteella.
Kynnyksen käyttö rasituksen seurantaan on kuitenkin vielä vähän eri asia kun kynnyksen määritelmä sinänsä. On aika vaikea löytää yksi parametri joka kuvaa sekä rasituksen kestoa yhdessä suorituksessa että samalla treeniärsykettä ja palautumisen tarvetta erilaisten suoritusten summana. Onhan nämä kaikki linkissä toisiinsa mutta varmaan vähän eri tavalla eri yksilöillä. Hyviä nyrkkisääntöjä ilmeisesti noista saa kuitenkin vedettyä ja muita parametrejä henkilökohtaisesti virittämällä voi saada hyviä tuloksia.
Eikö trainerroadista pysty mistään säätämään helposti koko planin kuormaa? Nyt reilun viikon jälkeen alkaa kyllä tuntumaan, että sweetspot phase ohjelmassa on liian vähän päivittäistä ja viikottaista kuormaa suhteessa aiempiin ajoihin. FTP:tä en aio huijata ylemmäs, koska tuolloinhan intervallit eivät toimi suunnitellulla tavalla.
Noissa build workouteissa pelkkä FTP perusteinen ohjelma toimii varmastikkin paremmin kaikille, mutta peruskuntoakin kehittävä sweetspot ei kyllä taida pelkän FTPn mukaan toimia välttämättä halutusti. Taidan ajaa loppuviikon trainerroadin päälle puolisen tuntia zwiftiä ja katson miten sykevälimittaus ja omat tuntemukset tuohon reagoi. Helpompi olisi tietenkin slideri, joka skaalaisi kaikki workoutit automaattisesti hivenen pidemmiksi.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Kyllä minä luottaisin siihen että ammattivalmentaja joka on tehnyt ohjelmat on jollain tapaa kartalla :) SST on nimenomaan FTP-treeniä, joten siinä oikea arvo on erittäin tärkeää.
Jos FTP on oikein ja silti tuntuu epäsopivalta, kokeile vaikka eri volyymiä (lo, mid, hi) tai esim. sitä Traditional Basea.
On jo hi volumella, mutta tss on vain n.420/wk, eikä tuota voi mistään säätää. No, ajellaan swiftiä lisäksi tuntemusten mukaan.
Aja välillä ulkona jos pelkkä trainerointi ei ole tarpeeksi...