Mä kyllä pidän lepopäiviä usein silloinkin kun tekisi mieli treenata...
Veteraani
Mä kyllä pidän lepopäiviä usein silloinkin kun tekisi mieli treenata...
6.7 WTF/kg
Aktiivijäsen
tässä täysin samaa mieltä. uskotaan yksinkertaisen softan keskimääräis algoritmien tuloksia mieluummin kuin omaa tuntemusta, joka on ihan kuitenkin pirun tarkka.Alkujaan tämän lähetti tempokisu
Aktiivijäsen
Muttakun härpäkkeet on kivoja 😉.
Mielenkiinnolla odotan kevättä ja sitä että onko tuntemukset ja sovelluksen näyttämät samansuuntaisia, kun maantiekausi alkaa ja ajomäärät taas nousevat.
Veteraani
Niin..."ihminen ei ole kone" "kuuntele kehoasi" ja mitä niitä nyt on. Omalla kohdalla olen ajanut parhaimpia testejä ei niin hyvillä jaloilla ja fiiliksellä. Fiiliksen mukaan ei varmaan mene ihan sikapahasti metsään, mutta se ei tarkoita etteikö voisi tehdä jotain muuta.
Ei mulla ole mitään kompetenssia aihetta kommentoida. Harrastuksena neppailen.
6.7 WTF/kg
Sä et aja kisoja? Eihän sen sitten NIIN väliä.
Ihme juttu että koskaan ei ylikunto yllättänyt ( hölkässä se oli vähän mahdotontakin kun lepoa oli vammojen takia niin paljon). Ainoon virheen tein 2005 kun kuvittelin että lisää ja kovempaa reenaamalla se kunto alkukesästä sitten kohenee. Olisi pitäny levätä, ja toinen iso syy oli tietyt täysin tarpeettomat henkiset stressit ( joista ei voi syyttää kun itteä).
Kaikkein parasta kunnonkohentamisen ja sen testauksen kannalta oli yhteislenkit, ja reenit inasen paremman kaverin kanssa.
Ja testit. Pari päivää ennen SM-kymppiä ( jonka siis voitin) olin jossain hyppely-juoksumattotestissä, ja tulos oli jotain että ...on paljon parannettavaa.
Samoin 2002 vähä ennen ekoja tempoja olin jossain traineritestissä. Meni aika perssiilleen, en ottanu edes tuloksia mukaan. Tempot kuitenkin sujui heti keväästä. Parempi niin päin tietysti, kun että tämä suomalaisurheilijoiden vakioselitys ennen kisoja "testien perusteella olen maailman parhaimmassani kunnossa"
Toki joskus tarvii lähteä lenkille vaikkei niin inspiroisi. Mutta vuosien mittaan on oppinu senkin jos väsyttää ja nukkuu 12 tuntia ja ei kertakaikkiaan jaksa, niin paras se on levätä.
Oppinu olen senkin, että vaikka on 2 viikkoa ajamati, niin ei se kestävyys minnekään katoa, kyllä sen saturaisen jaksaa. Eikä paino nouse minnekään kun vähän katsoo syömistään.
Aktiivijäsen
^en aja kuin omaksi iloksi, mutta välillä varmaankin liikaa/liian "kovaa".
Veteraani
Onneksi kaikkien ei ole pakko treenata samalla tavalla. Minua sylettäisi ihan sikana lähteä tonne -32 pakkaseen puttailemaan 5-7 tunniksi.
Ja minullakaan ei ole mitään kummempia tavoitteita. Tai jos voittaisi lähtöpaikan Leadville 100 kisaan ensi kesänä.
6.7 WTF/kg
Aktiivijäsen
En osaa muotoilla tätä Googlelle sopivaksi, mutta täällähän on jo sykeharjoittelun konkareita. Eli, siis. En ole koskaan juurikaan sykettä katsellut, en tehnyt maksimitestiä, enkä kaasu- tai laktaattitestejä. Joskus muistelen suht raastavan puuskutuksen jälkeen garminissa nähneeni luvun 196 joten olen sen aikoinani kuvitellut sykemaksimiksi. Nyt välillä traineria ajaessa on ollut niin tylsää että on sykekenttääkin tullut tuijotettua.
Tuolla maksimilla peruskaavan luvut tuntuvat kuitenkin olevan hieman hämäriä. On esim. vaikeaa pysyä lasketuilla PK-sykkeillä kun ajelee teholla jonka tulisi olla PK:ta, ja epäilen kynnyssykkeenkin olevan lähempänä 180 kuin 172. 8 minsan VO2-veto menee loppupuoliskolla sinne 188–192 paikkeille (ilman että keuhkoissa erityisemmin repii) kun nyt sellaistakin jaksoin yrittää. Olisikohan mahdollista että tuo 196 on alakanttiin, tai laskukaava vain muuten epäsopiva? Se on tietty aina mahdollista että olen vain huonossa kunnossa ja teen asioita väärillä tehoilla.
Palstajyrä
Se on hyvinkin mahdollista että näin vaillinaisilla perusteilla valistuneet arvaajat veikkaavat sinun henkilökohtaisia ominaisuuksiasi aivan laidasta laitaan. Tee jonkinlainen maksimitesti ja sovella sen tulokseen parhaaksi katsoamiasi laskukaavoja.
Jos sykkeet ei pysy laskennallisissa PK-rajoissa kun käytetään tehoa jonka kuuluisi olla (hieno määritelmä) PK-aluetta, sanoisin että tasapaksua VK-alueen treeniä on tehty liikaa. Aerobinen kynnys on jäänyt alas ja anaerobinen on puskuroitunut ylös - sykkeet nousevat nopeasti tehovaatimuksen kasvaessa, kun hengitys- ja verenkiertoelimistö tykkää tehdä työtä sillä alueelle jossa se on tottunut toimimaan. Se ei kuitenkaan ole energiataloudellisin tapa, kun enemmän matalan intensiteetin tehoilla PK:ta rullaillut on puskuroinut aerobisen kynnyksensä ylemmäs ja ollessaan muutenkin paremmassa peruskunnossa, tuottaa saman tehon matalammalla sykkeellä.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Aktiivijäsen
Eihän tämä toki kovin eksaktia tiedettä ole, lähinnä tuumin josko esim. tuo 8 minuutin syketaso jättäisi selkeästi liian pienen välin maksimiin. Toki sekin vaihtelee henkilöittäin…
Mutta hyvää spekulointia kuitenkin, kiitos! Ehkä minä vain teippaan sen kentän näkymättömiin.
Moottoriturpa
Näitä maksimisykkeeseen pohjautuvia laskentatapoja tuntuu olevan valittavana aika monta traininpeaksin valikoissakin. zone2 loppuu minulla 190max sykkeellä jonnekkin 140 ja 155 välille. Mikähän laskentatapa noista kannattaisi valita?
Miten pitkään sykkeen tulisi pysyä wattien mukaan ajaessa pk alueella? Oma ftp on 260 ja 170w teholla trainerilla ajaessa syke pysyy tunnin alle 130 ja kahden tunnin kohdalla syke on 140.
Palstajyrä
Kun FTP:n määritelmä on sidottu ajallisesti tuntiin, sitoisin kaikki FTP-johdannaisetkin tuntiin. Kuitenkin yleisesti ottaen vierastaisin tuollaista "sykkeiden pitäisi olla" -ajattelua, kun sykkeeseen vaikuttaa kuitenkin kaikki mahdolliset asiat, ei pelkästään akuutti rasitus. Ja se kannattaa ehdottomasti muistaa että laskennalliset syke- ja tehorajat ovat teoriasta johdettuja laskennallisia arvoja, eivät mitään absoluuttisia on/off-katkaisijoita joiden ala- tai yläpuolella elimistön toiminta olisi merkittävästi erilaista.
"Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15
Veteraani
Mita pidempaan sykkeet pysyy matalalla pk-tehoilla ajaessa, niin sita paremman voi "pk-kunnon" arvioida olevan. Jos on hyvassa pk-kunnossa, niin sykkeen pitaisi pysya pk-alueella useamman tunnin ajan jos tehona on 60-70% FTP tehosta.
Mina en ole mikaan kestavyysurheilijan malliesimerkki, mutta eilen ajoin 2:20 trainerilla, keskiteho noin 76% FTP:sta, eli mahdollisesti siella PK-alueen ylapaassa, ja keskisyke 136 (kynnys noin 150-155). Toi treeni ei tosin ollut tasavauhtinen vaan seassa oli kaksi pidempaa ja kaksi lyhyempaa vetoa.
6.7 WTF/kg
Veteraani
Jos asia voitaisiin ratkaista huutoäänestyksellä, kuuluisin niinsanotun Karvosen kaavan kannattajiin. Eli prosentit lasketaan sykemaksimin ja leposykkeen erotuksesta ja halutut sykealueet saadaan kun prosentteihin lisätään leposyke:
HRrest + % (HRmax - HRrest)
Ei silläkään päästä yksilötasolla kuin sinnepäin olevaan tarkkuuteen eivätkä luvut välttämättä edes kovin paljon eroa yksioikoisempien kaavojen antamista. Joskus osuvat kuitenkin jollakin onnekkaasti kohdalleen.
Vakiovieras
Karvosen kaava linkittää tehotason prosentteina maksimaalisesta hapenotosta vastaavaan syketasoon. Eli 70%:n taso VO2max:sta on noin 70% Karvosen kaavan avulla lasketusta maksimisyke"tasosta". Ilman kaavaa laskettuna syketaso olisi arviolta jotain 75-80%. Karvosen kaavalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä kynnysprosenttien kanssa.
Palstajyrä
Käy testeissä niin ei tarvitse arpoa. Tai sitten tarkastelee asioita vaan pidemmällä perspektiivillä ja laajemmin eikä yritäkään löytää yksittäisiin treeneihin tarkkoja raja-arvoja.
Moottoriturpa
Mietiskelin vain peruskunnon kehittymisen mittausta zone2 wattien ja sykkeen avulla. Tunnistahan on tietenkin helppo ottaa se keskisyke, mutta ei tämä taida paljoakaan kertoa, vai kertooko se? Eli jos mitattu keskisyke treenin myötä laskee, niin äkkiä ajatellen ftp on vaan ajamisen myötä noussut ja uudella korkeammalla zone2 teholla se tunnin keskisyke on taas sama kuin aiemmin. Mutta eipä se ftp taidakkaan pelkäppä peekoon hinkkaamisella nousta tosiaan yhtään mihinkään...
Olen aika varma, että itselläni suurimmat puutteet ovat peruskunnossa. Aiemmin kesällä harrastamani urheilu oli sykkeiden osalta 20min/max=>40min/lepo tyyppistä ja kaverin kanssa kesällä polkiessa olen huomannutkin omien sykkeiden olevan selkeästi korkeammat rauhallisella lenkkivauhdilla.
Ymmärrän kyllä, että ainoastaan threshold raja on oikea ja muut ovat enemmän tai vähemmän laskennallisia.
Moottoriturpa
Juu, testissä on kyllä tarkoitus käydä, kunhan treenaamisen tosiassaan aloittaa, tällä hetkellä en pidä satojen eurojen mittausta itselleni mitenkään pakollisena. Nyt treeni on minulla vielä enemmän peruskunnon kasvattimista. Todennäköisesti teen testin ensi syksynä, kun käyn kaverin luonna virossa kyläilemässä. Mutta laktaatti raja on käsittääkseni kuitenkin hyvinkin lähellä ftp testin sykettä? Muut rajathan lasketaan tästä?
Palstajyrä
Kaverit on jonku verran noissa testeissä käynyt (triathlon lajina) ja vissiin jotain hyötyäkin saaneet. Itse olen pähkäillyt että ensin pitäisi olla treeniohjelma jota myös kykenisi noudattamaan niin sitten joskus voisi myös testeissä käydä. Vielä ei ole onnistunut tarpeeksi määrätietoinen treenaaminen eikä ehkä ole edes haluakaan
Jäsen
Mä voisin heittää oman huutoni tähän huutoäänestykseen eli jos haluaa treenata nimenomaan sykkeillä eikä halua tehdä testejä niin voi koittaa vaikka MAF-metodia. Siinä lyhyesti sanottuna treenataan niin että syke on aina maksimissaan 180-ikä. Jotain ynnäilyä tulee sitten esim treenihistoriasta. Menestystä on tullut tälläkin.
Voi olla kyllä parempi juoksuhommiin mutta muistaakseni Maffetone itse ei moista myöntänyt kirjassaan. Uinnista kyllä tais sanoa että ei toimi samaan tapaan.
Moottoriturpa
Minulla tämä tarkoittaisi max 120 sykettä. Eli maf ohje sivuutetaan vikkelästi. sykehuippu on kuitenkin vähän reilu 190.
Aktiivijäsen
^ei toimi mullakaan. Tai ei ainakaan tule hiki tuolla säännöllä 😀
Veteraani
Et kyllä ole viesteissäsi vaikuttanut kuusikymppiseltä, huutomerkki, hymiö. No, vakavammin: viisi lyöntiä saa lisätä jos on harjoitellut vähän pitempään jotenkin edistyen ja pahemmin sairastelematta.
Mutta eikö harjoittelun tarkoitus ole tuottaa (toivotunlaista) tulosta? Eli kannattaako ohje sivuuttaa vain sen takia että se näyttäisi tarkoittavan "liian matalalla" sykkeellä harjoittelemista? Ihan vain anekdoottitason todistusvoimalla voin kertoa että MAF-treenillä on varsin korkealla veteraaniurheilutasolla 190+ HRmaxista huolimatta saavutettu hyviä tuloksia (eikä tulos tässä rajoitu pelkästään siihen että suorituskyky MAF-sykkeellä on noussut).
Mutta tavoitteellistakin harjoittelua voi toteuttaa monella tavalla eikä ehkä sittenkään kannata valita nimenomaan sellaista jonka suorittamisesta ei tykkää tai josta ei ole etukäteen vakuuttunut. MAF-treeni vaatinee sitäpaitsi tietyn minimimäärän per viikko ja aikarajoitteisempi kuntoilija tekee ehkä viisaammin jos ei yritä matkia ammattimaisemmin harjoittelevien treeniä vain mittakaavaa muuttamalla. Semmoinen ei-kenenkään-maan tai yleisten sääntöjen mukaan vältettävän välialueen mellanmjölktreeni voi monessa tapauksessa olla onnistunein ratkaisu!
Moottoriturpa
Haha
Jäsen
^Hyvin sanottu.
70v treenaajalla 120 voi hyvinkin olla sopiva yläraja suureen osaan treeniä. MAF-metodin perusajatus on parantaa vältää loppuunpalamista/loukkantumista ja parantaa yleistä elämänlaatua ja tuon kautta hakea huipputuloksia. Tämä oli siis vaan mun tulkinta siitä kirjasta. Silti en itselläkin intuitio vastustaa jotain MAF-metodin juttuja kuten vaikka huonokuntoselle 30v treenaajalle 150 sykkeellä vetäminen voi olla tosi kovaa. Etenkin fillarilla pitkää siivua.
Mun oma mielipide on myös että kaikki sykerajat on vaan ohjeellisia/laskennallisia eikä mitään todellisia "rajoja". Niinkun tässä on todettukin niiden hyödyntäminen vaatii niitä käyttävän treeniohjelman eli "rajat" tietämällä ei kunto vielä nouse jos niitä ei osaa soveltaa. Siis jos vaikka tekee CP20 testin ja päättelee siitä kynnyssykeen niin tulokseen vaikuttaa mm. anaerobisen kunnon taso. Se muuttuu nopeasti treenaamalla ja etenkin treenin aikana. Eli siis eri treenitilanteessa ja eri aikaan kaudesta voi energiantuotanto olla eri tilassa samalla sykkeellä. Silti siihen lukemaan saa varmasti perustettua hyvä treeniohjelmia.
En ole itse mikään erityinen MAF-kannattaja mutta sen etu on että se ei tarvi testejä ja on yksinkertainen ymmärtää, toteuttaa ja seurata. Se yläraja-ajattelu myös on tosi tehokas tapa opetella meneen maltilla. Yleensä ottaen maltti on tehokasta peruskunnon nostoon kun pitkä treeni ei ole niin raskasta ja palautumista tarvitaan vähemmän. Yksinkertainen ohjelma tulee toteutettua helpommin kun monimutkainen. Tuloksia voi seurata suoraan lenkin keskinopeuksista.
Jäsen
Kolme osumaa asian ytimeen yhdessä lauseessa. Ei paha.
Aktiivijäsen
"huonokuntoselle 30v treenaajalle 150 sykkeellä vetäminen voi olla tosi kovaa" - tai sitten yhtä kovaa tai jopa toisinpäin. huonokuntoisen watit on aika pienet 150 sykkeellä. testit pitäisi kyllä tehdä heti "huonokuntoisena" ennen järjestelmällistä treenaamista, muutoin treenaa todennäköisesti väärin. enempi ajaneena etc tuntuma on jo parempi ja mutu toimii paremmin. mä hinkkaan pk:ta nostaakseni suoritusvalmiutta tempoa ajatellen, jossa ftp keskeinen. toki koneen viritys sitten erikseen.
GCN teki videon, kuinka treenata kuin vuonna 1986.
https://youtu.be/T-U5RqfASes
Mua vähän nauratti 😀
Aktiivijäsen
Löysin sattumalta hyvän ja kansantajuisen tiivistelmän HRV:n käytöstä palautumisen seurannassa by Ida Heikura:
http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/...-on-palautunut
Erityisesti tykkäsin tästä viimeisestä kappaleesta:
"Jos urheilija alkaa liikaa luottaa ulkopuoliseen sanaan, oli se sitten valmentaja tai sykemittari, saattaa hän kadottaa taidon kuunnella omaa kehoa ja sen tuntemuksia. Loppujen lopuksi sinä itse, ja ainoastaan sinä, tiedät ja tunnet miltä sinusta tuntuu. Muut voivat toisinaan auttaa urheilijaa tunnistamaan väsymyksen merkit tai oikeanlaisen vireystilan, mutta silti, viime kädessä jokainen on oman itsensä herra ja vastuussa omasta kropastaan ja toimimisesta sen parhaaksi. Tekniset apuvälineet ovat parhaimmillaankin korkeintaan hyvä renki mutta huono isäntä."
Kestävyysurheilun perusteeksi nostetaan kestävyysurheilijaksi kasvaminen, joka tarkoittaa mm. tätä taitoa kuunnella omaa kehoa ja käytttää palautetta antavia välineitä (ml. wattimittari ja sen näyttö; training peaks tai golden cheetah -tyyppiset analyysisoftat ja nyt lisäksi nämä HRV analyysivälineet). Vastaava analogia löytyy tutkijan työstä. Tutkija käyttää hyväksi useita tietolähteiden - kirjallisuus, data, analyysivälineet (SPSS, Mplus, Lisrel jne.) - yhdessä tuottamaa informaatiota tulkintansa (=varsinainen tulos) pohjaksi. Vain tulkinta eli tulosten asettaminen kontekstiin voi antaa luotettavia päätelmiä, vaikka voisi kuvitella ensin päinvastaista.
Jäsen
Percy Cerutty: "When an athlete goes out to train, his body should dictate his needs and he runs according to its capacities and demands." http://magstraining.tripod.com/Learn..._The_Past.html
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit