Sun pyörä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Printable View
Sun pyörä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti nure
Kotler, kun ei pahemmin maastossa aja niin mikäs niitä kolhisi? Kaikkiin valitettavasti jää jälkiä mutta onneksi osia voi aina uusia.
FWIW käyttökokemuksia vajaan tonnikilsan jälkeen Grizl SLX 8 1by:a. Todella smuutti ja mukava ajaa sekä asfaltilla että poluilla.Yllättävän hyvin toimii vähän vaativammassakin maastossa ja laskuissakin. Defaulttikumit kuluu aika nopiaan, mutta se nyt ei ole iso ongelma. Vähän pettynyt kyllä Campan Ekariin kun tuntuu jo nyt tarvitsevan säätöä että vaihtaa siististi. Ei ole saanut tällejä eikä muutakaan. Benchmarkkina vaikkapa Sora, Ultegra tai XTR muista fillareista joissa säädöt on olleet aika vahvasti set and forget :p Tänään ylämäessä alkoi välillä kuulumaan naksuntaa jota oli hankala heti paikallistaa, mutta keskiöhän se taitaa olla syyllinen. Olis sekin voinut nyt pidempään pysyä hiljaisempana. Seuraavaksi sitten ostoslistalle ainakin Campan keskiötyökalu.. Näistä huolimatta mahtava laitos <3
^ Kokeilisin alkuun kaikkea muuta kuin keskiötä, ennen kuin laitat rahoja mihinkään suuntaan. Hyvin isolla todennäköisyydellä sulla on joku poljin tms. löysällä. Ei pitäisi tonnissa olla keskiön loppuunajettu.
No ei. Ja tosiaan gravellissa sitä hiekkaa voi mennä ihan mihin väliin vaan.
Sama juttu vähän ekarin kanssa. Ei se nyt ole millään tapaa vaihteiston vika, jos joku läpivienti hakee vähän paikkaansa. Säätää vaan sen vaijerin kohdilleen.
Naksahduksessa oli sellainen kumea kaiku, että kyllä se jostain osasta tuli, joka oli ihan suoraan rungossa kiinni ja otti siitä kaikupohjaa. En tiiä millä fillareilla olet ajanut, mutta eihän naksahtava (varsinkaan uudehko) keskiö käytännössä koskaan tarkoita että se olisi loppunajettu, kiristystä vaan vailla :DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti ViP
Ihan normaalia huoltoahan se takavaihtajan säätäminen on vaikkei mitenkään brutaalisti ajelisikaan, mutta tämä leidi ottaa selvästi herkemmin nokkiinsa kuin Shimpan tosi halvatkin takavaihtajat tai ei erityisesti graveliin suunnitellut (joka Ekar sanoo olevansa) jotka ovat kestäneet ihan samanlaista ellei rouheampaakin ajoa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Noinhan se on. Mitä enemmän vaihteita, sen tarkempaa sen toiminnan on oltava. Varmaan yksi syy, miksei uudesta 12sp shimanosta enää vaijeriversiota tule.
Ekarin pakka alkaa napsua ja rutista helposti kun sorapöly pääsee väärään rakoon. Kannattaa putsata ja kiristää ennen kun alkaa keskiötä avata…Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SuccessFactor
Sent from my iPhone using Tapatalk Pro
No ensinnäkään tosta sun viestistä ei tullut ilmi, mitä sille keskiölle olet tekemässä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti SuccessFactor
Toiseksi, eikö tuossa ole pressfit-keskiö Campan Ultra-torque kammilla - mitä osaa tässä kiristetään, jotta löysä keskiö(?) kiristyy?
Ja kolmanneksi, en välttämättä ole ajanut yhtä monella polkupyörällä kuin sinä, mutta huoltanut ja huollattanut tuhansia. Hyvin, hyvin, harvoin naksuva keskiö on ollut naksuva keskiö. Tähän kokemukseen pohjaten kirjoitin edellisen viestini. Tee toki juuri niin kuin parhaaksi näet.
Stenun lähettämästä Keegan Swensonin kuvasta ja käydystä ohjaustangn leveyteen liittyvästä keskustelusta, niin ohessa maantiepyöräni ohjaustangot.
Pro Vibe aero pursuit alumiini: hoodsien kohdalta c-c 36,5
Pro Vibe evo integroitu: hoodsien kohdalta c-c 42
nimellisesti tangot 380 ja 420
Ero on oikeasti iso. Minulle tuo kapeampi on myös mukavampi.
No tässä olen muuttanut myös ohjaamon korkeutta ja pituutta kohtuullisen paljon joten muuttujiakin on ollut paljon
lisäys: hoodseilta ajettaessa väitän, että tuo tangon ja sitä kautta asennon ero on suurempi kuin 1 x aerorunko, sekä gravelissa ja maantiellä. Hallittavuus sitten on toinen juttu, mutta esim. Swensonilla sitä ongelmaa ei varmasti ole
https://i.postimg.cc/tCB55LPs/ohjaustangotleveys.jpg
Se hallittavuus tuntuu ensimmäisellä lenkillä. On tosiaan hämärä tunne, kun tanko kapenee ja kroppa on aiemmin tottunut ottamaan jollain voimalla vastaan vääntöä kireissä. Nyt se voima muuttuu.
Mutta jo toinen lenkki ja mitään eroa ei huomaa.
Meinasin jo mainita tuosta 42cm leveydestä, kun hankit kallista stongaa, mutta olit ehtinyt jo liipaista osta nappia :)
Mitkä härpäkkeet on tuon Evon päällä?
Sitä ei tarvitse teipata lainkaan ylhäältä.
Ok, ratkaisu tuokin. Itse en teipannut kuin kierros kahvojen yli, toimii sekin ja painoakin säästyi!
Swenson ajaa 40-senttisellä stongalla, mikä mun mielestä ei ole mitenkään äärimmäisen kapea, kun kaveri itsessään on noin kapea.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17
Vääränlaiseen ajoasentoonkin ”tottuu” eli se, että tottuu johonkin ei ehkä aina ole se tavoitetila :)Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Mä vaihdoin juuri viime viikolla SSCX:stä sen ylileveän 46-senttisen tangon 44-senttiseksi, kun sattui vielä löytymään vanhemman mallinen Service Course SL eikä tullut sellainen olo, että pitäisi saada välitystä pidemmäksi. Ennemmin päin vastoin, koska ylämäet meni sen leveämmän kanssa kevyemmin. GG-välityksellä (39/17) keskari on n. 25 km/h. Mun fiilis on, että pitäisi varmaan ajaa aika rajusti kovempaa, että parin sentin eroa huomaisi yhtään missään muualla kuin tosiaan vipuvarren ja momentin pienemisenä. Muuten kyllä muuttui käsien asento paremmaksi, kun se 46-senttinen oli mulle liian leveä.
Mä kiinnittäsin eniten huomiota siihen, että tangon liiallinen leveys tai liiallinen kapeus ei aiheuta kyynärpäiden kääntymistä ulos. Sitä voi nimittäin tapahtua kummastakin syystä ja se tapahtuu erityisesti silloin, kun ”vedetään kovaa”. Tuota testailin eilen tietoisesti ajaessa. Mun pk-soravauhdeilla vastatuuleen ajaessa sen jopa huomaa, kun avaa kyynärpäät vaikka 5 cm ulospäin. Noin on ainakin helppo testata aerouden vaikutusta ja veikkaisin, että kyynärpäiden avaaminen 5 cm kasvattaa vastusta enemmmän kuin tangon leventäminen sentillä tai parillakaan.
Muutenkin keskimääräisellä Uusimaa-gravelilla vaikuttaa siihen nopeuteen niin moni muukin asia, kuin vain aerous tai maksimaalinen jäykkyys tai rolling resistancen mittaama vierintävastus, että asiat ei ole ihan niin yksinkertaisia tai yksiselitteisiä kuin maantiellä. Luttero Hersen nappuloilla on edelleen yllättävän nopea verrattuna mihin tahansa, vaikka teoriassa tai ainakaan sen perusteella, että mitä nopeina gravelpyörinä meille myydään, sen ei todellakaan pitäisi olla. Bonuksena vielä se, että se onnistuu olemaan sekä mukava että nopea. Ihan puhdasveristä aerogravelia en ole koskaan testannut ja jos en testaakaan, niin pysyn tyytyväisenä näin :)
Ei mennyt tuo hankinta ihan putkeen moneltakaan osin.
Maantiellä tosiaan yllättävän helposti tuohon tottuu, varsinkin kun itsellä suhteellisen tasaista perusajoa.
Gravelissa hallittavuus ja käsiteltävyysasiat tulevat varmaan nopeammin vastaan.
Sellainen suuruusluokkasääntö on, että 10 mm leveydessä vaikuttaa tasolla 2 wattia 45 kmh:ssa/0,5 wattia 30 kmh:ssa.
Eli jos kilpailee tai muuten haluaa ajaa kovaa , niin silloin ainakin tuota kannattaa tutkia ja miettiä että mikä itselle olisi sopivin.
^ en tiennyt Swensonin tangon leveyttä, näytti kuvassa vaan kapealta vs. kilpakumppani.
Oheisessa Trainerroadin jaksossa ensimmäisenä hänen haastattelunsa Unboundin kisasta. Keskimääräinen teho 272 W ja NP 304, yli 9 h, ja paino 65 +- veikkauksena
https://www.youtube.com/watch?v=T6RsFBt8JsQ&t=901s
^ Jep näyttää leveämmältä peesaaja ja peesaajan stonga. Lisäksi peesaajalla on myös kyynärpäät leveähkösti.
Toivottavasti se FNLD GRVL toteutuu ja tulee paljon jengiä ajamaan, niin itsekukin pääsee kilpailemaan omassa viiteryhmässään. Tulee olemaan kyllä vaikea valinta, että lähteäkö Stigmatalla vai vanhalla pyörällä.
E: täsmennyksen vuoksi: sillä keskimäärisellä hyödyllä jostain asiasta x tarkoitan vaikka esimerkiksi sitä, että kun tangon kaventamisesta tuleva potentiaalinen hyöty lasketaan joissain sekunneissa/100 km (jos olen ymmärtänyt oikein?) sen haetun hyödyn saattaa menettää moninkertaisesti, jos kapeamman tangon kanssa stiplaa jollain teknisemmällä pätkällä ja joutuu hyppäämään pois pyörän päältä sellaisessa paikassa, minkä olisi leveämmän tangon kanssa selvittänyt ajamalla. Tai jos kapella tangolla joutuu jokaisessa möykkyisemmässä alamäessä jarruttelemaan enemmän. Joka ikinen jarrutus hukkaa watteja.
Innostuin harkitsemaan tempotankoja Exploroon bikepacking-retkiä varten, mutta nyt vasta hokasin, että 3T Superghiaia -ohjaustangossa ei ole tarpeeksi tilaa kiinnikkeille. Litteä osuus alkaa melkein heti stemmistä :(
Jännä juttu, 3T on näköjään lopettanut clip-onien valmistamisenkin.
Ehkä nyt on siis hyvä hetki vaihtaa joku tuollainen kapeampi tanko valtavan Superghiaian tilalle.
Jos haluaa kohtuullisella hinnalla mallailla, niin Rose Race Attack GF 19,95 eur
https://www.rosebikes.com/rose-race-...icle_size=36cm
tai astetta kalliimpi Pro Vibe Aero Pursuit 80-90 eur (tässä reach on n. 100 mm)
E: täsmennyksen vuoksi: sillä keskimäärisellä hyödyllä jostain asiasta x tarkoitan vaikka esimerkiksi sitä, että kun tangon kaventamisesta tuleva potentiaalinen hyöty lasketaan joissain sekunneissa/100 km (jos olen ymmärtänyt oikein?) sen haetun hyödyn saattaa menettää moninkertaisesti, jos kapeamman tangon kanssa stiplaa jollain teknisemmällä pätkällä ja joutuu hyppäämään pois pyörän päältä sellaisessa paikassa, minkä olisi leveämmän tangon kanssa selvittänyt ajamalla. Tai jos kapella tangolla joutuu jokaisessa möykkyisemmässä alamäessä jarruttelemaan enemmän. Joka ikinen jarrutus hukkaa watteja.
Näin sen itsekin ajattelen, että kysymys on pääosin vaihtokaupasta aero vs käsiteltävyys. Jos 46:n vaihtuu 40:een ja kaikki muut pysyy ennallaan niin laskennallinen ero voisi olla luokkaa 1,5 min satasella, muuttujia toki paljon mutta suuruusluokka oikea - ahko
Käsittelyn kannalta itselle sopiva tanko ja aerotikut lienee selkeä voittaja, jos maasto sellainen että niitä voi kohtuullisessa määrin käyttää
Niin, minä lähden ihan ajomukavuuden kannalta. Kapea tanko on vain mukava.
Eikä minullakaan mikään kapea stonga ole gravellissa. 40cm c-c. Se on jo leveä omille hartioille. Maantiellä 38. Tuo jko:n kuvahan oli maantiepyöristä.
Ihan sama juttu, eli asennon pitää olla ennen kaikkea mukava. Mitä nyt itsestä ja muutamasta kaverista olen huomannut, niin se mukavin käsien asento onkin aika paljon kapeampi kuin olisi luullut. Maantiellä se perinteinen 42-44 tanko M ja L koon pyörälle on monelle jo liian leveä.
Maantiepyöristä mun tangot ovat, enhän edes omista gravelia
^Yhtä asiaa sivuten tangon leveydestä, miksi suoratankoisissa, esim. hybrideissä on selkeästi leveämpi tanko kuin maantiepyörissä?
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ViP
Näihin tuhansiin huoltokokemuksiin perustuen esität että _mikäli_ syylliseksi naksuntaan osoittautuu uudehko keskiö, oletuksena se on loppuunajettu eikä vain kiristystä tai säätöä vailla? Tainnut mennä asiakkaiden rahaa vuosien saatossa hukkaan useampi lati :/
^Se mitä yritettiin kait sanoa on se, että jos keskiökupit ovat tällaiset ja laakerit on kampien akselissa kiinni, niin mitä osaa siinä keskiössä säädetään tai kiristetään?
Hankala asiakas. Onneksi fillarifoorumilla noille saa kettuilla. Liikkeessä pitää huoltomiehellä pysyä pokerinaama :)
:DLainaus:
Alkujaan tämän lähetti SuccessFactor
Ei nyt taida upota
Minuakin nyt vähän kiinnostaa, että kuinka nykyaikaisia keskiölaakereita kiristetään tai säädetään?
No siis oikeastihhan pressfitti pitää käyttää poissa ja putsata hiekkamurut kuidun ja pressfitin välistä, jos ne on tuonne päässeet. Muutahan noille ei voi tehdä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vivve
Jos on alumiininen holkki, niin sinne kyllä voi sitä hiekkaa jostain syystä veden mukana mennä. Ja pitää ääntä.
Succesfactor taitaa nyt vaan olettaa, että kaikissa fillareissa on edelleen BSA keskiö. Ei ole. Mutta onneksi BSA ja muut kierteelliset keskiöt ovat taas tulossa uudelleen muotiin.
Sramin Dub:ssa ja Eastonin/Race Facen Cinch:ssä on laakerivälyksen säätö, joten ei se nyt ihan mahdoton ajatus ole (vaikka ei liitykään tähään käsittelyssä olevaan caseen).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Vivve
E: ja saattaa se varmaan Campakin naksua, jos akselit yhteen kiristävä pultti on löysällä.
^ Ei noissakaan itse keskiölaakeria kiristetä tai säädetä.
No olisko vähän nyt tarpeetonta pilkun nsssimista..?
Enemmän niissä on säädettävää kuin oli nelikanteissa, Isiksissä ym. kasettikeskiöissä ja siten myös riski siihen, että joku paikka keskiö-/kampi-yhdistelmässä naksuu on suurempi. Jos Dub:ssa jättää sen laakerivälyksen säädön löysälle, naksuu tai rutisee 100-prosenttisen varmasti.
Jos sitä nsssimista haluaa ehdoin tahdoin harrastaa, niin voi kysyä, että mikä osa Ultra Torquessa on ”itse keskiölaakeri”, kun rungossa on kiinni pelkästään tyhjät kupit.
Niimpä. Minähän en niitä keskiölaakereita tahdo säätää tai kiristellä. Kunhan kiinnostuin, että miten niitä säädellään.
Niin, niitä säädetään ihan samalla tapaa kuin vaikka ”säädetään ohjainlaakeria” silloin, kun ”ohjainlaakeri naksuu”. Esijännitystä (vai mikä se pre load suomeksi onkaan) kiristämällä naksuminen yleensä loppuu, jos laakeri ei ole loppuun kulunut tai jotain ei ole rikki. Jos kiristää liikaa, laakeri ei enää pyöri kunnolla. Ihan sama pätee Dubeissa ja Cincheissä. Ei täällä yleensä ohjainlaakerin naksumisestakaan tule kukaan näsäviisastelemaan, että ei se ole se laakeri, mikä naksuu, vaan kaulaputki laakerin sisällä tai joku kiila, holkki tai joku muu.
Hambini antaa palaa (Ultra Torquesta): https://www.hambini.com/teardown-cam...ined-in-depth/
Lisää pohdittavaa saattaa löytää, jos hakee "ultra torque axial movement", vaikka googlella.
Ultra Torque on kyllä niin italialainen keksintö kuin olla ja voi! :D Eli tavallaan hieno kun se tuo "luonnetta" ellei jopa sielua pyörään.
Pressfit ois muuten hyvä idea(painonsäästö, tila jne. jos ajattelee) jos vain (hiilari)rungoissa olisi pyöreä reikä ja se olisi linjassa. Sama pätee tietysti kierteelliseen mutta ilmeisesti ne yleensä on aina ovat pyöreitä ja harvemmin isosti heittoa linjassa.
Niin ja tuota ulta torquen laakeria ei kyllä kiritä tasan millään asennuksen jälkeen. Eli aivan oikein tässä on viisasteltu.
"Näihin tuhansiin huoltokokemuksiin perustuen esität että _mikäli_ syylliseksi naksuntaan osoittautuu uudehko keskiö, oletuksena se on loppuunajettu eikä vain kiristystä tai säätöä vailla? Tainnut mennä asiakkaiden rahaa vuosien saatossa hukkaan useampi lati :/"
Tällaisen viestin jälkeen nyt ei vaan voi muuta odottaa, jos on vielä täysin väärässä.
Ja ennenkuin tähänkin viisasteluun viisastellaan takaisin, niin vip kertoi ensimmäisessä viestissä, että vika ei ole 99% varmuudella keskiössä.
Putsaa vaan sen ekarin takapakan, niinkuin tuossa joku jo neuvoi
Tuon lainaamasi kommentin kirjoittaja kuin myös huoltokokemuksellaan pätenyt kirjoittaja unohtivat molemmat, että ongelman ydin voi olla myös a) huonosti valmistettu runko, b) ”italialainen” keskiökeksintö tai c) asennusvirhe eli akselit yhdistävä pultti jätetty löysälle, jolloin vaseliinien hakeuduttua koloihinsa, voi akseli hyvinkin alkaa naksumaan. Mun mielestä kumpikaan ei ollut sen enempää oikeassa tai väärässä ennenkuin on toisin todistettu eli vian todellinen sijainti on löytynyt.
Kuiturungot on toisinaan kovia naksumaan. Mulla naksumisen lähde on ollut kerran satulatolppa, toisella kerralla sram dub kammen päittäisvälys ja vieläpä kolmannen kerran löysä kammen rattaan pultti.
Kerran taas XC pyörästä naksumisen loppui kun lasketin kivikkoista mäkeä alas sateella. Nyt odottelen milloin naksuminen palaa :)
Naksumiset ja kitinät saattaa saada raivohulluuden partaalle. Syy usein ei ole se mistä sen luulee johtuvan.