Tuon olen missannut, kun normireitti on Olarin suunnalla - vaihtaako se kehän puolta vai menee jostain kauempaa (tulen normaalisti Olarista kehän varteen ja lähden pohjoiseen)?
Saisitkohan reitistä kiinni tästä: https://www.strava.com/activities/1001783549
Pienen ohiajon tein tuossa Länkkärin kupeessa, kun viime tipassa päätinkin lähteä himaan.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Saan - kiitoksia. Olen aina luullut, että tuo Olarinluoman rampin vierestä lähtö menee vain pysäkille, mutta näköjään olen ollut väärässä. Täytyypä testata - eihän se tuossa ole ollut vielä käytettävissä kuin kymmenen vuotta. Kaikkiin uudistuksiin tällainen hidassytytteinen ei aina ehdi mukaan :-)
Perun pahat puheeni - Kehä kakkosen pyörätiessä ei ole muuta vikaa kuin
- Mäkisyys
- Epälooginen mutkittelu
....ja nämä lienevät kaikkien suomalaisten pyöräteiden perusominaisuuksia, joten ei niitä voi viaksi lukea.
Se helpoksi ja tylsäksi parjattu Baana Helsingissä nopeuttaa ihan älyttömästi kaupungin läpäisyä pyörällä, kun ei tarvitse valoissa seisoskella. Sen takia se mäkisyyskin on ongelma, eli jos pyöräilyn tavoitteena on helppo pääsy paikasta toiseen, niin silloin niitä kallioleikkauksia olisi syytä myös pyöräteille tehdä. Toki sähköpyörä auttaa asiaa, mutta onko se kuluttajan tehtävä valita sopiva ajoneuvo vai voisiko yhteiskunta infrassaan huomioida että mummotkin pääsisivät ilman erityistä välinehankintaa liikkeelle.
Otetaan esimerkiksi anoppi ja appiukko, joiden hyvin alkanut pyöräilyinnostus on tyssännyt siihen, että polvet eivät kestä vääntää mäkiä ylös. Seitsenvaihteisessa nexusessa ei ole tarpeeksi pieniä pykäliä. Appiukko ajaakin nyt pojan vanhalla maasturilla, kun siinä on tarpeeksi pieniä vaihteita, mutta anoppi ei aja ollenkaan, koska jalkajarrulliseen ei apuja löydy eikä käsijarruihin noilla vuosilla uskalla vaihtaa. Heille siirto sähköavusteiseen olisi erittäin loogista ja se kyllä tehdään, mutta kyllä niillä pyöräteiden nyppylöillä on muutakin vaikutusta kuin treenaavan porukan lisähaaste. Pyöräily on muutakin kuin harrastajien temmellyskenttä ja se täällä foorumilla aina välillä unohtuu. Anoppi ei kokemuksiaan tänne tule jakamaan. Fillarifoorumin vinkkeli on aika paljon kallellaan aktiiviharrastajien suuntaan, kuten toki luonnollista onkin, mutta näitä KLV:tä käyttää moni muukin ja se pitäisi pyöräteiden suunnittelussa muistaa....toki rekan jumittamisen estäminen jäiseen ylämäkeen on pyöräteitä tärkeämpi liikenneresurssien satsauskohde ja siksi kannatan tieleikkauksia enemmän kuin pyörätieleikkauksia, mutta joskus voisi sen pyörätienkin laittaa kallioleikkaukseen.
Lievää turhautumista johtuen siitä, että teki sitten niin tai näin niin joku tuolla lopulta mielensä pahoittaa. Yleisönosastolla itketään kuorossa, miten jalkakäytäväpyöräily pitää saada kuriin jne mutta ilmeisesti kun mummeli töpöttää pyöräkaistaa vastaan niin silloin pyöräilijän pitääkin siirtyä jalkakäytävälle. Aika turha oli yrittää selittää liikennemerkillä erotetuista pyöräkaistoista kun vastaan ulvotaan vain, että ajan väärällä puolella tietä. Eikä kyse ollut edes mistään hurjastelusta vaan jarruttelin kävelyvauhtiin ja kohteliaasti yritin vihjata jalkakäytävän sijainnista. Ei mennyt perille eikä siinä mitään, mutta kun siihen piti vielä jonkun ohi lonnivan kääkänkin tulla päätään aukomaan. On se nyt kumma, että se olen yleensä minä joka joudun joustamaan kun typerät idiootit pöljäilevät. Jotenkin ei nyt taas mene kelvipyöräily putkeen, pitää varmaan siirtyä ajamaan metsässä ja kuskata silloinkin fillari metsän reunaan autolla..
En tiedä onko se metsässä yhtään sen parempaa. Kellon soittamisesta tai soittamatta jättämisestä saadaan aina itkuvirsi aikaiseksi, tilannenopeudesta riippumatta pyörillä aina "kaahataan" tai "hurjastellaan". Paikallaan seisovaa maastöpyöräilijääkin pelästytään kuin mitäkin suurpetoa. Metsäkin kuulemma pilaantuu kun läskipyörällä ajelee.
Pyöräilijän, alalajista riippumatta, kuuluu saada osakseen vihaa ja ylenkatsomista. Kun kuntosalin sisäpyöräilyssäkin saa paheksuntaa joko musiikin laadusta tai volyymistä, voidaan todeta angstien olevan kansaan sisäänleivottu ominaisuus mitä tahansa etäisestikään pyöräilijää muistuttavaa olentoa kohtaan.
Tuossahan tuo on kiteytettynä. Ihan sama mikä harrastus. Korvaa tuo "pyöräilijää" millä hyvänsä harrasteella/ryhmällä ja saat noilta samat kommentit. Meillä on vaan liian lyhyt historia / kokemusta elää ilman, että jokaisella on se oma korpimetsä ympärillä. Aika erilainen tilanne noissa kulttuurimaissa, joissa ihmisten piti oppia sietämään toisiaan lähietäisyydellä jo satoja vuosia sitten. Kun ihmisiä on paljon, ei voi alkaa jokaiselle kiukutella. Meillä on vissiin optimaalinen määrä ihmisiä. Riittävästi, että jokainen löytää kiukuttelulleen kohteen mutta liian vähän, että väsyisi saati oppisi sietämään muita. Joku tietysti voisi sanoa, että liian vähän, että meidän olisi pakko oppia sääntöjä ja niiden joustavaa tulkintaa.
Puuh. Avaudutaan nyt sitten vähän. Vähän alan huolestua täällä Järvenpäässä. Joillain autoilijoilla tuntuu kypsyvän jotain syvää vihaa pyöräilijöitä kohtaan vaikka ei täällä nyt mitään suurta pyöräilykulttuuria edes ole.
Itselle on sattunut tässä kesällä jo kaksi tapausta, jossa autoilija kokee oikeudekseen avata ikkunan ja alkaa solvaamaan pää punaisena, kun on ensin itse meinannut ajaa päälle kolmion takaa pyörätien jatkeella.
Ensimmäisen jannun ajoin fillarilla kiinni, selitykset oli klassiset: "olen opetellut säännöt, auton ei tarvitse väistää kuin kääntyessä" ja "suojatiellä ei saa pyöräillä". Huoh. Toinen tapaus oli tänään. Ajoin kahden peräkkäisen jatkeen yli (autoilla molemmissa kolmiot). Jälkimmäisessä risteyksessä virolainen paku pysäytti auton vasta jatkeen päällä, kun osoitin että en ole muuten väistämässä. Osoitin sitten virolaisille kolmiota ja jatkoin matkaa. Eivät tainneet olla moksiskaan enkä minäkään sen kummemin. Seuraavassa risteyksessä päätti kuitenkin joku random suomalainen aukoa taas pää punaisena autostaan. "Mene muualle pyöräilemään PÄSSI" "Melkein ajoit minunkin alle." "Hullu ajat täysiä täällä". Tämä tyyppi oli ollut risteyksessä ensimmäisellä jatkeella eikä tilanteessa ollut edes mitään moitittavaa. Auto ajoi risteykseen hiljaa ja omakin nopeus oli gepsin mukaan ennen jatkeita n. 20kmh ja jarruttelin risteykseen. Ilmeisesti koki olevansa etuajo-oikeutettu. Huoh. Ensimmäisessä tapauksessa keetutti, ensimmäiset pari tuntia lenkistä meni sen jälkeen raivon vallassa. Tämä toinen enää vain huvitti ja huutelin perään, että sinulla on risteyksessä kolmio. Tuskinpa ymmärsi.
Kaiken sitten kruunasi tänään, kun huomasin samalla lenkillä raskaan liikenteen ammattilaisen hivottelevan huvikseen ajoradalla ajavaa maantiepyöräilijää. Tämä oli helppo todeta, kun kuski naureskeli pyöräilijän viittoessa suuttumustaan. Vaikka olisi mitä mieltä ajoradalla ajamisesta kelvin ollessa paikalla (tässä tapauksessa tosin Sipoontiellä osa kelvistä on työmaata), on toi vaan niin väärin.
Neljännen tapauksen todistin autosta käsin työmatkalla, kun joku maasturikuski painoi raivoissaan tööttiä vanhalle mummolle, joka ajoi jatkeen yli pyörällään kävelyvauhtia. Autoilijalla oli kolmio.
^^
Mulla on jonkun oloinen aavistus kuka tuo raskaanliikenteen " ammattilainen " saattaisi olla. Facebookissa Kusipäisten pyöräilijöiden bongausryhmässä on yksi Sipoolainen kuski joka ajaa päivittäin tuolla tiellä ja tuossa ryhmässä kommentit on juuri sitä luokkaa että saattaa olla juurikin kyseinen kuski kyseessä.
Kahtena peräkkäisenä päivänä olen saanut autoilijan painamaan äänimerkkiä noudattamalla tieliikennelakia! Toisessa tapauksessa ajan yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää pitkin ja tietöistä johtuen joudun vaihtamaan toiselle puolelle katua. Näen, että autoilija on tulossa suojatielle, jossa siis minä olen väistämisvelvollinen(suoralla tiellä, ei risteystä) ja minä pysähdyn, laitan toisen jalan maahan ja käännän vielä katseeni pois tästä autoilijasta. Autoilija kaikesta huolimatta pysähtyy siihen suojatien eteen ja painaa äänimerkkiä, kun en suostu menemään ensin yli... Ja syynä tähän on se, että kyseisessä paikassa sinne toisen puolen pyörätielle ei pääse kuin rappuja pitkin, joten olin päättänyt ajaa ajoradalla seuraavaan mahdolliseen kohtaan asti, jossa sinne pyörätielle pääsee ajamalla.
Toisessa tapauksessa odotan ajoradan oikeassa reunassa liikennevaloristeyksessä valojen vaihtumista vihreäksi, kun taakseni tulee auto, joka painaa äänimerkkiä ja kun katson taakseni, niin autoilija huitoo käsillään, että minun pitäisi siirtyä viereiselle pyörätielle, joka on kuitenkin vain jalkakäytävä...
Eilisellä 30 km lenkilläni kaksi kertaa minun ollessani väistämisvelvollinen autoilija haluaa välttämättä päästää minut ensin tien yli. Ja kuitenkin taas muutaman kerran kävi niin, että kun autoilija oli se väistämisvelvollinen, niin minun piti väistää tätä autoilijaa tai muuten olisi kolahtanut. Ja näkyvyys oli oikein hyvä ja autoilijan kannalta tulin vieläpä oikeasta suunnasta mutta ei kuitenkaan väistänyt... Autoilijoilla on siis liikennesäännöt pahasti hukassa!
No ei ole ihme kun veikkaisin että kymmenestä suojatie/auto/pyöräilijä tehtävästä en varmasti saisi Itsekään kaikkia oikein. En ymmärrä miksei pyöräilyn ja autoilun välillä voida käyttää omia liikennemerkkejä jotka kertoo väistämisvelvollisuudet jne.
Montakohan kolaria tulisi mikäli autolla pitäisi tietää etuajo oikeudet autojen kesken ulkoa samoin kuin pyörällä.
Tunnustan minäkin heti tyhmyyteni / laiskuuteni kaivella. Onkos Mopoilla (siellä missä nuo kelveillä on sallittu) samat oikeudet - vissiin? Tuolla kun kuitenkin vetelee sen +40km/h "pyörätien jatkeelle", saattaa monelle meistä auton ratissa tulla lievänä yllärinä.... Itse ainakin paremmin asiasta perillä olematta yritän olla tuohon varautunut.
Niin, tai esim. neljän tien tasa-arvoisessa risteyksessä fillaristiin nähden vasemmalta saapuvan autoilijan pitäisi väistää... Siis kun pyöräilijä ajaa kelviä.
Jos miettii haavoittuvuuden kannalta, niin kaikkien pitäisi varoa jalankulkijoita ja lapsia.
^Jumalauta, jätkä fillaroi jalkakäytävällä. Häkkiin tuommoiset rikolliset. :)
Joo ei tajunnu taluttaa kun on ikänsä polkenu tosta ja pyöräilijän eettinen dilemma näytti mallia :o eikä varmaan osaa taluttaa jatkossakaan
Ja jottei menisi OT:ksi niin muistuu mieleen kun työmatkatempoilin tuosta aiemmin ja silloin piti kiertää mäen päältä muutaman sadan metrin päästä työmaa, samalla reissulla Kalasatamassa joutui menemään jonkun konttorin takapihalta että pääsi Kulosaaren sillalle työmaan ympäri, Staran auto tuli mutkan takaa keskellä kapeata ulkoiluhiekkaväylää, kolme autoa kääntyi tai ajoi kolmion takaa eteen, yksi turistibussi ohitti alamäessä ja kääntyi eteen, poliisin maija tuli Mustikkamaan kevlisillalla vastaan.. mitäs vielä :rolleyes:
https://www.facebook.com/kehayksikeilaniemi/posts/457006761327120
edit: vai onko tämä nyt hitusen eri kohta?Lainaus:
Putket ovat käytössä noin vuoden, jonka aikana silta korjataan ja tietä parannetaan.
Näyttäis samalta kohdalta.
Olen pahoillani, mutta minähän aina riemastun tällaisissa tapauksissa, koska ylihän pitää päästä ja suorin reitti menee AJORATAA pitkin.
Mites tota noin toi jalankulku liikennemerkki. Saako siinä lain mukaan taluttaa pyörää, kun jalkakäytävällä ei kuulemma saa, jos se on ruuhkainen.
Tää Mechelininkadun uuden pyörätien ramppi. Hepon facebookista.
Onko se vaan mun silmät, vai onko tuo ramppi alle metrin levyinen? Näyttää että jopa reilusti.
https://www.facebook.com/photo.php?f...type=3&theater
....iskee hyvin käsille tuo sauma, autojen seassa mielummin kuin tuossa tasapainotellen
Noitahan on monessa paikassa Helsingissä kun ei ole uskallettu viedä autoilta tilaa, ei tuossa erkkikään ajalle Alepoiden kanssa
Käsittämätöntä tosiaan että edelleen myös helsingissä törmännyt opastukseen jossa opastetaan ajamaan pyörällä paikasta josta ei voi ajaa, koska pyörä hädin tuskin mahtuu läpi. Jätkänsaaressa tuommoinen ainakin noin viikko sitten.
Suhteellisen käsittämätöntä kyllä kuinka hukassa edelleen ollaan että millainen laite polkupyörä on. Etenkin työmailla näkee paljon ajatusmaailmaa että kyseessä on eräänlainen jalankulkija. Selvästi näkee että ajoradan liikenteestä nipistäminen on tabu johon ei voida taipua, mutta muualla se on oletus. Kehä-1 remontti kokonaisuudessaan on hyvä osoitus kuinka perseellään rakentaminen on pyöräilyn ja jalankulun kannalta. Kyllähän jalankulkija voi kävellä 20 minuuttia (ja vielä terveillä jaloilla) ekstraa kun tie on poikki, ja siihen potentiaaliset eksymiset päälle. Autolla jos työmaan takia menee 20 minuuttia pidempään viiden minuutin matkaan niin johan on katastrofi. Puhumattakaan että pyörällä ei voi tai edes saa ajaa monen työmaan ohitse. Aika usein näkee "rännejä" johon mahtuu se yksi pyörä kerrallaan, ja pelkästään vastaan tuleva jalankulkija on liikaa. Mikä ihme siinä on vaikeaa speksata että pyöräväylä tarvitsee yli kahden metrin leveyden jotta mahdutaan kohtaamaan toinen pyörä? Tai myös että pyörä vaatii kääntyäkseen tilaa, sekä vauhdin takia myös tietynlainen näkyvyys on tarpeen koska hitaassa kävelyvauhdissa pyörää on merkittävästi vaikeampi hallita. Opasteet on toinen asia, mutta sen vielä jotenkin käsitän koska ei varmaan kunnallakaan ole kunnollista hallintaa että mistä mihin pyöräilijät yleensä polkee, on vain pistemmäistä tietoa missä poljetaan. Opasteiden osalta yleensä taas ongelma on että ne on aivan liian myöhään jotta voisi ohjata järkevälle vaihtoehtoreitille, ja myös ajoradan käyttö pitäisi olla paljon lähempänä normia (tässä tosin ohjeet konfliktoi, koska kielletään pääsääntöisesti siirtämästä ajoradalle). Toki ajorata täytyy tuolloin olla turvallinen pyöräilyyn, eli alhaisempi nopeusrajoitus, ja joko reilusti tilaa ohituksiin tai hiljaisempi pätkä, ja myös opasteet pyörän paikasta.
Ylipäänsä, mikä on se olettamus että pyörää tarvitsee taluttaa tiettyjen paikkojen ohitse? Eihän autoakaan tarvitse työntää jostain kohdista lävitse, tai edes ryömittää 5km/h työmaa-alueiden läpi koska muuten auto ei mahdu kääntymään "rännien" läpi turvallisesti. Toki aika suuri osa ongelmista ei ole kunnan ohjeistuksen mukaisesti toteutettuja, vaikka kyllä kunnan ohjeistuksessakin on paljon surkeita juttuja. Esim Espoon suraku, joka toimii kyllä maastopyörälle, mutta jo retkipyörällä on hyvin vaarallinen ajaa.
Olihan siinä Kalasataman metroaseman pohjoispuolen työmaalla huumoria kun kyselin että mistä menee pyöräkiertotie ja se ei tienny mutta se tosiaan meni siitä kävelijöiden ja työmiesten välistä konttoritalon pihalta kapeeseen ränniin
Espoossa laitetaan kevyt liikenne aina kiertämään jostain pellon tms kautta etteivät vaan pyöräilijät joutuisi autojen sekaan vaikka väylällä olisi rajoitus 30km/h ja kyseessä olisi hiljainen asuinkatu jossa liikennettä harvemmin kuin kerran minuutissa. Onkohan tuo edes lainvoimainen .. no kait se on.
http://i.imgur.com/ZZxisEq.jpg
Päästään kysymyksen äärelle että pidetäänkö autoilevia jotenkin vaarallisina ihmisille koska pelätään kuolonuhreja jos pyöräily ohjataan sinne hiljaiselle pihakadulle? Eikö tämä ole autoilijoiden syyllistämistä? Eikö tämä ole myös liikenneturvallisuuden kannalta kaksipiippuinen että autoilija ei joudu kohtaamaan pyöräilijää tavallisessa ajossa ja sitä kautta vaarallisemmassa paikassa kohdatessaan se ei olekkaan autoilijalle enää rutiinia?
Mutta kun tuossa on hiljaisella pihakadulla pyöräily kielletty :seko: .. hiekkaiselle ulkoilureitille pellolle ohjataan
MIssä päin tuo ylläoleva kuva on otettu? Jos pääsis katsastaan...
Samaa mieltä Ilborgin kanssa siitä, että kun autoilijat eivät pääse tottumaan / saa tottua pyöräilijöihin niin ne tietyt paikat muuttuukin heti vaarallisiksi.
Kyllä on kauheaa, pyöräilijän pitää ihan hiekalle mennä ajamaan !!! Vaaditaan pyöräteille luodin tasaista betonipintaa mastertopp pinnoittella ja pelkkiä alamäkiä !!!!!!!!!
Ja vain siksi että kuvassa näkyy melko ellei todella selkeästi syykin....työmaa jolla melkoisesti raskaankaluston liikennettä kuten sorajunia!.
Kauheaa!!!
Hyljetien pohjoispää.. ollu tossa aika kauan