No joo yleensähän pidemmät henkilöt ajaa pidemmillä kammilla.
Printable View
No joo yleensähän pidemmät henkilöt ajaa pidemmillä kammilla.
Juu korona on varmasti tehnyt hallojaan niihinkin. Kemiössä oli kai toistasataa kuskia. Mun mielestä Nordic Gravel Seriesin ongelma on se, että ne ovat tapahtumia eivätkä ole kilpailuja. Järjestäjille taas on ongelmallista se, että turvallisesti kilpailuina niiden järjestäminen menee liian työlääksi ja vaikeaksi.
Kupin kääntöpuoli on varmaan se, että aika monelle gg-pyöräily on enemmän maisemien fiilistelyä ja uusien reittien löytämistä itsekseen tai pienellä porukalla ja siihen ei liitetä kilpailullisuutta, jota NGS-tapahtumat sitten kuitenkin jollain tapaa edustavat.
Hyvää gg-boomissa on se, että se on tuonut uusia harrastajia pyöräilyn pariin.
- Graeme Obree method: crank length = 0.95 * height
- “Machine” method: crank length = 1.25 * inseam + 65
- Lennard Zinn method, upper end: crank length = 2.16 * inseam
- Lennard Zinn method, lower end: crank length = 2.10 * inseam
- Bill Boston method: crank length = 1.85 * femur height
?
Njoo ja sitten kun nuo on tosiaan sellaisia, että osallistumismaksuun kuuluu GPX jälki jonka saat laittaa omaan koneeseen ja seurata sitä eikä reittiä ole merkitty mitenkään, pari huoltopistettä joilta saa banaanin, näkkäriä ja vettä, lopuksi tuurilla sauna. Hintaa on kuitenkin useita kymppejä niin monia ei varmaan innosta. Jälkiä ja reittejä löytyy internetistäkin. Mitään nopeusryhmiä ei taida olla niin sakki leviää tehokkaasti reitille ja tuurilla saa ajella yksin tai kaksin kaverin kans.
Mä en vieläkään ole ihan varma koko GG-buumista. GG-pyöriä menee kyllä paljon, mutta uusien kuskien pyöristä aika moni taitaa mennä ympärivuotiseen yleiskäyttöön mihin ennen ostettiin cyclocrossaria. Ainakin mitä meidän firman työsuhdepyöräpöhinää olen seurannut.
Mä otin uudet kammet 170 millisinä 172.5mm sijaan. Ideana että auttaisi kankeahkoa kuskia kun jalka ei lyhyemmällä kammella nouse niin ylös.
Mun mielestä toi ”Made to lose” on hyvä slogan. More experiences, less efectiness. Nothing is necessary, everything is possible. Tuo kuvaa erinomaisen hyvin sitä, että miksi siellä kepussakin on kivaa gg-pyörällä. Lainaukset tästä markkinatrendikatsauksesta: https://design-innovation-award.com/gravel-2021-trends/. Ja varuiksi lisään heti perään, että jos jollekin toiselle gravel tarkoittaa watteja ja keskinopeuksia, niin se ei ole yhtään sen väärempää gravelia, mikä myös on mainittu tossa artikkelissa.
Anti performance – Gravel bikes for antiheroes and adventurers
Even if gravel bikes are edging ever close to performance-oriented XC bikes, there are still some significant differences: namely the spirit. For years, the performance-focused drop bar market was all about marginal gains, watts, efficiency and unfair advantages. “Made to lose” is the slogan of the current gravel campaign of a well-known bike brand and is a symbol of the gravel spirit as an antihero with nothing to prove.
A majority of the gravel bike movement is on the search for freedom, digital detox and slowing down. The choice for all-rounder bikes that can do a bit of everything but nothing perfectly is a conscious one. A solid bike for exploration, experiences and sometimes even to be pushed rather than ridden. Nothing is necessary, everything is possible. With this kind of bike you can escape the everyday pressure to perform because, in contrast to classic road bikes or XC mountain bikes, nobody expects you to floor it on a gravel bike.
This might be abstract, but it’s one of the biggest trends of 2021 and simultaneously a counter-trend to an all too often stressful and hectic world.
Ei kai noita kympeillä ajeta? Osallistumismaksut tapahtumaan, joka ei ole edes kisa, ovat moninkertaisia maantielähtöihin verrattuna.
Kotlermakkara on oikeassa, ihan älyttömiä noi tapahtumien osallistumismaksut. Mielummin kerään oman porukan ja käyn ajamassa jonkun makoisan reitin, oli se sitten itse speksattu tai muiden stravatileiltä pöllitty.
Tämä. Omassa pyörässäni on myös 76mm droppi ja ero edeltävän pyörän 64mm droppiin on selkeä. Matalampi on mieluisampi, paitsi crossiradalla. Addict Gravelissa on muuten yllättävän korkea droppi, 68mm. Ei tuo itselleni olisi hankinnan este, mutta rikka rokassa kuitenkin.
Oho, eikö addictista olekkaan laskettu crossarin keskiöitä alemmaksi?
Mä harkitsen kanssa 170 mm kampia, kun fiksi-Dirtrollerissa sellaiset tuntuu hyvältä ja poluilla matalahkon keskiön kanssa ei kammet kolisi ihan niin herkästi. Lisäksi, jos Stigmata jää talliin, saisin lyhyemmillä kammilla satulan pari milliä ylemmäs suhteessa tankoon.
Tosiaan varmaan nuo vaihtelee. Mulla ei ole mitään käsitystä mitä maantielähtö maksaa, mutta moneen MTB-tapahtumaan nähden, jossa 50-60 euron maksu sisältää alusta loppuun merkatun reitin, monta huoltoa ja kisan jälkeen pesutilat ja sapuskat niin noiden vellitapahtumien vastine rahalle on todella huono. Eikä siinä tosiaan oo ees sitä kisaa tai muutakaan pöhinää mikä erottaisi sen siitä kun menee ittekseen tuonne kaveriporukalla ajelemaan.
Juu mä tarkoitin buumilla kaupallista buumia. Samaan tapaan kuin ysärin mtb-buumi. Yleislenkkipyöriksi ja hyötypyöriksi niitä silloinkin myytiin eniten. Maastopyöräily oli todella sekä extreme- että marginaalilaji silloin, mutta pyöräkauppa kävi. Eikä niillä kasarin ”retkipyörilläkään” kovin moni retkeillyt. Silti mielikuvat myy. Jopa ns. tavispyöräilijälle.
Mutta toisaalta facen hiekkatiepyöräilyryhmän jäsenmäärä on aika nopeasti kasvanut jo reiluun 5000 henkilöön. Lähentelee jo MTB Suomi -ryhmän 6000:tta.
No on ne NGS:t kuitenkin hienoja tapahtumia ja hyvin järjestettyjä. Järjestelemisessä kaikkine yksityisteiden omistajien selvittelyineen ja teiden käyttölupien hakemisineen on kuitenkin julmettu duuni ja tiedän, että ei niillä osallistumismaksuilla kukaan rikastu. ”Pääpromoottorin” motivaationa lienee intohimo tekemiseen eikä todellakaan raha, jota on tainnut mennä jonkun verran omasta pussistakin homman käynnistämiseen. Duunia niissä on sen verran, että NGS työllistää yhden henkilön ympärivuotisesti. Muuten niitä väännetään kasaan pääasiassa talkoovoimin ja osa tuotoista menee järjestäville pyöräseuroille eli niiden toiminnan tukemiseen. Siihen nähden maksut ovat ihan linjassa ja paljon parempi minusta, että joku järjestää jotain kuin että ei olisi minkäänlaisia tapahtumia ja hienoa on myös se, että se pyörii suomalaisin (tai suomalaishollantilaisin) voimin ja kansainvälistyy.
Nyt kun on käynnyt kesällä muutaman kerran Solvallan hiekkatiemäkiä ajamassa täysiä cyclolla jossa 65mm bb droppi ja 40mm Terra Speedit niin kyllä tuo alamäissä erittäin kiikkerältä tuntuu.
Olisi ihan kiva testata paljon tuntuma muuttuisi ja menisikö kovempaa jos vaihtaisi vaikka Asperoon jossa 10mm enemmän droppia. Noh ei näillä saatavuuksilla tarvi edes haaveilla...
OT, mutta sitä voi miettiä että mitä tuolla 40 eurolla saa vrt. Bianchi cupin 10 euron osallistumismaksuun. Virallisen sarjan statuksen ja puolilämpimän pukukopin jossain kansakoululla? NGS:n järjestelyt on mun mielestä paljon kehittyneemmät kuin maantiepuolella, kai silläkin joku hinta on.
En minäkään. Aika harvoin Sipoon hiekkateillä tapaa toisen GG pyöräilijän. N kuukausi sitten tuli yksi vastaan niin piti jäädä juttelemaan. Tänään ei ketään. Kepussa ja Vantaan joen varressa kyllä näkee kun siellä tulee palauttavia lenkkejä ajettua.
Täälläkin kova pöhinä aiheen ympärillä ja kai noita myydäänkin mutta missä kaikki ovat?
^Turussa ja ympäristökunnissa useamman vuoden aikana on kait soralla vastaan tullut noin yksi toinen touhun harrastaja: moikattiin etäältä.
^ Joo, habitukseen sopivaa porukkaa tullut vastaan jonkin verran asvaltilla, mut hiekkateiltä en kyl kohtaamisia muista.
Joskus aikoinaan tuotakin selvittelin, niin mikään noista kaavoista ei lähtökohtaisesti perustu mihinkään. Kammen pituutta tutkittaessa on lähinnä todettu, että äärimmäisen pitkästä ja äärimmäisen lyhyestä alkaa olla haittaa. Muuten aivan sama, jos liikkuvuus riittää.
Toisaalta liikkuvuusvaatimusten, nivelkuormituksen ja aerodynamiikan kannalta lyhyempi on parempi. Eli jopa pitkä voi ihan hyvin käyttää lyhyitä kampia.
Jos tuohon jonkun havainnollistavan vertauksen haluaa, niin kammen pituutta voi miettiä portaikon portaan korkeutena. Pitkä voisin kiivetä korkeampia portaita lyhyttä helpommin, mutta en mä silti sellaisia kotiini haluaisi. Nivelet olisivat kovemmalla rasituksella, portaiden kiipeäminen vaatisi enemmän liikkuvuutta ja loppujen lopuksi korkeammista portaista ei olisi hyötyä, koska kovempi ponnistus veisi enemmän aikaa, ainakin pitkässä kivunnassa.
Tuosta kaikesta johtuen olen vakavasti alkanut harkita 170mm kampia. Pituutta mulla on 195cm ja sisäjalkaa 96.5cm
On. Tämmöseen olisi syytä pyrkiä
https://imagizer.imageshack.com/v2/3...922/m9SzvS.jpg
^ahaa. Oli mulla ruutupaita ja Raphan lökäsortsit äsken lenkillä eli yritystä on. En tosin ollut noin iloinen vaan totista runttausta oli koko lenkki.
Tuo kuva ilmentää hyvin suomalaisen keski-ikäisen kestävyysurheilua harrastavan henkilön ulkoista olemusta, varsinkin lenkillä ja Varsinais-Suomessa
BMC tuonut alumiiniset URS:t, ja kun katsoo muitakin julkaisuja niin kaikilla on kiire olla mukana tässä touhussa uusilla jutuilla
https://bikerumor.com/2021/08/20/bmc...uminum-frames/
näissä mahdollisuus myös 2 x setupiin ja uusi Gravel + geometria mitä se sitten tarkoittaakin
Suoraan sanottuna tuo tuli vähän mieleen tm:n artikkelista gravell keulasta ja sähkötolpasta, jossa vaimennin ahterille tulevia iskuja varten. Äkkiä rahat pois kun uutta rahakasta porukkaa on liikkeellä ja paljon.
Sähköpyörä on luonut myös paljon uutta asiakaskuntaa. Moni joka ei aiemmin edes ajatellut ostavansa pyörää ajelee nyt mielellään esimerkiksi orbea gainin tapaisella fillarilla. Eikä tuossa tosiaankaan ole mitään väärää.
No niin no, kyllä tääkin totta on. Mut kyse on ehkä tuurista. Sorateitä on kilometreissä enempi kuin asvalttia, joten kohtaaminen on epätodennäköistä ja ne soratielenkkeilijät käyttää kuitenkin siirtymiin niitä asvaltoituja pääväyliä.
Ja tän huomion pointti oli kai vaan omalta kohdalta vahvistaa, että ei gravel-buumi ei ole mitenkään konkretisoitunut ruuhkana Lounais-Suomen hiekkateillä.
Emmä ees muista koska ois hiekkateillä tullut vastaan joku muu kuin joku jonka tunnen.
Fillareiden ohi puhutaan, mutta en muista milloin olisin onnistunut ajamaan Knutersintien-Länsitien tai -Mosabackantien ilman ainuttakaan kohtaamista. Sama pätee Svartböle-Keinukallio -pätkään tai Lahdentien ja Keravanjoen väliseen pätkään. Eivätkä tapaamiset ole olleet harvinaisia Nikkilän takanakaan.
Mutta muutenhan kyse on varmasti siitäkin että maantiefillaristeilla on Uusi Porvoontie, Kuninkaantie, Jokivarrentie, Paippistentie ja Pornaistentie joita kaikki ajavat ja joita kaikkien on ajettava jonnekin päästäkseen. Gravelfillaristit hajaantuvat tehokkaammin eikä yhdellä hiekkatiepätkällä ajava kohtaa samaan aikaan miltei viereisellä ajavaa kanssapyöräilijää, joten käsitys siitä ettei muita voi juurikaan olla liikkeellä syntyy ymmärrettävästi helpommin.
Se lienee kyllä totta että varsin monella gravelfillarilla ajetaan voittopuolisesti asfalttilenkkejä. Eli on sekä haluttu mukavammaksi koettu (ja mukavampana markkinoitu) fillari että aina silloin tällöin toteutuva mahdollisuus ajaa hiekkateillä ja nauttia reitinvalinnan suuremmasta vapaudesta. Eikä siinä olisi mitään pahaa, vaikkei tosiasiallisesti ikinä ajettaisi kuin kelvilenkkejä ja olisi vain ostettu illuusio.
Kyllä Turun ympäristössä maantiepyöräilijöitä selvällä maantiekulkimella vastaan tulee, siis sellaisia, jotka habituksen perusteella luulee tunnistavansa. Gravelilla ajavia näkee aika usein, mutta kelveillä.
Sorateillä on hiljaista.
Joo siis maantielenkeillä nyt tulee solkenaan sakkia vastaan ja samaten muilla lenkeillä näkee assusiirtymillä.