Garminin asetuksista valittu siten että watteihin lasketaan nollat mukaan. Näillä pk- seudun kelvilenkeillä on iso ero NP:n ja avewattien välillä mut esim. mökiltä suoraan B-roadille lähtiessä ovat hyvinkin lähellä toisiaan.
Printable View
Garminin asetuksista valittu siten että watteihin lasketaan nollat mukaan. Näillä pk- seudun kelvilenkeillä on iso ero NP:n ja avewattien välillä mut esim. mökiltä suoraan B-roadille lähtiessä ovat hyvinkin lähellä toisiaan.
Samaa mieltä. Lisäksi tuntuu, että porukka tuijottaa absoluuttisesti watteja ja watteja. Yllättävän isot erot tulevat jo eri mittareista ja millä protokollalla joku FTP on määritelty. En käyttäisi aikaa kauheasti siihen, mitä watteja joku muu ajaa kun luku voi olla yllä mainituista syistä suhteellisesti joko todella korkea, todella matala tai jotain siltä väliltä.
FTP määrittelee kutakuinkin sen tason, millä ajat (Elite-Kat 2 tai Kat 3), mutta tulos tehdään usein muilla ominaisuuksilla.
Esimerkkinä Kat 2:ssa menestyminen ei välttämättä korreloi suoraan kykyyn menestyä Elitessä. Kat-2:n kisoissa nopeajalkainen voi pysyä helposti mukana ja korjata potin nopeudella. Jos aerobinen kapasiteetti ei ole riittävä, kyyti voikin Elitessä olla kylmää. Vastaavasti perusvahva kuski voi ajaa 10+ sijoja Kat-2:ssa, kun hatkoja ei meinaa syntyä ja jalka ei kirissä riitä. Sama kaveri voi ajaa samoja tai jopa parempia sijoja Eliten kisoissa.
FTP-legenda ei valttamatta pida paikkaansa. Ja jos kisaamisesta puhutaan, niin se voimien saastaminen ja nollawatin puskeminen on myos tarkea taito koska kortteja pitaa pihdata sinne ratkaisupaikoille. Seurasin viime kesana live-streamia eraan maan mestaruuskisoista, jossa pitka irtiotto meni maaliin asti. Siella oli yksi wanha kettu mukana, ja vaikken pyorailysta mitaan ymmarrakaan, niin huomasi selvasti, etta vastatuulipatkalla piti aina hakea pulloa autosta, pullo oli kovin tahmea, mutkista kiihdytti hitaasti, hyvin usein oli just syomassa tai juomassa niin etta piti jattaa vali yms. Samalla ehka vahemman kokeneet painoivat kuin varsat kevatlaitumella vain polttaakseen itsensa hatkaa ajaessan. Wanha pieru vei lopulta mestaruuden.
Pahoittelut offarista.
Mitäs olette mieltä harjoittelukausien välissä pidettävästä tauosta? Onko fysiologisia perusteita vai onko ns. sielunhoitoa?
En tiedä, kun en ole kokeillut taukoa. No nyt tuli pakkotauko kun päivitin vasemman lonkan kuluvat osat. Lueskellut muistaakseni niin, ettei sovi oikein masterikäisille kun kunto romahtaa niin nopeasti. Itse noudatan filosofiaa: tauko tarpeen ei allakan mukaan. Tässä pitää vaan olla rehellinen tuntemuksille ettei mene överiksi.
Riippuu varmaan henkilöstä. Joku voi hyötyä harjoituskausien välisistä tauoista, itse koen tarvitsevani vuosittaista taukoa. Olen tähän aikaan vuodesta yleensä niin kroonisesti hapoilla, että sitä alkaa jo odottaa niitä paskoja kelejä jotta olisi hyvä syy päästää irti sarvista muutamaksi viikoksi syystauolle. Vaikkei vuosi ole ollut treenimäärältään kuin korkeintaan kohtuullinen, alkaa kuppi kaatua tässä kohtaa vuotta kun yhtälöön lisää arki- ja työstressit.
Ihmisapina on psyko-, fyysis-, sosiaalis-, eettinen kokonaisuus. Jos yhtä osaa ei pidä terveenä, muutkin kärsivät.
Kahdessa edellisessä kiteytyi aika hyvin noi lepojutut.
Oon nyt kohta puolitoista vuotta polkenut aktiivisesti pyörällä ja muutaman vuoden hiihtänyt ja hölkkäillyt.
Lopputalvesta oli pyöräergolla testi ja maksimisykkeeksi määrittelivät 201, nyt maanantaina oli uusi testi ja sykkeet 209. Mikä on voinut aiheuttaa muutoksen ja minkä mukaan jatkan?
Taustaa senverran että olen 44v ja liikuntaa olen alkanut harrastaa vasta vanhempana. Lenkit on pk-täysiä/intervallia, kohtuu rankkoja. Olin pariviikkoa sitten flunssassa ja vähän ehkä vieläkin toipilas. Lenkillä en käynyt reiluun viikkoon, vain varovaista työmatkaa.
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Kokeneempana ja tauon jälkeen sykkeet saa usein korkeammalle, varsinkin toipilaana... (kuka menee maksimitestiin toipilaana??)
Minulla maksimi vaihtelee aika rajusti kroppaan "upotetun" väsymyksen mukaan. Eroa helposti 10 lyöntiä samanlaisella tekemisellä. Se on näitä asioita mistä joko voi välittää tai olla välittämättä jos sykkeen mukaan ajelee. Ajan kanssa oppii tuntemaan kohtuuhyvin onko syke laiskalla vai herkällä tuulella.
Aika oli lyöty lukkoon jo keväällä ja testaaja antoi luvan ajaa jos tuntuu hyvälle. Flunssa oli kuumeeton räkätauti/kurkkukipu ja pahimmasta 9-10 päivää. Lenkillä en tohtinut käydä, että toipuu testiin.
Eli ilmeisesti sykerajoja voiso nostaa vähän ylemmäs?
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
Juu maksimisykettä :-D Kynnyksien mostohan riippuu tuloksista joita tuossa ei tullut esille. Itseasiassa mitä pitemmälle etenet sitä vakaammiksi kynnykset sykkeinä asettuvat ja muuttuu lähinnä teho mitä niillä sykkeillä saa tuupattua.
Tuo ero on triviaali, täysin merkityksetön. Ei kerro mitään kahden testikerran eroista. Aika turhaa on yrittää selittää tai kuvata kunnossa tapahtuneita muutoksia sykkeiden muutoksina. Tuollaiset 5-10 lyöntiä eri kuormitusportailla tulee helposti, jos olet tässä jälkimmäisessä testissä pyöritellyt korkeammalla kadenssilla. Lisäksi siihen voi vaikuttaa kahvin juonti tai toipilasaika. 10 päivää tai enemmän ilmeisesti edellisestä lenkistä? Oliko ensimmäisessä testissä?
Kuten Markku tuossa ylempänä totesi. Mitä pitempään omaat harjoittelutaustaa, sen vakaammiksi kynnyssykkeet asettuvat. Hyvin pitkälti tämä selittyy myös sillä, että syntyy rutiinia testien tekemiseen eli valmistautuminen on kutakuinkin sama ja kadenssikin vakiintunut siihen itselleen sopivalle tasolle. Muutos näkyy sitten tehoissa.
Noin 12 päivää oli edellisestä. Testiin asti vain työmatkaa kevyesti 10-6km päivä ja tytön kouluun saattelua.
Edellisen testin alla oli työmatkaa raskaammissa olosuhteissa (sohjoa, nastat), mutta ei juurikaan pidempiä lenkkejä koko talvena.
Kadenssi ollut kokoajan nousujohteinen. Viimekesänä monesti garminissa oli 78 ja nykyään päälle 90, ainakin nopeammilla lenkeillä. Testissäkin varmasti vähän ylempänä nyt. Tulos näytti kunnon parantuneen, mutta se mietityttää että katonko sykemittaria vai mennäänkö tunteella?
Lähetetty minun D6603 laitteesta Tapatalkilla
https://soundcloud.com/user-56249768...he-big-picture
Mielipiteitä?
Mielenkiintoinen pätkä onealfoineen ja kalsium-polkuineen. Uutta mulle.
Iso (joskin jokaiselle maisterille tuttu) opetus: lue tutkimuksesta muutakin kuin otsikko ja äläkä lue vaan yhtä. Samoin se että börnäri uhkaa jo muutamalla intensiviisellä harjoituksella viikossa, pari riittää sitä lajia.
kuuntelin aamuksi ja ihan hyvä juttu. käsittääkseni tuo ylikuntojuttu on lisääntynyt myös Suomessa tuon tehoihannoinnin seurauksena.
Joo hyvä pätkähän tuo on. Luin joskus kesällä sen Seilerin ja kumppaneiden jutun 64 pyöräilijän kokeesta näillä eri malleilla. Ja kuten nähdään eri koulukuntia on edelleen. Perinteinen malli ihan ymmärrettävää jos ajaa esim +70 UCI kalenterikisaa. Siinä ei merkkaa enää välttämättä se ensi kuussa päättyvän kisakauden ja helmikuun alussa alkavan uuden väli jos takana esim 10 vuotta tyyliin vuotuiset kisakilsat 8-10.000 km 1.1 tai kovempia kisoja. Mutta mikäli viimeiset kisat oli 2 viikkoa sitten ja seuraavat 7 kk päässä..
Tämä on se tutkimus
https://www.researchgate.net/profile...6f86da9101.pdf
Ylikuntoon on hankkiuduttu, polvia rikottu ja urheilijoita poltettu loppuun ihan jokaisella harjoitusrituaalilla jo vuosikymmenia.
Tuo Bempsterin linkkaama juttu oli kyllä hyvä. Tykkäsin! Myöskin Markku Silveniuksen linkkaama tutkimus on huikean mielenkiintoinen. Jos nyt ymmärsin lopputuloksen pdf-version lopusta, niin tutkijat eivät suosittele tiukkaa periodisaatiota.
Jos oikein heitän vettä myllyyn, niin olisiko periodisaatio tullut tiensä päähän? Mitkä ovat todisteet puolesta ja vastaan? Viittaan nyt siis malliin jossa koko vuosi jaetaan ensin matalamman intensiteetin kausiin ja kasvatetaan intensiteettiä kisapäivän lähestyessä (näin kärjistetysti). Jotenkin se on omaan korvaan kuulostanut hassulta, mutta ehkä olenkin väärässä. Eniten koko periodisaation ajatuksessa minua ihmetyttää se, että koko homma keksittiin alun perin neuvostoliittolaisessa painonnostossa, mutta tänä päivänä se tuntuu olevan vähemmän tärkeää painonnostossa ja kovimmassa huudossa pyöräilyssä. Miksi? Ovatko painonnostajat siirtyneet jo eteenpäin?
Periodisoinnin oravanpyörässä luodaan ratkaisu peridisoinnilla luotuihin ongelmiin. Matalamman intensiteetin jaksojen jälkeen paukutellaan enempi tehoja kuin kroppa oikeasti kestää, sitten on polttettu kannu loppuun, tarvitaan pitkä offseason, tarvitaan matalanintensiteetin pohjia... En usko voimakkaaseen jaksotteluun, paitsi omallakaan kohdalla näin wannabee-osastolla, mutta noin ideanakin.
https://w.soundcloud.com/player/?url..._reposts=false
Tämä on kanssa hyvä, että muistaa mistä tässä hommassa on loppujen lopuksi kyse.. :)
http://www.velominati.com/musings-fr...imbing-monkey/
Kisaa ajavana periodisointi tulee vähän kuin itsestään: kevät ja kesä on aika paljon kisaa ja kovaa ajoa, ei ehdi ajamaan pitkää lenkkiä kun viikonloput on kisaa.. Syksyllä ja talvella voi ajaa 10 - 20 tuntia per viikko ja ihan vaan nauttia ajamisesta.
Tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa ajaa mitään jatkuvaa täystehoa. Kunhan ei kuntoa päästä putoamaan niin on hyvä. Ehtii sitä maukkaa ja kiriä ajaa vielä jonkun treenin tässä 7 kuukauden aikana ennen seuraavaa kisaa...
Se on kai vähän mistä tykkää, ite fiilistelen nyt 'off-seasonia' 2h/vko n.yläkynnyksellä tai yli -juosten.
Ja tosiaan, silloinhan jaksottelu ei ole voimakasta jos kunto pidetään off-seasonilla yllä. Pysyy kai vähimmillä tunneilla jollain 30/30s paukutuksella.
Yksi juttu tuli tossa mieleen, josta ei tietääkseni(?) ole hirveästi puhuttu on se viikottaisen (ja kuukautisen) harjoittelun suunnittelu. Tää mul tuli mieleen, kun tutkin tuota polarisoitua treenimallia, jossa esim ajetaan 2 kovaa treeniä ja 3-4 kevyttä PK-treeniä. Niin miten nää kannattaisi viikottain tehdä? Kova treenit pitää tehdä palautuneena, niin toteuttaako joku tämmösen mallin ajamalla ekana päivänä kovaa ja sitten 1 tai 2 päivää PK:ta perään ja sitten lepo? Minulla ei siis ole mitään hajua tämmösistä, kunhan mielenkiinnosta kysyn. Ja muutenkin olisi mukava keskustella tästä harjoittelun suunnittelusta, jos varsinkin halutaan kehittää jotain tiettyä ominaisuutta. Tietenkin kaikki ohjelmat ovat henkilökohtaisia riippuen harjoittelijan kunnosta. Toisille kovan treenin jälkeisenä päivänä on pakko vain palautella eikä ajaa pitkää PK:ta.
Valmentajan joka ei tiedä kuinka suunnitella valmennettavalle treeniohjelmaa kannattaa miettiä muutaman vuoden lisätutustumista aiheeseen, ennenkuin alkaa muita valmentamaan. Liian monta valmennettavaa vastaavat ovat jo "pilanneet".
Karkeasti treenivuosi kuitenkin jaetaan kausiin jolloin keskitytään kehittämään urheilijan eri ominaisuuksia. Tavanomaisesti edellisen kilpailukauden päätyttyä pidetystä lepojaksosta siirrytään urheilijan perusominaisuuksien painottamisen kautta kohti kilpailunomaisempiin ominaisuuksiin mentäessä uutta kilpailukautta kohti. Painotusjaksot ovat yleensä pituudeltaan 6-10 viikon mittaisia.
En ole valmentaja enkä urheilija. Kunhan mielenkiinnosta kysyin harjoittelun suunnittelusta.
En näin olettanutkaan. Kerroin kun kysyit.
Kovia treenejä voi ajaa myös blokkeina eli peräkkäisinä päivinä esim. 3 kovaa treeniä peräkkäisinä päivinä. Suorituskyky alipalautumisen vuoksi yleensä peräkkäisissä, kovissa treeneissä laskee mitä enemmän kehoon kertyy kuormitusta, mutta tarkoituksena on juuri hakea isompaa harjoitusärsykettä. Tavoitteena on, että sitten kevyen, palauttavan jakson jälkeen suorituskyky ois entistä parempi.
Vaikka juuri noin, tehotreenit levänneenä ja niiden jälkeen kevyt tai palauttava treeni. Yleinen malli lienee on, että tehot ja/tai määrät kasvaa viikon loppua kohden. Kuukausitasolla sitten 2-4 viikkoa myöskin nousujohteisesti ja sitten palauttava viikko. Vuositasolla sitten voi jaksotta erilaisten ominaisuuksien kehittämisen mukaan, jolloin panostetaan jonkun tietyn osa-alueen kehittämiseen ja muita ylläpidetään. Hommaa voi sitten hinosäättää syklien pituudella (esim. viikon sijaan 10 päivää), painottamalla voimaa ja nopeutta samaan aikaan jne. Riippuu tosiaan paljon tavoitteista, heikkouksista ja vahvuuksista yms.
Vuositasolla on monia erilaisia tapoja ohjelmoida treenit. Mulle erityisen tärkeää on pitää pyöräharrastus mukavana. Se on pitkän päälle tehokkain tapa. Noin muuten harjoittelun ohjelmointi on se juttu, enkä usko, että kukaan valmentaja oikein paljastaa somessa niksejään.
No kun se keskeinen tekijä on 'minusta'. Nykyaikainen harjoittelun ohjelmointi on yksilökeskeistä ts. ohjelmaa ei suunnitella koko Suomen väestölle noin keskimäärin, vaan minulle, sinulle tai hänelle. Ts. katsotaan mitä yksilönä olet fyysisesti, henkisesti ja elämäntilanteeltasi + kysytään mihin haluat päästä seuraavan vuoden tai muutaman sisällä ja sitten rakennetaan ohjelma näille lähtökohdille.
Eikä unohdeta sitä valmentajan oikeaa työtä: seurata valmennettavan tekemisiä, kykyjä ja palautetta. Siitähän se oikea valmennus vasta alkaa, eli reagoidaan oikealla tavalla siihen mitä ollaan tehty ja miten se on mennyt.
Ei ohjelman tekeminen ole rakettitiedettä jos tuntee kykynsä ja rajansa. Se miten reagoida ohjelman edetessä ja muuttujien muuttuessa, se voi olla hyvinkin vaikeaa.
Itse en ottaisi kenenkään muun tekemään ohjelmaa, ellei taustatyö olisi sillä tasolla että varmuudella voin luottaa valmentajaan. Mulla tosin on keskimääräistä enemmän rajoitteita, mutta en varmaan ilman niitäkään ryhtyisi siihen.
https://www.facebook.com/Hevoskuuri....13021578755642
Roposen jutustelua Ritun ja Matin treeneistä. Mun mielestä puhuu ihan höpöjä? Aerobinen kynnys 165 wtf? Muutenkin aika ihme juttua.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Ei kai 165 bpm aerobinen kynnys ole sen ihmeempi asia kuin 200 bpm++ maksimitkaan?