Laitappa faktoja esille, niin nahdään mitä ne suuret määrät on tähän verrattuna:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap
https://betoni.com/tietoa-betonista/...neiden-kaytto/
Printable View
Laitappa faktoja esille, niin nahdään mitä ne suuret määrät on tähän verrattuna:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap
https://betoni.com/tietoa-betonista/...neiden-kaytto/
https://yle.fi/uutiset/3-10536903
Lainaus:
Miten tässä näin kävi? Vihatun hiilen kysyntä ja hinta nousevat, vaikka sitä vastustavat "kaikki" – Myös Suomen sähkön hinta on sidottu hiileen
Olisiko Scrap viitannut tähän ilmiöön: https://kivifaktaa.fi/faktapankki/ki...tu-hiilinielu/Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Miten ne paalut siellä suossa sitä hiiltä sitoo? Kai ilman pitäisi päästä betonirakenteen ympärille että karbonisoituminen alkaisi. Ja nykyäänhän betonirakenteet pyritään suojaamaan karbonisoitumiselta että niille saataisiin lisää kestoikää.
Missaat pointin, ei betonin tarvitse olla kestävää vaan ilmastoystävällistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti PK1
Saatta olla, mutta tuo ilmiö taphtuu pääasiassa vasta sen jälkeen, kun se betonirakennelma on murskattu ja murske levitety johonkin missä se on ilman kanssa kosketuksissa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63
Lisäksi muutama seikka:
a) tuolla kuvattu ilmiö ei tapahdu betonin kovettuessa
b) mitä kosteampaa betoni on sitä vähemmän tuota tapahtuu
c) on aika vaikeaa kuvitella, että miten se hiilidioksidi tungetaan sinne märkään maahan
d) jos paalujen teräkset ruostutetaan neutraloimalla betoni, niin voi mennä aika jännäksi asuminen
e) edes purkuvaiheessa niitä paaluja ei kiskota sieltä ylös
f) edes teoriassa betoni ei sido puoliakaan siitä mitä mitä sen rakennuspaikkaan saaminen on vaatinut
Sinänäsä on fiksua käyttää murskatut vanhat betonirakenteet esim. kulkuväylien pintakerroksissa sitomassa hiilidioksidia, mutta paalujen tapauksessa on aika kaukainen ajatus repiä niitä ylös kerrostalojen alta...
Joten joku muu teoria tarvittaisiin...
Voitte (taas) unohtaa henkilökohtaiset ilmastotalkoonne.
HS: Intialaisten ilmastointi*laitteiden määrän ennakoidaan kasvavan räjähdysmäisesti jopa miljardiin laitteeseen – ja tekevän maailmasta entistä kuumemman
^Ei kannata äyskäröidä vettä uppoavasta veneestä kun Intian kohdalta vene vuotaa niin paljon? Ollaan kuitenkin samassa veneessä ...
Tää olis sopinu Trumppiketjuunkin .. onneksi ei varmaan Trump ole enää vallassa siinä vaiheessa kun tuon pitäisi tulla voimaan
Trumpin hallinto aikoo lopettaa kaiken tuen uusiutuvalle energialle ja sähköautoille
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005920341.html
Metalliliitto voisi järjestää pitkän lakon, jonka seurauksena Raahen terästehdas suljetaan. Siinä olisi hoidettu päästövähennystavoitteet melkein kokonaisuudessaan.
Tässä oli munusta paljon asiaa:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/1...-olla-suurempi
Moni voisi tehdä paljonkin ilman, että elämänlaatu kärsii. Itseasiassa se voisi parantua hyvinkin monella samalla, kun ympäristö kiittäisi.Lainaus:
Yritykset ovat kuulolla, koska haluavat rahasi ja poliitikot, koska haluavat äänesi.
Suurin ongelma tuolla Intiassa on, että miten viilennys tehdään ja mitä viilennetään, ei se että viilennetään. Asuntojen lämpöeristys on mitä sattuu ja sitä kautta villennyksen energiankulutus iso.
Niimutku... kyllähän minä äyskäröin voitavani, en minä rasita ilmastoa. Mutta tälläiselle kyyniselle paskiaiselle tulee turhautunut fiilis kun intialaiset ja kiinalaiset eivät pelkästään jätä venettä paikkaamatta vaan äyskäröivät vettä veneeseen :eek:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Pitää investoida tutkimukseen ja kehittää pilssipumppu jolla vene tyhjneeLainaus:
Alkujaan tämän lähetti JackOja
Varmuuden vuoksi mainittakoon, että linkitin tuon betoni-hiilensidontajutun lähinnä selventämään oletustani minimerkin Scrap kommentin pointista.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Itse olen hyvinkin marmarin kanssa samoilla linjoilla, sekä betonin käytön että Malmin rakentamisen suhteen. Ensin mainittu suotavaa noin yleisesti pyrkiä minimoimaan, jälkimmäinen täysin järjetöntä.
Tuon jäähdytyksen osalta se on jo hyvin pitkälle keksitty. Mutta saada se myytyä ja implementoitua Intialaiseen infraan, kun mielessä pyörii vaan seuraavan päivän ruoka-annos onkin sitten haasteellisempi juttu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Kauppamiehille olisi töitä.
Mun ilmastopahuudet on juusto, jugurtti ja keinokuituvaatteet. Villa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kutisee aika pahasti, joten fleece ja muut tekniset urheilukuidut on minulla kovassa käytössä. Ja Gore-takki tosi useasti, kuten tänäänkin vesi-räntäsateessa. :(
"Suosittelen myös omaa elämänlaatua suoraan parantavia tekoja. Esimerkiksi huonolaatuisten keinokuituvaatteiden vaihtaminen laadukkaisiin luonnonmateriaaleihin tuo ahaa-elämyksen. Tämän vuoksi isovanhempamme pärjäsivät vain parilla vaatekerralla! Ei nyppyjä, ryppyjä, pinttynyttä hienhajua ja jatkuvaa pesua. Pintamuodin seuraamisen sijasta voi kartuttaa hitaasti omannäköistä, kestävää vaatekaappia."
Juuripa tuo. Määrällisesti pienistäkin puroista saadaan iso joki. Sitäpaitsi isojen kerrostalojen, joissa on pienet huoneistot, lämmitys on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin saman asumisyksikkömäärän lämmittäminen pienkerrostaloina, rivareina tai omakotitaloina.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti taski63
Lisäksi kerrostaloasumisen välilliset ympäristöhaitat ovat pienempiä. Esim julkisen liikenteen järjestäminen, jätehuolto, kunnallistekniikka jne.
Perus pointtina kuitenkin se, että hiilidioksidin hävitystä EI osata oikeasti laskea kokonaisvaltaisesti. Eikä sitä tuottoakaan. Oikeampi termi varmaan hiilenkiertokulku.
Yksi mitä ei myöskään noissa laskelmissa taida olla mukana on kasvillisuuden tuottama hiilidioksidi.
Valossa kasvit yhteyttävät. (vesi + hiilidioksidi => sokeri + happi) Pimeässä polttavat sokeria. (sokeri + happi => vesi ja hiilidioksidi)
Ei ne puut ja kukat yöksi kuole.
Siinä tapauksessa betonin ehkä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa sitoma hiili on siellä maan sisässä voidaan unohtaa kokonaan tässä tapauksessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap
Mutta miksi ne talot pitää rakentaa sinne, missä maaperä on hankalaa ja rakentaminen kallista ja paljon päästöjä aiheuttavaa?
Kertokaapa, minne ne talot sitten rakennetaan?
Jos ei Malmin kentälle niin sitten Keskuspuistoon? Vai minne? Jos on kovin kaukana Tsadista, lisää liikennettä (ja päästöjä). Eipä noita rakentamattomia alueita ole kovin paljon. Metron varteen tehdään nyt Espooseen taloja, mutta määrät ovat pieniä ja se varanto on kohta lopussa. Ja maksoi muuten miljardin. Huolena on myös, ettei sieltä millään julkisilla (tai pyörällä) liikuta.
Niissä paaluissako siellä asutaan?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Eiköhän siellä paalujen päälle rakenneta ihan taloja. Se onko se järkevin paikka rakentaa on vähän niin ja näin.
Järkevin paikka olisi keskusta. Pitäisi jyrätä toi nykynen ja rakentaa kunnolla korkeita taloja. Ihmiset yhdessä läjässä pienellä alalla, jolloin palveluiden tarjonta on helppoa ja ilmastoystävällistä. Ekana voisi jyrätä ne missä suunnittelijana on joku Aalto. Kulttuuriperintö, mai ääs. Nyt on kyseessä lajin säilyminen.
Ihmiset keskitettävä kaupunkeihin mahdollisimman pienelle alalle ja muu alue viljelykäyttöön ja metsäksi.
Mitä hyötyä siitä olisi? Miten se viljelykäyttö hoidettaisiin, jos alueella ei ole ihmisiä?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap
Siinä vaiheessa voidaan tästä asiasta keskustella, kun pääkaupunkiseutu osaa tuottaa energiansa ja ruokansa itse. Sekin on täysin mahdollista, jos vaan viitsii nähdä vaivaa :rolleyes:
Niin kauan kun Helsinki tekee energiaa hiilivoimalla on ihan turha puhua mistään ekologisesta tavasta asua.
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Scrap
Teoriassa varmaan kerrostaloasuminen on ympäristöystävällisempää kuin ok-asuminen.
Käytännössä sitten kuitenkaan ei.
Lämmitettävää ja valaistavaa yhteistä käytävä-ym-tilaa on paljon.
Kukaan ei oikein yleensä vastaa mistään paitsi paperilla.
Ok-talossa energiaratkaisuihin on helpompi vaikuttaa.
Helenin alueella esimerkiksi kaukolämpöasiakkaiden osalta uusimpien ok-talojen ominaiskulutukset ovat merkittävästi pienempiä kuin samanikäisten kerrostalojen.
Tässähän on sellainen oletus että valtaosa ihmisistä jotenkin tarvitsee tuota Helsingin keskustaa elämiseensä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Veivaaja
Uudet työpaikat kuitenkin syntyvät muualle.
Muistaakseni on olemassa joku Sipoo jonne piti tulla vaikka mitä pöhinää...ai niin mutta kun metro sitten tyrittiin.
Ydinvoimala keskelle tsadia. Lauhdevedellä kaukolämpö.
Ei siellä pelloilla ihmisiä tartte. Valvontakeskuksiin muutama ja automatisoidut koneet. Traktorithan on nykyään erittäin pitkälle itsenäiseen työskentelyyn kykeneväisiä. GPS pohjaisia niiden järjestelmät on ollut jo pitkään ainakin myrkytyksen suhteen. Eipä ole kummoinen teknologia-loikka hoitaa kaikki ajo automatisoiduksi. Lajikkeet tietenkin geneettisesti jalostettu tuottamaan mahdollisen suuri sato mahdollisimman pienellä ympäristökuormituksella.
Koko Suomen nykyinen väestö mahtuisi aivan hyvin Kehä kolmosen sisäpuolelle. Varmaan jopa ykkösen sisäpuolelle. Samaan tilaan pitäisi tunkea myös tarvittavat tuotantolaitokset arkitarpeiden täyttämiseksi. Ja paino sanalla tarve. Ei mitään ylimääräistä höpöhöpöä. Tuotteiden valmistuksessa käytetään vain 100% kierrätettävää materiaalia. Lemmikit ovat julmettu saastuttaja, joten ne pitäisi kieltää. Samoin kaikki harrastukset. Urheilua voi harrastaa kotonaan vaikka kuntopyörällä, jolla poljetaan sähköä yhteiseen verkkoon. Mitään tapahtumia, mihin pitää siirtyä toiseen kaupunkiin ei järjestetä. Kaikki ihmisten tarpeeton liikkuminen koneellisesti kielletään.
Tämä olisi keino pelastaa maailma, muttei se käy viherpiipertäjille, jotka höpisevät luontoon paluusta sun muusta kestämättömästä ja paljon saastuttavasta elämästä. Tietty jos reilu puolet kaikista ihmisistä hävitettäisiin, niin saattaisi jopa toimia.
Ihan perseestähän moinen elämä olisi, mutta päästöt ainakin saataisiin kuriin. Ja jos koko maailman kattava kaupungistaulkonaliikkumiskielto pitäisi ei olisi oikein sotiakaan. Moisella koppiasumisella itsemurhatilastot varmaan olisivat hyvää luettavaa, luonnon kannalta ajatellen.
Mut hei, ei me maapalloa saada tuhottua vaikka kuinka yritettäisiin. Joten ihan vaan rennon letkeesti pistetään menemään kuin ennenkin.
Tarviiko sitä aina jotain siirtolapuutarhamökkejä rakentaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Veivaaja
25 000 asukasta tuonne on kaavailtu. Jos jokaiselle tarjoaa hulppeat 40 neliötä, niin tarve on miljoonalle kerrosneliömetrille. Eli yhdelle 1 km x 1 km ruudulle yhdessä tasossa. Jos tasoja on 50, niin tarvitaan maata enää 100mx200m. Useampi tuollainen läntti löytyy vaikka kävelymatkan päästä pasilan asemalta.
No niin. Hallituksen tilaustutkimus ..
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005926268.html
”Otimme excel-taulukosta väärän rivin” – Luonnonvarakeskus korjaa arviotaan metsien hiilinielun kasvuvauhdista tulevina vuosina
Luke myönsi virheen vasta sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliitto alkoi epäillä lukuja. Luken tutkijaprofessori ei pidä virhettä kuitenkaan olennaisena.
Puhutaan kaksinkertaistumisesta, mutta onkin vaan 1,96 kertainen. Olennaista vai ei?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Median uutisoinnissa onkin sitten isompi heitto.
Jatketaan hiukan lainausta tuosta hesarin uutisesta.
Koko pariisin sopimus on niin sairas luonteeltaan, että on järjetöntä hyväksyä eu:n haluama tulkinta siitä että metsien hoito ei vaikuta kasvuun, kun se vaikuttaa kuitenkin merkittävästi.Lainaus:
Professori Antti Asikaisen mukaan virhe on tehty, mutta se ei ole oleellinen.
”Meillä oli se viesti, että arviot hiilinielun suuruudesta ovat kaksinkertaistuneet, media puhui kolminkertaistumisestakin. Kun otetaan siihen viisi miljoonaa tonnia lisäksi, niin keskiarvo on se, että tulevina vuosina hiilinielu on 1,96-kertainen”, Asikainen sanoo.
Jos niitä päästöjä haluaa aidosti rajoittaa, niin ainoa kestävä tapa on leikata kulutusta.
Niin olis hauska saada joku riippumaton asiantuntijalaskelma. Tämä ei ilmeisesti sitten enää päde?
https://yle.fi/uutiset/3-9628582
Tutkijat: Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua vuosikymmeniksi
Seitsemän väittämän arviointiin ja työstämiseen osallistui 28 tutkijaa Helsingin yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskuksesta VTT:ltä.
--
Malmille tollasia aurinkolämpökeräyspaaluja? Näemmä vanha uutinen, mitäköhän tuolle kuuluu
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005187648.html
Kaarinalaisen Samin hurja hanke: talo joka lämpiää täysin auringolla!
Puun määrä kasvaa. Puuta hakataan enemmän. Puun määrä kasvaa vähemmän. Tuon sanomiseen ei tutkijaa tarvita.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Minulla on puolisen vuotta ollut seinällä neljä panelia tyhjiöputkia, joten kokovuotista kokemusta ei vielä ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Ensiksikin pitää olla tarkkana näistä "aurinkoenergia"järjestelmistä. Ensin erotetaan sähkön tuotanto pelkän lämmön tuotannosta.
Sitten lämmöntuotto jaetaan taso- ja tyhjiöputkikeräimiin.
Siis minulla on se tehokkaampi tapa repiä taivaalta lämpöä - tyhjiöputket.
Saksalaispanelit ovat kaksi- kolme kertaa kalliimpia kuin kinuskit. Saksalaiset väittävät omia putkiaan kaksi kertaa tehokkaammiksi. Totuutta en tiedä.
https://www.biottori.fi/tuote/tyhjioputkikerain-nn10
https://www.karkkainen.com/verkkokau...aurinkopaneeli
Talon lämmitys tuolla systeemillä loppui syyskuun lopussa (Ivalossa), ja silloinkin piti olla pilvetön päivä. Oletan, että huhtikuulla teho alkaa taas riittämään.
Veikkaisin, että lämmityskausi etelä-Suomessa olisi parisen kuukautta pidempi.
Pienen omakotitalon tyhjiöputkijärjestelmä (panelit, putket, varaaja, elektroniikka, ..) taitaa maksaa asennettuna viidestä tonnista ylöspäin.
Siitä voi sitten itse kukin laskeskella, kauanko järjestelmän sijoituksen kuoletus kestää, ennenkuin se alkaa tuottaa "ilmaista" lämpöä.
Jos haluaisi maksimoida metsien hiilen talteenoton, niin puita hakattaisiin vanhemmasta päästä ja pantaisiin kaikki puu talteen/käyttöön johonkin, jossa se ei pääse lahoamaan/palamaan/kiertoon. Näin kaikki puihin sitoutunut hiili poistuisi kierrosta. Tietenkin Suomen sellu- ja paperiteollisuus tuhoutuisi samalla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Jokainen voi tehdä tämän heti omilla metsillään, jos asia kiinnostaa.
Nykyinen meno (ja metsätalous menossa mukana) tuhoaa luonnon monimuotoisuuden, mikä on vähintään yhtä vakava asia kuin ilmastonmuutos, ellei vakavampikin.
Tuota monimuotoisutta vaalitaan jo yli 35 000 000 000 m2 alueella Suomessa joten kyllä sitä lääniä riittää taloudelliseen hyödyntämiseenkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti m-52
Ei muuta kuin metsää ostamaan ja suojelemaan, jos on sitä mieltä, että tuo ei riitä.
Ei ole kahta kuukautta pidempi. Nyt ollut katolla kohta 10 vuotta taustapeilillä varustetut korkean hyötysuhteen tyhjiöputkikeräimet. Vuodet ei ole veljiään keskenään, mutta suunnillen tuon ajan niistä saa kohtuu hyvin lämpöä. Itse asentaen hinnaksi tuli tuolloin n. 2000€. Paneelit tuli poikkeavaa reittiä, samoin säädin ja varaaja oli omasta takaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Jouko_T
Tuolta voi ihmetellä energiamääriä:
https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusi...maara_suomessa
Juuri näin. Jos on aidosti huolissaan tästä asiasta, niin näin toimimalla voi itse vaikuttaa suoraan. Tällöin myös osoittaisi esimerkillä muille, että asia on tärkeä. Maailman pelastaminen muiden kustannuksella ei vakuuta yhtä hyvin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Ei kai kukaan ole väittänyt, ettei se lyhytaikaisesti ja paikallisesti pienennä. :seko:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Smo
Kyse on siitä, että kun metsätaloudessa puut kasvavat nopeammin, ne sitovat enemmän hiiltä, kuin umpeenkasvanut ylitiheä metsikkö, jossa.puut mädännytetään. Tämä puiden kasvunopeuden vaikutus on aliarvioitu.
Yleensä kun on hirveä kiire jonkun kanssa, niin kyse on huijauksesta.
Jos sykli on vuosikymmeniä, ei vuosituhansia, niinkuin kivihiilellä niin voidaan hyvin puhua uusiutivasta ja kääntää katseet sinne kivihiileen ja sen käytön vähentämiseen.
En tiedä, mistä tuon luvun olet ottanut, mutta epäilen, että tuossa on muutakin mukana kuin metsää. Lapissahan tilanne suojelun kannalta on aika hyvä, mutta Etelä-Suomessa kurja. Pohjoisen Suomen suojelualueet eivät pelasta Etelä-Suomen lajiston säilymistä. https://areena.yle.fi/1-4551372. Metsää ostaisin, jos olisi varoja. Toistaiseksi riittää osaksi omistamani metsäyhtymän metsät, joihin tehometsätaloudella ei ole asiaa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
Maailman metsät kartalla.
https://www.reddit.com/r/MapPorn/com...ampaign=buffer
https://i.redd.it/mbailqs8e2wy.png
Juuri näin! Se miten se metsätalous hoidetaan vaikuttaa aika paljon hiilitaseeseen. Nykytapa ei vaikuta olevan kovin hyvä tässä suhteessa.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti marmar
http://www.uef.fi/documents/287336/9...6-2919ef1bc49c
Ilmastouskonto ja Euroopan itsemurha.
O tempora, o mores!
En ihan ymmärrä muutamaa asiaa. Ensinnäkin, puusta ei muka saa/kannata tehdä esim. paperia, vaikka se sitten lopulta kierrätettäisiin polttamalla, koska sen tekeminen kuluttaa energiaa enemmän energiaa kuin suoraan polttaminen. Joo, ihan hyvä idea. Se vaan, että jos paperi on tarpeellista, niin sitä on pakko tehdä. Toisaalta taas, jos se on tarpeetonta, niin luultavasti moni muukin asia on, ja kaiken tällaisen käytön lopettaminen poistaisi hiilidioksidipäästöongelman suurimmalta osin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Hapa
Toinen asia, jota en ymmärrä, on lyhytnäköisyys. Esim. fossiilisten korvaaminen kantoja polttamalla ei hyödytä mitään, koska jos kannot jätetään metsään, ne pitävät hiilidioksidin sisällään ja päästävät sen vasta sadan vuoden kuluttua lahotessaan. Kiva niille sadan vuoden päästä eläville.
On totta, että voidaan kiistellä, miten metsiä pitäisi hoitaa, jotta ne niiden vuosittainen kasvu (ennen hakkuita) olisi mahdollisimman suuri, jotta niistä saataisiin suurin mahdollinen hyöty nyt ja tulevaisuudessa. Tuossa ei kuitenkaan oteta siihen mitään kantaa, ainoastaan hiilitaseeseen muutaman vuosikymmenen tähtäimellä. Hiilitaseella on tietysti merkitystä kansainvälisissä neuvotteluissa ja jos joskus päästään tilanteeseen, jossa hiiltä sitoutuu enemmän kuin tuotetaan, voi olla pientä merkitystä, mikä oli maksimiarvo, mutta muuten ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kannattaisi ajatella pidemmälle.