Alkujaan tämän lähetti
skela
Tänään ajoin Korsosta Tuusulantien, Rantakujan ja kuntarajan kautta Oulunkylään. Vantaalla homma toimi erittäin hyvin, jopa tuon yläkuvan näköistä väylää, mutta kuntarajan todella huomasi, sillä Tuusulantien pyörätietä ei ollut aurattu lainkaan. Ensin ajattelin, että vain Vantaanjoen ylittävä silta olisi ajokelvoton, mutta samanlaisena se jatkui, arviolta toistakymmentä senttimetriä lunta. Päädyin ajamaan sen pätkän ajoradalla; onneksi autoja oli melko vähän, ja pysähdyin muutaman kerran päästämään letkan ohi.
Palasin radan itäpuolta, mitä nyt lyhyt länsipuolen pätkä Hiekkaharjun kohdalla. Oulunkylästä Vantaanjoelle pyörätie oli aurattu erinomaisesti. Vantaanjoen ylityksen jälkeen päätin mennä Ollinkujan kautta eli seurata rautatietä näköetäisyydeltä. Yleensä olen kiertänyt kauempaa itäpuolelta (Longinojan vartta Tapanilaan), sillä Malminkaarella saa aina varoa eteen tai kylkeen tulevia autoja, niin tälläkin kertaa.
Koko 40 kilometrin matkalla ei ollut muuta ongelmaa kuin se Tuusulantien pätkä Helsingin puolella. Eilen meidän lähikulmilla näin sellaisen ihmeen, että pyörätiet oli aurattu kauan ennen ajoratoja. Joskus illalla aura heitti jääkokkareita puhtaalle pyörätielle. Tänään aamupäivällä nekin oli jo siivottu. Minusta tuntuu, että Vantaan kunnossapitoa on todella parannettu viime vuodesta. Toki sääolotkin ovat helpomat, koska suojasäitä on ollut vain pari päivää koko talvena.