Mää sulle harri sanoin ku sä oisit ostanu ne neljänsadan kengät, harri, ni sulla ei ois tätä ongelmaa (Ruonansuun Automyyjä -sketsistä)
Printable View
Mää sulle harri sanoin ku sä oisit ostanu ne neljänsadan kengät, harri, ni sulla ei ois tätä ongelmaa (Ruonansuun Automyyjä -sketsistä)
Ei oikein purrut Marathon plussat (35-406 ja 42-559) ton lumipöperön läpi. Hullu kun edes lähdin, mutta halusin kokeilla voiko noilla ajaa nojakilla näissä olosuhteissa. Selvisi sitten se raja missä voi ajaa ja missä ei. Kerran meinasi lähteä perä alta ja kerran keula, mutta kertaakaan en nurin mennyt. Ei se kuitenkaan mitään varsinaista ajonautintoa ollut, kerroksittainen pöperö aina välillä murtui renkaan alta ja teki ohjauksesta hankalaa. Illalla ajoin kolmipyörällä tuolla pöperössä ja siinä ei taas kaatuminen ollut riskinä vaan kiinni juuttuminen, huoh. Oli pakko mennä ajoradalle. Toivottavasti edes huomiseen mennessä ovat auranneet kun ei kauheasti huvittaisi mennä 110-tielle ajelemaan.
Itä-Helsingissä oli kaksysillä ja ISP:llä varsin haastavaa. Aamulla mentiin jalat hapoilla koskemattomassa hangessa. Iltasella kelvitkin olivat jokseenkin aurattuja, mutta välillä vastaan tuli autonrenkaiden sekoittamaa puolitiivistä lumimössöä. Renkaanjälkien suuntaisesti ei ollut mitään toivoa edetä kun eturengas muljahteli joka suuntaan yhtä aikaa. Poikittaisista pääsi läpi kun otti vauhtia ja siirsi berberin satulan taakse.
Täällä lunta ei tullut kuin 10 cm eli varmaan vähemmän kuin siellä mutta läskinojakki kulki kuin unelma ja sähköavut piti huolen, että maisema vaihtui riittävällä nopeudella auraamattomilla pätkilläkin :)
Päivän saldo 59 km, vikat kilometrit tosin akkua säästellen.
No en nyt sanoisi hikoiluksi, mutta kun otin ensin kengät, Elite Amfibit, merinotykit ja paksut, puoliksi merinoa olevat sukat veke niin huomasi jalkapöydästä ylöspäin jalan olevan snadisti hiessä. Eivät todellakaan kiehu siis. Mutta isovarpaat, aivan umpijäässä ja muu jalka täysin ok. En vaan voi ymmärtää.
Ei ole eikä taida mahtua edes. Pitää varmaan testata, mikä on helvetin masentavaa, koska luulin pääseväni kaikista vippaskonsteista ja monikäyttöisyydestä eroon ostamalla kunnolliset talvikengät. Em. ovat siis muun muassa kengänsuojat sekä sähkökäyttöiset pohjalliset.
Älä ainakaan mitään muovipusseja jalkoihin laita jos ne hikoaa jo. Muovi estää hikeä poistumasta iholta ja luonnollisesti se jää silloin iholle lillumaan. Pahimmassa tapauksessa saat jonkun sieni-infektion. Silkkisukat sun muut on ihan jees.
Minusta kengänsuojat ovat juurikin parhautta. Ei tarvitse hikoiluttaa varpaita maastossa, vaan nakkaa nuo päälle kun paleltaa. Kenkien pitää olla tolkuttomasti lämpimämmät, mitä edelliset, jos olet aiemmin tarvinnut suojia ja ajattelit uusilla pärjätä ilman. Viimahan se taitaa tuon kärjen viilentää. Kokeile ensin ihan kevyttä tuulenpitävää suojaa.
Jos lämpö karkaa vain varpaista, toimisko varvassuojat kengän päälle? Ainakaan ei maksa paljoa jos ei mitään auta.
Jos kerran vain ukkovarpaat palelee, voi syynä olla verenkierrollinen ongelma. Tai ainakin mulla oli, kun rullasin vaijerin huomaamatta liian tiukalle. Itse käytän talvikengissä aina kalvosukkia.
Paskalokille vinkkinä: osta nämä http://www.bikeshop.fi/Pro_Endure_NP...170/&listpos=8 (tai näiden kaltaiset). Helpommat venyttää kenkien päälle kuin maantiemalliset. (Sellaisetkin tuli hankittua, mutta jääneet käyttämättömiksi näiden hankinnan jälkeen). Itse käynyt saman hankintalinjan läpi sähköpojalliset jne. Nämä talvikenkien päälle, niin pärjää 2,5h -10 asteessa. Jos haluaa ajella pidempää siivua tai on kylmempää, sähköpohjalliset avuksi. Eli ei nekään turha hankinta olleet.
Minulla ei jalat talvella juuri hikoa, mutta ainoat kengät, missä varpaat ei ole palelleet on varrelliset, pehmeät Warp Sierra Boots-talvikengät. Jalat ei edelleenkään hikoa, muttei myöskään palele.
Minulla hikoilee hyvin vähän jalat muutenkin niin miksi ne nyt pakkasessa alkaisivat enemmän hikoilemaan? Kun sanoin, ettei juuri hikoile, tarkoitin, että normiajossa eivät hikoile, korkeintaan jotain jyrkempää ylämäkeä ylös puskiessa voi jalatkin alkaa hiota.
Talvikengät on minusta hyvä valinta vaikka hikoilisikin, sinne voi laittaa ohuemmasti sukkaa kuin minunkaltaiseni, jolla vilpoiset jalat. Talvikenkä kyllä pitää lämpimänä. En minkäänlaisella sukka/kenkäsuojayhdistelmällä saanut tavallisia kenkiä yhtä lämpimiksi, myös varpaista. Näissä ei vedä varpaisiin edes kelveillä ajellessa.
Kengänsuojia olen käyttänyt Shimano M077-kesäkenkien kanssa. Nyt käytössä on 45NRTH Wölvhammerit. Testasin pari tuntia kenkien pois oton jälkeen niitä ja ne olivat kosteahkot sisältä, eli jalat jopa hikoilevat jumankauta, mutta isovarpaat, molemmat jäätyvät paikoilleen. Pakko se on olla joku verenkierrollinen häiriö isovarpaisiin. Pitänee leikata huomenna nuo varpaat poies.
Päähän ottaa kieltämättä.
Tästä muovipussittelusta taisi olla viime talvena jotain juttua, muistelen lueskelleeni jotain blogia tai saittia (jenkki(?))kaverista joka veti alimmaksi kerrokseksi kosteustiivistä tavaraa, mutta piti liikkuessaan huolen ettei pääse hikoamaan.
Pakastepussijalkoja kokeilin sieviläisten turvamaihareiden kanssa pari viikkoa sitten, huomattavasti pidempään kesti kylmän hiipiminen jalkoihin kuin ilman pusseja. Tämähän perustuu siihen että eristekerrokset pysyvät kuivana.
Pitänee koestaa vielä enempi seisoskeluhommissa, olisiko maailma lopultakin parempi paikka
t. Huonolla ääreisverenkierrolla varustettu hikikäsi/jalka
Pakkasella jalat hikoilevat tietenkin enemmän, koska joudut käyttämään kenkiä jotka eivät hengitä. Kenkien lämpimyys pitää myöskin mitoittaa kylmimmän tilanteen mukaan, eli kävelyvauhdissa tunkatessa hikoilu on taattua.
Tämän vuoksi ymmärrän täysin kalvosukat ja muovipussi viritykset, vaikka uskonkin täysvillan olevan kuivana lämpimämpää.
Katulenkillä hikoilu on aika paljon vähäisempää.
Mutta miksi viritellä jotain muovipusseja ja muita kalvoja sun muita jos yksi lämmin kenkä pitää viileäjalkaisenkin lämpimänä? Tuossa talvikengässä on etuna, että ulottuu pohkeeseen asti ja pitää siksi myös pohjetta lämpimänä. Tämä uskoakseni on yksi iso syy miksi ne pitää myös varpaat niin hyvin lämpimänä.
Höpöjä, höyrysulkuja on käytetty vuosikymmeniä. Pussiin syntyy höyryn tasapaino, mikä on siedettävää totuttelun jälkeen. Hien haihtumislämpö säästyy ja eristeet pysyy kuivana. Sienet pysyy poissa normaali pesuilla. Ongelmajalkoja pitää säätää muillakin tavoin. Kroppahan leikkaa ääreisverenkiertoa ensin, jos ruumiin ydinlämpö uhkaa laskea. Itellä tosi paksu toppaliivi repussa ja aina kun sen on laittanu päälle umpivilussa, niin pian on alkanut riittää lämpöä raajoihinkin. Näitä on tutkittu paljonkin ja on olemassa tekniikoita joilla rikotaan tuo kropan luontainen lämmönsäätöjärjestelmä.
Jaa, no minä luotan ennemmin perus talvikenkään ja sen sisällä merino tms pitkävartinen sukka.
Kengissä ja hanskoissa lisäksi oman kokemukseni mukaan pehmeät matskut tuntuvat paremmin lämmittäviltä, vaikken tähän ole tyhjentävää selitystä keksinyt. Esim paksutkin talvikengät, joissa kaikenmaailman kovikkeita varpaissa tuntuivat paljon kylmemmiltä kuin noi pehmeät Warp Sierrat, samoin hanskoissa, liian koviksi tehdyt hanskat ei lämmitä samalla tavalla. Mistä lie johtuu.
^Kaikessa pukeutumisessa lämmöneriste on ilma, eikä se eristekuitu tai muovikovike. Kuitu ja kuori tarvitaan sen ilman sitomiseksi paikalleen. Perus lämpöoppia: säteily, johtuminen ja konvektio estetään, niin tarkenee.
Totta, minulla ei nykyisissä ole minkäänlaista goretex kalvoa tai muutakaan vesieristekerrosta mikä suurelta vesimäärältä suojaisi, joten mahdollisesti kastuisin jos sattuisin tippumaan sulaan ojaan, mutta noi on niin ihanan lämpimät ajella niin metsässä kuin kaduillakin, etten enää muunlaisiin vaihda.
Jännästi sen jo aikoinaan armeijassa huomasi että jopa paleleva jalka hikoaa jos tarpeeksi kauan on kengät jalassa. Siellä jos olisi tiennyt tuon muovipussituskikan niin olisi elämä helpottunut kummasti.
Jos tulee tänä talvena yli kolmen tunnin lenkkejä pitää harkita pussittelua. Ei täydellinenkään ääreisverenkierto auta fillarin päällä jos eriste kastuu.
Itse olen käyttänyt noita muovipusseja pitemmillä lenkeillä ja paljon paremmin homma pelittää niillä kuin ilman tällaisella hikoilevajalkaisella huonolla ääreisverenkierrolla jaloissa omaavalla. Lyhyillä jollain tunnin lenkeillä niistä ei varmaan ole suurta hyötyä kun ei siinä ajassa paljon jalka kerkeä hikoamaan ja eristeet kastumaan. Ja myös tarpeeksi kylmä jos on niin jäätyhän sitä paikat muovipussilla tai ilman.
Mutta ihmiset ovat erilaisia ääreisverenkierroltaan, hikoilultaan ja kylmän tuntemuksiltaan, lenkkien kestoltaan ja millä sykkeillä ne vedetään. Se joka toimii jollakin ei toimi toisella. Kaverin kanssa ajetaan paljon lenkkejä, varustus aika identtinen, ja sillä palelee aina käsiä mutta ei koskaan jalkoja ja mulla jalkoja eikä koskaan käsiä. Ollaan hanskaakin vaihdettu jne mutta ei apua. Tasan ei käy onnenlahjat :)
Iso rulla 5L pakastepusseja maksaa about 1e, joten ei ole kallis kokeilu testata. Ja samalla periaatteellahan toimii rakennustenkin eristäminen. Omilla wölvhammereilla ja voimakkaasti hikoilevilla jaloilla muovipussi on selkeästi parannusta tuova ratkaisu.
Kokeillaan muovipussi- ja lämpöpeitekikkaa seuraavilla kerroilla siis.
Mahdollisesti tämä: http://andrewskurka.com/2011/vapor-b...y-application/ (jossa tosin varsinaisesti liikutaan enemmän vaellushenkisesti eli pitkäkestoisesti ja vaihetelevatehoisesti ja enemmän hikoiluttaessa vähennetään vaatetta ja/tai lasketaan suoritusintensiteettiä).
PS Hääppösen suosittelemat kengänsuojat ovat toimineet erinomaisesti minullakin eli niiden avulla monien haukkumat Diadora Polarikset ovat olleet huomattavasti lämpimämmät kuin ilman niitä, Kengänsuojien etuna on myös (vähemmän yllättävästi) kenkien pysyminen puhtaampina. Haittapuolena näkisin ainoastaan lisärumban pukeutumisessa ja riisuutuessa, mutta kunhan muistaa ensiksi laittaa kengänsuojat jalkaan (tai siis pikemminkin vetää ne ylös puolisääreen) ja sen missä järjestyksessä (kärki ennen kantapäätä, vetoketju ennen pohjan tarranauhaa; joku voi tehdö toisinkin) ei se juurikaan toimintaa hidasta.
Keskeytän hetkeksi sukkakeskustelun päivittääkseni hieman keskustan olosuhteita pyöräilyyn. Pienemmille kaduille on ajoväylälle kehittyny sellaista perunapeltoa, että on kyllä aika paskaa hommaa toi tsygäily.
Kelvit on aurattu aika vaihtelevasti. Esim Helsinginkadulla oli välillä aurattua ja välillä jalankulkijoiden muodostama kuilu keskellä hankea.
Toivotaan, että pyörätiet aurataan pian kuntoon. On superahdistavaa vetää autotiellä perunapeltoa pitkin horjuen kun takana on auto kuumottamassa.
Talvikenkiin liittyen lähdin itse hakemaan "DIY Winter Shoe Shimano MW80 prototype v1.0 with Nokian Kaira huopavuori" ratkaisua monta sataa euroa maksavien kunnollisten talvikenkien takia (Lake, 45NRTH). Toki sellaiset on edelleen suunnitelmissa jollain aikajänteellä, mutta ensihätään ratkaisu löytyi huopavuoresta ja olemassa olevista neopreeni kengänsuojista sekä Laken Thermosole-pohjallisesta :)
Nokian Kaira huopavuori (80% villaa, 3mm paksu) Varuste.netissä 23,90€/pari, löytyy myös Nokian Naali huopavuori (100%, 8mm paksu) 39,90€, mutta luultavasti ei olisi mahtunut enää kengänsuoja päälle ja voi ottaa jo kammen kylkeen kiinni.
Valmistusprosessi, speksit ja käyttöohjeet löytyy: https://www.youtube.com/watch?v=A-Fa1g60Y9w
Viikonloppuna testattiin 3h lenkki ja lähtiessä pakkasta -25'C ja tullessa -20'C. Alkuun sen verran lämpimät, että pientä hikoilua tapahtui ja loppua kohti sen kyllä huomasi. Tosin rauhallisempi liikkeelle lähtökin voisi vähän estää tuota hikoilua ;) ja tietenkin ohuempi/hengittävämpi sukka. Mutta tuossa kelissä 3h noilla on ihan kohtalainen suoritus hintaansa nähden ;)
"Etkö oo huomannu että talvi tuli, hanki vaikka sukset mutta älä jumalauta aja [pyörällä]!" oli tänä aamuna kuorma-autoa lastauslaiturille pakittavan, ulkomuodoltaan pullataikinaa muistuttavan ammattiautoilijan ohjeistus. Hyvää huomenta vain.
Multaa, havua, nirhamia. One+¹|Tapatalk
Erinomaisen hyvä kontribuutio aiheeseen. Eikö meillä perhana ole peukkuhymiötä?
Jäi silti ihmetyttämään että mitähän sille minun parin talven takaiselle Recon Goldille oikein kävi, en muista enää mitä minulla oli siinä paineita mutta taulukoita katsomalla joku 70 psi tuskin on paljoa pielessä. Paineet oli laitettu sisällä, lämmintä joku reilu 20 astetta, ja kun ulkona parinkympin pakkasessa otin keulan lukituksen pois päältä se tosiaan putosi kuin hohtimet kaivoon ja sadan millin joustosta jäi jäljelle kolmisenkymmentä. Revin sen käsin ylös sieltä, laitoin lukon päälle ja ajoin kotiin minkä jälkeen mittasin lämmenneestä pyörästä paineet ja ihan oikeat siellä oli eli mitään ei ollut karannut. Kuitenkin siellä olisi kylmässäkin pitänyt olla melkein 60 psi eikä se nyt tuollaista voi aiheuttaa mitenkään. En tajua.
Sitten tämän päivän havainto talvipyöräilystä, helpottui ajaminen merkittävästi kun viilasin vähän ajoasentoa. Suora 700 mm tanko vaihtui 720 mm tuumaiseen riseriin ja herranen aika mikä ero, nosti kuskia sen verran pystympään ettei koko ajan tunnu olevan kaikki paino eturenkaalla ja sillä uskaltaa muhkuraisemmista paikoista jo vähän ajaakin.
Helsingin liikuntavirasto jatkaa tavanomaista perseilyään. Tänään ei löytynyt järkevää ladutonta ajoväylää Auroransillalta pohjoiseen, vaan jouduin kiertämään Maistraatin/Rahakamarinkadun kautta. Kyllähän tuosta juuri tänään sattui pääsemään, kun katu oli kovaksi tampattu, mutta jos on vähänkin lunta tai jäätä, niin Maistraatinkadun päädyn vuoren ylittäminen menee kyllä melko teoreettiseksi skenaarioksi.
Aloinpa pohtimaan tuota, että voiko sag muuttua noin paljon ja tuolla samalla laskurilla voi itseasiassa laskea myös sag:n muutoksen.
Kun yhtälö on pV/T ja valittiin, että V on vakio, niin sagia laskiessa taas p on vakio ja V:ksi laitetaan 1-sag, esim. 30% sag = 0.7 kokonaistilavuudesta.
Vakiopaine koskee siis ainoastaan tuota sag kohtaa, eli silloin kuskin paino ja iskarin tukeva paine ovat tasapainossa --> kylmässä kaasun lähtöpaine laskee --> tilavuutta pitää kutistaa enemmän, jotta saadaan sama paine --> sag:ia tulee enemmän.
laskurissa ( http://t3mppu.kapsi.fi/2016/01/11/ho...-the-pressure/ )
1) laita Desired riding pressure = sag lämpimässä (1-sag)
2) laita lämmöt ristiin (riding = täyttö/säätölämpö, fill = ulko)
3) valitse custom pressure ja arvoksi 0 (ei haluta lisätä mitään referenssipaineita, kun ollaan laskemassa tilavuutta.
Esim. 30% sag @ +20C = 40% sag @ -20C (laskuri antaa tulokseksi 0.6 ja sag on 1-tulos)
On toki mahdollista että noissa laskuissa on jotain pahasti pielessä, mutta tulee mieleen myös toinen spekulaatio mieleen:
Mikäli ilmamäntä alkaa vuotamaan kylmässä, voi osa paineista päästä negatiivipuolelle, jolloin varsinaisen ilmajousen tukeva voima heikkenee --> keula putoaa.
Kaikki paine on silti edelleen ilmamännän putkessa, mitään ei kadonnut mihinkään.
Sitten kun vedät sen väkisin suoraksi, kaikki ilma on taas oikealla puolella ja jos lämpimässä tiiviste taas pitää ja keula toimii kuten kuuluu (tai jos ei toimi, niin sitten männän tiiviste on entinen).
En tosin äkkiseltään keksi, että miksi se putoaa siihen 30% eikä pohjaan asti.
Tulin aamulla pohjoisen suunnasta ja koukkasin aivan lopussa Palkkatilankadun kautta. Sen jälkeen takaisin vakioreitille Laakson ratsastuskentän kohdalla ja nokka kohti Auroran siltaa. Ensimmäistä talvea työmatkapyöräilijänä ja otin vähän niinkuin seikkailun kannalta kiertoreitin haun. Laduilla en ajele enkä kävele sillä se ei mielestäni kuulu hyviin tapoihin.
Sent from my iPad using Tapatalk
Itseäni lainaten... ostin nuo pikku budjettipaineessa, kun jotkut tarttee. En kyllä oo kerenny käyttämään vielä. Huomasin, että intersportissa olis tuplalasiset Tecnopro Pulse 2.0Sr laskettelulasit alessa.
https://www.intersport.fi/fi/tuote/t...asit-56415988/
Oliskohan ihan paksa ajatus palauttaa nuo motonettiin ja hakia ne laskettelulasit. Toki en tosta rusehtavasta väristä tiedä... onko haittaa/hyötyä?
A design for life
Vikaan meni.
Tuonne edellisen sivun varvasasioihin viitaten... Itselläni toimi vasta tässä ketjussa aiemmin mainitut kemialliset kertakäyttöiset varpaanlämmittimet. Ilman noita isovarvas oli jo n. tunnin ajon jälkeen melko huonona. Lämmittimien kanssa ei mitään ongelmaa ajaa useampi tunti. Pakkauksessa luvattu 6+ tuntia tuntuu pitävän paikkaansa.
Lämpöyhdistelmä on nyt siis:
1) Shimano MT91 -vaelluskengät
2) Neopreenisuojat (ei vuorta)
3) Thermo-pohjalliset (Prisma)
4) Puolikevyt lämpösukka, jonka pohjassa kemiallinen lämmitin. Lähinnä sellainen sukka, jolla kenkään jää ilmatilaa.
Lämmittimet löytyivät Prismasta ja ovat merkkiä Grabber ja mallia Toe Warmers.
Myös kädet ovat olleet ennen ongelmalliset, mutta yhdistelmänä XXL:n White neopreenitankosuojat + peruslobsterit (ei tuulenpitävät) on toiminut erinomaisesti.
Pakastepussimenetelmää meinaan vielä kokeilla kustannussäästösyistä.