Printable View
Pyynikintorin kaava on hyvä esimerkki. Kaupunki (omistaja) kyselee ihmisten mielipiteitä ja tekee sitten päätöksen kaavasta. Mielipiteiden perusteella kaupunki voi tehdä kaavaan muutoksia tai sitten ei. Samoin metsänomistaja voi kysyä lähistöllä asuvien mielipiteitä metsän käytöstä ja sitten toimia kuten parhaaksi katsoo. Omistaja päättää niiden reunaehtojen rajoissa, jotka asiaan liittyvät. Lähtökohta on, että omistaja tekee omaisuudellaan mitä päättää.
Onhan tuossa määrätyllä tavalla pointtia, mutta entäs ne, joilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta ostaa metsää? Heilläkö ei ole mitään sananvaltaa tässä? Ja jos tähän mentäisiin, niin metsäyhtiöt ostaisivat kaikki metsät takaisin itselleen ja parturoisivat ne omien tarpeidensa mukaan sileäksi.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti plr
Saako politiikasta olla jotain mieltä, jos ei ole minkään puolueen jäsen?
Omistajalla on jonkin verran valtaa muttei rajattomasti kun ei eletä anarkokapitalismissa (tms feodalismin modernissa versiosssa). Modernissa markkinataloudessa on muitakin periaatteita kuten
* hinnat määräytyvät markkinoilla (jotka tosin toimivat epätäydellisesti)
* haitan aiheuttaja maksaa (joskin haitan arvioiminen on harvoin suoraviivaista)
Siksi ekonomistit kannattavat haittojen huutokauppaa ja jos se ei toimi verottamista.
^Ja eikö metsänhoitoyhdistyksetkin aseta jotain rajoituksia sille, mitä omalla metsällä voi tehdä?
Lobbarit lobbaa omia intressejään kulisseissa jatkuvasti. Jatkuva kasvatus metsissä sallittiin vuonna 2014, sitä ennen ainut sallittu tapa 'hoitaa' metsää oli avohakata puut pois ja istuttaa taimia tilalle. Voi vain kuvitella minkälainen vääntö ja kuhina kulisseissa on käynyt ennen jatkuvan kasvatuksen sallivaa lakimuunnosta ja ketkä sitä vastustivat.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
En ole koskaan kuullutkaan mistään, mikä olisi kieltänyt metsän jatkuvan kasvatuksen? Olisko taas lähdettä antaa moiselle kiellolle?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Mitä täällä taas vuodatetaan? Jos jossain erämaassa kaatuu pari hehtaaria metsää, kuinka moni ihminen ja missä siitä saa mitään fiiliksiä? [emoji1]Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Eri asia toki puistoalueet yms. missä liikkuu enempi ihmisiä, mutta aika vähän on tainnut edes kaupunkien aikojen saatossa tekemät hakkuut omilla metsäalueillaan kuormittaa mielenterveyssektoria - enempi sitä tuskaa taitaa aiheuttaa jopa pienille lapsille eräiden toimesta syötettävä disinformaatio, kuinka Suomikin on kohta puuton jättömaa...
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Metsänhoitoyhdistykset eivät aseta mitään rajoituksia, vaan pyydettäessä tai heidän tietokannastaan, saadaan tietoa mitkä rajoitukset koskevat metsänhoitoa. MHY on metsänomistajien yhdistyksiä, joita koskee samat lait ja asetukset metsähoidosta, kuin yksityistäkin metsän omistajaa. Se on metsänomistajien etujärjestö ilman valtaa määritellä rajoituksia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Tuolta tarkemmin:
https://www.mhy.fi/jasenedut/usein-k...t-jasenyydesta
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Oletko tosissasi? Tässä nyt lähteenä vaikka UPM:n sivusto.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija
"Jatkuva kasvatus on melko uusi menetelmä perinteiseen metsänkasvatukseen verrattuna. Metsälaki on sallinut sen vuodesta 2014 alkaen metsänkasvattamisessa."
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Tietenkin kaikilla on jonkin verran vaikutusvaltaa metsien käyttöön. Esimerkiksi voi äänestää oman edustajansa Arkadianmäelle, jossa päätetään isoista raameista. Suomessa se, joka omistaa ja sitä kautta vallitsee suoraan omaisuutta, on huomattavasti enemmän päättämässä omaisuuden käytöstä kuin se, joka ei omista. Uskon, että moni metsänomistaja toimii vastuullisesti, pitää luontoa arvossa eikä halua tärvellä sitä. Metsää voi ja tulee hakata, koska se on uusiutuvana raaka-aineena käyttökelpoinen moneen tarkoitukseen.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija
Ehkä tässä(kään) ei ole kysymys ihmisistä ja ihmisten fiiliksistä.
Huolestuttavaa, että niin monella ei ole ilmeisesti mitään käryä, mitä metsissä tapahtuu eläimille, eliöille ja muille kasveille, kun niille puille.
Metsä on, tai sen pitäisi olla, monilajinen ekosysteemi. Eri organismit ovat riippuvaisia toisistaa ja toisaalta eri organismit viihtyvät/tarvitsevat erilaisia elinympäristöjä.
Nykyisenkaltainen nopeakiertoinen, yksipuolinen metsänhoito yksipuolistaa myös lajistoa. Eli köyhdyttää ekosysteemiä.
Mitä vähemmän lajeja, sen vähemmän elämän edellytyksiä toisille lajeille. Joku aina hyötyy ja runsastuu, mutta herkästi useampi muu taantuu.
Tämä vaikuttaa lopulta siten, että resiliesnssi huononee. Tuhoriski kasvaa, kannattavauus huononee. Se kasvaa toki tiettyyn pisteeseen, mutta sen pisteen ylityksen jälkeen voi romahtaa nopeasti ja pysyvästi.
Riittävän monta lajia, kun tapetaan sukupuuttoon, ei metsä enää toivu, tuhot kertaantuvat.
Yli puolet suomalaisen borealisen metsäluontotyypin lajeista on uhanalaisia.
Pääsyynä "maailman paras metsänhoito", joka ei olekkaan metsänhoitoa, vaan puuviljelyä.
Luontokato tunnustettiin uhkaksi YK:n biodiversitettikokouksessa tällä viikolla. Se pitää kansainvälisesti pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.
Tulee aiheuttamaan muuten melkoisia muutoksia meidänkin tapaan käsitellä metsiä. Pakko aiheuttaa, koska muuten pysäyttäminen ei onnistu.
Metsälaki ohjailee jo aika lailla:Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti MRe
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.
Juuri näin! Meillä on metsälaki ja sen myötä alati kasvava metsämassa, takaamassa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoito ja käyttoä, sekä biologisen monimuotoisuuden säilymistä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti quicksilver
Jos avohaakkuut olisivat uhka metsävarannoille ja monimuotoisuudelle, metsävarannot pienentyisi. Avohakkuu on yksi vaihe metsänhoidossa ja se on sille monimuotoisuuden osalle, joka umpimetsässä ei menesty, täydellinen paratiisi kasvaa ja vallata alue. Avohakkuulla alkaa valtava kasvun kuhina niiden lajien osalta ja melkein silmillä pystyy seuraamaan sen kasvua. Uudet istutukset, jotka metsälaki määrää astuu kuviin viemään niiltä elintilaa.
Jos puiden sijoittelu istutuksien myötä jotain häiritsee, niin taas omat rahat likoon ja istuttamaan niitä haluamaansa järjestykseen. Riveihin istutetut puut mahdollistavat niin vähäjälkiset hoito ja korjuujäljet maastoon kuin mahdollista. Maastokoneiden jäljistä saamme vuoden pari kerätä suotuisissa maastoissa pään kokoisia korvasienia ja nauttia niiden annista.
Metsien kokonaispinta-alasta on vain pieni osa avohakkuita. Jos kaikki metsät olisivat avohakattuja, niin kuin usein uhkaillaan, niin metsäteollisuus pysähtyisi aina vuosikymmeniksi, kunnes olisi taas uutta hakattavaa.
Valehtelu ja vääristely Suomen metsävarannoista on räikeän yliampuvaa, vaikka aikuisten oikeasti tiedetään metsävarantojemme olevan järjettömän isoja, niiden jatkuvasti kasvaessa.
Kritisoijat haluavat jotain muuta, kuin Suomen metsien hyvinvointia. Suomessa on maailman paras metsänhoito, sitä turvaava laki ja metsää on aivan järjettömästi pinta-alaan verrattuna. Iloitkaamme siitä yhdessä ja antakaamme metsän omistajien iloita metsiensä tuotosta.
Metsälaissa kiellettiin ns. määrämittaharsinta 1940-luvulla koska huomattiin että se johti huonoon metsän kasvuun ja metsien huononemiseen. Määrämittaharsinnan kielto purettiin 1990-luvulla.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Perinnöllisesti parhaiden puiden poistaminen metsästä estää niitä jatkamasta sukuaan joka johtaa metsän kasvun ja puiden laadun huononemiseen eikä siinä ole mitään järkeä. Tämä huomattiin sillä sadan vuoden jaksolla kun metsäntutkimus Suomessa ja muissa pohjoimaissakin kehittyi ja jolloin harsintahakkuu oli suosituin tapa hoitaa metsää eli parhaat yksilöt poistettiin metsästä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harsintahakkuu
Yläharvennusta tai muita eri tyyppisiä harvennushakkuutapoja ei ole koskaan kielletty metsälaissa. Yläharvennuksessa nuoria ja hyväkuntoisia puita jätetään kasvamaan ja hakkuussa hakataan parhaiten säilyneet ja vahvimmat puut. Alaharvennuksessa huonokuntoiset ja kasvussa jälkeen jääneet puut hakataan ja vahvimmat puut saavat jatkaa kasvuaan.
Määrämittaharsinta joka oli kielletty metsälaissa n. 50v tarkoitti sitä että kaikki määrätyn läpimitan ylittävät puut hakattiin pois - sekä hyvät että huonot eikä välitetty siitä mitä sinne metsään jäi kasvamaan.
Jatkuva kasvatus ei ole mikään uusi menetelmä. Metsänhoitoa vähän tuntevat tuntuvat näkevän asian aika yksioikoisesti ja se ymmärretään jotenkin avohakkuiden vastakohtana. Hakkuutapojen monipuolistuminen on hyvä asia mutta pelkästään jatkuvaan kasvatukseen siirtymiselle ei ole perusteita. Jatkuvaa kasvatusta ja luontaiseen uudistamiseen tai taimien istutukseen perustuvaa jaksollista kasvatusta ei tulisi nähdä toistensa vastakohtina vaan toisiaan täydentävinä menetelminä.
Jaksollinen metsänkasvatus, jossa jakso alkaa metsän uudistamisesta, ja oikein toteutettu jatkuva kasvatus tähtäävät samaan tavoitteeseen. Tavoite on, että metsä uudistetaan tai se uudistuu, metsä pysyy hyväkasvuisena, jokaisen toimenpiteen osalta mietitään sen vaikutusta metsän kehitykseen ja mietitään, mitä tehdään seuraavaksi. Hiilinielunkin kannalta parasta on se että metsä säilyy hyvälaatuisena ja sen puut kasvavat.
LuKe tutkijalta hyvä kirjoitus ja mielipiteitä sekä jatkuvasta että jaksollisesta kasvatuksesta ja luonnon monimuotoisuudesta:
https://www.mtk.fi/-/avohakkuuta-ei-...gisuuden-takia
Jos sovelletaan samaa logiikkaa metsän hakkaamiseen kuin päästoihin, niin eipä Suomen hakkuilla ole mitään väliä. Olen menossa ensi viikolla asiakaisvierailulle metsäfirmaan, jolla on hakkuulisenssi noin 20,3 miljoonalle hehtaarille boreaalimetsää. Tämä yksi firma vetää metsää siläksi varmaan enemmän kuin kaikki hakkaukset Suomessa ja tämä firma on käsittääkseni kolmanneksi suurin tällä mantereella.
Kanadassa metsänhoidon lisäksi ongelmana ovat isot metsäpalot ja hyönteistuhot. Käsittääkseni myös metsien uudistaminen ei ole samalla tasolla kuin Suomessa. Isoja, hakattuja alueita paljon enemmän ja sinne roiskitaan helikopterista paakkutaimia joissa saattaa olla jopa lyijypaino paakussa että uppoaa kunnolla maahan. Paakkutaimien kasvuun lähtö on sitten enemmän tai vähemmän "herran hallussa" ja hävikki on suurta.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti OJ
Venäjällä lienee vähän sama ongelma kuin Kanadassa. Pinta-alaa on mutta sitä ei oikein kukaan hoida. Toki hankalampaa se metsien hoitaminen on jos paljon asumattomia alueita ja etäisyydet pitkiä. Lieneekö Kanadassakaan edes mitään kattavaa metsätieverkostoa vai miten ne hoitaa puunkuljetukset - jotenkin uittamalla vesistöjä pitkin, lieneekö tukkilaisille siellä vielä hommia.
Muistelisin että ainakin joskus olisi ollut pitkiä suoria (rauta)teitä metsän halki ja sitten aukea molemmilla puolilla. Näkyy hienosti lentokoneesta.
Paikalliset viranomaiset sanovat että "Fact: Canada is a world leader in sustainable forest management." Huokaus. Kuulostaapa tutulta.
Pitää muistaa, että Suomessa on enemmän puuta kuin satavuotta sitten ja kasvu jatkuu yhä. Suuri syy tähän satavuotiseen kasvuun oli se, että metsiä hakattiin surutta, koska uskottiin teollisen aikakauden varhaisvaiheessa, että senkun vaan kaataa, kyllä se siitä kasvaa. Tuossa mainittiin Kanada, joka on ilmoittanut olevansa kärkimaita metsänhoidossa. He ovat hyviä siinä, mutta ei lähelläkään Suomea. Heidän hyvyytensä johtuu siitä, että heillä on jumalattomasti metsiä ja he kertovat sitä uusivansa.
Asia on kuitenkin päinvastoin. Kanadan metsät ovat suuria, mutta osin vaikeasti korjattavia. Siellä metsää hakataan helpoimmissa kohteissa, koska korjuu kustannukset muutoin ovat vaikeita. Vaikeilla alueilla tapahtuvat hakkuuta ovat tehottomia, vaikka ropoja antavatkin metsänomistajille. Metsät hakataan teiden ja rautateiden varsilta ja suuria hakkuuaukioita voi silmämääräisesti olla valtavasti em. kulkuteiden varrella. Kun naapurin metsätilalla hakataan, niin kymmenen naapuria voi tehdä päätöksen hakkuusta siksi, että hakkuu kustannukset jaetaan, koska kalusto on hommattu paikalle. Korostuu Kanadan saari hakkuissa. Voidaan siis hakata alikasvuinen metsä, koska vehkeet on paikalla.
Suomessa on erittäin hyvä metsätiestö ja metsät voidaan hakata oikea aikaisesti. Toki tahanpuutteessa olevat metsäomistajat voivat tehdä metsätaloudellisesti huonoja ratkaisuja ja myydä metsänsä alimittaisena.
Suomella ja Kanadalla on yksi yhteinen tekijä, talvi, silloin maa on "betonia" ja metsää voidaan korjata maan ollessa riittävän kovaa kaikille koneille.
Euroopan vuoristojen hakkuut ja istutukset eivät pysty kilpailemaan Suomen ja suuren osan Kanadan vastaavilla, koska korjuu ja hoitokustannukset ovat suuria. Ne omalta osaltaan kompesoivat Suomalaisen puun kuljetus ja käsittelykustannuksia euroopan tarpeisiin.
Suomi on pohjoisen sijaintinsa ja maan tasaisuuden vuoksi ylivoimainen puuntuottaja euroopan suuntaan. Suomi voittaa kaikki, kaikessa, kaikilla mittareilla mikä liittyy metsänhoitoon ja puun tuottamiseen!
Riuttaskorven kautta tuli poljettua vuosia sitten Helvetinjärveltä Seitsemiseen ja mökille. Reunalkla oli hyvinkin uutta talousmetsää mutta oli siellä muistaakseni vanhempaakin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Kanuuna
Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti ebike-harrastelija
Tän näköistä on mökin ympäristössä. Joka kerta kun menee pidemmän taun jälkeen on kasoittain uusia hakkuita ja vitutus on sen verran kova että on tullut moneen kertaan mieleen myydä mökki ja varmaan se olis myytykin jos ei olisi niin hyvällä sijainnilla lähellä kaupunkia, järviä, gravelreittejä ja kansallispuisto vieressä .. jonka ympäriltä on tehokkaasti hakattu metsiä. Ulkomaalaiset turistit ihmettelee.
https://pic.useful.fi/VuOz9R6ux.jpg
Perintöverokin johtaa usein siihen että metsätilan perijä joutuu veronmaksun takia myymään metsäänsä. Perintövero pitäisi poistaa ja verotus myyntivoittojen perusteella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Sama ongelma koskee yrityksiä. Juuri harmiteltiin kun Harvia meni ulkomaamaisille sijoittajille. Vain siksi että tuollaisen yrityksen periminen ja perheessä säilyttäminen on taloudellinen mahdottomuus.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti pulmark
Kannattaa lukea tämä Greenpeacen juttu suomalaista metsistä. Mielenkiintoista että myös avohakkuu lasketaan metsäksi.
https://www.greenpeace.org/finland/b...sista-kumottu/
Puun määrällä ei ole paljoakaan tekemistä monimuotoisuuden kanssa, eikä hakkuaukoilla viihtyvät heinät, horsma ja vattu ole varsinaisesti uhanalaisia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Vanhojen metsiennlajit, kuten hömötiainen, erilaiset varjoissa viihtyvät sammalet ym. Ovat kusessa.
Joillekkin menee näköjään metsäyhtiöiden propaganda vieläkin sellaisenaan läpi.
Kannattaa tutustua kotimaiseen ekologiantutkimukseen.
Avohakattu alue metsässä tai avohakkuun kaltainen alue - ei enää kasvavaa, pystyssä olevaa metsää - on osa metsämaan kiertokulkua kun puilla on oma, rajallinen elinkaarensa. Metsässähän on muutakin kun kasvavia puita eli alikasvos johon sisältyy mm. pensaita kuten kataja, pajut jne. puiden taimia ja varpuja, saniaisia, marjoja.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alikasvos
Luonnollisia avohakkuun kaltaisia alueita syntyy esim. metsäpalojen tai myrskyjen seurauksena kun koko puusto tuhoutuu tai kaatuu isoilta alueilta äkillisesti.
Toinen ns. metsänhoidollinen toimenpide missä avoimia alueita syntyy on ns. jaksollinen metsänkasvatus. Jaksollisessa metsänkasvatuksessa jakson lopussa tehdään ns. päätehakkuu jossa täyteen mittaansa kasvaneet tukkipuut korjataan pois. Sitä ennen on puuston elinkaaren aikana tehty muutama harvennushakkuu jossa on poistettu metsästä huonompaa, heikosti kasvavaa ainesta kuitupuuksi ja mahdollistettu samalla niiden tulevien tukkipuiden hyvä kasvu. Päätehakkuun jälkeen alueelle istutetaan sitten yleensä uudet taimet ja seuraavan puusukupolven elämä alkaa. Istutus on aika hyvä tapa uudistaa metsää koska ne taimet on jalostettu geneettisesti parhaiden puiden ja niiden risteytyksen siemenistä. Jalostuksessa suositaan puita, jotka selviävät hyvin monenlaisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonva...etsanjalostus/
Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa taas hakkuita tehdään useammin ja metsästä poimitaan vähän väliä vähän kaikenlaisia puita mutta metsä säilyy koko ajan enimmäkseen peitteisenä. Joitain pienempiä lohkoja voidaan hakata paljaaksi. Metsä siementää itse itseään eli keinosiemennystä ei yleensä käytetä.
Niin? [emoji2] Täälläpäin ainakin on onnistuneet puukaupat ilman avohakkuuta, ottamalla vain tarvittava määrä puuta sieltä täältä. En kyllä osaa hahmottaa, mitä eroa sillä on jatkuvaan kasvatukseen joka siis on jossakin kohtaa Metsälakia ollut ihan erikseen kielletty ennen v. 2014?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Ohiampuja
Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla
Mielenkiintoista, että tuolla vastustetaan myös puusta tehtyjä pakkauksia.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Luumunen
Ilmeisesti greenpeacen mielestä tavarat pitää pakata muoviin, joka päätyy luontoon ja meriin sadoiksi vuosiksi mikromuoviksi tai poltettavaksi jätteenpolttolaitokseen.
Olen ohittanut jokaisen gp:n feissarin antamatta rahaa ja joka kerta kun noille sivuille eksyy vahvistuu fiilis, että oikein toimittu. Säästän nekin rahat seuraavan metsäpalstan ostoon.
Greenpeace sanoo:” Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään.”
Onkos ne puut sitten kuten ilmapalloja, kun runko katkeaa niin Co2 sihisee pois. Minun saunanlauteissa sitä ei sitten enää ole?
Tässä on se (tahallinen) perspektiivivirhe, että metsä nähdään puupuistona. Jos metsässä on puita, kaikki on hyvin. Eihän se näin ole.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Laroute
Avohakkuiden vaikutuksesta metsän monimuotoisuuden katoamiseen on sen verran monta tutkimusta, että asia tuskin lienee jonkun viherhörhön kuvitelmaa.
^ aikamoinen sanaseppo saa olla jos pystyy kääntämään avohakkuut merkittäväksi luontoteoksi. Hömötintit ei todellisuudessa pidäkään puista?