Printable View
Mut siis sitähän minä tässä haen, että mielestäni tuo garminin vo2 laskuri on ihan kiva ja siinä on jotain tolkkua. Se reagoi kyllä hienosti kunnon muutoksiin.
Mullakin se kävi loukkaantumisen jälkeen itseasiassa just tuolla, mitä tämä toinen laskuri sanoi. (Luku näytti muuten olevan 53, kun tarkastelin uudelleen. Siinä ylhäällähän oli jokin toinen lukema.) Nyt Kuukauden pk-jakson ja levon jälkeen garmin näyttää 63 arvoa, ja tuon kyllä huomaaa parantuneena kulkunakin.
Tartun tähän silkasta uteliaisuudesta ja miksei pienestä hämmästyksestäkin.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kauris
Onko tosiaan niin että vasta aikuisiällä kestävysurheilua harrastamaan ruvenneilla leposyke ei enää kovin paljon laske treenin myötä?
Entä miten käy nuorena harrastaneen, sittemmin lopettaneen ja pitemmän tauon jälkeen uudelleen aloittavalle - laskeeko hänen leposykkeensä enemmän kuin samanikäisen urheilutaustaa vailla olevan?
Olen ollut siinä uskossa että leposyke laskee aikuisenakin ja sen mihin se harjoittelun myötä lopulta laskee sanelevat perintötekijät tms, ei se onko nuorena urheillut vai ei.
Tästä on tietysti hankalaa tai turhaakin yrittää muodostaa näkemystä asiaan itsensä ja muutaman tuntemansa ihmisen perusteella, mutta minun on helppo löytää nuorena urheilematon jolla leposyke aikuisurheilijana oli merkittävästi matalampi kuin nuorten sarjassa kilpaurheilu-uransa lopettaneella ja suunnilleen samaan aikaan uudelleen treenaamaan aloittaneella. (Puolikkaan ja maratonin he pistelivät menemään samoihin aikoihin eli tulivat tutuiksi ikään kuin kilpakumppaneina.)
Eli onko tästä olemassa laajempaan otokseen perustuvaa tutkimustietoa?
Kun aika monella on Garminin systeemit, niin tuossa on tietoa siitä miten Garmin/firstbeat laskee vo2maxin
https://assets.firstbeat.com/firstbe..._30.6.2017.pdf
ja muita julkaisuja Garminiin/Firstbeatiin liittyen
https://www.firstbeat.com/en/science...-publications/
Intervals.icu laskee myös VO2maxin 5min tehon perusteella. Vaikka olen ymmärtänyt että 6min teho olisi parempi tuohon.
Hirveen pitkää kirjoitusta :) Saisiko lyhennelmää laskutavasta?Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17
Juu, itekin huomasin
- tiedetään ikä, sukupuoli ja paino ym. garminiin syötetyt tiedot
- hapankulutus lineaarista sykkeen mukaan
- tiedetään maksimisyke ja sykemittarilla saadaan tarkat sykkeet
- tarkastellaan suorituksen juoksunopeutta tai tuotettuja watteja eri ajanjaksoilla ja eri intensiteeteillä ja sykettä po. ajanjaksolla suhteessa maksimisykkeeseen, saadaan arvio maksiminopeudesta tai tehosta ajanjaksolla
- verrataan näitä tietoja tilastollisiin tietoihin po. suorituksen (arvioidun maksimin) vaatimasta vo2maxista
tämä yhteenveto on epätarkempi kuin garminin vo2max arvio
tuossa vielä laskukaavoja:
en osaa tätäkään varmaksi sanoa, mutta jos tuohon tehon osalle laittaa 5-6 minuutin tehot niin mennee aika lähelle garminin arviota
Walking and Pole Walking: Theoretical VO2 (ml/kg/min)=1.78*speed*16.67[tan(inclination)+0.073]Running on a Level Ground: Theoretical VO2 (ml/kg/min)=3.5 speed
Running in a Hilly Terrain: Theoretical VO2 (ml/kg/min)=3.33*speed+15*tan(inclination)*speed+3.5
Cycling: Theoretical VO2 (ml/kg/min)=(12.35*Power+300)/person’s weight
Rowing (Indoor): Theoretical VO2 (ml/kg/min)=(14.72*Power+250.39)/person’s weight
Unit of speed = kilometers per hour (km/h)
Unit of inclination = degrees)(°)
Unit of power = watts (W)
Unit of weight = kilograms (kg)
From these calculated values heart rate is then used to define the effort of segments. So after you have set your heart rate training zones, Garmin uses it to determine the effort you are working at. That effort is then used to determine VO2 as a %VO2max value.
Minulla on loukkaantumisen jälkeen 5min max nyt 300w, eli kaava antaa lukemaksi 57. Garmin kuitenkin ilmoittaa jo 63, eli ei se tuota pelkästään käytä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti JKO17
En tiedä mikä tuossa kaavassa on ajanjakso tehoille. Garmin ei tarvi sitä tiettyä ajanjakson tehoa vaan se laskee eri ajanjaksoista ja niiden sykkeistä ja tehoista sen teoreettisen maksimin, sikälimikäli olen ymmärtänyt oikein.
Siis yläkanttiin garminin näyttämään? Jos paino ei ole kovin iso, niin tuolla teholla vo2 on kyllä yli 70
Linkkejä ja lähteitä ei ole antaa. Olen vain ollut vahvasti tässä käsityksessä. Ja myös siinä, että lapsuuden ja varhaisaikuisuuden treenanneilla syke olisi matala vanhemmallakin iällä vaikkei olisi enää treenannut tosissaan. Mutta luontaisiakin eroja on. Eli tunnen matalasykkeisiä ikäihmisiä jotka eivät ole olleet ns. oikeita urheilijoita nuorena.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
Miten määritellään "matala leposyke", toisin sanoen mikä lukuarvo on "matala", mikä "normaali" ja mikä "korkea"?
Niin ja onko ns. matala leposyke välttämättä merkki hyvästä kunnosta vai voiko olla niin että matalamman leposykkeen omaavan syke voi nousta korkeammalle rasituksen aikana kuin esim. korkeamman leposykkeen omaavan henkilön.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Matala leposyke kertoo tietty sydämen tehosta, joka on iso osa hyvää kuntoa. Sykereservi x teho = max suorituskyky. Sykereservi on max-lepo.
Garminin laskentakaava on minulle oikeinkin epäselvä juttu. Aika monissa lähteissä on vain viitattu siihen, että näillä syke, teho, ajanjakso ja taustatietoja vain ajetaan tilastojen päälle ja sieltä saadaan referenssipisteet ja arvio vo2maxista. Tämä kaava sitten löytyi oheisesta lähteestä. jossa myös referoitu garminin vo2:n tarkkuutta.
https://sites.udel.edu/coe-engex/201...2max-estimate/
Jep. Kyllähän tuosta oikeat urheilijat tunnistaa, vaikka pelkkä matala leposyke ei tietysti riitäkkään.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Leposyykkeeseen vaikuttaa myös yksilön geenit. Leposykkeita ei voi vertailla toisen ihmisen leposyykkeeseen, koska leposyke voi olla yli 20 lyöntiä eri, vaikka kunto olisi sama. Omaa leposykettä kannattaa seurata, siitä on on hyötyä.
Olin nyt ehkä hieman epäselvä. En siis viitannut päivävaihtelulla kadenssiin, vaan tuossa tutkimuksessa todettuihin muihin eroihin kahden eri kadenssin välillä (esim energiankulus). Wateissa oli kyllä jonkin verran eroa 80BPM hyväksi. Pitänee lukea tutkimus jossain kohtaa läpi ihan ajatuksella.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Nikkke
Ei mullakaan kadenssi heittele 20 BPM mutta kyllä prosentin heitot wateissa yms on ihan normaalia :)
Anyways, mun pääpointti oli, että sitä mitä treenaa, siinä kehittyy hyväksi.
Leposykettä pitää aina tulkita suhteessa maksimiin, eli puhutaan sykereservistä. Samoin kuin watit tulkitaan suhteessa painoon. Kyllä toi omalla kohdalla suht oikeaan osui, vaikka VO2maxia ei nyt viime aikoina ole labrattu.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
Ei niitä ole tarvetta määritellä.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti KalleHermanni
Mutta tämän keskustelun tarpeisiin voisin ehdottaa vaikkapa selaista että kun puhutaan aikuisista kestävyysurheilun harrastajista 40-50 voisi olla matala, 50-60 normaali ja 60-70 korkea. Siis jos puhutaan samanlaisen harjoitustaustan omaavista.
'
PS Jos otamme yhden kutakin, emme voi laittaa heitä paremmuusjärjestykseen eli ennustaa kuka voittaa ja kuka jää viimeiseksi. Sykereservin perusteella veikkaus saattaisi onnistua paremmin. Sykereservi jaettuna leposykkeellä voisi ehkä olla kaava jolla pääsisi lähimmäksi? Ainakin jos kyse on lajissa jossa paremmalla tekniikalla tai suorituksen suuremmalla taloudellisuudella ei ole ratkaisevaa merkitystä.
Leposyke perustuu ennen kaikkea sydämen iskutilavuuteen, ja muutoksia tapahtuu myös myöhäisemmällä iällä. Pitkät treenit kasvattavat sydänlihaksen kokoa (tarkemmin vasenta eteistä) ja koska jokainen lyönti kuljettaa enemmän verta, leposyke laskee. Sydämen koko on yksi merkittävimmistä muutoksista, mitä kestävyysurheilijalle tapahtuu. Toki hapenkulkuun vaikuttavat myös kuljetuskapasiteetti sekä lihasten kyky vastaanottaa happea. Sen sijaan keuhkojen kapasiteetti ei mun ymmärtääksi ole koskaan rajoittava tekijä (poislukien röökaaminen tms).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti Firlefanz
En tiedä onko tuon mainitun sydämen ei-patologista muutosta tutkittu iän vaikutuksen näkökulmasta, mutta esim aivojen plastisuus jatkuu hyvinkin vanhaksi.
Jos aihepiiri kiinnostaa niin hae "cardiac remodelling" "athletes heart remodelling" tms
Juu,.toki.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti frnkr
Ei siitä isosta pumpusta iloa ole, jos ei verta saa virtaamaan enempää mitä pienelläkään, jos reservi katkeaa yläpäästä jo 160 kohdilla.
Mutta en minä, eikä toivottavasti kukaan muukaan tuohon leposykkeeseen keskity. On mikä on. Enemmänhän kannattaa miettiä niitä mitä voi treenata. Esimerkiksi aerokynnyksen sykettä ylöspäin.
Edit: ja siis onhan tuo leposyke itsellänikin tullu viimeisen viiden vuoden aikana vähän alaspäin, mutta kovin pieniä on erot.
Mun mielikuva on se, että nuorena tehty liikunta vaikuttaa kanssa sydämen elastisuuteen ja sitä kautta tuohon vanhemman iän leposykkeeseen. Leposykkeen pienelläkin laskulla on todella iso vaikutus maxtehoihin. Kun tiputat 50...45 tarkoittaa se vomax tasolla 10% parannusta, joka on iso. Saman sorttiset veljekset, joilla leposyke 50 tai 45, niin toinen tarvitsee 50/45 kertaisen sykereservin. Jos 45 kaverilla se olisi vaikka 130 eli max syke olisi 175, niin toisella sen pitäisi olla 50 + 50/45 x 130 = 194. Eli aikas iso ero. Tällee yksinkertaistettuna. Ja leposykkeen lasku on niitä oikein tehdyn kestävyysurheilun keskeisiä seurauksia ja treenaaminen niin, että se laskee vie suo eteenpäin.
Varmaan oletat tuossa että veljeksillä on sama VO2max.Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti kp63
Fysiologia on myös monimutkaisempi asia kuin pari raja-arvoa. Sykreservi antaa tajat, VO2max kertoo jotain mutta ei siihen kannata lukittua. Aerobinen kynnys ja kyky tuottaa voimaa sen tuntumassa on ehkä tärkeämpi. Critical Speed/Power (abt sama kuin nopeus/teho jälkimmäisellä kynnyksellä) on tärkeä, aineenvaihdunnan taloudellisuus, jne. Kaikki ovat yksilöitä ja kokonaisuus ratkaisee, erilaisilla ominaisuuksilla voi voittaa saman kisan.
Ja jos katsoo esim ammattilaisia Tourilla, niin voittajat ovat yli-inhimmillisiä koska suorituskyvyn viimeiset prosentit tehdään lääkkeillä.
Tuosta sanasta tykkään. Critical Speed. Tuo unohtuu liian monelta wattien aikana.
Eli kynnysnopeus, kummallakin kynnyksellä on se mikä merkkaa.
[QUOTE=frnkr;3161868]Varmaan oletat tuossa että veljeksillä on sama VO2max.
jep otin vaan esimerkin omaisesti miten isoon maxsyke eroon pieni leposykkeen ero johtaa, jotta max pumppausteho voisi olla teoriassa sama. tottakai kaikki vaikuttaa kaikkeen ja aikas monesti pienemmällä vomax tyypillä on parempi taloudellisuus eli tapahtuu kompensaatiota, näin ihmisen kroppa toimii. ammattilaistenkin perustestin ftp arvolla ei sinänsä tee mitään, kun se pitäisi testata GC kuskeilla 3 viikolla ja etapin lopussa. Mutta jos aina sanoo kaikkeen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin mitään asia ei voi havainnollistaa.
monta kivaa käppyrää ja taulukkoa, josta voi itseään peilata : Average Vo2 Max By Age And Gender - arabic-blog (blog-arabic-lynda.blogspot.com)
^nämä ja garminin tiedot on monelle harrastajapyöräilijälle lohdullisempaa luettavaa kuin Anrew Cogganssin taulukot.
Toki viimeksi mainittu kilpapyöräilijälähtöinen, jolloin esitetyt tehoarvot ei peilaudu koko väestöön
lisäys: eikä luokittelut ja prosenttiosuudet
Niin ja se garminin arvio on suht tarkka. Muutamallakin kaverilla tuo on sattunut parin numeron tarkkuudella kohdilleen verrattuna suoraan hapenottotestiin.
Ehkä akateeminen huomio vielä termeihin eli Critical Power on fillareille koska se kertoo suoraan tehdystä työstä ja Critical Speed liittyy sitten lajeihin joissa tehoa ei pystytä mittaamaan. Nopeus on yleensä proxy, koska samalla teholla nopeus vaihtelee (tuuli, kitka, kaltevuus, jne).Lainaus:
Alkujaan tämän lähetti paaton
CP/CS kertoo siis pisteen jonka jälkeen ollaan ns yliajalla ja jossain kohtaa tehoista riippuen kroppa lyö jarrut päälle. Jos W’ ei ole terminä tuttu, niin se kertoo yllättävän tarkasti tuon kriittisen pelivaran.
Kannattaa tutustua jos aihepiiri kiinnostaa. Itseäni fiksummat ovat tehneet videoita yms materiaalia tästäkin.
Garmin ennustaa minulle tällä hetkellä VO2Max arvoksi 63 ja ank.kynnyssykkeeksi 182 ( kynnyssyke itseasiassa sama kuin laktaateista muutama vuosi sitten mitattu). Leposyke 38 (alin yöllä Garminin mittaama 2min ka. 36) maksimi 195. Ikää 45v, paino 65kg. Puolitoista viikkoa sitten "Martikaisen testillä" ajettu FTP 280W. 5min teho 340-350W välillä. Tiedä sitten miten nuo luvut skaalautuu tuohon VO2Max ennustukseen. Oli miten oli, mutta raaka absoluuttinen teho ratkaisee ja sen olen näissä paikallisissa maastokisoissa huomannut, ei auta itseä tasamaalla edes kohtuullinen W/Kg lukema.