Helsingin Polkupyöräilijöiden kuntolenkit

[kuovipolku]

Sun paras porukkalenkkikaveri on se joka sanoo heti ja suoraan kun sun ajotavassa on jotain korjattavaa. Huonoin porukkalenkkikaveri on se joka vetää pienestäkin huomautuksesta herneen nenäänsä tai pitää itseään niin kokeneena kuskina ettei tarvitse kenenkään neuvoja kuunnella. Toiseksi huonoin porukkalenkkikaveri on se joka näkee jollakin parantamisen varaa ja osaisi antaa ohjausta muttei sitä tee koska arvelee että siitä saa ikävän ihmisen tai nillittäjän maineen.

Ja joka lenkillä olisi hyvä ajatella jotenkin niin että tulee ajamaan näiden samojen kuskien kanssa joka kerta.

[jjyrki]

Veto skriinaa tietä ja ottaa ajolinjat, peesi seuraa rengasta ilman overlapingiä. Kehenkään ei satu.

[Fuuga]

Siippoon Nesteelle 80/28 ryhmässä ajoi keskimäärin 14 kuskia keskarilla n. 28,5 km/t. Matkalla tapahtui monenlaista, Riipiläntien päässä oli poliisit pitämässä puhallusratsiaa ja osoittelivat meille pakollisen pysähtymismerkin kohdalla, että siinä pitää pysähtyä. Hyvässä yhteisymmärryksessä siitä kuitenkin selvittiin, eikä meistä ketään edes puhallutettu.

Poliisi muuten ilmoitti, että tehdään yksikkönä pysähdys l. kaikki yhtä aikaa niin ei tuhraannu sen enempiä aikoja ja muukaan liikenne ei kärsi. Se ei nyt ihan onnistunut kun on track standista paha alkaa huutelemaan taaksepäin niin että kaikki kuulisivat vaan lukkojen napsahduksia alkoi kuulua kun väki alkoi maastoutua . Muilta osin yhdyn edelliseen.

[PPJ]

Tämän päivän 120 km lenkillä oli vaihtelevasti porukkaa, noin 10-15. Osa tuli mukaan reitin varrelta ja osa jäi omalle lenkilleen tai tuli aikataulusyistä suorempaa tietä takaisin. Ajettiin 31 km/h keskinopeudella ja muutamalla vapaanvauhdin osuudella irroteltiin jo tutuksi tulleeseen tapaan. Pahoittelut muutamasta uukkarista, kun en ollut ihan skarppina kaikissa risteyksissä! Mukavana yllätyksenä mukana oli peräti kolme naiskuskia, kaksi tuli suoraan kisoista Rinnekodin kohdalla ja yksi ensikertalainen ajoi koko matkan meidän mukana.

Allekirjoittaneelta kiitos 120 porukalle, suht tasasta kyytiä ja hieno keli. Oma lenkki tosin meni hieman pipariksi, kun vasen reisilihas sanoi sopparin irti Nurmijärventien mäissä ennen Siippoota. Siitä sit reisikramppien saattelemana häntä koipien välissä kotiin, ensin Vihdintien pikavuoroa peesaten osan matkaa ja omaa lenkkiä Velskolan mäkien kautta. Jotka muuten oli aika mielenkiitoisia ajaa kun piti melkeinpä yhdellä jalalla satulasta ne sitkuttaa

[Timi]

Jk. Jos joku miettii, että millaisella kunnolla voi tulla HePon & co. ajoihin mukaan, niin edellinen antaa jonkinlaista osviittaa, MUTTA VAIN 2., väli- ja 3. TASOLLE. Tarkennuksena, että Kuninkaanmäen keskiviikkolenkki on ns. 2. aste HePon lenkkihierarkiassa. --> 1. aste eli suositeltava lähtöpiste puolestaan on maanantain ja torstain lenkit /ed. Viikistä, jälkimmäinen Bembölestä/, joissa menestyksellisesti ajelleet voivat tulla kokeilemaan astetta wauhdikkaampaan ajelua keskiviikkonlenkin moniin eri vauhtiryhmiin. Myös lauantain ajot (Hakunila/Maunulan 50+) ovat suositeltavia (= ns. välitaso), ennen kuin uskaltautuu sunnuntain päälähtöön (3. tasolle), jossa ajomatkat ovat arki-iltojen lenkkejä pidempiä (ja vauhdit jopa hitaampia). ...okei, puuhun voi kavuta monella tavalla, mutta tässä yxi "reitti".

Sorry, jos kysyn sellaisia kysymyksiä, mitä jossain muualla on selkeästi käsitelty, mutta minkälaisia vauhtiryhmiä tuolla keskiviikon lähdössä on? Hepon omilla kotisivuilla on 25-36 + vapaa, mutta ilmeisesti hitaampia ryhmiä ei sitten ole? Vai ymmärsinkö jotain väärin? Eipä tuolta toisaalta niin pitkä matka kotiin ole, jos kesken matkan putoaa porukasta

[paskalokki]

Sorry, jos kysyn sellaisia kysymyksiä, mitä jossain muualla on selkeästi käsitelty, mutta minkälaisia vauhtiryhmiä tuolla keskiviikon lähdössä on? Hepon omilla kotisivuilla on 25-36 + vapaa, mutta ilmeisesti hitaampia ryhmiä ei sitten ole? Vai ymmärsinkö jotain väärin? Eipä tuolta toisaalta niin pitkä matka kotiin ole, jos kesken matkan putoaa porukasta

26-38 + vapaa, tai vissiin 26-ryhmäkin on loistanut poissaolollaan tänä keväänä, kun on ollut niin kovajalkaista sakkia lähtöpaikalla. Hikikarpalot otsalla lähdin aikoinaan ekalle keskiviikkolenkille ja hitain ryhmä oli 30, kun ei jengiä riittänyt sitä hitaampiin enää. Pysyin mukana kuitenkin suurista peloista huolimatta. Pekka tietää rauhallisemman pään porukat, vartoo aina viimeiseksi lähtöpaikalla.

[Pekka Sirkiä]

Keskiviikkona ajetaan siten, että ryhmät lähtevät nopeusjärjestyksessä, ts. nopeimmat ryhmät ensin, hitaammat sitten. Lähdössä myös kysellään, että halutaanko ajaa tietyllä nopeudella. Osallistujat voivat siten lähdössä esittää toiveitaan. -- Viimeiseksi jääneessä porukassa yleensä ajetaan 28:n vauhdilla (mukana on paljon jo huhti-toukokuussa aloittaneita, jotka ovat hyvässä kunnossa). Aloittelijoiden ja 25-vauhtia ajaa haluavien kannalta tämä on hieman ongelmallista - aiheesta on puhuttu aiemminkin - siksi, että esim. maanantain Viikin ryhmästä "hyppy" keskiviikon 28-ryhmään on "pari pykälää", joka voi tuntua raskaalta, jos on tottunut 25-26:n ajovauhtiin. -- Jos olisi 3-4-5 kuskia, jotka voisivat muodostaa 25:n ryhmän, niin tämä kyllä kävisi. Joskus olen vetänyt itse 25:n porukkaa, kun siihen on ilmoittautunut väkeä, ainakin pari kolme. --> Korostan kuitenkin, että 25:n vauhdista "hyppy" 28:aan ei niin raskas, koska mäet ajetaan yleensä maltillisesti. 28:n vauhtia (n. 28-32 km/h) pidetään tasaisella ja alamäissä, joissa huonommallakin kunnolla pysyy mukana, jos peesaa tiiviisti ja pitää (omat) vetovuorot lyhyinä.

[Pekka Sirkiä]

...keskiviikkolenkillä n. 45 kuskia. -- Hitaimmassa eli 28-ryhmässä 7, joista 2-3 voisi aivan hyvin ajaa myös 30-ryhmässä.

Jk. (Vetovuoron) vaihtosysteemit on hyvä osata, jos ja kun siirtyy nopeampiin ryhmiin. Ns. hässäkkävaihto on kaikkein huonoin (...tässä "systeemissä" vaihtaja eikä pääjoukko tiedä, mikä on vaihtosysteemi, mutta vaihto onnistuu kaikesta huolimatta hyvällä tuurilla ja kaikkien osapuolten joustavuudella). Jonkin verran hämmennystä voi aiheuttaa myös ns. bussipysäkkivaihto, jos ei sellaista ole ennen nähnyt. -- Ylisummaan: hidas telaketju on normivaihdoista paras ja turvallisin - jos kaikki sen osaavat.

[kuovipolku]

Lyhyt sanakirja:


Bussipysäkkivaihto;

Lähinnä jonossa ja vilkasliikenteisellä tiellä ajettaessa käytetty vaihtomuoto, jossa vetovuorostaan luopuva ajaa levennyksen kohdalla - joka nyt vaan sattuu yleensä olemaan juuri bussipysäkki - oikealle puolelle, antaa jonon kulkea ohitseen ja liittyy viimeiseksi sen perään.
Hyvinä puolina se ettei kenenkään tarvitse ajaa hetkeäkään jonon vasemmalla puolella autoilijoita ärsyttämässä eikä kenenkään tarvitse huolehtia tuleeko takaa juuri samaan aikaan turhan läheltä ohittava autoilija. Ja se että jonon vauhti pysyy tasaisena.
Huono puoli on se että etenkin jos jono on pitkä ja levennys lyhyt, vetovuorosta siirtynyt joutuu miltei pysähtymään ja sitten tuleekin jo kiire ehtiä perään ettei saman tein putoa porukasta, jos väliin ehtii syntyä (kuten joskus käy) pieni väli.
Tämän välttämisessä auttaa se että hidastaa ensin *selvästi* ja kiihdyttää vauhtia heti perään, jolloin vauhtiero on jonoon liittymishetkellä pienempi kuin jos tekisi päin vastoin. Jonon hänt voi myös siirtää ajolinjaansa sen verran vasemmalle että ex-vetomies mahtuu ajamaan hetken siinä oikealla.


Telaketjuvaihto:

Kun ajetaan parijonossa, oikeanpuoleinen vetomies siirtyy vasemmanpuoleiseksi vetomieheksi, hänen takanaan ajanut siirtyy oikeanpuoleiseksi vetomieheksi ja vasemmanpuoleisesta vetomiehestä tulee tietenkin sen jonon vetomiehen takana ajava.
Hyvä puoli: parijono pysyy koko ajan vain parijonon levyisenä, koska ex-vetomies ei aja metriäkään parijonon vierellä kuten käy silloin kun hän siirtyy parijonon viimeiseksi eikä siis synny niin sanottua häröpalloa tai sitä mitä autoilijat kuvaavat kolme tai neljä rinnan ajamiseksi.
Huono puoli: silloin kun telaketjuvaihto tehdään väärin eli kun oikeanpuoleinen vetomies laittaa pykälää raskaamman välityksen tai nostaa kadenssia päästäkseen vasemmanpuoleisen jonon kärkeen ja yleensä kiihdyttää samalla kahden tai kolmenkin pyörämitan päähän, syntyy tarpeeton vauhdin nykäisy kun hänen takanaan olevat yrittävät nopeasti täyttää "tyhjäksi" jääneen paikan. Ja sitten seuraa vauhdin nousu "yli speksin" kun etenkin kokemattomampi vetomies jatkaa sillä samalla kiihtyneellä vauhdilla. Tai jos ei, syntyy ainakin jojoliikettä kun vauhtia jonon sisällä vuoroin lisätään ja lasketaan.
Parempi tapa vaihtaa oikealta vasemmalle on se että ilmoittaa vaihdon tapahtuvan, jolloin vasemmanpuoleinen vetomies yksinkertaisesti vain pudottaa vähän kadenssia eli hidastaa aavistuksen verran vauhtiaan (tai "perraa" kuten olen joskus kuullut sanottavan) jolloin oikeanpuoleinen vetomies pääsee hänen paikalleen "lipumalla" täysin ilman pienintäkään kiihdytystä. Täydellisesti onnistunut vaihto on sellainen kun taaempana parijonossa huomataan vaihdon tapahtuneen vain siitä että vieruskaveri on vaihtunut.

[ZaWing]

Tovin pääsin nauttimaan sunnuntain 30+kmh ryhmässä kunnes ketjut putosivat surkean etuvaihtajan takia (vaikka on ollut koskematta tovin..) Melkein sain ryhmän kiinni, mutta onneksi toinen sama ryhmä tuli perässä. Vähän matkan päästä ketjut putosivat jälleen ja viha ja pettymys olivat suuret. Vetäydyin omalle lenkille ruuvimeisseli kädessä nolostuneena ja vihasena.

[kuovipolku]

Mittatien eilisestä lenkistä jatkaakseni:

35-ryhmään lähti 9 ajajaa.


32-ryhmä olikin jo kooltaan suurempi eli 16 ajajaa. (Kesti tosin jonkin aikaa ennen kuin jälkimmäisessä parijono otti sellaisen muodon että oikeasta luvusta saattoi varmistua.) Ennen Jokivarrentielle kääntymistä joku pontevampi kuski (jota en äänestä tunnistanut) sai porukan sentään poikki jolloin syntyi 8 ajajan vahvuiset 32a ja 32b, mutta vielä ennen Kuninkaantielle kääntymistä 32a:sta siirtyi alaspäin yksi ja 32b;stä kaksi ylöspäin joten ryhmien lopulliset koot olivat 9 ja 7 ajajaa.

32a taisi olla ilmapiiriltään suorituskeskeisempi ja se ajoi selvästi reippaampaa vauhtia eli jos en aivan väärässä ole, sen keskari oli loppujen lopuksi lähes sama ellei jopa kovempi kuin 35-ryhmän. 32a oli myös huonotuurisempi: yksi kuski ajoi merkkaamatta jätettyyn kuoppaan Uudella Porvoontiellä ja toinen joutui renkaanvaihtopuuhaan Immersbyntiellä.

32b oli puolestaan selvästi ainakin enemmistön osalta lähtenyt ajamaan rennompaa, kevyttä tai jopa kesäillasta nautiskelevaa lenkkiä. Tässä auttoivat ns. tolkun vetomiehet ja se näkyi mielestäni ajajien ilmeissä ja kuului puheensorinana. Mukava myötätuuli auttoi matkanteossa etenkin Uudelle Porvoontielle käännyttyä samoin kuin Immersbyntien tasaisella osuudella, joten vähän päälle 33 km/h oli keskarina täysin speksien sisällä.


PS Molemmat ryhmät ajoivat mielestäni täysin "oikein" - ja toivottavasti mahdollisimman moni koki ajavansa juuri sopivassa ryhmässä.

PPS Kaikkien ei tarvitse eikä kenenkään tarvitse joka kerta pyrkiä ajamaan niin kovassa ryhmässä ettei kukaan pääse sanomaan että tuo ajaa liian helpossa ryhmässä! Mutta silti olisi kiva jos useampi esimerkiksi niistä jotka eilenkin ajoivat 35-vauhtia lähtisi siihen nimettyyn 35-ryhmään.

[huotah]

Mittatien eilisestä lenkistä jatkaakseni:

35-ryhmään lähti 9 ajajaa.

35-ryhmä ajoi speksin mukaan, rauhallisesti, tasaisesti ja turvallisesti. Harmillisesti pari kuskia tippui Immersbyntielle rengasrikon takia. Kiitos koko porukalle mukavasta lenkistä.

[kuovipolku]

^ Hyvä että korjasit aivopieruni tekemättä siitä numeroa: huonoa rengasonnea koettiin tietenkin ja nimenomaan 35-ryhmässä.

PS 35-ryhmässä toteutuvan ajon laadukkuuden pystyi helposti päättelemään jo Mittatiellä, kun näki keitä siihen ryhmään lähti!

[Trollberga]

Vapaan vauhdin ryhmän jälkeen lähteneessä 38-ryhmässä sai puolestaan ajaa mainion valmistavan harjoituksen vaikkapa kategorian 3 kisoja ajatellen, kun vauhtia oli pitämässä kaksi kategorian 2 riuskaa kisakuskia. Mittatieltä meitä lähti kaikkiaan viisi, yksi varmaankin vapaan vauhdin ryhmästä pudonnut kuski poimittiin mukaan Brobölessä, ja Boxissa Uudelle Porvoontielle käännyttäessä miesvahvuus oli enää kolme. Immersbyntielle tultaessa mainittu kaksikko sai lopulta jatkaa ilman kolmatta pyörää. Kohtalaisesta tai navakasta itätuulesta huolimatta kärkikaksikko pysyi speksatussa 38 km/h -keskivauhdissa, kun taas kolmanneksi jäänyt kellotti 37,5 kilometrin matkalle sekuntia yli täyden tunnin. Mitään varsinaisia irtiottoja tai muita kovia rykäisyjä ei tarvittu kuusikon pilkkomiseksi, vaan sivutuulen lisäksi Boxintien ja lopulta Massbyntien kumpuileva maasto riitti ns. erottamaan jyvät akanoista melko tasaisellakin vuorovedolla, jo ennen Immersbyntien varsinaista mäkiosuutta. Minulla ei ollut valittamista, sillä juuri tätä tulin hakemaankin: omaa tasoani kovempaa ryhmää, josta arvelinkin putoavani ennen pitkää. Vapaan vauhdin ryhmästä olisin kuitenkin pudonnut turhan aikaisin. Mainio lenkki, tämmöistä lisää!

[Pekka Sirkiä]

Trollberga kuvasi edellä hyvin sitä, miten kisakuskiksi tullaan. Ensin ei pysytä kisakuskien mukana koko matkaa, mutta kun sitkeästi käydään harjoituksissa "roikkumassa", niin pysytään aina vaan pidempi matka porukan mukana - ja lopulta, muutaman viikon päästä, ajetaankin koko lenkki. -- Muistanpa "dinosaurusten ajoilta" eräänkin tapauksen, jolloin tuiki tuntematon pitkätukkainen "sälli" tuli meidän kisakuskien treeniporukkaan kaverinsa kanssa. Kaveri tipahti nopeasti, mutta pitkätukka sinnitteli. Katselin vierestä, että näyttää uusi kaveri tekevän ilmeestä päätellen "kuolemaa", joten neuvoin häntä, että "ei sinun tarvitse itseäsi tappaa, hellitä vaan". Jäi muuten viimeiseksi ja ainoaksi kerraksi, kun ko. kuski hellitti - ja myöhemmin hän voitti Porvoon ajot...

Jk. Mitä nuorempana aloittaa, sitä helpompaa treenaaminen on, jep. Mutta kyllä wanhemmallakin iällä voi kisakuskiksi tulla, jos motivaatiota/lahjakkuutta riittää...