Sähkötäpäri kuntoilu-orientoituneeseen käyttöön?

[MAS]

Kumma juttu, itse olen tullut sähköön 150/140 trailitäpäristä ja ei se sähkö juuri muussa ole tehnyt ihmeitä, kuin todella jyrkissä ja pitkissä kohdissa, missä reisistä loppuu yksinkertaisesti voima. Vetopitoa oli ennenkin hyvin kun lukoilla se voima tulee tasaisesti. Lähes tulkoon kaiken mistä tällä hetkellä pääsen sähköllä, pääsen myös luomulla.

Itse en nää näitä kahtena eri lajina. Toki tämä nyt on mielipide asia. Itse nään sähkömaasturit pelikentän tasoittajina.

...

No tuota eroahan tuossa ylempänä simtee ja minä pyrimme kuvaamaan. Vanha täpärini oli Spessun Epic 95/100mm jousituksella joka ei Brainin takia kovin herkkä ollut, renkaat valittu rullaavasta päästä valikoimaa ja painoa hitusen päälle 10kg. Kulkee vähänkään nopeilla poluilla ja ylämäkiin aikalailla eri tavalla kuin tuollainen järeämpi trailifillari. Mutta vaatii myös teknisellä polulla erilaista ajamista. Oma viehtymys on sen verran vahvasti vauhtiin poluilla että se ei salli tuollaisen järeän välineen valintaa luomuna, nykyinen Scott Spark 130/120mm on siinä ja siinä vaikka siinä jousituksen 3-asentoinen lukitus paljon avittaakin etenemistä, mutta jos nyt ostaisin uudestaan niin Spark RC 100mm olisi valinta.

Mutta toki jos ainut mikä fillarissa on muuttunut on vain sähkö niin vaikutus ajotekniikkaan voi olla vähäinen, mutta toisaalta vaikutus ajovauhtiin on sitten ollut huima sähkön myötä. Kun taas jos fillari on jo alunperin ollut nopea niin virittämätön sähkö on nopeampi vain paikoitellen.

[Kuminauha]

Mutta toki jos ainut mikä fillarissa on muuttunut on vain sähkö niin vaikutus ajotekniikkaan voi olla vähäinen, mutta toisaalta vaikutus ajovauhtiin on sitten ollut huima sähkön myötä. Kun taas jos fillari on jo alunperin ollut nopea niin virittämätön sähkö on nopeampi vain paikoitellen.

Näinhän se on. Esim Lohjan MTB reitillä oli vaikea sähköllä pysyä XC kilpurin perässä kun vauhti usei yli 25km/h ja hitaissa kohdissa taas niin tiukkoja mutkia että toi XC pyörä oli paljon ketterämpi. Tolla reitillä ei ollu sellasta teknistä kivikkoa ja juurakkoa käytännössä ollenkaan, missä sähkötäpäri tai täpäri yleensä voisi näyttää kyntensä. Oli oikeestaan ekan kerran elämässä vähän "overbiked" olo kun polkuja oisi voinut ajaa jopolla nou problem. Hauskaa siitä huolimatta.

[grebe]

Voisiko tässä nyt yleistää, että xc-pyörä riittää Suomessa lenkille, ja trail yms. fillarit on alamäkiin? Siis jos on kiire.

[Peeke]

Olen näitä topikkeja ahkerasti lueskellut siitä lähtien kun harrastamisen uutta tulemista olen kaavaillut. Tällä kertaa pullonkaulaksi muodostuikin hiukan yllättäen fillareiden heikko saatavuus. Sain nyt vihdoin vahvistuksen että uutta fillaria olisi tuloillaan joten ehkä vihdoin saan sananmukaisesti polkaistua homman kunnolla käyntiin.

Kuntoilu on itselläkin prioriteetti numero yksi, alkaa vuosia tulla mittariin ja pitäisi aktiivisemmin pitää itsestään huolta ettei lopu veto kesken. Tuppaan olemaan aika kranttu harrastuksien suhteen ja kaikenmaailman kuntosalit ja crossfitit ei vain kiinnosta pätkän vertaa ja olenkin käynyt niissä pakonomaisesti, melkein aina huonolla tuulella mennessä ja palatessa kun kiinnostus kertakaikkiaan on minimissään.

10 ja 20 ikävuoden välissä tuli vedettyä tosi aktiivisesti täpärillä alustasta huolimatta jokainen matka ja lenkki, palauttelin harrastuksen noin 30 korvilla jossa se sitten jäi kun alkoi junnuja pyörimään nurkissa. No nyt on sen verran ikää lapsilla vaikka pieniä ovatkin että ei jokaista vapaata minuuttia tarvitse käyttää kotihommiin tai nukkumiseen joten päätin ottaa vielä uudestaan tän homman haltuun.

Viime kesänä koeajoin ensimmäistä kertaa sähkötäpäriä ja puraisi sen verran kovaa että siitä asti on ollut mielessä. Nyt tosiaan pyörä on tulossa ja fiilis sen suhteen katossa. Sähkössä viehätti se että tuntui eliminoivan kaikki ne jutut joista en hommassa koskaan ole välittänyt, pitkät siirtymät, pitkät ylämäet ja sitten se kotiinpaluu makaronijaloilla kun mehut jäi metsään. Pystyin myös allekirjoittamaan saman mielipiteen mitä monesta suusta olen kuullut, hien määrä ei sähköllä vähene mutta vauhti poluilla ja virne naamalla kasvaa. Ikää kun tulee lisää niin ei enää ole arvoasteikon kärjessä samat asiat kuin ennen ja nyt ihan huomaamatta tulee valinneeksi asioita jotka tuntuu itsestä hyvältä eikä niinkään asioita joita kuuluu arvostaa, syystä tai toisesta.

Innolla odotan että pääsee vihdoin rymyämään sähköllä poluille ilman mitään muuta tavoitetta kuin pitää hauskaa ja sivutuotteena kuntoilla.

[ruuduntakaa]

Voisiko tässä nyt yleistää, että xc-pyörä riittää Suomessa lenkille,

Ei voi.

Trail fillari on nimensä mukaisesti sinne poluille. Xc-pyörä on otb:tä varten.

[Kuminauha]

Ei voi.

Trail fillari on nimensä mukaisesti sinne poluille. Xc-pyörä on otb:tä varten.

Haha

[simtee]

Ei voi.

Trail fillari on nimensä mukaisesti sinne poluille. Xc-pyörä on otb:tä varten.

Pääosin samaa mieltä tästä, trail on tekniseen maastoon turvallisempi valinta. XC-pyörä on aika spesifi vehje osaaville kuskeille kovaan vauhtiin ja tehty tehokkaaksi poljettavaksi tasaisempaan maastoon. Isossa maailmassa trail tunnutaan käsittävän enemmänkin alaspäin viettäväksi poluksi, joten trail-pyörien suunnitteluperiaatteena on päästä tehokkaasti ylämäkeä kukkulan päälle ja sitten taas lujaa alas. Suomessa tyypillinen polkuajo tasamaalla, jonka jokamiehenoikeudet mahdollistavat, ei tunnu olevan kovin korkealla suunnittelijoiden prioriteeteissä.

Sähkövehkeissä XC-tyyppisellä pyörällä ei ole mitään tekoa jo aiemmin mainituista syistä

[MAS]

Tässä ketjussa aiemmin taidettiin puhua siitä että sähköpyörän vienti vauhdilla teknisillä poluilla vaatii ja kehittää ajotaitoa, ja tuottaa koko vartalon jumppaa. Pointtini kommenteilla luomu xc-pyörästä oli että ei sitäkään ajeta penkistä pyörittämällä samoissa tilanteissa ja ajotekniikan on parempi olla hallussa.

Ei mielestäni tyypillisillä suomalaisilla tasamaapoluilla sinänsä vaadita mitään mistä ei moderni xc-pyörä selviäisi, korkeintaan ajoittaisilla "underbiking" fiiliksillä. Mutta onhan se vaativampi ajettava. Siitä siis kierrytään takaisin tuolla ylempänä olleeseen alkuperäiseen kommenttiin että sähkö tasoittaa kunnon lisäksi myös ajotekniikan eroja koska sähköllä on mielekästä ajaa "overbiked" setupilla luomuun verrattuna.

[simtee]

Ei mielestäni tyypillisillä suomalaisilla tasamaapoluilla sinänsä vaadita mitään mistä ei moderni xc-pyörä selviäisi, korkeintaan ajoittaisilla "underbiking" fiiliksillä. Mutta onhan se vaativampi ajettava. Siitä siis kierrytään takaisin tuolla ylempänä olleeseen alkuperäiseen kommenttiin että sähkö tasoittaa kunnon lisäksi myös ajotekniikan eroja koska sähköllä on mielekästä ajaa "overbiked" setupilla luomuun verrattuna.

Just näin!

[ruuduntakaa]

Tässä ketjussa aiemmin taidettiin puhua siitä että sähköpyörän vienti vauhdilla teknisillä poluilla vaatii ja kehittää ajotaitoa, ja tuottaa koko vartalon jumppaa. Pointtini kommenteilla luomu xc-pyörästä oli että ei sitäkään ajeta penkistä pyörittämällä samoissa tilanteissa ja ajotekniikan on parempi olla hallussa.

Ei mielestäni tyypillisillä suomalaisilla tasamaapoluilla sinänsä vaadita mitään mistä ei moderni xc-pyörä selviäisi, korkeintaan ajoittaisilla "underbiking" fiiliksillä. Mutta onhan se vaativampi ajettava. Siitä siis kierrytään takaisin tuolla ylempänä olleeseen alkuperäiseen kommenttiin että sähkö tasoittaa kunnon lisäksi myös ajotekniikan eroja koska sähköllä on mielekästä ajaa "overbiked" setupilla luomuun verrattuna.

Juu voi siellä poluilla ajaa täysjäykälläkin. SE kehittää ajotaitoja.
Ennenkuin sähköllä maastoon menee olis kyllä suositeltavaa tosiaan opetella sitä ajotekniikkaa vaikka jäykkäperäluomulla.
Täysjäykkä läskikin oli ihan ok tekniikan opetteluun, vaikka hiukan helpottaakin verrattuna perinteiseen pyörään.

[MAS]

... Isossa maailmassa trail tunnutaan käsittävän enemmänkin alaspäin viettäväksi poluksi, joten trail-pyörien suunnitteluperiaatteena on päästä tehokkaasti ylämäkeä kukkulan päälle ja sitten taas lujaa alas. Suomessa tyypillinen polkuajo tasamaalla, jonka jokamiehenoikeudet mahdollistavat, ei tunnu olevan kovin korkealla suunnittelijoiden prioriteeteissä....

Juuri näin, vaikka toki eroja jonkin verran on eri maissa. Mutta kun lukee nipun muiden maiden trail-pyörien arvosteluita niin selviää normaalin lenkin profiili jossa ylös kinnataan huoltoteitä tai jopa asfalttia jousitukset manuaalisesti lukittuna ja sitten päästellään pitkä tovi alaspäin. Aivan eri ajamista kuin suomalainen pienipiirteinen maasto jossa mielekkään vauhdin eteneminen vaatii pyörän joka kulkee tasamaalla ja pieniin ylämäkinyppylöihin kovaa. Siksi olen hieman ihmetellyt taipumusta hankkia tänne aina vain järeämpiä fillareita, dh-gummeilla jne. Toki sähkö ratkoo nimenomaan tuon yhtälön. Toinen vaihtoehto on sitten nämä uudet "down-country" pyörät.

[MAS]

Juu voi siellä poluilla ajaa täysjäykälläkin. SE kehittää ajotaitoja.
Ennenkuin sähköllä maastoon menee olis kyllä suositeltavaa tosiaan opetella sitä ajotekniikkaa vaikka jäykkäperäluomulla.
Täysjäykkä läskikin oli ihan ok tekniikan opetteluun, vaikka hiukan helpottaakin verrattuna perinteiseen pyörään.

Varmasti. Ja jos siinä on 26" gummit, vannejarrut ja 1.8" renkaat niin kehittyy vielä enemmän. Mutta mielestäni myös eri tavalla ja osin väärällä. Ts. nuo täysjäykät on tarkoituksellisen hitaita. Moderni xc-pyörä on kehitetty olemaan se nopein vaihtoehto xc-radoille eli kun ei ajeta alaspäin viettävää lenkkiä. Ja kun katsoo modernia xc-rataa ja miettii millä maitohapoilla niitä ajetaan niin kenties vakuuttuu että ei ne pyörät ihan "maastokelvottomia" ole.

[MRe]

Hieman haastaisin tuota täysjäykkä fätti vs. sähköpyörä-asetelmaa, kun nyt sattuu molemmat olemaan. Ja pari muuta pyörää siitä välistä. Mun mielestä täysjäykällä fätillä Suomen maastoissa ajaminen eroaa niin paljon sähköllä ajamisesta, ettei noissa kauheasti oppia siirry. Hieman sama kuin soutaessa oppii ajamaan moottoriveneellä.

Sähkötäpärillä, varsinkin näillä yhtään enemmän joustavilla 150+ millisillä, ajetaan enemmän päin, kun taas täysjäykällä fätillä on pakko kiertää ja katsoa mistä pääsee. Samoin täpärillä voi pidempään istua penkissä, kun täysjäykällä fätillä käytännössä neulaspolkua lukuunottamatta on noustava penkistä, jos aikoo pitää välilevyt kunnossa.

Toisaalta tykkään ajaa täysjäykällä fätillä kuin hullu puurosta. Eniten mulla siihen kilometrejä kertyy, mutta ajo on pitkälti sitä neulaspolkua/ulkoilureittiä. Joskus huvikseen tulee poikettua jonnekin maaston puolelle, mutta en minä sillä Hallainvuoreen viitsi lähteä paitsi talvella, jolloin se olikin erittäin hauska peli.

[ruuduntakaa]

Hieman haastaisin tuota täysjäykkä fätti vs. sähköpyörä-asetelmaa, kun nyt sattuu molemmat olemaan. Ja pari muuta pyörää siitä välistä. Mun mielestä täysjäykällä fätillä Suomen maastoissa ajaminen eroaa niin paljon sähköllä ajamisesta, ettei noissa kauheasti oppia siirry. Hieman sama kuin soutaessa oppii ajamaan moottoriveneellä.

Sähkötäpärillä, varsinkin näillä yhtään enemmän joustavilla 150+ millisillä, ajetaan enemmän päin, kun taas täysjäykällä fätillä on pakko kiertää ja katsoa mistä pääsee. Samoin täpärillä voi pidempään istua penkissä, kun täysjäykällä fätillä käytännössä neulaspolkua lukuunottamatta on noustava penkistä, jos aikoo pitää välilevyt kunnossa.

Toisaalta tykkään ajaa täysjäykällä fätillä kuin hullu puurosta. Eniten mulla siihen kilometrejä kertyy, mutta ajo on pitkälti sitä neulaspolkua/ulkoilureittiä. Joskus huvikseen tulee poikettua jonnekin maaston puolelle, mutta en minä sillä Hallainvuoreen viitsi lähteä paitsi talvella, jolloin se olikin erittäin hauska peli.

No tuo taas on ihan kuskin päätettävissä. Samat reitit mä ajelin samoista paikoista fätillä kun nyt 160mm joustavalla sähkötäpärillä.
Toisella niistä se vaan on paljon helpompaa.
Kysymys voi tietysti olla myös siitä et mun reitit noin yleensäottaenkin on helppoja.

Toki tolta suunnalta saattaa löytyä myös syitä siihen miksi pidin 2-3vuoden tauon ja kuntoutin olkapään ajokuntoon.

Muoks: ja arvostan kyllä kovia luomukuskeja. Ei mene meikäläinen sähköllä perässä.

[Kuminauha]

Kaikki maastoajon taidot voi oppia millä tahansa pyörällä ja niistä on hyötyä kun siirrytään vakavampiin ja nopeampiin laitteisiin, esim sähköpyörään. Perän nostaminen, painon siirtely, kampien tasainen pyöritys, pyörän "sysäykset", pikku bunnyhopit, keulan nostot, mutkien ajaminen voi olla helpompaa oppia luomu HT:lla, kun ei ole niin paljon liikkuvia osia säädettävänä.