Projekti: 7.x-kiloinen maratontäysjousto

[Aki Korpela]

--> Plus

Joo, toi saattais olla vielä fiksumpaa kuin ilmastointiteippi. Onko toi kevyttä?

[Ohiampuja]

Paljonkohan pikku koneistuksilla olisi mahdollista keventää ilman lujuuden kärsimistä?
Jos itsellä tai jollain kaverilla olisi mahdollisuus käyttää jyrsintä / sorvia ja niillä keventelisi osia sieltä täältä. Työlästähän se olisi, noiden keveiden fillariosien kiinnitys jyrsimen pöytään ei ole kovin helppoa.

Tietysti kaikkien terävien nurkkien ja särmien hiominen voisi jopa lisätä lujuutta, kun nurkka-vaikutukset vähenisivät. Esim jarrulevyistä voisi hioa kaikki nurkat ja ne "kiinnitys puikot" pyöreä reunaisiksi.

Entäs minkälaiset nuo linkkujen pultit ovat tuossa Scottissa, voisiko niitä porata ontoiksi?

[Aki Korpela]

--> Ohiampuja

Kuulostaa äkkiä ajateltuna vaaralliselta. Mutta sitähän tää on, kirjekuoren työntämistä ("pushing the envelope").

Porailin joskus xtr:n vanhanmallisten jarrulevyjen reikiä suuremmiksi. Massaa lähti yhteensä muistaakseni jotain 40 g, ja nuo levyt on parisen vuotta olleet käytännössä jokapäiväisessä käytössä. Hyvin toimivat edelleen. Muita "koneistuskeventelyjä" en oo tehnyt, enkä taida edes uskaltaa (tai osata) tuolle tielle lähteä. Myös linkkujen pulttien poraaminen ontoiksi kuulostaa pelottavalta.

[Ohiampuja]

Juu, se on totta, että osien keventely koneistamalla on vaarallista "jos ei tiedä mitä tekee"
Mutta joskus pyöriä kasatessa ja osia pyöritellessä on tullut mieleen, että "onpas paljon tavaraa ja lujuuden kannalta turhassa paikassa"
Syy on tietysti siinä, että minä olen pulttailut halvempia osia, niiden valmistusta kun ohjaa halpuus, eikä osan lopullinen paino/lujuus suhde.

Pieniä ruuveja on vaarallista porailla, mutta halkaisijaltaan isompia voi keventää, mallia vanhan octalinkin kammenpultit. Omassa Jamiksessa takahaarukka on kiinni aika painavalla ruuvimötikällä, siihen kevyemmän osan koneistus ei olisi mikään mahdoton tehtävä.

Ja eiköhän lähes kaikissa valu-osissa ole jonkinlaisia valupurseita, jotka voi hioa pois.

[Aki Korpela]

Manitou R7 MRD TPC 100 mm

Ei ihan niin kevyt, kuin piti olla, mutta melko hyvä lukema kuitenkin 100-milliselle keulalle. Tää on Manitou R7 MRD TPC 100 mm, ja kaulaputkella on mittaa 220 mm. Kevennystä kertyi 238 g Fox F100 RLC:hen (1560 g) verrattuna.

Lyhyen ensitestin perusteella toiminta on varsin miellyttävää. Tää on siis vaihtoehtokeula Fox F100 RLC:lle, joten saa nyt sitten nähdä, kumpi noista jää pysyvämmin fillariin kiinni. Fox on toiminut niin hienosti, että siitä on lievää ylipainoa lukuunottamatta vaikea keksiä mitään huonoa sanottavaa, mutta jos nyt jotain on rutistettava, niin Foxin joustomatka ei taida käytännössä olla lähelläkään nimellislukemaa. Vaikuttais siltä, ettei tää R7 oo niin progressiivinen, vaan lähes 100 mm saattaa jopa oikeasti olla käytössä.

Ulkonäöltään tää Manitou ei mun mielestä pärjää Foxille, mutta grammojen eteen on välillä tehtävä uhrauksia. Pahoittelut huonolaatuisesta puhelinkamerakuvasta, pitää ottaa parempi kuva myöhemmin.

Finlandiassa tuo pääsee kunnolliseen ensitestiin.

http://kotisivu.dnainternet.net/akikorp/photos_lenkit/spark_ultimate.pdf

[Ohiampuja]

Vaikuttais siltä, ettei tää R7 oo niin progressiivinen, vaan lähes 100 mm saattaa jopa oikeasti olla käytössä.

Minulla oli jokunen vuosi sitten vanhemman polven R7 ja sen progressiivisuus ei kyllä pärjännyt Foxille, jonka hankin sitten sen R7:n seuraajaksi. Pohjaamisten välttämiseksi siinä tarvitsi pitää aika kovia paineita / matalaa sagia. Mutta näissä uusissa R7:ssa on käsittääkseni parempi vaimennussysteemi...

[Kenttu]

Navoistahan sais jonku kymmenen grammaa pois esim. FRM FL-M Disk Pro, säästöä ois noin 80g per setti...

[Aki Korpela]

Navoistahan sais jonku kymmenen grammaa pois esim. FRM FL-M Disk Pro, säästöä ois noin 80g per setti...

Joo, ultimatevaihtoehto olis tune Prince/Princess, joilla kiekkoparista lähtis yli 100 g, ja samalla pääsisi eroon myös DT:n levyjarruadaptereista, mikä edelleen säästäisi kymmeniä grammoja, mutta...

...tykkään niin paljon xtr:n navoista, etten ainakaan vielä tälle tielle lähde. Nykyiset navat on erityisen hjuvat, koska:
1) Ne on luotettavuudeltaan "pomminvarmat".
2) Vapaarattaan runko on titaania (takapakka ei uppoa napaan kuten alumiiniversioissa).
3) Navat on helppo pitää hyvässä kunnossa, kunhan viitsii pari kertaa vuodessa putsata irtokuulat ja vaihtaa vaseliinit.

Mutta jos 8 kg ei mee rikki näillä navoilla, niin tarttee sitten harkita uudelleen.

[micanon]

Lisää kevennys kohteita:

- Takapakaksi esim. KCNC 27-12 126g tai 25-12 118g
- Sisuskumien tilalle litkut -50g

27-12 pakan kun laittaa niin saattaa selvitä kahdella eturattaalla!

Vaihteistosta saanee myös helposti pois mutta järkevyys (eli toimivuus) onkin sitten toinen juttu

[KestreL]

Mites ne uudet Formulan jarrut? Painoa tais olla 270g / pää.. Mainostavat keveimpinä levyjarruina mitä on.

[Aki Korpela]

--> micanon

Ovatko noi KCNC:n pakat alumiinia? Jos ovat, niin kisakelpoisuus (tai ainakin -kestävyys) kärsii siinä määrin, että tyytynen Dura-Aceen. Sen sijaan 12-27-pakka ja kaksi eturatasta saattais olla hyvä idea. Hieman tosin arveluttaa, riittääkö edessä 32 ja takana 27 siihen, että jaksaa Tahkolla ajaa El Granden kaikilla kierroksilla ylös asti. Kuluneena kesänä edessä 22 ja takana 25 riitti juuri ja juuri... Pienimmän eturattaan ja suurimman takarattaan suhde kuitenkin muuttuisi 0.88:sta 1.19:ään.

Litkuista oon pysynyt toistaiseksi erossa ihan vaan mukavuussyistä. Renkuloita tulee vaihdeltua yllättävän usein, eikä oikein jaksaisi alkaa sählätä litkujen kanssa...

--> KestreL

Formulan uusista jarruista ainakin etujarru on periaatteessa kiinnostava. Takajarrun ongelma on siinä, että takajarrusatulaa tulee ymmärtääkseni tarjolle vain postmount-kiinnityksellä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että rungon ja satulan väliin tarvitaan adapteri. Ja kaikenlaiset adapterit on grammanviilauksen kannalta tietenkin vihonviimeisiä kapistuksia.

[troh]

Takajarrun ongelma on siinä, että takajarrusatulaa tulee ymmärtääkseni tarjolle vain postmount-kiinnityksellä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että runkon ja satulan väliin tarvitaan adapteri. Ja kaikenlaiset adapterit on grammanviilauksen kannalta tietenkin vihonviimeisiä kapistuksia.

140mm IS->Postmount Adapteri 20g? Ei kai nyt sentään. Niistä adaptereista voisi työstää vähän materiaalia pois esim sieltä runkoa vasten olevasta osuudesta, jolloin varmasti tippuisi 10g paikkeille vähintään.

[Pyöräkaistapää]

Takanavan vapaaratas saa/pitää olla alumiinia. Onko jollakin muka ollut ongelmia alumiinisen vapaarattaan kanssa? Pitää vain käyttää kunnon pakkaa, jossa on jonkin näköinen "kasetti". Jos et usko, niin esim. yhden Tahkon koko matkan voittaneella kaverilla (arvaa kuka), dt240 vuodelta 9?, eikä ollut kuin muutama pykälä vapaarattaassa, kun rakennettiin siihen uusi kiekko muutama vuosi sitten. Täällä on muuten porukalla hajonnut urakalla noita XTR:n vapaarattaita, ei kuulemma kestä (vulkaanista)pölyä.

Omassa Foxin F120RLC:ssä samaa "vikaa", _saa_ ajaa tosi pienillä paineilla, jos haluaa koko joustomatkan käyttöön.

Tilaat Samulta postmount-kiinnityksen Sparkin takahaarukkaan, niin saat sen Formulan jarrun kiinni ilman lisäpainoja.

[micanon]

KCNC pakan pienimmät rattaat on cromoa, keskialue scandiumia ja isot 7075:a. Samaa mieltä, tuskin on järkevämpää kuin d-ace.

29/30 eturattaaksi niin nousee jo melkoinen mäki 27:lla. Ja työntämällä loput.

Hankit useammat kiekot niin ei tarvitse vaihdella renkaita niin tiuhaan. Säästyy vähän vähemmällä lutraamisella.

nm. Litkuilla vuodesta -02.

[Aki Korpela]

--> troh

Lienet oikeassa.

--> Pyöräkaistapää

Asiaa puhunet sinäkin, eli lähinnä tässä on kyse henkilökohtaisista ongelmista ja kokemuksista. Mulla oli taannoin DA:n 12-25-pakka American Classicin takanavassa, ja kyllähän sitä pakkaa sai aina kaivaa navasta irti, jos halusi harrastaa huoltamista tai puhdistamista. Ei tuo oikeasti tainnut mikään vakava ongelma olla, mutta onhan tuollainen titaanikuori huomattavasti miellyttävämpi huoltotoimenpiteiden kannalta.

Syy xtr-navoista tykkäämiseen juortaa juurensa lähes vuosikymmenen taakse hetkeen, jolloin AC:n napa räjähti keskellä synkkää ja pelottavaa metsää. "Tästedes jätän kevytnavat kaupan hyllylle", ajattelin tuolloin, ja siitä lähtien oon yltiöpäisestä keventelystä huolimatta pitäytynyt painavissa xtr-navoissa, jotka ovat toimineet ongelmitta jo kymmeniätuhansia kilometrejä. Tämän kummempaa syytä ei napavalinnan taustalla ole.