Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

[MRe]

Eiköhän ihmiskunta itsensä poista elävien kirjoista jossain välissä. Tiedä sitten jääkö muuta elämääkään jäljelle.

Jää kyllä, jos ei innostuta ydinasella leikkimään.

[MV]

Mitäs veikkaatte, kuinka kauan menee ennen kuin ruoka-aineisiin pitää lyödä CO2-ekvivalenttilukema samaan tyyliin, kun sieltä nyt löytyy kalorit, sokerit ja rasvat? Mä veikkaan, että viimeistään 2023 noita alkaa näkymään.

[kmruuska]

Eilen tuli mielenkiintoinen brittiohjelma, jossa tällä kertaa pohdittiin ruuan CO2-jälkeä. Oli kutsuttu viisi vierasta ravintolaan jossa saivat sitten valita menusta itselleen alku-, pää- ja jälkiruuan. Joka lajin välissä laskettiin annoksen CO2-jälki. Alkuruuista pahin oli parsa-annos, koska parsat oli lennätetty Chilestä.

Miten ihmeessä normaali-ihminen voi tietää, millä ruokalajilla on milloinkin suurin syntitaakka? Toki liha on aina helppo valinta siksi pahikseksi, mutta kuten esimerkki osoitti, ei arvioiminen ole ihan helppoa. Parsalla olisi ollut pienin taakka, jos briteissä olisi ollut parsasesonki. Meren elävistä pienin jälki oli kasvatetuilla simpukoilla. Simpukan kuori itse asiassa sitoo hiiltä merestä. Tosin en tiedä mitä kuorille tapahtuu syönnin jälkeen. Kai ne menee sekajätteeseen?

Myös australialainen viini oli CO2-painoarvoltaan pienempi, kuin italialainen(?) olut. Kun viini tulee ausseista laivalla kontissa suuressa pussissa ja kaljat kuskataan rekalla italiasta pulloissa.

Mitäs veikkaatte, kuinka kauan menee ennen kuin ruoka-aineisiin pitää lyödä CO2-ekvivalenttilukema samaan tyyliin, kun sieltä nyt löytyy kalorit, sokerit ja rasvat? Mä veikkaan, että viimeistään 2023 noita alkaa näkymään.

Tuohan olisi loistava juttu ja helpottaisi kovasti tuota ”syntitaakan” arvioinnin vaikeutta.

[ebike-harrastelija]

^ vähän sama juttu kuin luomun ja ei-luomun ruuan tunnistaminen. Kotimainen toivon mukaan tässä turvallisempi vaihtoehto, mutta ulkomaisen tuontiruuan osalta arpapeliä. Tai no, tuodaanhan jostain Virosta (ja Viroon muualta) "kotimaisia" mansikoita ym. metsän antimia - riittää, että on oikeanlainen tarra laatikon kyljessä. Miksei siis ravintolakin voisi ilmoittaa jonkun kaukomailta tuodun eineen kotimaiseksi luomuversioksi ruokalistoillaan?

Raha ratkaisee usein, jopa niin että se kiinnijäämisen riski kannattaa ottaa. Kuluttajapuolella tässä yhä vain kallistuvassa ja kurjistuvassa maassa kuluttajan on helppo napata se halvin vaihtoehto mm. ruokahyllystä, niin saattaa jäädä jotain kolikoita muuhunkin elämiseen.

Lähetetty jonkun tutun Tapatalkilla

[Arosusi]

Suomen ja EU:n ilmastopäästöt ovat vähentyneet ja matkalla alaspäin – kulutusta mittaamalla päästöt ovat kuitenkin jopa nousseet

https://yle.fi/uutiset/3-12157768

Eli Suomi on vähentänyt päästöjä mutta suomalaiset eivät.

[Arosusi]

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportin mukaan fossiilisia polttoaineita tuettiin viime vuonna runsaalla 5 000 miljardilla eurolla.

https://yle.fi/uutiset/3-12165105

[Kanuuna]

Ilmastonmuutoskeskustelua, irrotettu lähettiaiheesta

Eilen tuli mielenkiintoinen brittiohjelma, jossa tällä kertaa pohdittiin ruuan CO2-jälkeä. Oli kutsuttu viisi vierasta ravintolaan jossa saivat sitten valita menusta itselleen alku-, pää- ja jälkiruuan. Joka lajin välissä laskettiin annoksen CO2-jälki. Alkuruuista pahin oli parsa-annos, koska parsat oli lennätetty Chilestä.

Miten ihmeessä normaali-ihminen voi tietää, millä ruokalajilla on milloinkin suurin syntitaakka? Toki liha on aina helppo valinta siksi pahikseksi, mutta kuten esimerkki osoitti, ei arvioiminen ole ihan helppoa. Parsalla olisi ollut pienin taakka, jos briteissä olisi ollut parsasesonki. Meren elävistä pienin jälki oli kasvatetuilla simpukoilla. Simpukan kuori itse asiassa sitoo hiiltä merestä. Tosin en tiedä mitä kuorille tapahtuu syönnin jälkeen. Kai ne menee sekajätteeseen?

Myös australialainen viini oli CO2-painoarvoltaan pienempi, kuin italialainen(?) olut. Kun viini tulee ausseista laivalla kontissa suuressa pussissa ja kaljat kuskataan rekalla italiasta pulloissa.

Mitäs veikkaatte, kuinka kauan menee ennen kuin ruoka-aineisiin pitää lyödä CO2-ekvivalenttilukema samaan tyyliin, kun sieltä nyt löytyy kalorit, sokerit ja rasvat? Mä veikkaan, että viimeistään 2023 noita alkaa näkymään.

Usein en televiisiota enää nykyään tuijota, mutta sattui olemaan ruutu auki tuon ohjelman aikaan. Mielenkiintoista asiaa. Ja saas nähdä tosiaan, koska tulee numeroita tai tietoa hyllyille tuotteiden ”alkuperästä” ja toimista matkalla kuluttajalle. Ja myös huijaukset[emoji51]

Ratiosta kuuntelin automatkalla eläinperäisen maidon ja kasviperäisen maidon CO2-päästöistä sekä sosio-ekonomisista vaikutukseista ja mielipide-eroista asian tiimoilta. Hyviä näkemyksiä niissäkin suuntaan ja toiseen. Novalta tuli. En ala käymään pohdintoja läpi, mutta kaikenlaista ekohöpinää sitä on joka puolella.

[veke]

Kauheeta! Ajoi motarilla ylinopeutta! Miten paha täytyy ihmisen olla kyetäkseen moiseen?

Todella hyvä kun tajusit tuon: oikein paha, kun hän ja poppoonsa jeesustelee muiden hiilijalanjäljestä. Nyt sitten Helsingissä pistetty pannaan kaupungin tilaisuuksissa liharuuan tarjoilu - paitti villeniinistöjen poppoon kokoontumisissa.

[Ohiampuja]

Miten ihmeessä normaali-ihminen voi tietää, millä ruokalajilla on milloinkin suurin syntitaakka? Toki liha on aina helppo valinta siksi pahikseksi, mutta kuten esimerkki osoitti, ei arvioiminen ole ihan helppoa.

Vähän sama kuin valita laihdutuskuurin aikana kahvilassa siitä tiskistä se kevyin vaihtoehto. Ei sekään kovin helppoa ole… Mutta tuo ruoka on kyllä hankala juttu.

[Ohiampuja]

Jännä artikkeli, tuon mukaan maan päällä tapahtuvan öljyn tuotannon tuottavuus olisi pudonnut aika jyrkästi 70-80 luvulta lähtien, Offshore-tuotanto ei ole ropannut niin pahasti...

https://bylinetimes.com/2021/10/20/oil-system-collapsing-so-fast-it-may-derail-renewables-warn-french-government-scientists/

[OJ]

Jännä artikkeli, tuon mukaan maan päällä tapahtuvan öljyn tuotannon tuottavuus olisi pudonnut aika jyrkästi 70-80 luvulta lähtien, Offshore-tuotanto ei ole ropannut niin pahasti...

https://bylinetimes.com/2021/10/20/o...nt-scientists/

Tossa on varmaan ihan hyvin faktaakin mukana. Kaveri oli osakkaana pienessä oljyfirmassa, jonka myyntiä ovat just viimeistelemässä. Ei kuuleman mukaan oikein ole ROI toivotulla tasolla, niin on laitettava lihoiksi ja ilmeisesti ei ole ainoa pikkufirma, joka on mennyt tai menossa kaupaksi. Taidan jakaa ton artikkelin kaverin suuntaan.

2007 olin polttareissa Calgaryssä ja siellä joku cowboy keuli että oljy ei tule maksamaan enää ikinä alle $100.

[stenu]

Olipa melkoinen toi päivän Hesarissa oleva metaanipäästöjuttu. Perse edellä puuhun..

https://www.hs.fi/talous/art-2000008314264.html

[Kanuuna]

Olipa melkoinen toi päivän Hesarissa oleva metaanipäästöjuttu. Perse edellä puuhun..

https://www.hs.fi/talous/art-2000008314264.html

Tilaajille. Kiteytätkö jutun? Otsikko herättää kiinnostusta, jos vaikka olisi jotain uutta.

[JackOja]

^nestekaasulaivat eivät pelastakaan ilmastoa vaan yllätyksenä metaanipäästöt on isot matalapainekattiloilla, ilmeisesti polttoaine palaa epätäydellisesti. LNG:n ilmastohyöty valuu hukkaan tai on jopa haitallinen. "Olisi ollut parempi ajaa öljyllä", sanoo asiantuntija. Korkeapainekattiloissa ongelmaa ei ole, mutta niitä on harvassa aluksessa.

Metaanipäästöjä ei seurata niinkuin esim. hiilidioksidi-, typpi, hiukkas- ja rikkipäästöjä, että siinä mielessä ongelma ja villi länsi.

Se siitä sitten, mitäs keksittäis? Itsellä töpseliauto hakusessa, mutta mä oon kärpäsen kakka.

EDIT: onneksi luin tuon jutun painetusta lehdestä, en erityisemin pidä noista dynaamisista artikkeleista. Vähän liikaa kikkailua vaikka sinänsä animaatiot ja elävä kuva havainnollistaa juttuja toisinaan.

[stenu]

Joo jotenkin ihmiskunnan on vaikea hyväksyä sitä faktaa, että sekä tavaroiden että ihmisten pitäisi tulevaisuudessa liikkua paikasta toiseen paljon nykyistä vähemmän. Muut konstit hallita sekä tavaroiden liikuttelun että ihmisten liikkumisen aiheuttamia päästöjä on melkolailla meikkaaamista. Sitäkään ei oikein ole ratkaistu, että mistä töpseliautoihin tulee riittävästi vihreää sähköä.

Ps. Sen painetun lehden näköislehden voi ladata sähköisesti. Siten ei tarvitse kaataa metsää lehtipaperin valmistamista varten eikä kuljetella painettuja lehtiä ympäri PK-seutua. Toki tuo se vasta kärpäsen kakkaa onkin.