Näytä tavallinen näkymä : Trailmap-palvelu maastopyöräreittien suunnitteluun ja kartoittamiseen
Sivustakatsoja
13.08.2024, 09.01
...
Kaikesta tästä huolimatta reititys toimii käytännössä yllättävän hyvin. Toki jos pitää suunnitella "low risk" (esim. puolison tai lenkkitoverien takia) reittiä, niin pitää itse kelata huolella reitti lävitse ja tehdä arvio riskipaikoista - tätä tukemaan on tehty Trailmapin "varoitukset & huomiot" toiminto. Kokeilkaapa reitittää RWGPS:lla ja Stravalla vähänkin uskaliaampaa gravelia - tuo kaksikkohan ei syntyneestä reitistä juuri mitään kerro - ne ovat varmoja yllätyspuska-automaatteja.
RWGPS:n osalta olen toista mieltä: se on varsin konservatiivinen reitittäjä. Stravasta en osaa sanoa.
navajokoira
13.08.2024, 11.50
Mä väittäisin saaneeni RWGPS:llä yhden umpeen kasvaneen tien ja jonkun pienen vesistön ylityksen :) Mut Markuksen pointti taisi liittyä enemmän siihen että nämä kilpailijat ei reittiä suunnitellessa varoita aiheesta mitenkään. Trailmap yleensä varoittaa, mutta tuosta sun löytämästä polusta ei...
Tutkimuksia ja kommentteja kaikkiin ylläoleviin viesteihin eiliseltä & tänään:
RWGPS: Se on todellakin "hyper-konservatiivinen" reitittäjä sillä ainoalla profiilillaan. Siksi tekee yleensä turvallisia, joskin pitkiä ja tylsiä reittejä kun se yrittää viimeiseen asti pysyä asfaltilla. Esim. tuo @navajokoiran Aura-Laitila (96km) tai Tampereella alueen suosituimpia gravel-reittejä, osio Savontieltä Taivalpirtin kautta Matinlahdentielle hyvää metsäautotietä 2,8km, mutta RWGPS luottaa asfalttiin ja kiertoreitille pituutta 24,7km (!!!). Kaupunkialueilla ei myöskään paljoa ulkoiluteitä yms. hyödynnetä. MUTTA, sitten kun sillä yrittää reitittää muutakin kuin niitä asfalttiteitä niin se arvaamatta poimii mukaan kaikenlaista JA koska sen kartta on niin epämääräinen, eikä mitään varoituksia reitistä anneta niin noita ylläreitä on käytännössä mahdoton huomata. Strava on tosiaan toisenlainen eläin, erittäin aggressiivinen reitittämään lyhintä reittiä vaikka mitä röllipolkua pitkin gravel-profiililla.
@navajokoira, keissi Jkylä - Saarijärvi: seuraus oli tuo kuvakaappauksesi, mutta syy on siitä pidemmällä reittiä luoteeseen: https://www.openstreetmap.org/way/762475541 eli virheellisesti tagatty alikulku, highway=footway (joka oletetaan ilman lisätageja jalkakäytäväksi, siis pyörää talutetaan, josta tulee penaltya sekä talutuksen hitauksen takia että myös siirtymä ajosta talutukseen). Täytyy testata lieventää tuota em. penaltya. Ja fiksu tajuaakin heti mitä siitä voi seurata kun jalkakäytävät alkavat maistua paremmin fillareille...Tässä tapauksessa veikkaisin, että nykyistä parempi kompromissi on parametreja iteratiivisesti viilaamalla löydettävissä jokusen tunnin hieronnalla.
@navajokoira, keissi Aura - Laitila: tuossa on selvästi jokin bugi safe bike profiilissa: se ei rankaise tarpeeksi 8-tietä suhteessa esim. 12523 highway=tertiary. Nyt keskeiset tagit ovat highway, maxspeed ja surface, josta tuo pienempi tie ottaa penaltyä surface:sta, maxspeed hieman voittaa (mutta pitäisi olla epälineaarisempi 80 vs. 100 vertailu) ja tuo highway trunk vs. tertiary vertailu ei selvästikään rankaise tarpeeksi trunk:ia. Reitin alkuosa 10 - 12km väli: tuo on vaikea optimoitava, koska highway=track on niin laajasti käytetty ja ilman lisämääreitä voi olla mitä vain hyvästä ulkoiluväylästä harvesterinuraan. Se, että jokin reitti menee rakennusten läheltä (tuossa tilakeskus) on tekemätön paikka reitityskoneelle hallita jollei access=private tageja ole teillä - kartasta noita pitää sitten katsoa ja siksi Trailmap tarjoilee MML:n rakennukset OSMin lisäksi koska OSMin rakennuksia puuttuu todella paljon maaseudulta. Nuo @navajokoiran kuvakaappaukset reitin varrelta: siellä on highway=residential, ilman surface-tagia ja yhdessä virheellinen surface=gravel - helppoja ihmiselle kartasta tai etenkin paikan päällä tehdä ratkaisuja, vaikeita reitittimelle koska noita samoja tageja on metsäteillä joita ehdottomasti kannata safe bike:lla lähteä suosimaan.
@sivustakatsoja, keissi Kurjenrahka - Hierteensuunkulma, safe bike & road bike: Safe bike palaa pitkälti ylläolevaan eli kuinka konservatiiviseksi sen säätää ja seurauksena kaupunkialueella se alkaa hylkiä sellaisiakin hiekkaisia ulkoiluteitä, jotka kuitenkin lähes kaikki arkipyöräilijät mieltänevät fiksuiksi reiteiksi - täytyy tätä miettiä lisää. Road bike: aika rohea reitti kieltämättä syntyy sille. Haaste tulee siitä, että se ei loputtomiin välttele sellaisiakaan osuuksia joissa voi joutua taluttelemaan. Jos vertaa tuota RWGPS:ään tuolle välille niin ero tulee yhdestä highway=track pätkästä, myös RWGPS vetää samoille sorateille. Haasteenahan tuossa on nuo highway=unclassified tiet ilman surface-tagia: jos rankasti hylkisi kaikkia teitä ilman surface-tagia, niin tulisi monin paikoin ihan mahdottomia reittejä, noita surface-tageja kun puuttuu niin paljon --> joten niistä ei voi aivan liikaa välittää.
Yhteenvetona vielä Trailmapin reitityksen filosofiasta: Reititysprofiilit eroavat toisistaan merkittävästi ja pyrkivät mielekkääseen reittiin kys. välineelle. Profiilit ottavat riskiä (Stravan ja RWGPS:n väliin, hyvin lähelle Komoot:ia useimmin) ja vastineeksi "varoitus & huomiot" toiminto pyrkii kertomaan ne paikat mitkä käyttäjän kannattaa tarkistaa ja kartta puolestaan renderoi väylien erot riittävän erottuvilla tavoilla. Retki- ja maantiepyöräilyyn jossa painopiste "turvallinen" apuna on lisäksi kerroskartat, erityisesti tuossa DR päällystetty tie, jonka avulla voi varmistella assulla tai ainakin yleisen tieverkon osana olevalla tiellä (=hoidettu sora) pysymistä.
Kiitos keisseistä! Muutama muistiinpano näistä tuli, katsotaan missä kohtaa ehdin ottaa muutaman päivän yhtämittaisen rupeaman reititysprofiilien tuunaamisen kanssa - niihin ei oikein "pikkusäätö ruuvista vaan ja katsotaan kuinka käy" meiningillä voi tehdä muutoksia.
...(Stravan ja RWGPS:n väliin, hyvin lähelle Komoot:ia useimmin)....
Tähän väliin nopea offtopic sivuhuomatus. Äskeisellä reissullani tuunasin Komootilla iltaisin majoituksessa seuraavien päivien reittivaihtoehtoja ja raivostuin sen gravel-profiiliin. Reititys pyrkii väkisin koukkaamaan assulta kaikenmaailman sorakuoppien teille ja maatilojen pihojen kautta (reittejä, joissa ei pintatietoa edes ole, eli olettaa sorkuksi). Välipisteitä piti lisätä aina näihin ja välillä Komoot teki sitten uusia vielä älyttömämpiä koukkauksia. Kun jossain vaiheessa keksi vaihtaa profiiliksi "bike touring", niin reittien editoimisesta tuli järkevämpää.
navajokoira
13.08.2024, 14.22
@navajokoira, keissi Jkylä - Saarijärvi: seuraus oli tuo kuvakaappauksesi, mutta syy on siitä pidemmällä reittiä luoteeseen: https://www.openstreetmap.org/way/762475541 eli virheellisesti tagatty alikulku, highway=footway (joka oletetaan ilman lisätageja jalkakäytäväksi, siis pyörää talutetaan, josta tulee penaltya sekä talutuksen hitauksen takia että myös siirtymä ajosta talutukseen). Täytyy testata lieventää tuota em. penaltya. Ja fiksu tajuaakin heti mitä siitä voi seurata kun jalkakäytävät alkavat maistua paremmin fillareille...Tässä tapauksessa veikkaisin, että nykyistä parempi kompromissi on parametreja iteratiivisesti viilaamalla löydettävissä jokusen tunnin hieronnalla.
Niin siis toihan ei ole edes mikään alikulku, vaan ihan tavallinen pyörätien jatke yli risteävän tien. Maastossa täysin samanlainen kuin edellinen Eerolantien ylitys. Mulla ei ymmärrys tägeistä riitä kummassa noista on "oikea" tapa merkitä suojatie kun on niin eri näköiset ratkaisut.
Mut väärät tagit sikseen, jos reititys vaan haluaa välttää tuon kohdan siirtymällä ajoradalle, niin miksi se tapahdu vaikka sitten tuosta edellisestä Eerolantien risteyksestä? Tai jos on kiva päästä suojatietä Saarijärventien oikealle laidalle, niin sitten vaikka ton nelostien alikulun kuopan jälkeistä suojatietä pitkin.
Siellä alikululla käynti on vaan hassua (ja on oikeasti semisti vaikea ajettava koska laskussa tulee aika paljon vauhtia ja tota ei todellakaan ole linjattu sillä ajatuksella että joku ajaisi takaisin ylös, eikä sinne alikulkuun. Ymmärrän toki että tätä ei reitityslogiikka voi hahmottaa.)
--
Toistan vielä kerran tän ajatuksen, et voiskohan jotenkin olla joku ihan oma datalähde/tägi noiden trunkkien ajettavuudelle? Joillain on yli metrin piennar, toisilla vaihtelee välillä 0-20cm ja ehkä se on ehjää asfalttia, ehkä ei. Ei välttämättä tarvitse vaikuttaa turvalliseen pyöräilyyn mitenkään, mut vois vaikuttaa esim. maantiepyöräilyn varoituksiin.
Tähän väliin nopea offtopic sivuhuomatus. Äskeisellä reissullani tuunasin Komootilla iltaisin majoituksessa seuraavien päivien reittivaihtoehtoja ja raivostuin sen gravel-profiiliin. Reititys pyrkii väkisin koukkaamaan assulta kaikenmaailman sorakuoppien teille ja maatilojen pihojen kautta (reittejä, joissa ei pintatietoa edes ole, eli olettaa sorkuksi). Välipisteitä piti lisätä aina näihin ja välillä Komoot teki sitten uusia vielä älyttömämpiä koukkauksia. Kun jossain vaiheessa keksi vaihtaa profiiliksi "bike touring", niin reittien editoimisesta tuli järkevämpää.
"fast bike touring" profiilia on toivottu Trailmappiin niihin tarpeisiin kun suorin reitti on valttia vaikka tarkoittaisikin isompaa tietä. Täytynee tuollainenkin viritellä seuraavan kierroksen yhteydessä. Gravel-profiililla nimittäin on myös Trailmapissa samat piirteet, vähittäin osin, kuin mitä tuossa kuvasit - on mahdotonta olla yhtäaikaa montaa asiaa, siksi profiileja pitää olla monia.
Niin siis toihan ei ole edes mikään alikulku, vaan ihan tavallinen pyörätien jatke yli risteävän tien. Maastossa täysin samanlainen kuin edellinen Eerolantien ylitys. Mulla ei ymmärrys tägeistä riitä kummassa noista on "oikea" tapa merkitä suojatie kun on niin eri näköiset ratkaisut.
Mut väärät tagit sikseen, jos reititys vaan haluaa välttää tuon kohdan siirtymällä ajoradalle, niin miksi se tapahdu vaikka sitten tuosta edellisestä Eerolantien risteyksestä? Tai jos on kiva päästä suojatietä Saarijärventien oikealle laidalle, niin sitten vaikka ton nelostien alikulun kuopan jälkeistä suojatietä pitkin.
Siellä alikululla käynti on vaan hassua (ja on oikeasti semisti vaikea ajettava koska laskussa tulee aika paljon vauhtia ja tota ei todellakaan ole linjattu sillä ajatuksella että joku ajaisi takaisin ylös, eikä sinne alikulkuun. Ymmärrän toki että tätä ei reitityslogiikka voi hahmottaa.)
--
Toistan vielä kerran tän ajatuksen, et voiskohan jotenkin olla joku ihan oma datalähde/tägi noiden trunkkien ajettavuudelle? Joillain on yli metrin piennar, toisilla vaihtelee välillä 0-20cm ja ehkä se on ehjää asfalttia, ehkä ei. Ei välttämättä tarvitse vaikuttaa turvalliseen pyöräilyyn mitenkään, mut vois vaikuttaa esim. maantiepyöräilyn varoituksiin.
Jos on pyörätie niin ei se tien ylitys sitä muuksi (yleisen kartoituskäytännön mukaan) muuta ja jos haluaa kikkailla footway:n kanssa niin ainakin sille pitäisi laittaa bicycle=yes tagi. Eli tuon kohdan voi korjata.
Siirtyminen oikealle puolelle tietä: tuohon vastaus edellyttäisi mallinnuksen ajamista profiilin lua-koodin ja OSRM:n laskennan lävitse, jotta saisi selville ne hiuksenhienot erot mitkä noilla vaihtoehdoilla on. Valitettavasti tuo OSRM ei tarjoa tuollaiseen debug-työkaluja vaan nuo pitäisi osin käsin laskea. Ja ymmärryksesi reitityskoneen tietämyksestä paikallisten olojen yksityiskohdista on oikea ;=) Ei se tiedä edes korkeuseroja saatikka tuollaisia detaljeja.
Ylipäätään reitityskoneen kanssa eläminen on helpompaa kun oppii arvostamaan sen kykyä tehdä reitinpiirto makro- ja mikro-tasojen välimaastossa. Isot linjat (makro) kannattaa reitinsuunnittelijan pohtia itse kartan ja kokeilureititysten avulla (ts. en koskaan reitittäisi kymmeniä kilometreja yhdellä reittipisteen vetäisyllä, muuta kuin nähdäkseni mitä reititin tuottaa) ja mikrotaso eli menenkö tuosta vai tuosta yli tien toiselle puolelle vai menenkö ollenkaan taas parempi päättää paikan päällä (eikä tuijottaa liian tarkkaan navigaattorin reittijälkeä) - noiden väliin reitityskone on taas hieno aikaa säästävä apu.
Sivustakatsoja
13.08.2024, 19.27
...
@sivustakatsoja, keissi Kurjenrahka - Hierteensuunkulma, safe bike & road bike: Safe bike palaa pitkälti ylläolevaan eli kuinka konservatiiviseksi sen säätää ja seurauksena kaupunkialueella se alkaa hylkiä sellaisiakin hiekkaisia ulkoiluteitä, jotka kuitenkin lähes kaikki arkipyöräilijät mieltänevät fiksuiksi reiteiksi - täytyy tätä miettiä lisää....
Katselin joitakin Turun kaupunkialueella (Kupittaan puisto) olevia hiekkaisia reittejä: footway ja bicycle=yes. Miten tällaiset yleensä merkitään, että saa ajaa pyörällä, siis jos ei ole maastopolku?
Jos taas polku on maastosellainen, niin löytyykö yleensä mtbscale=x tai mtb=yes? Että onko liian monimutkaista olla automaattisesti reitittämästä sellaiselle polulle.
cycleway + foot=yes vs. footway + bicycle=yes vääntöä on käyty pitkät ajat. Molemmat ajaa saman asian, ero nyansseissa (ja siinä tulkitaanko pelkkä cycleway antamaan lupa myös kävelyyn: teknisesti ei, käytännössä kyllä). Tästä juuri käydään Suomen OSM foorumilla keskustelua, kohta toivottavasti on kasassa uudet piirto-ohjeet kattamaan kevyenliikenteen tapaisten väylien lukuisat eri variaatiot.
Jos on maastopolku niin highway=path jos alle auton levyinen mentävä, jos mahtuu auto niin highway=track. mtb:scale on tällöin erittäin suositeltava, koska ilman sitä lähes kaikki reitittimet hylkivät polkua (no Strava vähän rohkeampi). mtb=yes, en tiedä mitkä reitittimet tuosta välittävät, ei ainakaan Trailmap.
Trailmapin web-versioon tuli eilen merkittävä uusi toiminto "reittijäljen konversio muokattavaksi reitiksi". Avaa kartalle GPX / KML / Strava-aktiviteetti / oma reittijälki ja klikkaa hiirellä / sormella --> valitse popup-valikosta "muunna reitiksi". Sitten vain muokkaamaan reittiä.
Toiminto on aivan tuore, kehitetty viimeisen reilun viikon aikana, joten bugeja vielä on konversiossa. Pistäkää tulemaan yv:llä emailitse support miuku trailmap.fi gpx:ää jos bugia löytyy. Vaikka toiminto kuulostaa triviaalilta (erit. jos ei oikein ole selvyyttä miten reittijälki ja reitti eroavat toisistaan), niin algoritmisesti se on kohtuullisen haastava - siksi viriteltävää vielä riittää.
Trailmapin web-versioon tuli eilen merkittävä uusi toiminto "reittijäljen konversio muokattavaksi reitiksi"...
Hieno ja hyödyllinen uusi ominaisuus, kiitos! Testasin tuota parilla omalla maastopyörälenkin GPX-jäljellä, ja ainakin noilla jäljillä Trailmapin konvertoima reitti noudatteli hyvin GPX-jälkeä. Jossain kohtaa menin sellaisessa paikassa, jossa ei kartalla vielä polkua ollut, ja siinä kohtaa reitti lähti eri teille kuin GPX-jälki kun reitti koukkasi kartassa olemassa olevalle polulle, mikä lienee ihan järkevä logiikka.
Konversiossa näyttää olevan "Lisäasetukset" -kohdassa "Koordinaattien tarkkuus", jossa vaihtoehdot ovat "Normaali" ja "Tarkka". Mitä/mihin nuo valinnat vaikuttavat?
^ Jep, algoritmille lähes mahdottomia paikkoja on tuollaiset, missä mennään kartalla olevan polun vieressä polulla, jota ei vielä ole kartalla. Tuo tilanne kun näyttää vain tyypilliseltä huonolta GNSS-paikannukselta (esim. oma Garmin Fenix 6 on lähes aina sen 10-20m pois polulta). No, onpahan yksi lisäsyy merkitä kartaan niitä puuttuvia polkuja, jolloin tuo algoritmin "map match" osio paranee.
Tuo lisävalinta vaikuttaa juurikin ym. tapaiseen tilanteeseen. Jos koordinaattien (=GNSS paikannus) valitaan "tarkaksi", niin map match tehdään tiukemmalla suodatuksella eli polun pitää olla lähempänä reittijälkeä, jotta siihen otetaan kiinni, muuten tulkitaan että ollaan kuljettu polun ulkopuolelta. Samoin tiheässä polkuverkostossa, jossa paljon samansuuntaisia polkuja lähekkäin, tuo "tarkka" asetus parantaa osumista oikeaan polkuun (JOS GNSS paikannus on ollut tarkka).
Trailmappiin on tarjolla muuten nykyään Youtubessa opastusvideoita: sekä kartan eri toimintoihin että reittisuunnitteluun ml. tämä uusin "reittijäljestä muunto reitiksi". Löytyvät TrailmapSuomi-kanavalta: https://www.youtube.com/@TrailmapSuomi
Onpas loistava tuo appi nykyään. Kannatuksen vuoksi hankin navi-lisenssin vuodeksi, vaikka maksullisia ominaisuuksia tuskin käytän. Iso peukku kaikille jotka polkutietoja päivittelevät.
Ja lisää uutta pukkaa koko ajan :) Viime viikonloppuna tuli 3D-kartat (Plus-tilaajille). Huomenna demo "kuvat-kartalla" eli kuvia paikoista ja poluista ja heti perään testiryhmälle mobiilisovelluksen versio, jolla voi luoda omia kuva-POI-pisteitä maastossa ja ne näkyvät myöhemmin sitten kartalla. Niistä voi sitten myöhemmin myös julkaista valikoidusta kuvia tuohon edelliseen toimintoon eli "kuvat-kartalla".
Tässä ohessa OSM-polkukartoituskin puksuttaa eteenpäin, 25640km päivän numero (kartoitetut JA mtb:scale luokitellut polut), noin 2000km kauden alusta. Vielä tekemistäkin riittää monilla seuduilla, mutta koko ajan mennään eteenpäin ja vaikka vauhti hidastunut niin ihan mukavasti noita uusia "kilometreja" vain kertyy. Ja kun Trailmapin käyttäjiksi saadaan lisää porukkaa, niin eiköhän sieltä nousu ne vielä puuttuvien alueiden kartoittajatkin aikanaan.
Marsusram
10.11.2024, 01.13
Lieneekö GPS -häirintää tai jotain, kun lähes koko lenkin ajan oli laitteen sijainti 10-20 metriä pohjoiseen poluista (Garmin Trailmap).
Kotona totesin kaikkien kolmen mukana olleen laitteen (Garmin, Garmin, Polar) tehneen samaa.
Pitääkö häirintään nyt varautua vai onko joku muu selitys?
https://lh3.googleusercontent.com/pw/AP1GczOacM3bTAuFBZIhEs-gn8JbA3ScN6sB5-9OxdkcIZtvMzBO3iK7sI6c2CVEEv_xONrPw_gZv9SYYq0z4761 h7lUh1pZu4xNqsRlg_YqxIKqUqAW6GOzPIT3KQRujbtbs8McDO MiWClYiT0yCO9vE1hR=w1000-h625-s-no-gm?authuser=0
^mä olen havainnut epätavallista epätarkkuutta jo pitkään. Putlerin touhuja lienee.
vihtis83
10.11.2024, 17.24
On aika paljon häiriöitä https://gpsjam.org/?lat=62.73977&lon=26.00424&z=4.1&date=2024-11-09
Kun piirtää polun Openstreetmappiin ilmestyy se Trailmappiin aika sukkelaan, seuraavana päivänä. Kuinka pitkään menee että piirretty oja ilmestyy Trailmappiin?
edit: Ylityspaikat ilmestyi kyllä "ford", kai ne ojatkin varmaan sitten huomenna viimeistään mitän luin vanhoja viestejä tältä vuodelta.
^ Trailmap on aina ottanut sisään uuden OSM-data joka yö. Matkan varrella on sitten hieman vaihdellut, milloin uudesta datasta laskettu uusi versio kartasta ja reitityksestä on tarjolla (1-2 vuorokautta). Päivitys koskee siis aivan kaikkea OSM-dataa, niin polkuja, ojia, rakennuksia kuin kaikkea muutakin.
Trailmap loikkasi hiljan Suomesta Eurooppaan eli nyt tarjolla oletuskartta (Trailmap vektorikartta eri variantteineen) koko Euroopasta ja reititys toimii myös valituissa maissa (Pohjoismaat ml. Tanska, Viro, Espanja ja Italia). OSM-data otetaan edelleen joka yö, mutta koska Euroopan datamöhkäle on noin 30GB (Suomi oli noin 650MB) niin uuden kartan ja reittikoneen päivittämiseen menee hivenen enemmän aikaa vaikka palvelinkalustoa juuri päivitettiin kertaluokkaa järeämmäksi. Yleensä kartta on tarjolla aamulla klo 8 - 10 ja reititys päivittynyt ennen puolta päivää.
Ahaa, kiitos tästä! Ajattelin että polut otetaan tiheämmin ja taustamatsku harvemmin, mutta odotellaan. Anteeksi kärsimättömyyteni sekä uteliaisuuttani :)
Sehän on lajista ja reitistä kiinni, mikä on kartassa olennaista ja mikä "taustaa". Lisäksi OSM:in kovin valikoiva päivittäminen karttaan olisi teknisesti paljon monimutkaisempaa kuin vain laskea koko kartta.
Nyt vasta huomasin tarkemmin lukea viestisi :) Trailmapin oletuskartta on hybridi eli kooste monesta eri kartta-aineistosta. OSM:stä otetaan eniten, mutta myös MML:stä paljon. Esim. ojat, suot jne. pienemmät vesistöelementit otetaan vain MML:stä. Syynä MML:n kattavuus ja laatu. Katsopa vaikka https://web.trailmap.fi/#14.8/61.89264/21.84002 oletuskartalla ja sitten vaihda kartta-asetuksista "MTB kartta" eli puhdas OSM-pohjainen alkuperäinen OSM-polut kartta. Mihin suot hävisivät? OSM on monissa perinteisen maastokartan elementeissä aivan liian vaihteleva kattavuudeltaan ja laadultaan.
Valitettavasti tämä tarkoittaa, että se OSMiin piirtämäsi oja ei ole tulossa näkyviin muuta kuin tuonne MTB-karttaan. Olisi hienoa toki pystyä esittämään sekä MML ja OSM ojat, mutta ilman massiivista aineistojen yhdistämistä siitä tulisi ruman näköinen sekasotku.
Miten vaihdan "MTB kartta"? Tuossa on Tyyli (Trailmap | MML | Topo | Muu), Laji (MTB | Talvi | Gravel), Pohja (Oletus | ILMA | Tausta) mutta ainoastaan lajissa on MTB. Vai tarkoititko että Kartta -> Tyyli vaihtaa Trailmap ja MML välillä?
Harmi jos OSM ojat eivät tule karttaan, ojat ja suot ovat aika oleellisia MTB:ssä. No, onneksi tuo kahlauspaikka tuli polun osana niin pyöräilijä tietää etukäteen.
Rasterikartat siis valitaan Tyyli: "Muu" ja sitten "pohjakartta": "MTB kartta". Tyyleistä "Trailmap" ja "MML" (oikeammin "super-MML") ovat siis vektorikarttoja, joissa aineistoa useasta eri lähteestä. "Topo" on pikavalinta eri maiden maanmittauslaitosten topo-karttaan. Tässä tulikin hyvin todennettua Trailmapin vahvuus ja haaste kolikon eri puolina: karttaominaisuudet ovat vahvat, mutta vastaavasti myös haastetta on hieman käyttäjän niitä oppia.
Samaa mieltä että ojat ja suot ovat monessa lajissa tärkeitä. Siksi ne otetaankin MML:stä. Kun tsekkaat OSMin tuon lähettämäni linkin kohdalta niin asia konkretisoituu (OSM on siinä täysin tyhjää alueella, joka on suota ja virtavettä - ja näitä paikkoja riittää missä OSM ei toimi...).
Laitatko linkin tuohon sinun lisäämääsi OSM ojaan niin pääsen katsomaan miltä kartta siinä kohtaa näyttää.
Onnistuukohan noin; https://www.openstreetmap.org/way/1365753674#map=20/60.2744240/25.2592580&layers=C
Olet oikeassa että moni oja ei näy objektina OSM:n editorissa, eli tulevat Trailmapin custom taustakartasta.
Editorissahan tuo on hienon näköistä;
https://i.ibb.co/Kj5QTkYy/Screenshot-at-2025-03-10-15-19-40.png (https://ibb.co/Kj5QTkYy)
Ok, onhan noita ojia toistekin päin eli OSM:ään joku kartoittanut, vaikka MML ei tunne. Ideaali, mutta tosiaan hyvin haastava, olisi tosiaan pystyä näyttämään molemmat.
Tuossa joutuisi varmaan käyttämään vastaavaa logiikkaa mitä espanjalaiset käyttää poluissa, menee jotenkin niin että toinen aineisto on alisteinen ja sen viiva jää pois jos x metrin bufferin sisällä on polkua prio 1 aineistossa. Sillä estävät ettei aina ole eri aineiston samaa polkua kuvaava viiva päällekkäin, mutta heti jos ei ole prio 1 ainestossa polkua vieressä niin tulee näkyviin. Reitittävää polkuverkkoa siitä tosin ei tainnut ainakaan alunperin tulla, mutta eipä ojia taida kukaan haluta reitittää. Tai enhän minä kalamiesten juttuja juuri tunne.
^ Tuota samaa logiikkaa suodattimelle olen itsekin miettinyt. Espanjalaiset tekee (käsittääkseni) on-demand vektoritiilet pg_tileserv PostGIS-lisäkkeen avulla, joka ymmärtääkseni osaa lennossa tehdä myös ainakin yksinkertaista geospatial-prosessointia mm. tuollainen bufferin avulla tehty filtteri. Trailmapissa taas lasketaan 30GB OSM-dataa joka yö valmiiksi vektoritiiliksi. MML:n aineisto otetaan toistaiseksi valmiina vektoritiilinä. Tuohon prosessointiputkeen tuon buffer-filtterin pulttaaminen ei onnistu suoraan, koska karttamoottori ei osaa tuollaisia temppuja tehdä. Ja toisaalta prosessointiputkessa ei ole myöskään yhtymäkohtaa.
Tuon pg_tileserv tsekkasin jossakin vaiheessa, juuri tuolla ajatuksella, että tulisi joustavuutta lisää. Mutta on-demand vektoritiilet on Trailmapin tapaiselle monimutkaiselle vektoritiili-skeemalle hitaahkoja laskea lennossa ja epäilen, että tuosta seuraisi tökkivä kartta nykyisen huiman nopean sijaan.
Toinen pienempi asia on sitten, että bufferin koko pitäisi testailla tarkkaan kohdilleen, kun välillä on oikeita elementtejä rinnakkain mitkä halutaan ja välillä taas samat elementit kaukana OSM vs. MML. Vikana juttuna sitten lisenssiprobleema (MML vs. OSM) kun näillä ne ovat epäyhteensopivia ja tämä saattaisi laukaista OSM:iin laitetun copyleft-klausuulin.
Summa summarum: Tämä on mielessä kyllä, mutta pääasiallisena kohteena olen miettinyt MML:n tiestön saamista näkyviin kartalle paremmin kuin nyt (erillinen valinta kartta-asetuksissa).
Marsusram
12.03.2025, 13.40
MML ojat ovat karkeammin kohdallaan kuin kaupunkien kantakartoilla. OSM:iin ojat on lisätty vähän miten sattuu.
MML on myös rakentamisen muutoksissa selvästi jäljessä OSM dataa, kaupunkien data ui hitaasti MML aineistoihin. Siellä kummittelevat puretut rakennukset, jotka MTB-kartalta (onneksi) ovat aikaa sitten poistuneet.
MML (MTK:n) suurin etu on se, että (polkuja lukuunottamatta ja tietysti attribuutteja mitkä sieltä kokonaan puuttuvat) se on tasalaatuinen ja yleensä vähintään kohtuullisen hyvä koko maassa. OSM:ssa taas vaihtelut ovat suuria, objekti-tyyppi & alue mukaisesti. Siinä missä Hgin kaupunkialueella innokkaat kartoittajat jopa pieniä yksityiskohtia rakennetussa ympäristössä, on jossakin toisaalla päin Suomea ammottavia aukkoja erityisesti rakennetun ympäristön ulkopuolella.
Ideaalitilanteessa pystyisi käyttämään hyvin hienojakoisesti aina parasta kartta-aineistoa mitä on tarjolla. Sitä kohti pikkuhiljaa...
^suuret kiitokset tästä palvelusta. Tästä trailmappaamisesta on muodostunut oleellinen osa harrastusta.
Marsusram
15.03.2025, 22.40
Tänään tuli metsässä vastaan pari ihmistä joilla oli Trailmap auki. Seurasivat ajamaani heikkoa polkua jonka olin joskus lisännyt. Että näin polkukin saa käyttäjiä ja pysyy auki.
Sama toive täällä, kovin montaa maastopyöräilijää täällä ei ole, mutta jos kartoitan niin ne muutamat löytävät ja auttavat polkujen ylläpidossa.
^ Tämä on kartoittajille mukavaa bonusta reitistön aukipitämisessä. Lisäksi tiheämmin asutuilla seuduilla uskoisin, että auttaa myös siinä että harrastajat jakautuvat paremmin eri poluille kun jos olisi vain se yksi kaikille tuttu (joillakin paikkakunnilla viitoitettu) reitti, jota kaikki sitten sahaisivat. Tampereella on tasan yksi viitoitettu mtb-reitti, eikä todellakaan kovin hehkeä ja se on siitä huolimatta ajettu puhki ja melkoisen huonoon kuntoon.
On kyllä mainio ohjelma.
Tänään tuli vastaan pieni käytettävyyshaaste sovelluksen iOS-version kanssa, yläreunassa oleva ”matkamittari”/zoom -tason kuvaus (50m/100m jne) ei oikein pysynyt näytöllä vaan Palauta keskitys laatikko tuntui hyppivän siihen koko ajan päälle.
Olin zoomailemassa ja selailemassa omaa sijaintia noin kilsan päässä olevaa kohdetta ja jotenkin oli hankalaa hahmottaa etäisyyksiä kun se mitta tuntui katoavan koko ajan.
Vaikuttaa mahtavalta palvelulta! Koska tämä on itselleni aivan uusi tuttavuus, kysyisin millä laitteella suunnistatte trailia maastopyöräillessä? Puhelinta en haluaisi kiinnittää tankoon, tai ainakaan ns "ykkösopuhelinta". Onko joku Garmin tms laite tähän hyvä? Tai ehkä joku halpa puhelin voisi toimia. Ja pahoittelut jos tätä on käyty jo monesti läpi, koko ketjua en lukenut.
....Tänään tuli vastaan pieni käytettävyyshaaste sovelluksen iOS-version kanssa, yläreunassa oleva ”matkamittari”/zoom -tason kuvaus (50m/100m jne) ei oikein pysynyt näytöllä vaan Palauta keskitys laatikko tuntui hyppivän siihen koko ajan päälle.
Olin zoomailemassa ja selailemassa omaa sijaintia noin kilsan päässä olevaa kohdetta ja jotenkin oli hankalaa hahmottaa etäisyyksiä kun se mitta tuntui katoavan koko ajan.
Näytöllä on vähän tilanahtautta kun se "Palauta keskitys"-painike on näkyvillä (mittakaava-indikaattori peittyy nyt sen alle). Olen kyllä itsekin käytännössä huomannut saman, että sille olisi käyttöä juuri noissa tilanteissa kun karttaa siirtelee sormin ja sihtailee vaikka sopivaa reittiä. Täytyypi seuraavaan versioon siirtää mittakaava-indikaattori toiseen paikkaan kun "Palauta keskitys"-painike on näkyvissä.
Vaikuttaa mahtavalta palvelulta! Koska tämä on itselleni aivan uusi tuttavuus, kysyisin millä laitteella suunnistatte trailia maastopyöräillessä? Puhelinta en haluaisi kiinnittää tankoon, tai ainakaan ns "ykkösopuhelinta". Onko joku Garmin tms laite tähän hyvä? Tai ehkä joku halpa puhelin voisi toimia. Ja pahoittelut jos tätä on käyty jo monesti läpi, koko ketjua en lukenut.
Garminit on aika suosittuja ja niihin saa myös yksinkertaisemman version Trailmap-kartasta (ja myös MML maastokartan jos sellaisen haluaa). Garminien näyttö on vain paljon pienempi kuin kännykällä ja käyttöliittymä paljon tahmeampi.
Itse käytän sekä Garminia (Edge 840 aiemmin, nyt 1040) että kännykkää. Silloin kun olen tehnyt tarkan reitin etukäteen, niin Garminin näyttö kelpaa kyllä hyvin yleensä reitin seuraamiseen ja pieneen improvisointiin. Mutta silloin kun on tiheämpi polkuverkosto tai hieman "pyöräsuunnistus"-henkisesti katson reittiä ajaessa suoraan lennossa kartalta niin minulla on kännykkä kiinni tangossa Quadlock-liittimellä. Siitä sen saa myös nopeasti irti ja takaisin pyöräpaidan takataskuun kun tarve on ohi - en itsekään pidä puhelimesta tangossa silloin kuin se ei ole välttämätöntä. Käytettynä ostettu puhelin on myös ihan hyvä vaihtoehto tuohon tarkoitukseen, mieluiten vähän pienempi kooltaan koska etenkin nykyiset Android-puhelimet on melkoisia tiiliskiviä.
Joo, just toi kun ainakin täällä pk-seudulla kaikki pienemmätkin metsiköt on polkuverkostoa ristiin rastiin, niin pitäisi olla tarkka näyttö jolla voi seurata. Toisaalta olisiko tuollaisen Garminin tms näyttö parempi auringossa, ja jääkö puhelimessa akun kesto lyhyeksi kun on jatkuvasti näyttö ja navigointi päällä
Pk-seutu on tosiaan aika mielenkiintoista tuossa suhteessa. Muutenhan sillä ei usein ole väliä seuraako jotain tiettyä polkua vai sen rinnalla about samaan suuntaan menevää toista, mutta Hgin KePussa tapaa riittää niitä kalliojyrkänteitä joiden takia onkin merkitystä millä polulla on. Tuollaiseen tiheään verkostoon juuri viittasin aiemmassa kommentissani ts. Garmin ei siinä kyllä parhaalla tavalla toimi edes valmiiksi tehdyllä reitillä.
Tuossa omassa setupissani siis Garmin on aina tangossa ja hoitaa lenkin nauhoituksen. Tällöin puhelimen näyttö on päällä vain kun sitä tarvitaan, eikä ole niin iso ongelma jos unohti ennen lenkille lähtöä ladata akun puhelimeen. Kirkkaassa auringonvalossa joutuu puhelin näyttöä pitämään kirkkaana, jolloin virtaa kuluu. Garminin transflektiivinen näyttö toimii siinä paremmin.
Minulla on taas ongelmia cachen kanssa. Kun avaan Firefoxissa Private Windowin näen ne polut mitä on eilen ja toissapäivänä lisätty. Normaali Firefoxissa olen koittanut kaiken, Web Developer Tools -> Network Disable Cache ruksattuna Ctrl-R, ja Ctrl-Shift-R (joka yleensä tekee saman). Poistin Storage kohdasta kaikki trailmap jutut. Poistin proxy-palvelimen käytöstä. Käynnistin selaimen uudestaan. Zoomasin tosi ulos ja tosi sisälle. Kaikki blockerit disabloinut.
Mikään ei auta, polut ei vain ilmesty karttaan. Mikähän on vielä kokeilematta?
Marsusram
31.03.2025, 13.41
ruksattuna Ctrl-R, ja Ctrl-Shift-R (joka yleensä tekee saman).
..
Mikään ei auta, polut ei vain ilmesty karttaan. Mikähän on vielä kokeilematta?
Ctrl-F5 tekee myös saman selaimissa, lataa koko sivun uudestaan.
Onko URL trailmap.fi vai web.trailmap.fi ?
Olen pohtinut: Onkohan poluilla oleville jyrkännepudotuksille jotain obstacle -tagia?
Niin siis F5 ja Ctrl-R on yleensä sama.
Url on ng.trailmap.fi
Oikea osoite on trailmap.fi tai web.trailmap.fi (ensimmäinen on vain lyhenne tuolle jälkimmäiselle). ng.trailmap.fi sinänsä toimii, mutta se on ikivanha osoite ajalta kun vanha Trailmap oli vielä pääasiallinen versio sovelluksesta...
"Polut ei ilmesty karttaan" --> mitä karttaa mahdat käyttää? Eli oletusvektorikartta vai jokin muu. Kuvauksesi ongelmasta kyllä viittaa 99% Firefoxin välimuistin ongelmaan. Vektorikartassa OSM-data tulee tiles.trailmap.fi palvelimelta, vektoritiilet ovat niitä .pbf päätteellä varustettuja. Firefoxin web developer tools / Network näkymästä pitäisi nähdä kyllä, että se lataa ne vektoritiilet verkosta, eikä välimuististaan. Itse en käytä FF:ää muuta kuin testaukseen, joten en tunne sen sielunelämää tarkemmin.
Olen pohtinut: Onkohan poluilla oleville jyrkännepudotuksille jotain obstacle -tagia?
Stepit on koodattu mtb:scale asteikkoon: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:mtb:scale - siis niin kauan kuin puhutaan stepeistä, joista osaajat vielä pystyy ajamaan ainakin alaspäin (olisiko siis jotakin 2m asti kun tekniikka on hallussa). Jossakin siellä kahden metrin paikkeilla siirrytään myös jo jyrkänteisiin ja sellainen on way natural=cliff (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:natural%3Dcliff).
Hgin Kepussa muistan tuollaisiin usein törmänneeni. Sopivinta olisi varmaan kartalle hyvin selvästi merkitä tuollaiset, jopa katkaisemalla polku ennen jyrkännettä. Kyllä trials-veijarit nuo kuitenkin löytää kikkailuun, mutta tavallisia harrastajia ei viitsi ajattaa alas sellaisista missä voi hyvin huonostikin käydä.
Sama homma kyllä www.trailmap.fi osoitteessa ja Firefoxin kanssa. Näen että mm 4733.pbf latautuu tiles.trailmap.fi 200 koodilla OK. Mutta lukee tosiaan "cached" vaikka "Disable Cache" on ruksattu.
Näen myös jotain trackereita jotka ovat jenkeissä (!) joita ublock blokkaa. o4506381911916544.ingest.us.sentry.io
Tein nyt niin että otin History-sivun auki, sieltä haku tiles.trailmap.fi, ja sitten oikealla hiirellä "Forget about this site". Vasta tämä sai kakun tyhjenemään. Onpa outoa että Ctrl-Shift-R esimerkiksi hakeaa cachesta vaikkei pitäisi, sama tuo developer toolsissa oleva "Disable Cache":n toimimattomuus. Oh well nyt näkyy.
Sama homma kyllä www.trailmap.fi (http://www.trailmap.fi) osoitteessa ja Firefoxin kanssa. Näen että mm 4733.pbf latautuu tiles.trailmap.fi 200 koodilla OK. Mutta lukee tosiaan "cached" vaikka "Disable Cache" on ruksattu.
Näen myös jotain trackereita jotka ovat jenkeissä (!) joita ublock blokkaa. o4506381911916544.ingest.us.sentry.io
Tein nyt niin että otin History-sivun auki, sieltä haku tiles.trailmap.fi, ja sitten oikealla hiirellä "Forget about this site". Vasta tämä sai kakun tyhjenemään. Onpa outoa että Ctrl-Shift-R esimerkiksi hakeaa cachesta vaikkei pitäisi, sama tuo developer toolsissa oleva "Disable Cache":n toimimattomuus. Oh well nyt näkyy.
No syy välimuistiongelmiin taitaa olla tuossa sitten, google ehkä kertoo miksi FF toimii noin. Chrome "disable cache" moodissa hakee kiltisti verkosta, mutta silläkin pitää se Dev Tools / network tab pitää auki ladatessa, jos sen sulkee niin palataan normaaliin välimuistin käyttöön (mikä toki järkeenkäypää, koska on helppo unohtaa se disable cache täppä päälle).
Muistaakseni nuo reload-komennot (Ctrl-shift-R) ja vastaavat hakivat verkosta vain uudestaan vain sivun html:n ja siinä olevat suorat viitteet. JS-koodin ajamat fetch-komennot otetaan välimuistista (jollei "disable cache"), koska muutenhan Ctrl-shift-R olisi "delete all cache" efektiivisesti.
Trailmapissa ei ole mainos (ad) trackereita. Sentry (https://sentry.io) on laadunvarmistuksen työkalu, joka kerää tietoa sovelluksen ongelmista (crashit, JS poikkeukset jne.) - ilman sitä moni bugi olisi jäänyt piiloon tai mysteeriksi. Euroopassa olevia kolmannen osapuolen palveluita käytetään missä vain voidaan, mutta tämänkaltaisissa sovelluksissa vaikea välttyä siltä, että ei olisi yhtään jenkkipalvelua.
Fixieman
14.04.2025, 13.26
Itse olen vähän harmistunu tästä uudistuksesta. Ennen muinoin sai tallentaa piirtämänsä GPX-jäljen ihan ilmaiseksi, nyt pitää maksaa joku tilausmaksu. Sinänsä mielestäni kehittäjä saa tehdä tuotteestaan millaisen haluaa, eli miksei siis maksullisenkin. Mutta ainakin tämän käyttäjän (minun) kohdalla ennemminkin karkotetaan potentiaalinen maksaja pois koko ohjelmiston parista.
Jos miettii, mikä trailmapin edes erottaa musita GPX-reittien suunnittelupalveluista, niin kyseessä on varmasti tuo mtb:scale-merkittyjen polkujen värillinen korostus OSM-karttapohjassa. Ja tästä olkaa se minua närästävä kohta. Ohjelmiston kehittäjä olettaa, että ihmiset hyvää hyvyyttään käyvät ilmaiseksi ja omalla ajallaan päivittämässä OSM-karttoja paremmaksi, eli merkkaamassa puuttuvia polkuja ja lisäämään noita mtb:scale-merkintöjä. Aiemmin tästä vaivasta on kukin saanut vastikkeeksi mahdollisuuden hyödyntää hyvä reitityspalvelua, jonka avulla voi käyttää näitä omia ja muiden tekemiä vaikeusastemerkintöjä. Eli omassa mielessäni tässä on ollut vähän sellainen yhteisöllinen meininki, vaikka varsinaiset ihmiskontaktit (ainakin omalla kohdallani) tästä puuttuvat. On vain ollut mukava ajatus tietää, että minä tässä nyt ajelen umpikujapolkuja ja umpeen kasvaneita avohakkuuaukeita, jotta saadaan hyvä ja ajantasainen data nettiin ja joku muu tästä toivottavasti omassa reittisuunnittelussaan hyötyy. Ja samaa polkukartoitusta ja karttadatan ylläitoa tekevät monet muut ympäri Suomea. Eli vähän sama ajatus, kuin miksi pidän autossa enemmän radiolähetyksen kuuntelusta, kuin omien levyjen tai kännykän musiikkien kuuntelusta. Tiedän, että samaan aikaan monet muut tekevät tahoillaan samaa asiaa kuin minä, jotain sosiaalisia tarpeita se tyydyttää, vaikken muita ihmisiä varsinaisesti kohtaakaan. Vähän ajautui ajatuksen virraksi, mutta kaipa tämä luo kontekstia.
Tietenkin ymmärrän, että nettisivun ja palvelimen ylläpito maksaa. Ja tästä syystä en palvelun maksulliseksi muuttumista voi tuomita, vaikka siitä en pidäkään. Nyt vain tuntuu, että joku muu taho edelleen olettaa, että yksittäiset käyttäjät ylläpitävät kartastodataa vapaaehtoisvoimin, mutta eivät enää saakaan mitään hyötyä omasta viitsimisestään. Itse en ainakaan jatkossa enää aio päivittää tuota mtb:scalea karttoihin. Kävipä jopa asian tiimoilta ensimmäisissä tunnekuohuissa mielessäni, josko poistaisin kaikki aiemminkin tekemäni merkinnät OSM:stä. Laskin kuitenkin kymmeneen ja totesin, että on vähän turhan lapsellinen reaktio asiaan. Sattumalta olen juuri muuttanut ja alueella olisi aika paljon rukattavaa OSM:n kartoissa, mutta jääköön jonkun muun tehtäväksi.
Toivottavasti ei tullut liian katkeraa tykitystä, vähän ehkä kärjistäen kirjoitin tehostamiskeinona. Vilpittömät kehut palvelun kehittäjälle, paljon on mennyt aikaa ja vaivaa varmasti ja hieno lopputulos saatu aikaiseksi.
^Ymmärrän harmistusta ja tästä käytiin syksyllä 2023 pitkähkö ja osin varsin tunteikaskin keskustelu Facebookin "OSM Trails Finland" -keskusteluryhmässä (minne ennen täällä Fillarifoorumissa käyty keskustelu on pitkälti siirtynyt voluumin osalta).
Kirjoitin tuon keskustelun pohjalta Trailmapin blogiin kirjoituksen: https://support.trailmap.fi/blog/miksi-freemium ja sen jatkoksi kesällä 2024 https://support.trailmap.fi/blog/trailmap-lentoon. Suosittelen vilpittömästi lukemaan nuo, koska lyhyesti on tässä vaikea selittää samoja seikkoja kuin pidemmässä tekstissä ja siten vaara on ilmeinen väärinymmärryksiin (jotka entisestään vain ruokkivat tunnepohjaista harmistusta).
Mutta lyhyesti kuitenkin:
1) Yhteisöllisyys OSM-kartoittamisesta ei ole kadonnut mihinkään, sama logiikka pätee edelleen eli kartoituksesta on suoraa hyötyä sekä itselle että muille - ja kartoittajien yhteinen ymmärrys siitä, että oma kartoitus aktivoi myös muita, jolloin omakin hyöty on sekä suoraa että epäsuoraa
2) Kartoittajien perspektiivistä on ymmärrettävästi oletuksia "vastikkeesta" - siinä pohteessa kuitenkin pohjalla olevat oletukset eivät aina osu aivan kohdilleen, ja juuri niitä nuo ym. kirjoitukseni avaavat. Alla tärkeimpiä:
- OSM-kartoitus ei ole suora kontribuutio Trailmapille: syntyvä data ei ole Trailmapin "omaisuutta" vaan avointa dataa, jota hyödyntävät lukemattomat muutkin sovellukset
- Trailmapin kehittäminen ja ylläpito on aika paljon isompi kokonaisuus kuin "nettisivu": käyttöliittymä on web + natiivi-mobiilisovellus ja taustalla pyörii melkoinen nippu raskaan sarjan palvelimia, jotka käsittelevät OSM-dataa sekä karttaan että reitityskoneeseen. Ylläpito on 24/7 vastuu ja kehittäminen näin laajalle sovellukselle ei hoidu enää kevyinä satunnaisina iltapuhteina.
- Usein tälläisissä pohteissa on helppo nähdä itseä lähellä oleva asia eli oma effortti ja siitä saatava hyöty, mutta vastaavasti vaikeampi nähdä toisen osapuolen (tässä Trailmapin kehittämisen & ylläpitämisen) vastaava pohde: Facebookin keskustelun voisi summata niin, että osa keskustelijoista oletti Trailmapista 1) työmäärän, työn sitovuuden ja kustannukset 10x alakanttiin ja 2) oletti sellaisia hyötyjä sovelluksen kehittäjälle, joita ei yksinkertaisesti ole olemassa (esim. vertauksia oli Stravaan sovelluksena) - ja kun nämä oletukset olivat vinossa, niin syntyi myös pohja keskustelijoiden tunteelle epäreiluudesta ja väärät oletukset seikoista, jotka mahdollistavat Trailmapin olemassaolon jatkossakin.
3) Uuden Trailmapin tavoitteena on tarjota jotain sellaista käyttäjille, mitä muut sovellukset eivät tarjoa - käyttäjät sitten tämän arvottavat ja viimekädessä "äänestävät jaloillaan". Mm. sovelluksen kartta on ollut jo aiemmin, ja vielä enemmän nykyään, paljon muutakin kuin "väritetyt mtb:scale polut". Samanlaista karttaa ei ole muissa sovelluksissa tarjolla. Samoin muut ominaisuudet on pitkälti kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella, toki myös omaan eri polkulajien harrastamiseen vahvasti pohjautuen.
- Trailmap on tarjolla freemium-mallina ts. maksuttomana on perusominaisuudet ml. lähes kaikki karttaominaisuudet. Ajatus on, että satunnainen käyttäjä "missä polut ovat ja mihinkäs seuraavasta risteyksestä" pärjää näillä. Aktiiviharrastaja, joka kaipaa reittisuunnittelua ja edistyneempiä navigointiominaisuuksia sitten maksaa niistä, tämä puolestaan mahdollistaa Trailmapin olemassaolon ja kehityksen.
Summa summarum: Asia on merkityksellinen keskustelunaihe ja aina on arvokasta kun puhutaan avoimesti omista fiiliksistä ja ajatuksenjuoksusta (vrt. paljon ikävämpää olisi vain itseksensä harmittelu), jolloin voidaan myös käydä avointa keskustelua faktoista ja näkökulmista. Viime kädessä tavoitteena on ollut löytää tasapaino, jossa niin OSM-kartoittajat, kartan hyödyntäjät (eivät kartoita) ja Trailmapin kehittäjä kokevat kaikki tekemisensä mielekkääksi. Vain näillä eväillä on mahdollista pitkäjänteinen toiminta.
Minä olen (tai vaimo on) Trailmapin maksullinen asiakas ja siltikkin jatkan päivitystä saamatta siitä palkkaa. Minä en sitä maksullisuuteen liittyvää palvelua tarvitse, mutta vaimo pitää sitä erittäin hyvänä. Minulle tämä on ihan OK enkä koe ollenkaan tuossa mainittua epäoikeudenmukaisuuden tuntua. Minä en myöskään koe, että jonkun toisen pitäisi tehdä talkoota palvelun ylläpidossa, että minä saisin talkoostani korvauksen. Meidän osuuksien suhde on kuitenkin sellainen, että minä kartoitan ihan vähän, mutta joku pitää minun puolestani palvelua ylhäällä aika paljon.
Toisaalta jos otan esimerkin koripallokuvausten puolelta, niin siellä teen talkoota Koristv.fi palveluun, jossa palveluntarjoaja (ruotsalainen Telian alainen osanen) ottaa puolet ja joukkue puolet. Siinä minun kamelinselkäni on murtumassa. Haluan tehdä talkoota joukkueen hyväksi, mutta todellakaan en halua tehdä talkoota ruotsalaisen pörssiyhtiön hyväksi. Eli se että Trailmappia pitää yllä suomalainen pienyrittäjä - jos edes on yrittäjä alkuunkaan on ihan eri asia kuin tehdä talkoota pörssiyhtiön tuloksen hyväksi. Eli tämä ei ole ollenkaan yksinkertainen asia ja tässä on matkalla paljon harmaan sävyjä, mutta kyllä Trailmap on saavuttanut jo sellaisen palvelutason, että maksan siitä mielelläni - tai siis vaimo maksaa. Minä koen Trailmapin nykyisen maksun enemmän "tarjoa ylläpitäjälle kahvit" henkisenä maksuna, kuin että siinä oikeasti maksettaisiin palvelusta, jonka joku tuottaa minulle.
Fixieman
16.04.2025, 10.25
^Ymmärrän harmistusta ja tästä käytiin syksyllä 2023 pitkähkö ja osin varsin tunteikaskin keskustelu Facebookin "OSM Trails Finland" -keskusteluryhmässä (minne ennen täällä Fillarifoorumissa käyty keskustelu on pitkälti siirtynyt voluumin osalta).
Kirjoitin tuon keskustelun pohjalta Trailmapin blogiin kirjoituksen: https://support.trailmap.fi/blog/miksi-freemium ja sen jatkoksi kesällä 2024 https://support.trailmap.fi/blog/trailmap-lentoon. Suosittelen vilpittömästi lukemaan nuo, koska lyhyesti on tässä vaikea selittää samoja seikkoja kuin pidemmässä tekstissä ja siten vaara on ilmeinen väärinymmärryksiin (jotka entisestään vain ruokkivat tunnepohjaista harmistusta).
Mutta lyhyesti kuitenkin:
1) Yhteisöllisyys OSM-kartoittamisesta ei ole kadonnut mihinkään, sama logiikka pätee edelleen eli kartoituksesta on suoraa hyötyä sekä itselle että muille - ja kartoittajien yhteinen ymmärrys siitä, että oma kartoitus aktivoi myös muita, jolloin omakin hyöty on sekä suoraa että epäsuoraa
2) Kartoittajien perspektiivistä on ymmärrettävästi oletuksia "vastikkeesta" - siinä pohteessa kuitenkin pohjalla olevat oletukset eivät aina osu aivan kohdilleen, ja juuri niitä nuo ym. kirjoitukseni avaavat. Alla tärkeimpiä:
- OSM-kartoitus ei ole suora kontribuutio Trailmapille: syntyvä data ei ole Trailmapin "omaisuutta" vaan avointa dataa, jota hyödyntävät lukemattomat muutkin sovellukset
- Trailmapin kehittäminen ja ylläpito on aika paljon isompi kokonaisuus kuin "nettisivu": käyttöliittymä on web + natiivi-mobiilisovellus ja taustalla pyörii melkoinen nippu raskaan sarjan palvelimia, jotka käsittelevät OSM-dataa sekä karttaan että reitityskoneeseen. Ylläpito on 24/7 vastuu ja kehittäminen näin laajalle sovellukselle ei hoidu enää kevyinä satunnaisina iltapuhteina.
- Usein tälläisissä pohteissa on helppo nähdä itseä lähellä oleva asia eli oma effortti ja siitä saatava hyöty, mutta vastaavasti vaikeampi nähdä toisen osapuolen (tässä Trailmapin kehittämisen & ylläpitämisen) vastaava pohde: Facebookin keskustelun voisi summata niin, että osa keskustelijoista oletti Trailmapista 1) työmäärän, työn sitovuuden ja kustannukset 10x alakanttiin ja 2) oletti sellaisia hyötyjä sovelluksen kehittäjälle, joita ei yksinkertaisesti ole olemassa (esim. vertauksia oli Stravaan sovelluksena) - ja kun nämä oletukset olivat vinossa, niin syntyi myös pohja keskustelijoiden tunteelle epäreiluudesta ja väärät oletukset seikoista, jotka mahdollistavat Trailmapin olemassaolon jatkossakin.
3) Uuden Trailmapin tavoitteena on tarjota jotain sellaista käyttäjille, mitä muut sovellukset eivät tarjoa - käyttäjät sitten tämän arvottavat ja viimekädessä "äänestävät jaloillaan". Mm. sovelluksen kartta on ollut jo aiemmin, ja vielä enemmän nykyään, paljon muutakin kuin "väritetyt mtb:scale polut". Samanlaista karttaa ei ole muissa sovelluksissa tarjolla. Samoin muut ominaisuudet on pitkälti kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella, toki myös omaan eri polkulajien harrastamiseen vahvasti pohjautuen.
- Trailmap on tarjolla freemium-mallina ts. maksuttomana on perusominaisuudet ml. lähes kaikki karttaominaisuudet. Ajatus on, että satunnainen käyttäjä "missä polut ovat ja mihinkäs seuraavasta risteyksestä" pärjää näillä. Aktiiviharrastaja, joka kaipaa reittisuunnittelua ja edistyneempiä navigointiominaisuuksia sitten maksaa niistä, tämä puolestaan mahdollistaa Trailmapin olemassaolon ja kehityksen.
Summa summarum: Asia on merkityksellinen keskustelunaihe ja aina on arvokasta kun puhutaan avoimesti omista fiiliksistä ja ajatuksenjuoksusta (vrt. paljon ikävämpää olisi vain itseksensä harmittelu), jolloin voidaan myös käydä avointa keskustelua faktoista ja näkökulmista. Viime kädessä tavoitteena on ollut löytää tasapaino, jossa niin OSM-kartoittajat, kartan hyödyntäjät (eivät kartoita) ja Trailmapin kehittäjä kokevat kaikki tekemisensä mielekkääksi. Vain näillä eväillä on mahdollista pitkäjänteinen toiminta.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Itse en juurikaan käytä Facebookkia joten siellä olevat keskustelut eivät minua mitä todennäköisimmin tavoita. Sen kyllä tiesin, että Trailmapin uudistus ei ole mikään viime aikojen asia, vaan tapahtunut jo pidemmän aikaa sitten. Nyt kuitenkin muutin ja tästä nousi halu suunnitella maastoajo etukäteen, jotta saisi optimoitua polkujen ja siirtymien välisen suhteen. Kun en enää tunnekaan lähipolkuja kuin omia taskunani. Eli tästä syystä itse herään tähän muutokseen vasta nyt.
>Trailmapin kehittäminen ja ylläpito on aika paljon isompi kokonaisuus kuin "nettisivu"
Tämän arvasinkin, vaikken ATK-asioista paljoakaan ymmärrä. Joten mututuntumana minulla oli ajatus, että todennäköisesti minulla ei ole hajuakaan miten paljon aikaa ja vaivaa trailmappiin on uponnut. Siksi en oikeasti voi tästä maksullisuudesta kovin harmistunut olla vaikka hieman mieli tekisikin.
>kartta on ollut jo aiemmin, ja vielä enemmän nykyään, paljon muutakin kuin "väritetyt mtb:scale polut"
Hauskasti itse en lopulta toivo juuri muita ominaisuuksia. Oma tarpeeni on aina ollut pelkästään karttapohjan päällä olevat "väritetyt mtb:scale polut" ja mahdollisuus manuaalisesti piirtää ja tallentaa gpx-tiedosto omalle tietokoneelleni. Tällä tavoin kartoitan lähialueita, kunnes osaan lopulta alueen polut ulkoa ja pärjään ajeluillani ilman elektroniikkaa. Tästä syystähän minulta sitten jää iso osa koko palvelun ominaisuuksista hyödyntämättä, joten minulle jää kokemus, että maksan "turhasta". Mutten kuitenkaan halua vaikuttaa katkeralta ruikuttajalta, joten ei auta kuin hyväksyä asia.
Kiitos kattavasta vastauksesta. Itse en juurikaan käytä Facebookkia joten siellä olevat keskustelut eivät minua mitä todennäköisimmin tavoita. Sen kyllä tiesin, että Trailmapin uudistus ei ole mikään viime aikojen asia, vaan tapahtunut jo pidemmän aikaa sitten. Nyt kuitenkin muutin ja tästä nousi halu suunnitella maastoajo etukäteen, jotta saisi optimoitua polkujen ja siirtymien välisen suhteen. Kun en enää tunnekaan lähipolkuja kuin omia taskunani. Eli tästä syystä itse herään tähän muutokseen vasta nyt.
Tässähän se yhteisönä kartoituksen hieno juttu onkin ja tähän on selvästi vaikuttanut kartoituksen kriittinen massa. Monessa muussa maassa ei ole samanlaista kehitystä ollut OSM-polkukartoituksen osalta, vaan kartoitusta on joko pienillä alueilla tai sitten paikoin laajasti, mutta ei kovinkaan kattavasti. Ei olla saatu aikaiseksi samanlaista positiivista kartoituksen ja kartan käytön kierrettä kuin Suomessa.
>Trailmapin kehittäminen ja ylläpito on aika paljon isompi kokonaisuus kuin "nettisivu"
Tämän arvasinkin, vaikken ATK-asioista paljoakaan ymmärrä. Joten mututuntumana minulla oli ajatus, että todennäköisesti minulla ei ole hajuakaan miten paljon aikaa ja vaivaa trailmappiin on uponnut. Siksi en oikeasti voi tästä maksullisuudesta kovin harmistunut olla vaikka hieman mieli tekisikin.
Päältä päin katsomalla ei ole tosiaan niin helppo päätellä toteutuksen laajuutta ja kompleksisuutta, ei edes sellaiselle ohjelmistoalan ammattilaiselle, jolle ei tämä alue eli geospatial & OSM ole tuttua. Joillakin toisilla alueilla saattaa olla paljon laadukkaita valmiita ohjelmistokirjastoja / palveluita / tietämystä, joilla kohtuullisen laajakin toteutus voi syntyä suht siedettävällä työllä. Geospatial ja erityisesti "non-GIS" & OSM on alueita, joissa esim. avoimen lähdekoodin tarjonta on paikoin vähäistä ja sekin huonolaatuista - paljon pitää siis kehittää itse ja valmiitkin osuudet on usein melko bugisia ja epästabiileja. Näihin sitä työaikaa saa sitten uppoamaan...
>kartta on ollut jo aiemmin, ja vielä enemmän nykyään, paljon muutakin kuin "väritetyt mtb:scale polut"
Hauskasti itse en lopulta toivo juuri muita ominaisuuksia. Oma tarpeeni on aina ollut pelkästään karttapohjan päällä olevat "väritetyt mtb:scale polut" ja mahdollisuus manuaalisesti piirtää ja tallentaa gpx-tiedosto omalle tietokoneelleni. Tällä tavoin kartoitan lähialueita, kunnes osaan lopulta alueen polut ulkoa ja pärjään ajeluillani ilman elektroniikkaa. Tästä syystähän minulta sitten jää iso osa koko palvelun ominaisuuksista hyödyntämättä, joten minulle jää kokemus, että maksan "turhasta". Mutten kuitenkaan halua vaikuttaa katkeralta ruikuttajalta, joten ei auta kuin hyväksyä asia.
Tuossa käsite "...karttapohjan päällä..." pitääkin sisällään aika paljon. Nykyinen Trailmapin oletuskartta on lähes 400 tasoa eri kartta-aineistoa (OSM, MML, LIPAS, Traficom, SYKE jne.), jotta saadaan väritettyjen polkujen lisäksi myös aika uniikki "karttapohja", lähtien perusasioista kuten tarkat korkeuskäyrät, jotta tietää mihin suuntaan ja kuinka jyrkkinä mäet jne.
Jos vain vähän suunnittelee reittejä niin Navi-paketilla pärjää, 18€ / 12kk eli 1.5€ / kk. Fyysisessä kaupassa, kahvilassa tai ravintelissa moni ei taida kovin pitkään pohtia tuon kokoluokan ostoksia, mutta digitaalisten palveluiden puolella ne tuntuvat isommilta summilta - tässä isoin syy lienee vallitseva webin ja osin mobiilinkin liiketoimintamalli eli mainospohjainen ansaintamalli, jonka seurauksena on syntynyt vahva mielikuva, että digitaalinen on lähtökohtaisesti "ilmaista".
Tämä tekee tälläisen palvelun kehittämisestä mielenkiintoisen haasteen: samalla kun käyttäjä tuskailee sen kanssa "miksi tästä pitää maksaa, eihän Googlekaan maksa mitään" niin kehittäjän puolella pohditaan miten saada toimimaan malli, jossa yli 90% (alussa yli 98%) käyttäjistä ei maksa mitään (mutta aiheuttavat kyllä sekä suoria että epäsuoria kustannuksia) ja niistä maksavista käyttäjistä syntyy per kk per käyttäjä sen mittakaavan tulovirta, että vaaditaan melkoisen iso määrä aktiivisia käyttäjiä, jotta kehittäjä pääsisi edes minkään alan minimipalkalle. "Rationaalinen" osuus tästä on selvä, sovelluksen pitää olla niin hyvä toiminnoiltaan, että aktiivinen harrastaja kokee sen olevan vähintään tuon 1.5€ / kk arvoinen. Sen lisäksi pitää kehittää ratkaisuja tuohon fiilispuolen haasteeseen, jossa osa käyttäjistä ei pohdikaan tätä puhtaasti rationaalisena ostopäätöksenä (eli "jos ostan, niin saanko hyötyä harrastamiseeni, joka vastaa vähintään hyötyä, jonka saisin käyttämällä saman rahan johonkin muuhun"), vaan ostopohdintaan yhdistyy kaikenlaisia muita tekijöitä - osa näistä tekijöistä kylläkin myös positiivisia eli osa kartoittajista ja aktiiviharrastajista oli jo aiemmin huolissaan sovelluksen kehityksen ja ylläpidon jatkuvuudesta, jos siihen ei ole olemassa mitään kestävää mallia.
TheMiklu
16.04.2025, 16.03
Trailmap on yks hienoimmista asioista mitä pyöräilyn saralla tekniikan puolelta on viime vuosina tapahtunut.
Sent from my CPH2663 using Tapatalk
Huomasin, että betaversiossa (webissä) on "Lisää paikka"-nappi mutta ei ainakaan itselläni tee mitään. Oliko tästä jossain jo tietoja mitä tämä mahdollistaa? Voisi olettaa, että ainakin POI-merkintöjen lisääminen karttaan mutta mahtaisko onnistua myös reitille siten, että navigaattorit osaisi nämä huomioida? MAS varmaan ainakin osaa kertoa
^ Webin beta-versio on tällä hetkellä useiden eri uusien toimintojen kokeilukenttää ja enemmänkin "alpha" kuin "beta" tasolla. Näistä on keskustelua ollut pitkin kevättä Facebookin "Trailmap Suomi" ryhmässä, kuten aikaisemmin keskusteltu niin valitettavasti ei oikein mielekkäästi onnistu samojen keskusteluiden tuonti tänne Fillarifoorumin puolelle - jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen liittymistä keskusteluun siellä (ymmärrän, että moni haluaa pitää Metan ja Facebookin "käsivarren mitan päässä" - kys. alustoja voi kuitenkin käyttää myös hyvin rajatusti, yksityisyyttään hallita asetuksin & käytön sandboxaamalla).
Uusia toimintoja on (kevään Euroopan karttojen ja osan maiden reitityksen lisäksi) mm. yksinkertaistetut kartta-asetukset (& betassa karttadialogin tyyli), kokoelmat ja reittien suodatus listoilla & kartalla eri tavoin, Google Street View (web-versio), uusi robustimpi jaettujen reittien, kokoelmien & reittijälkien esikatselukuvan (OpenGraph mm. Whatsapp, FB jne.) luominen. Betassa lisäksi mm. oikean hiiren napin valikko (mm. OSM-tiedot väylästä), segmentit (uusi kokeellinen toiminto, uuden reittiversion luonti sen nimeä muuttamalla, kartan painikkeiden uudelleenjärjestelyä.
Betassa on myös työn alla "omat paikat & kuvat" toiminnon viimeistely. Pian tulossa lisää mm. uuden paikan lisääminen on jo oikean hiiren painikkeen kautta, olemassa olevien paikkojen & kuvien hallinta (muutokset) osittain jne. Tuo mainitsemasi "lisaa paikka" painike on tulossa seuraavaksi. Mobiilisovellukseen nämä toiminnot tulivat jo aiemmin tämän vuoden alussa ja lisäksi on ollut testiryhmä pystyssä "kuvat kartalla" toimintoon. "Omat paikat" on nykyisellään omia POI-merkintöjä kuvalla tai ilman, seuraavaksi katsotaan eri käyttötilanteita mm. mukaan GPX-tiedostoihin ja Garminiin (täytyy vähän miettiä logiikkaa eli otetaanko vaikka riittävän lähellä reittiä olevat, muunnetaanko Garminille osa se tuntemiksi reittipisteiksi JA projisoidaan ne reitille yms. yms.).
Kiitoksia vastauksesta! Pitääpä liittyä tuonne FB-ryhmään myös.
Olisikohan Trailmapin selainversiossa nyt seuraavanlainen pikku bugi?
Ongelma on se, että kartoitus-näkymän "Avaa ID-editori" -painike ei avaa ID-editoria jos kartalla on GPX-tiedostosta tuotu reittijälki. ID-editor avautuu normaalisti jos kartalla ei ole mitään jälkeä tai jos kartalla on reittikirjastosta avattu reittijälki.
Sama ilmiö testattu kahdella eri Windows 11 -koneella sekä Edge-, että Google Chrome-selaimella. Selainversioita en katsonut, mutta lienevät uusimpia versioita.
Onko muilla samaa havaintoa ongelmasta?
Kokeilin just omalla W11-koneella ja Chromella, ja hyvin aukeaa iD ja jälki näkyy kartalla kuten ennenkin. ^
^ Tein saman kokeen myös useammalla GPX-tiedostolla, ei mitään ongelmia.
@Portti, lähetätkö minulle tuollaisen ongelmallisen GPX-tiedoston niin tsekkaan. Samoin jos saat Chromesta näkyviin "Dev Tools" / JS Console näkymästä esiin virheviestit mitä tulee kun painat iD-editori painiketta Trailmapissa niin siitä olisi apua.
Kiitos vastauksista cimzy ja MAS. Ongelma näyttää liittyvän yhteen Polar Flowsta exportattuun GPX-tiedostoon. Testasin muutamalla muulla Polar Flowsta exportatulla GPX-tiedostolla, niissä ongelmaa ei esiintynyt. Exporttasin myös uudelleen tuon ongelmatiedoston, ja se ei korjannut ongelmaa.
Minä toimitan MAS:lle tuon GPX-tiedoston ja virheviestit.
^ Ongelma fiksattu. Syynä oli tuon GPX-tiedoston koko - ei poikkeuksellisen iso (1,7MB), mutta kuitenkin kertaluokkaa isompi mitä tulee normaalisti Stravasta tai tyypillisesti sovelluksien tuottamana, jotka pyrkivät yksinkertaistamaan GPX-tiedoston (gpx-export lenkistä ei tätä tyypillisesti tee, koska ei haluta dataa yksinkertaistaa). Hyvä että löytyi.
Tausta: Trailmap siirtyi alkuvuodesta kertaluokkaa järeämpään palvelinympäristöön, missä myös kubernetes-klusteri vaihtui k3s-distroon. En ollut huomannut sinne määritellä (nginx ingress) tuon "avaa iD-editori" hyödyntämän file-upload-server:in hyväksymää maksimikokoa ladattavalle gpx-tiedostolle. Alkaa olla Trailmapissa sen verran runsaasti palikoita taustajärjestelmissäkin, että näitä hyvin harvoin muokattavia komponentteja ei aina muista kaikilta yksityiskohdiltaan...
Kiitos Portti nostosta ja kuten usein, ongelmat selviää nopeasti kun on spesifi esimerkki millä testata.
Kiitos MAS ongelman korjaamisesta pikaisesti. Testasin nyt tuolla samalla tiedostolla ID-editorin avautumista, ja nyt toimii. Eli ilmeisesti tämä korjaus meni tuotantoon samantien.
^ Jep fiksi meni suoraan taustajärjestelmään joka tuotannossa (sovellus ei siis kaivannut muutosta).
En saanut ihan selvää maksullisen NAVI-tason reittien piirtelystä. Pystyykö sillä piirtämään Trailmapin nettisivu-versiossa omia reittejä ja tallentamaan niitä GPX muotoon? Mikä tuo "max 3" rajoitus omien reittijälkien tallennuksessa on? Pystynkö tallentamaan siis vain kolme piirtämääni reittiä GPX-muotoon ja mitä aikaväliä tämä rajoitus koskee?
^Navilla pystyy piirtämään ja tallentamaan omaan reittikirjastoon MAX 3 reittiä. Reitit voi piirtää web-versiossa (verkkosivulla) tai mobiilisovelluksessa ja ne ovat sitten saatavilla kummassakin, kunhan kirjautuu omalla käyttäjätunnuksella. Reittien tallentamiselle GPX-tiedostoiksi ei ole mitään rajoituksia Navissa.
Käytännössä siis rajoitus koskee reittikirjaston kokoa: kun haluat tehdä uusia reittejä niin pitää joku vanhoista poistaa. Tämä toimii jos tapana on tehdä ns. "kertakäyttöisiä" reittejä eli tehdään ja navigoidaan & unohdetaan. PLUS-paketilla sitten poistuu kaikki rajoitukset.
Trailmap kartat ja reititys Euroopassa: Trailmapin oletuskartta on ollut tarjolla alkukeväästä asti koko Euroopassa. Oletuskartta on kevyempi tietosisällöltään Suomen ulkopuolella koska MML:n kartta-aineistoa ei saatavilla (ja vastaavaa aineistoa muilta toimijoilta ei ole joko saatavilla tai ei vielä integroitu). Valituista maista: Pohjoismaat, Viro ja Espanja on tarjolla myös paikallisen "MML:n" tarjoama maastokartta.
Reititysmoottori on toiminut tähän asti valituissa maissa Suomen lisäksi: Pohjoismaat, Viro, Espanja, Portugali & Italia. Nyt mukaan tuli nippu muita maita: Ranska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Hollanti, Belgia, Kroatia & Kypros.
Saariselkä lienee Suomen hienoin maastopyöräily kohde? Tarjolla on komeita tunturimaisemia ja polkuja joka lähtöön ja makuun.
Viitoitettuja reittejä löytyy hyvä kokoelma helposta haastavampaan, mutta toisin kuin monessa muussa kohteessa tarjonta ei rajoitu tähän, vaan alueella on laaja fillarointiin soveltuva polkuverkosto myös viitoitettujen reittien ulkopuolella.
Jotta alueen mahdollisuuksista saisi hyvän kuvan ja omien reittien suunnittelu olisi mahdollista niin laitettiin seuraavat jutut kuntoon:
Saariselän polkuverkosto löytyy nyt OSM-yhteisökartasta ajantasaisena (Trailmapissa https://web.trailmap.fi/#11.81/68.39298/27.42739 )
Huomioi kartalla olevat kieltomerkinnät niille UKK-puiston poluille, joilla ajaminen on kielletty puiston rajoitussäännöillä! Kieltomerkintä näkyy punaisena poikkiviivana polun vieressä. Samoin jos polulla ei näy "väriä" eli ei ole luokiteltu MTB-ajoon niin silloinkaan UKK-puiston alueella sillä ei saa ajaa. UKK-puiston alue näkyy vihreällä reunustettuna kartalla.
Poluista on aika paljon kuvia myös Trailmapista. Laita vain kartta-asetuksista (kartan vasen reuna painike) kohta "Kuvat" päälle niin kartalle tulee näkyviin pieniä vihreitä pallukoita: sellaista kun klikkaa niin näkyviin tulee kuva siitä kohtaa polua, kuvaa klikkaamalla saa sen isommaksi.
Alueen viralliset, ja pääosin viitoitetut reitit, löytyy https://laplandnorth.fi/fi/pyorailyreitit/#kesanreittivinkit . Kokosin ne myös Trailmapin-kokoelmaksi: https://trailmap.fi/collections/10662 - valmis reitti on helppo poimia oman reitin pohjaksi ja tuunata siitä haluamansa.
Näiden avulla on helppoa suunnitella omia reittejä alueelle tai vähintään tuunata paremmiksi valmiita reittejä - esim. Kaunispäälle pääsee polkujakin pitkin, eikä vain asfalttia, Kiiltopään alueelta takaisin pohjoiseen Saariselälle muutenkin kuin vain virallisten reittien 10m leveätä latupohjaa jne.
^Ylläolevat tuoreita Trailmap uutisia, jotka hiljan julkaistiin FB:n "Trailmap Suomi" ryhmässä. Lisäksi "kuvat kartalla" toiminto on nyt täysin toiminnassa sekä web-versiossa että mobiilisovelluksessa. Kummassakin voi kännykällä lisätä kartalle kuvia suoraan kännykän kuva-albumista ja mobiilisovelluksella myös ottaa uusia kuvia. Yllä oleva Saariselkä uutinen on hyvä esimerkki alueesta, jossa on nyt aika mukavasti ajettavista poluista kuvia - toki sielläkin vielä tehtävää seuraaville mm. Kulmakurun ja Pääsiäiskurun poluista (lisää) kuvia olisi mukava saada kartalle.
Mua häiritsee, että Trailmapissa moottorikelkkareitit on kulkukelpoisia väyliä Gravel-asetuksilla ja reitittää niitä pitkin. Niin tekee myös esim. Komoot ja RWGPS, että ei siinä.
https://pic.useful.fi/y7l2xhjS4.jpg
https://pic.useful.fi/4ScG_hoxg.jpg
Onko tuo Trailmapsin vai OSM:n syytä?
...Niin tekee myös esim. Komoot ja RWGPS, että ei siinä.
OSM:n kai. Mutta ajattelin jos Trailmapissa voitaisiin olla niin fiksuja, että nuo suodatettaisiin pois. On siellä myös talvitiet ajettavina.
Saako noilla kesäisin ajaa? Tai onko ne ylipäätään ajettavissa? Jos saa ja on, niin sittenhän se kai on ok, että näkyvät kartalla.
Saako noilla kesäisin ajaa?
Pyöräily on jokamiehenoikeus, pl. luonnonpuistot, kansallispuistot, luonnonsuojelualueet tms., joilla voi olla erikseen määriteltyjä rajoitteita.
Tai onko ne ylipäätään ajettavissa?
Pääsääntöisesti ei.
...se kai on ok, että näkyvät kartalla
Samapa tuo, mutta reititysalgoritmi voisi käyttää käyttökelpoisia reittejä.
Mä olen monesti nähnyt mainoslauseen "Trailmap on parempi kuin muut".
Jokainen moottorikelkkaura vie ennemmin tai myöhemmin suolle. Yleensä ennemmin.
Eikö talvisin noilla liikkuminen ole kielletty muilta kuin moottorikelkoilta?
Mut siis joo, varmaan kai Trailmap voisi nuo jättää huomioimatta, jos ne jotenkin pystyy suodattamaan.
^^
Hetken kesti löytää kartalta oikea kohta. Helpottaa jatkossa, jos pistää Trailmapin koordinaatit (selaimen URL-rivi).
Kyseessä oleva väylä on OSM-datassa highway=track eli geneerinen "metsäautotie, tracktorinura, latupohja tai muu vastaava". smoothness=very_horrible, jota reitityksessä huomioidaan jo eli noita vältellään tehokkaasti, mutta jos ei reititysmoottorille ole muuta järkevän mittaista reittiä tarjolla, niin kyllä se tuonnekin menee.
Sitten palataan reititysmoottorin ja sitä kautta Trailmapin reitityksen toiminnan keskeisiin piirteisiin:
- Reititys voi olla vain niin hyvä kuin OSM-data sallii ts. reititys ei osaa katsoa karttaa kokonaisuutena (ollaanko erämaassa, onko suota jne.) samalla tapaa kuin ihminen, reititysmoottori näkee vain OSM way:t (eli väylät)
- Reititysmoottorin algoritmi on yksinkertainen optimoija: pisteytä eri väylät miinuspisteillä ("epäsopivuus" x pituus) ja valitse reitti joka kerää vähiten miinuspisteitä. Jos on paljon tarjontaa väylistä, on helppo tehdä hyviä valintoja. Jos on suora haastava väylä vs. kivempi väylä sikapitkällä kiertotiellä, niin onkin haastepaikka (katso seuraava kohta).
- Gravel-reititys on sovelluksissa monenlaista: osa on todellisia arkajalkoja (RideWithGPS, osin OA) eli menevät mieluummin assua kuin soraa ja ulkoiluväylät & latupohjat ovat myös liian pelottavia. Sitten on Strava joka pistää mutkat suoriksi vaikka röllipoluille....Komoot ja Trailmap on aika lähellä toisiaan eli suht rohkeita menemään muutakin kuin assua, sillä riskillä että välillä on sitten reitillä muutakin kuin shampanja-gravelia - ja siksi Trailmap pyrkii näyttämään suoraan reittiivassa huomioita ja varoituksia, jotta käyttäjä voi tarkistaa sen ehdotukset reitistä. Ja löytyy kontekstimenusta "OSM tiedot", jossa voi itse katsoa OSM-datan ja tehdä lopullisen päätöksen.
- highway=track ylipäätään ja moottorikelkka-urat näiden alakohtana: taitaapi riippua ihan seudusta ovatko nuo miten ajettavia. Esim. Saariselällä on paljon oikein mukavasti, myös gravelilla, ajettavaa uraa. Siksi moottorikelkka-urien lähtökohtainen hylkiminen on sama kuin yllä oleva "gravel-reititys": assua vai soraa dilemma.
- Osa moottorikelkkaurista on vain talvella ts. kesällä niissä ei mene mitään järjellistä, silloin niitä EI kuulu merkata highway tagilla - kuten ei myöskään järvillä kulkevia talvisia autoteitä - tämähän ei tietenkään tarkoita, etteikö joku kartoittaja aina välillä ole tätä ryssinyt
Jos meni monimutkaiseksi selitys niin lyhyt versio: reititys ehdottaa, käyttäjä vastuussa reitin tarkastuksesta. Jos halutaan absoluuttisen turvallisia reittejä (ei gravelille hankalaa), niin tehdään reitityskonfiguraatio, joka ei uskalla käyttää soraa kuin harvakseltaan. Trailmapissa tämä on "turvallinen pyöräily", joka on selvästi gravelia varovaisempi ja siitä voisi kai tehdä vielä varovaisemman (no sitten tulee vastaan jo maantiepyörä...).
Trailmap on edelleen mielestäni monessa parempi kuin muut, mutta ei se tarkoita täydellistä. Lisäksi reititys on toiminto, jossa on tarjolla vain kompromisseja. Joku maantie / "ison tien piennarta" bikepacking henkisempi ei Trailmapin nykyisestä gravel-reitityksestä varmasti välitä yhtä paljoa kuin RideWithGPS:n vastaavasta, eikä kyse ole siitä kumpi on "parempi".
Kun gravel-reiteissä nyt ollaan, tästä on työn alla ollut Facebook-postausten sarja, joka löytyy myös Trailmapin blogista: https://support.trailmap.fi/blog/gravel-reitit-2025 - Jos yhtään aihe kiinnostaa niin suosittelen lukemaan. Tarinaa on aika paljon, mutta sen voi lukea vaikka postaus kerrallaan.
...Sopivasti sama aihe eli OSM highway=track ja sen monet tulkinnat nousi myös Facebookin "Trailmap Suomi"-ryhmässä puheeksi. Siellä maastopyöräilijä ihmetteli miksi kartalla metsäautotiet näkyy "vihreinä polkuina". Ja kyseessä oli se "track" toinen laita eli osa kartoittajista käyttää niitä myös ihan autolla ajettavista rakennetuista metsäautoteistä. Koko FB:n keskustelua mahdoton tässä siteerata, mutta valikoidut palat:
Minä:
Hankalin OSM:n merkintä on highway=track, joka voi tarkoittaa hyvin montaa eri asiaa (ei siis vain metsäautotie mitä tuossa aiemmassa säikeessä tarjottiin vastauksena!): mm. leveä maapohjainen polku (auto mahtuisi kulkemaan), harvesterin tai traktorin ura metsässä (kuva), latupohja / ulkoiluväylä tai metsäautotie (kunto mitä vaan työkoneella ja tavallisella autolla ajettavan välissä)
JariJ (taitaa olla tälläkin foorumilla ajoittain?):
...Mielestäni tämä poistaisi ongelmat. Service on aina perustettu, tavan autolla tai pyörällä ajettava oikea tie, jota on lähtökohtaisesti kaikkien lupa käyttää. Track on perustamaton, vain käyttämällä muodostunut maastokelpoisella autolla tai pyörällä ajettava ura, jonka käyttäminen moottoriajoneuvolla saattaa vaatia luvan.Toki service saattaa vaatia tarkennusta pinnan laadun suhteen. Tämän voi tehdä mtb:scalen tai ehkä mieluummin smoothnessin avulla...
---> Jarin ehdotus on mielestäni hyvä & hyvin artikuloitu, vaikka venyttää vähintään jonkinverran nykyistä globaalin OSM Wikin määritelmää (jonka laatu on mielestäni yksinkertaisesti huono, mutta se on silti virallinen määritelmä). Tähän olisi hyvä saada tämänkin foorumin kartoittajilta näkemys. Jos tukea löytyy, niin sitten voi koeponnistaa seuraavissa paikoissa eli OSM Finland Forum ja sieltä kohti OSM Fin Wikiä.
Tämähän on juurikin sama asia kuin jäätie, eli OSM voi toki kuvata asioita Seasonal ja surface=ice tyyppisillä tagilla. Mutta eihän se ole yksiselitteinen totuus. Jäätie menee talvella ja on validi, mutta se on sääriippuvainen, eli eihän se koko talvea ole validi. Eli OSM kyllä sen kelkkareitin pystyy kuvaamaan, mutta reititysalgoritmille se on vaikea. Miten hyödyntää reittiä, joka on validi vain tiettynä ajanhetkenä? Nähdäkseni sellaista reititysalgoritmia ei ole vielä OSM maailmassa olemassa tai ei ainakaan viimeksi ei ollut, kun HSLn reittiopas tyyppien kanssa juttelin, jotka lienevät se suomen ykköstekijä näissä OSM reititysalgoritmeissä.
Tuo on todella vaikea pyyntö ja maailman mittakaavassa marginaalinen ja siksi sen kehittyminen globaalisti on niin epävarmaa. Reitti (Tai mikä tahansa ominaisuus) on validi vain joskus - se on paikkatiedossa vaikea käsite. Tämä juontaa juurensa siihen, että jokaista ominaisuutta voi kohteella olla vain yksi, eli jos talon väri on ominaisuus niin se ei voi olla keltainen ja punainen vaan se on vain jompi kumpi. Sitten tarvitaan uusi kenttä, johon tallennetaan toissijainen väri jne. Jos näin jatketaan meidän hallinta menee mahdottomaksi - montako erilaista käyttötilaa uralla (tai väriä talolla) voi olla. Nykyisissä työvälineissäni tämä hallitaan relaatiolla. Eli pumppu voi tilaltaan olla vain ehjä tai rikki. Se ei voi olla molempia yhtäaikaa. Se miten sen tila ajan saatossa muuttuu hoidetaan yhden suhde moneen relaatiolla. Eli viime huhtikuussa se oli rikki, mutta nyt loppukesästä se on taas ehjä. Eli on olemassa erillinen taulu, johon tallennetaan kohteen tilaa eri ajanhetkinä.
OSM datassa tällaista ei ole vaan siellä on vain relaatio, jossa erilliset polygonit muodostavat yhden järven tyyppinen relaatio. Tässä keskustelussa esitetty systeemit tuntuvat maallikolle mahdollisiltä ratkaisuilta, mutta niiden ongelma on siinä, ettei tietomalli sitä tue ja jos niitä kovin luovasti käytetään tullaan luoneeksi epästandardia tapaa, jossa sitten hyödyntäjät ajautuvat vaikeuksiin.
Itse sanoisin, että vähiten huono vaihtoehto olisi, että Trailmap näyttäisi kelkkareitille jonkin symbolin ja sitten ihminen käyttäisi omaa tulkintaansa siitä onko kelkkareitti juuri nyt validi pyöräreitti. Se että kone osaisi tuon suoraan on kova pyyntö.
Itse hoidan tuon asian niin, että katselen Trailmapin polkujen rinnalla tätä karttaa ja siitähän se asia selviää:
Kelkkareitit.fi - Suomen moottorikelkkareitit ja -urat (https://kelkkareitit.fi/)
Paikkatieto-ohjelmistoilla nuo saa helposti päällekkäin, jolloin se näkyy yhdellä kartalla saman tien. Trailmap ei taida tällä hetkellä kelkkareittejä mitenkään erityisemmin esitellä
Nyt kun katson omaa kotiseutuani ja Trailmappia siellä, niin tämä vaikuttaisi toimivalta:
eli Kelkkakartalla näkyvä viiva näkyy näillä tageilla:
ice_road=yes
snowmobile=permissive
toll=snowmobile
eli siltä puuttuu Highway=Track kokonaan ja se toimii ainakin tuossa Kelkkareitit.fi kartassa ihan hyvin. Sinällään täysin loogista, eli eihän se nyt elokuussa siellä järvellä ole mikään track vaan ihan se on vettä. Samalla on myös jätetty maastossa track termi pois, eli kun kelkkareitti menee pellolla, niin ei siinä trackia ole. Track tulee vasta kun maastossa on track. Eli ehkä noiden kelkkareittien osalta sen track tagin voi jättää pois, jos se ei kerran ole minkäänlainen maastossa ympäri vuoden näkyvä ura.
Eikö noissa jääteissä ja vastaavissa riittäisi Trailmapin varoitus. Jää sitten reitintekijän mietittäväksi onko reittiä olemassa vai ei ja uskaltaako sinne mennä. Eipä tuo Trailmap taida ymmärtää heikkojen jäidenkään päälle mitään.
Nyt kun katson tuota tässä mainittua paikkaa, niin se lienee tämä:
Viiva: 99419666 | OpenStreetMap (https://www.openstreetmap.org/way/99419666#map=12/68.0994/24.2190)
Kun wikistä lueskelee tagiat Track niin siellä sanotaan:
Roads for mostly agricultural or forestry uses. To describe the quality of a track, see tracktype (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:tracktype)=*. Note: Although tracks are often rough with unpaved surfaces, this tag is not describing the quality of a road but its use. Consequently, if you want to tag a general use road, use one of the general highway values (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:highway?uselang=fi#Roads) instead of track.
Eihän tuo kyseinen viiva mikään tie ole - suolle piirretty viiva ja sitäkautta tuo tagitus on väärin. Highway tagi pois ja sen jälkeen Trailmap ei tiedä siitä mitään. Eli sanoisin, että aika selvä OSM datavirhe, jonka joku paikalla käynyt voisi korjata kohdilleen. Siis se voi hyvinkin olla highway joiltain osin, mutta kokonaan ei varmasti ole.
...track tagin voi jättää pois, jos se ei kerran ole minkäänlainen maastossa ympäri vuoden näkyvä ura.
Tuossa on se ongelma, että mk-ura tai osa siitä toisinaan näkyykin ympäri vuoden maastossa urana.
Itselle ongelma on sinänsä triviaali kun käyn reittini läpi Maastokartan kanssa, mutta joskus voi olla huolimaton. Ja sellaisessa pikaisessa suunnittelussa "hiirinaks hiirinaks hiirinaks, ai tuosta retkestä selviäsi satkullla?", tuleekin yllätys kun tarkemmin katsoo, kymmeniä lisäkilsoja vaikkapa.
Sinänsä noi on myös tarpeellisia, esim. tubettajille. Saavat hauskaa kontsaa, siksi lisää katsojia sekä peukkuja ja sitä myöten lisää mainostuloja. Eikö niistä jokainen ole tehnyt näitä "päädyin suolle" -pätkiä?
Moottorikelkkareitti tai -ura voi kesäaikana olla oikeastaan mitä vaan. Joskus siinä menee ihan henkilöautolla ajettava metsäautotie, joskus hyvä polku, joskus mönkijäura, toisinaan se on sitten vain pelkkä aukko metsässä niin ja tietenkin se vie suolle.
Tuossa on se ongelma, että mk-ura tai osa siitä toisinaan näkyykin ympäri vuoden maastossa urana.
"Roads for mostly agricultural or forestry uses" lause varmaan mahdollistaa track termin poiston. Sehän riittää, kun vaikka sinne avosuolle tekee pätkän, jossa sitä track tagia ei ole niin eiköhän läpireititys lakkaa siihen. Eli kyllä Track termi vaatii nyt vähintään metsäkoneella ajokelpoisuutta - ellei paljon enemmänkin ja ihan varmasti noilla avoisoilla on metsäkoneellekkin kelvonta. Eli highway=track tagityksen poistaminen vähintään osittain poistanee/vähentää ongelmaa ja samalla kertoo totuudenkin paremmin. Se on highway vain osin - ei suinkaan koko matkalta.
Moottorikelkkareitti tai -ura voi kesäaikana olla oikeastaan mitä vaan. Joskus siinä menee ihan henkilöautolla ajettava metsäautotie, joskus hyvä polku, joskus mönkijäura, toisinaan se on sitten vain pelkkä aukko metsässä niin ja tietenkin se vie suolle.
Se minun kotiseudun tapaus kertoo tuohon ratkaisun. Se ei ole highway=track järvellä eikä viljellyllä pellolla, joten niillä alueilla sitä tagia ei pidä olla. Kelkkareitit.fi hanskaa sen hyvin ilman sitä tagiakin, eli tagin poisto suolla poistaa (tai ainakin pienentää) ongelman. Toki talvisaikaan se olisi jonkinlainen track, mutta ei se metsäkoneen vinkkelistä poikkea mitenkään ajetaanko talvella sitä kelkkareittiä vai samaa peltoa reitin vierellä ja siten se ei todellinen highway=track ole silloinkaan. Vasta metsässä se on sitä, jos sinne on väylä avattu.
Eikös tämä kuitenkin olisi yksinkertaista ratkaista navigoijan itsensä määrittämällä profiililla?
Eli talvella valitaan manuaalisesti talvipyöräilyprofiili, joka antaa reitittää seasonal:winter -tagin mukaisesti. Ja kesäpyöräilyssä sitten sinne ei reititetä, kun seasonalin mukaan reittiä ei ole olemassa? Ei tarvitse mitään taikuuksia koodailla arpomaan, onko lunta vai ei. Tietty tuommoiset profiilit täytyy kehittää, jos ei ole vielä :o
^ Kommentit bulletteina:
- OSM-tagays on tehty mukavan vapaaksi kartoittajille ja sovelluksen tekijät sitten yrittävät parhaansa mukaan tulkita tuloksena syntyvää iloista sekamelskaa. OSM-mallissa on etunsa: kartoitus on kivaa ja helppoa aloittaa, mutta eihän kukaan ammattimainen kartta- tai paikkatieto-organisaatio jättäisi data skeemaa kellumaan ilmaan...
- Seasonal, surface=ice jne. jne. tagit eivät käytännössä toimi, niistä on aivan liian monta varianttia olemassa tulkittavaksi
- Toimivin sääntö on: EI highway-tagia niille väylille, jotka ovat olemassa vain talvella ja talvikäyttöä varten! Ts. highway-tagi kuvaa vain sitä mitä on olemassa ilman lumikerrosta. Viite: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:piste:type (how to map-osio).
- Kun ym. sääntöä on noudatettu niin Trailmap kuten lähes kaikki muutkin OSM-sovellukset toimivat fiksusti hiihtolatujen, kelkkareittien, jääteiden jne. osalta eli eivät reititä niille jos ne eivät ole kesäisin käyttökelpoisia. Ja karttakin näyttää varmaan kaikilla oikein.
- Talvinen kartta ja reititys on sitten oma juttunsa, siitä hyvä jutella vaikka kun talvi taas tulee - kuten Tikola totesi niin silloin sää olosuhteiden vaikutuksen tulkinta ja esitys on se iso haaste
Mitä Trailmapille voisi tehdä lisää? Katson jos ottaisin varoitusten / huomioiden joukkoon mukaan myös nämä ym. ongelmat eli olettaisin että kartoittajien tekemiä virheitä on enemmän snowmobilen osalta ja näyttäisin ne huomioina, jolloin niihin herkemmin kiinnittää huomiota. Hiihtolatujen varoituksissa ei taas olisi mitään järkeä, koska niitä ajellaan kesällä paljon ja reittiviivat vain loistaisivat yhtenä varoituksena...
Mitä käyttäjä voi tehdä: Etenkin gravelissa olen aina herkkä polkujen ja track-urien osalta, joilla ei ole mitään väriä eli mtb:scale arvoa - path voi olla vaikka minkälainen intiaanipolku ja track-haasteet tulikin jo yllä kirjattua. Katson itse yleensä ensin OSM-tiedot ja myös OSM-historian (nopea Trailmapissa suoraan kartalta): jos esim. track on syntynyt (versio 1) moottorikelkkaurana ja mitään muita tageja ei ole, niin....Apuna voi toki käyttää MML:n maastokarttaa ja muita lähteitä, kunhan ymmärtää niihin liittyvät aineisto-haasteet (maastokartan osalta ei uskoakseni ainakaan perus-retkeilijöistä 90% tajua että ei niitä polkuja ja pienempiä maastouria mitenkään pidetä yllä muuta kuin mitä ilmakuvista näkyy = avomaasto).
EDIT: @Tikola, taitaa tosiaan HSL:n tiimi olla ainut vahvempi jengi joka puuhaa myös OSMin, karttojen ja reitityksen kanssa pitkäjänteisesti. En kuitenkaan ole kuullut, että he olisivat raskaasti (tai juuri mitenkään?) muokanneet käyttämänsä OpenTripPlannerin reititysprofiilia tai algoritmeja, vaan lähinnä siihen syöttämäänsä joukkoliikenteen dataa. Trailmapissa huvia reititysprofiilien kanssa on harrastettu ja paljon (6 eri aktiivista itse kehitettyä reititysprofiilia, jotka ovat siis käytännössä reitityskoneen graafin laskennan määrittelevää lua-skriptejä), joten OSM data ja reitityksen problematiikka on hitusen pintaa syvemmältä tullut tutuksi, myös Suomi vs. eri Euroopan maat ;=)
...Apuna voi toki käyttää MML:n maastokarttaa ja muita lähteitä, kunhan ymmärtää niihin liittyvät aineisto-haasteet (maastokartan osalta ei uskoakseni ainakaan perus-retkeilijöistä 90% tajua että ei niitä polkuja ja pienempiä maastouria mitenkään pidetä yllä muuta kuin mitä ilmakuvista näkyy = avomaasto).
Suomen alalta, harvinais-Suomessa, 90 %:ssa se on ainut vaihtoehto. OSM näyttää sinne Maastotietokannasta sellaisenaan kopioidun aineiston, jos sitäkään :)
Eikös tämä kuitenkin olisi yksinkertaista ratkaista navigoijan itsensä määrittämällä profiililla?
Yksinkertaista on korjata reitityksen perustana oleva data paremmaksi. Winter tagitusta on datassa niin vähän, että lienee aika turha perustaa reititystä siihen. Winterhän on esimerkiksi Espanjassa tai Meksikossa ihan vieras käsite, joten vaikea uskoa, että globaalissa OSM kehityksessä meidän suomalaisten toiveet vuodenaika pohjaiseen reititykseen olisivat kovin isolla painoarvolla. Ja tämähän ei ole pelkkä vuodenaika asia vaan jossain voi olla kellonaikarajoituksia, eli autolla ei saa jossain ajaa johonkin kellonaikaan.
Mutta joo - jos Winter tagi sattuu olemaan niin voisihan sitä hyödyntää, mutta ongelman ratkaisuksi siitä ei ole. Ei tälläkään nimenomaisella viivalla ole mitään tietoa winteristä vaan siellä kerrotaan, että se on ympäri vuoden very horrible track jossa oikea korjaus on poistaa track tieto kokonaan viivalta niiltä osin kun siellä ei mitään trackia oikeasti ole.
EDIT: @Tikola, taitaa tosiaan HSL:n tiimi olla ainut vahvempi jengi joka puuhaa myös OSMin, karttojen ja reitityksen kanssa pitkäjänteisesti. En kuitenkaan ole kuullut, että he olisivat raskaasti (tai juuri mitenkään?) muokanneet käyttämänsä OpenTripPlannerin reititysprofiilia tai algoritmeja, vaan lähinnä siihen syöttämäänsä joukkoliikenteen dataa. Trailmapissa huvia reititysprofiilien kanssa on harrastettu ja paljon (6 eri aktiivista itse kehitettyä reititysprofiilia, jotka ovat siis käytännössä reitityskoneen graafin laskennan määrittelevää lua-skriptejä), joten OSM data ja reitityksen problematiikka on hitusen pintaa syvemmältä tullut tutuksi, myös Suomi vs. eri Euroopan maat ;=)
Polkuja on korjattu tuon tarpeisiin, eli yhdessä vaiheessa Reittiopas onnistui viemään pyöräilijän metsässä olevalle polulle, joka oli tagatty epäviralliseksi kohteeksi. Lisäksi nuo jäätiekeskustelut olen sen porukan kanssa käynyt. Eli olet varmaan oikeassa, että siellä vinkkeli on Helsinkiläinen joukkoliikenne, mutta kyllä se paisuu esimerkiksi yksityisten kerrostalojen pihojen läpi kevyen liikenteen reitittävyyteen ja vaikka mihin muuhun ihmeellisyyteen. He tekevät sitä työkseen, joten monessa asiassa ovat aika pitkällä, joskin tämä polkuhomma on ihan oma maailmansa.
Kelkkareitin fiksumpi käsittely on varmaan se Trailmapin kannalta olennainen kehitysidea - ne ovat kuitenkin hyvin samanhenkistä polkuliikennettä kuin maastopyöräilykin. Joskin eihän kelkkareittejä nyt niin tolkuttomasti ole, että se kaikkia maastopyöräilijöitä koskisi vaan tämä tulee jossain erikoistapauksessa vastaan. Tuo kotiseutuni ratkaisu on minusta hyvä, eli molempien tarpeet hoituvat siinä hyvin. Pitää vain testailla Trailmapin reitityksiä niillä nurkilla ja katsoa aiheuttaako se trackitön kelkkareitti mitään sekaannuksia missään tilanteessa.
Kun tässä on keskusteltu highway = track -tagista, niin itse olen siihen liittyen miettinyt, että missä menee tuon highway = track ja highway = path -tagin rajanveto? Eli milloin on kyseessä track ja milloin path.
Highway = track -tagin määritelmä on näköjään:
"The tag highway=track is used for minor land-access roads that are not considered part of the general-purpose road network [1]. Track roads are mostly used for agriculture, forestry, outdoor recreation, and similar activities on open land. Roads used for access to permanent human settlements or facilities should generally not use this tag. Track roads are used by four-wheeled (two-track) vehicles and often take the form of two wheel tracks in the ground (also known as a two-track road), but they may also be graded or paved in some regions."
Lähde: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dtrack
Highway = path määritelmä:
"highway=path indicates a generic path.... Current usage of highway=path: Ways used by pedestrians, small vehicles like bicycles, for animal riding or livestock walking. This includes walking and hiking trails, bike paths, horse and stock trails, mountain bike trails, as well as multi-use paths for cyclists and pedestrians or similar combinations. ... A highway=path is not for use by four-wheeled (two-track) vehicles. Often the path is simply too narrow. Other times it is wide enough but such vehicles are prohibited (except for official maintenance or emergency use). A path-like way where four-wheeled vehicles are allowed, is likely better tagged as a highway=track or highway=service."
Lähde: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dpath
Noiden perusteella siis track näyttäisi vaativan sen, että nelipyöräisellä kulkineella pitäisi päästä kulkemaan. Suomen metsät kun ovat täynnä vanhoja metsätietä, jotka ovat osittain umpeenkasvaneita, niin jos traktorilla tai jollain muulla maastokelpoisella ajoneuvolla pääsee kulkemaan, niin silloin kyseessä on vielä track, mutta ei tarvitse normaalilla henkilöautolla päästä kulkemaan? Eli jos on jonkin verran umpeenkasvanut metsätie, niin se on silti ennemmin track kuin path. Vai mihin raja vedetään?
Entäpä sellaiset tilanteet, että metsän keskellä on pätkä vanhaa metsätietä, joka kenties täyttäisi trackin määritelmän, mutta joka on sellaisessa paikassa, että trackin kumpaankaan päähän ei pääse nelipyöräisellä kulkuneuvolla? Määritelläänkö tuo silti trackiksi? Vastaus tuohon on ehkä kyllä, vai onko?
Path on polku ja Track on jotain jossa joku nelipyöräinen liikkuu - olen täsmälleen samaa mieltä. Jos metsässä on (tolkullinen) pätkä jotain niin saahan se olla track vaikka ei liittyisikään mihinkään muuhun verkostoon. Se ei vain osaa sitten reitittää sinne, kun sinne ei muuta tietä mene. esimerkkinä vaikka kaksi metsässä olevaa erillistä peltoa, joita yhdistää jonkinlainen traktoriura metsän läpi. Sehän on aito track vaikka ei ole liitoksissa muuhun verkostoon, kun sen pellon kautta.
Totuuttahan pitää yrittää kartoittaa - ei miettiä miten se kartalla näkyy. Eli vanha OSM totuus - do not map for renderer. Eli älä piirrä, että saisit kartalle näkymään jotenkin vaan piirrä totuus ja se on sitten visualisoijan murhe hoitaa se ulkoasu/toiminnallisuus oikeaksi sitä totuutta seuraten.
Kiitos vastauksesta tikola.
Entä rajanveto track vs. path tuon nelipyöräisen kulkineen suhteen. Jos on esim. vanha metsätie, jossa kasvaa ohutta puuta/pensasta, josta kuitenkin vaikkapa traktorilla pystyisi ajamaan, mutta henkilöauto ei siitä pääsisi. Olisiko tuo track vai path (jos muut trackin edellytykset täyttyisivät)?
Kiitos vastauksesta tikola.
Entä rajanveto track vs. path tuon nelipyöräisen kulkineen suhteen. Jos on esim. vanha metsätie, jossa kasvaa ohutta puuta/pensasta, josta kuitenkin vaikkapa traktorilla pystyisi ajamaan, mutta henkilöauto ei siitä pääsisi. Olisiko tuo track vai path (jos muut trackin edellytykset täyttyisivät)?
No makuasiahan se jossain vaiheessa on. Itse erottaisin juuri tuolla logiikalla - eli jos joku nelipyöräinen säällisesti menee niin Track ja jos se on kapeampi, niin sitten se on Path. Siinähän on sellainen välitila, kun se vielä on nelipyöräisellä ajettavissa, mutta samaan aikaan reunat kasvavat pusikkoa kohti toisiaan ja silloin kartoittaja tulkitsee. Se sama ohje, jonka työssäni annan vesilaitoksille pätee tässäkin. On parempi kartoittaa - vaikka vähän väärin, kuin jättää kartoittamatta. Eli itsekritiikin ei kartoittaessa tarvitse turhan korkealla olla. Jokainen viiva lisää on eteenpäin, jos se edes jotenkin totuutta edustaa. Ja huonokin tieto on aina parempi, kuin ei tietoa ollenkaan.
OSM Tagiesimerkkejä voi katsella wikistä:
Key:highway - OpenStreetMap Wiki (https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Key:highway)
Nuo ovat kiistatta vähän kansainvälisiä ja tuosta pitää sitten tehdä tulkintaa suomeen. Eli tuo Path esimerkkikuva on sellainen polku, joka meilläpäin kiertää Vantaan Kuusijärveä. Eli esimerkkikuva on jonkinlainen vanhan pururadan kapeahko versio.
Tähän viimepäivien aiheeseen täällä liittyen - siellä suolla Pallaksella ei mene Pathia eikä Trackiä - ainakaan juuri nyt elokuussa, joten sikäli se viiva on yksiselitteisen väärin siltä osin.
Polkuja on korjattu tuon tarpeisiin, eli yhdessä vaiheessa Reittiopas onnistui viemään pyöräilijän metsässä olevalle polulle, joka oli tagatty epäviralliseksi kohteeksi. Lisäksi nuo jäätiekeskustelut olen sen porukan kanssa käynyt. Eli olet varmaan oikeassa, että siellä vinkkeli on Helsinkiläinen joukkoliikenne, mutta kyllä se paisuu esimerkiksi yksityisten kerrostalojen pihojen läpi kevyen liikenteen reitittävyyteen ja vaikka mihin muuhun ihmeellisyyteen. He tekevät sitä työkseen, joten monessa asiassa ovat aika pitkällä, joskin tämä polkuhomma on ihan oma maailmansa.
Kelkkareitin fiksumpi käsittely on varmaan se Trailmapin kannalta olennainen kehitysidea - ne ovat kuitenkin hyvin samanhenkistä polkuliikennettä kuin maastopyöräilykin. Joskin eihän kelkkareittejä nyt niin tolkuttomasti ole, että se kaikkia maastopyöräilijöitä koskisi vaan tämä tulee jossain erikoistapauksessa vastaan. Tuo kotiseutuni ratkaisu on minusta hyvä, eli molempien tarpeet hoituvat siinä hyvin. Pitää vain testailla Trailmapin reitityksiä niillä nurkilla ja katsoa aiheuttaako se trackitön kelkkareitti mitään sekaannuksia missään tilanteessa.
Tuohon polkukeskusteluun törmäsin ja osallistuin itsekin. Siinä meinasi vähän lähteä osin ratkaisuehdotukset kuuta kiertävälle radalle, koska monella keskustelijalla tuntemus OSM-datasta ml. reititys oli kuitenkin varsin rajallinen. Oma duunitausta on myös reititysteknologian (karttadatan ylläpito eri keinoin ml. ML-algot, reititysalgoritmit & -moottorit eri modaliteetteihin sekä perinteiset että ML yms. yms.) kehittämisen puolella, ei vain muiden tekemien moottorien hyödyntämisessä, se avittaa mukavasti tämän kokonaisuuden problematiikan hahmottamisessa.
Kelkkareitit tullevat hyvinkin näkyviin Trailmapin talvikartalle tulevana talvena, jollei joku muu kehitysjuttu onnistu viemään kaikkea aikaa. Kesän osalta tärkeintä on edelleen datan saaminen kohdilleen, sen ohessa sitten viilausta datan tulkinnoista - siinä kelkkareitit on yksi monista erikoisuuksista.
Selvyyden vuoksi: kelkkareitti (joka ei kulje millään kesäväylällä) ilman highway-tagia on siis juuri se oikea tapa. Kelkkareitit.fi näyttää sen oikein ja kaikki isot globaalit sovellukset Trailmapin lisäksi reitittävät oikein. Tämän voisi sanoa myös niin, että kesän väylät reititetään highway-tagilla, talven väylät ilman sitä ja kun väylä yhdistetty niin se tarkoittaa vain että samassa geometriassa on molemmat tavat yhdessä.
Track, path vai service road? Vai cycleway tai footway? Itseäni hieman yltä toistaen...
Service road: Perustettu eli rakennettu tie. Oletuksena sitä pystyy ajamaan ja saa ajaa autolla, voi tosin vaatia vähän maavaraa ja renkaiden pitää kestää isonkin raekoon kiveä (sähköautot....).
Track: Syntynyt kun maastossa ajettu jollakin ajoneuvolla (4 tai enemmän pyöriä). Ei siis perustettu vaan "ajamalla syntynyt". Liikkuminen onnistuu mm. traktorilla & harvesterilla, helpossa maastossa autollakin. Ei kannata murehtia liikaa miten track on yhteydessä muuhun tieverkostoon, se ei ole pointti sen kartoituksessa kuten @tikola jo yllä kuvasikin.
Path: Polku, syntynyt kulkemalla tai osin tekemällä. Liikkuminen vain pienemmillä välineillä tossuilla liikkumisen lisäksi. Autoilu yms. lähtökohtaisesti kielletty, eikä pitäisi mahtuakaan. Auton levyinen path pitäisi olla anomaliteetti, lähinnä harjujen leveät neulaspolut tai tunturissa levinneet polut, jossa selvästi näkyy "polkumaisuus" ts. se, että eivät ole syntyneet ajamalla.
Cycleway: klv:den lisäksi myös ulkoiluväylät, jotka selvästi rakennettu ja hoidettu kävelyn lisäksi pyöräilyyn. Määritelmänä kunnosta "mummopyörällä mummokin tykkää ajaa" eli että cycleway on luotettavasti helppoa ajettavaa. Footway vain jos todellakin tarkoitettu vain kävelyyn, pyöräily kielletty. Footway + bicycle=yes saisi puolestani olla hyvin harvinainen merkintä.
...Ja sitten se poikkeuksien poikkeus eli latupohjat, jotka kesäisin ulkoiluväyliä (eli nyt ei puhuta niistä suolla menevistä latupohjista yms.): Niitä löytyy Suomestakin laajasti niin track, cycleway, footway kuin path merkinnöillä(track ja cycleway yleisimmät) - ihan riippumatta siitä missä käytössä ja kunnossa ne ovat kesäisin. OSM wikin epämääräisyys iskee tässä kohdassa kaikkein pahiten. Oma näkemykseni olisi cycleway:n käyttö jos vain tuo "mummo"-kriteeri täyttyy ja väylää selkeästi hoidetaan se mielessä eli se on kesällä huollettu ulkoiluväylä, jossa väylän materiaalit (raekoko) & hoito tähtää pyöräilyn tukemiseen. Jos em. kriteeri ei täyty niin jäljelle jää sitten se track, mutta silloin ehdottomasti lisätagein (surface + mtb:scale + smoothness Suomessa tärkeimmät, niin useimmat sovellukset osaavat).
Ylläolevan pohjana oleva ajatus on minimoida monitulkintaisten track ja path käyttö: ei käytetä "path" hoidetuista väylistä (toisin kuin OSM wiki jättää mahdolliseksi ja osa OSM Finland foorumillakin kovasti haluaisi) ja korvataan track --> service road / cycleway / footway aina kuin mahdollista. Sitten kun on pakko käyttää path ja track, niin lisätään niihin ne tärkeimmät tagit, joilla niiden luonteesta saa selvän eli surface (path ei kovin järkevä) + mtb:scale + smoothness (huom. toimii vain asteikon ääripäät, keskellä ei kerro luotettavasti).
....Totuuttahan pitää yrittää kartoittaa - ei miettiä miten se kartalla näkyy. Eli vanha OSM totuus - do not map for renderer. Eli älä piirrä, että saisit kartalle näkymään jotenkin vaan piirrä totuus ja se on sitten visualisoijan murhe hoitaa se ulkoasu/toiminnallisuus oikeaksi sitä totuutta seuraten.
Tuo "do not map for renderer" on muuten joillakin OSM:sta enemmän innostuneilla ymmärretty väärin tavalla, jossa sen on tulkittu tarkoittavan "map like you want, do not care about map consumers". Eli kartoitetaan täysin pohtimatta kartan "kuluttajan" eli karttatyylin tai reititysmoottorin toimintaa, jolloin syntyy tapoja tagata tai jopa linjauksia wikiin, jotka ovat täysin mahdottomia tulkita kuluttajan puolella. Ja ilman "mapping for renderer"-efektiä OSM-data olisi vielä karmeampi rytöpesä kuin se nyt on, kun harrastelijakartoittajilla ei olisi mitään keinoa nähdä laajasti oman kartoituksensa ja muiden kartoittajien käden jäljen vaikutuksia. Kun OSM:ää ylipäätään pohtii ammattimaisen paikkatiedon & karttatiedon näkökulmasta niin on kyllä hurja ihme miten hyvin se toimii (maailmalla toki isossa roolissa ovat ns. Big Tech firmat eli mm. Apple, Meta, Microsoft, Amazon jne. jotka omalla massiivisella kartoitus-effortilla ja työkaluillaan auttavat pitämään OSM:aa kuosissa).
Oikeastihan "do not map for the renderer" tarkoitti sitä, että ei tahallaan tagata väärin, jotta saadaan kikkailtua jokin karttatyyli näyttämään halutun näköistä visuaalista lopputulosta. OSM-polkukartoituksessa yksi tämän ilmiö on polkujen leveys (width-tagi), jota jotkut kartoittajat ovat manipuloineet sillä ajatuksella, että heidän näkemyksensä mukaiset "tärkeät" polut erottuisivat Trailmapin kartalla riittävän vahvoina.
...Tuli pieni ryöppy viestejä kirjoitettua. Eilen ja tänään sain jatkuvasti postausyrityksissä foorumin web application firewall:lta blokkausviestejä. Vasta foorumin yleiset-kanavaa lukemalla valkeni ongelman luonne. Taitaa alkaa tämä foorumi vedellä viimeisiään ylläpidon osalta.
Marsusram
16.08.2025, 20.09
Ulkoiluväylistä tuli vähän ihmeteltyä Haukilahden ja Matinkylän kuntoratoja.
https://web.trailmap.fi/#15.43/60.158022/24.762212
Haukilahden kuntoradasta puuttui highway -tagi kokonaan joten näkyi vain kuntoilupaikan ääriviiva (lisäsin tagin).
Käsittääkseni nuo ovat samanlaisia kuntoratoja kuin tietyt Leppävaaran kuntoradat, eli talvella latuina ja hiihtosuunta määrätty.
Kesäisin yksisuuntaisuudella ei ole merkitystä kuin juostessa rinkiä, jotta saa matkan arvioitua opastemerkintöjen mukaan.
Pitää varmaan käydä katsomassa onko siellä oikeasti jotain pyöräilyrajoituksia kuten Paloheinän pururadalla.
Tuo seasonal direction on esimerkkinä asia, jota ei voi oikein kunnolla mitenkään OSM datassa kuvata. Oikea tapa on minusta luottaa maastossa näkyvään suuntaan ja sitten luottaa siihen, että kansalainen osaa koiraa kävelyttäessään tulkita sitä muuten kuin orjallisesti. Jos toki niistä kartoista kukaan koirankusettaja nyt edes mitään tietää.
Maastossa olevat (viralliset) merkit ovat kaikissa asioissa totuus. Joskin niitäkin vuosien saatossa unohtuu ja jossain vaiheessa saattaa hyvinkin olla ristiriitaisia merkintöjä. Kävin kesällä Kolilla ja siellä pyöräilykielto oli merkitty selvästi ja loogisesti, eli jokaisella keskeisellä polulla, joka lähti yleisimmistä paikoista oli selvät merkit, että pyörällä sinne ei saa mennä, jota sitten Trailmap varsin hyvin kuvasi.
Sivustakatsoja
17.08.2025, 10.14
^^
Hetken kesti löytää kartalta oikea kohta. Helpottaa jatkossa, jos pistää Trailmapin koordinaatit (selaimen URL-rivi).
Kyseessä oleva väylä on OSM-datassa highway=track eli geneerinen "metsäautotie, tracktorinura, latupohja tai muu vastaava". smoothness=very_horrible, jota reitityksessä huomioidaan jo eli noita vältellään tehokkaasti, mutta jos ei reititysmoottorille ole muuta järkevän mittaista reittiä tarjolla, niin kyllä se tuonnekin menee.
...
Onhan siellä kyseiselle väylälle vielä "snowmobile=designated" ja "tracktype=grade5", eli rakentamaton, ainakin metsäautotie #99419666.
RwGPS lisää käytettäessä OSM Outdoor-karttapohjaa pienen moottorikelkan kuvan kyseiselle pätkälle ja piirtää sen yhtenäisellä vihreällä viivalla, mutta toki pakon edessä reitittää sille, mutta välttää, jos mahdollista.
Sivustakatsoja
17.08.2025, 10.21
Jos olin edes oikeassa paikassa, niin kyllä Trailmap päräyttää keltaisen varoituksen metsäautotie #99419666 osuudellle, että käyttäjän kannattaa tutkia asiaa muista lähteistä. Voisihan tuohon lisätä varoituksiin, että kelkkareitti, jos tieto kerran on saatavilla?
^
Täytynee tutkia vähän kummankin tagin käyttöä. Aina kun jotain tagia käyttää reititykseen, niin joutuu huolella miettimään miten laajasti tagia on käytetty ja miten oikein sitä on keskimäärin käytetty. Riskinä on usein "ojasta allikkoon" ilmiö eli vaikka yhden kohdan reititys paraneekin muutoksella, niin kokonaisuutena reititys heikkenee. Trailmapin "varoitukset" on pienempi riski, mutta siinäkin täytyy olla tarkkana, että ei huutele liian herkästi ja käyttäjä päädy siihen, että varoitus-väri on kuin "poika joka huusi sutta" tarina.
Esimerkki: Komoot on niitä harvoja sovelluksia Trailmapin lisäksi, joka tarjoaa huomioita reitistä. Kun sillä Suomessa reitität latupohjia pitkin niin saat varoituksen koko latupohjan matkalle: "Includes a segment with temporary access restrictions". Hmmm, niin tietenkin, talvellahan ladulla ei saa pyöräillä. Mutta ei ole välttämättä heti selvä juttu käyttäjälle ja kun noita reitillä on kilometrikaupalla niin ehkä kiinnostus varoituksiin hiipuu.
snowmobile=designated kysymys on se, että kuinka usein ne ovat ajokelvottomia vs. ajettavia ts. voiko kyseisestä tagista yksinään päätellä mitään
tracktype=grade5 voisi kieltämättä huomioida - muut gradet on käytännössä yhtä turhan kanssa reitityksessä ja usein väärin määriteltyjä, sama riski on tuolla grade=5:lla
Moni tällä palstalla jo tietäneekin, mutta Overpass on ehdoton väline tälläisten tutkimiseen. Sillä vain haku missä tiettyjä tagi-yhdistelmiä on ja sitten salapoliisityötä (MML, ilmakuvat, Strava, muu tieto) sen suhteen mitä löydetyt väylät todellisuudessa ovat. Kuten jokainen voi arvata, niin tuohon saa helposti kulumaan tunti- jollei päiväkausia. Siksi reititysprofiilin muuttaminen on työlästä hommaa. Joskus Trailmapin uuden version alkuvaiheissa innostuin tekemään muutoksia yksittäisten käyttäjien ilmoitusten tai yksittäisten omien havaintojen perusteella ("tässä reititys on ihan tyhmä..."), kunnes Siperia opetti mitä silloin herkästi tapahtuu reititykselle muualla.
Trailmapissa sellainen bugi(?), että kun web-versiolla (ainakin) suunnittelee reitin ja tallennusvaiheessa haluaa liittää sen johonkin kokoelmaan, koko selain menee jumiin ja pitää tappaa. Löytää kyllä kesken jääneen reitin, kun menee uudestaan edit-tilaan.
Tämän voi kyllä kiertää, kun ensin tallentaa reitin ja liittää sen kokoelmaan reittikirjastossa.
IPad ja Firefox.
Track, path vai service road? Vai cycleway tai footway? Itseäni hieman yltä toistaen...
Service road: Perustettu eli rakennettu tie. Oletuksena sitä pystyy ajamaan ja saa ajaa autolla, voi tosin vaatia vähän maavaraa ja renkaiden pitää kestää isonkin raekoon kiveä (sähköautot....).
Track: Syntynyt kun maastossa ajettu jollakin ajoneuvolla (4 tai enemmän pyöriä). Ei siis perustettu vaan "ajamalla syntynyt". Liikkuminen onnistuu mm. traktorilla & harvesterilla, helpossa maastossa autollakin. Ei kannata murehtia liikaa miten track on yhteydessä muuhun tieverkostoon, se ei ole pointti sen kartoituksessa kuten @tikola jo yllä kuvasikin.
...
Ylläolevan pohjana oleva ajatus on minimoida monitulkintaisten track ja path käyttö: ei käytetä "path" hoidetuista väylistä (toisin kuin OSM wiki jättää mahdolliseksi ja osa OSM Finland foorumillakin kovasti haluaisi) ja korvataan track --> service road / cycleway / footway aina kuin mahdollista. Sitten kun on pakko käyttää path ja track, niin lisätään niihin ne tärkeimmät tagit, joilla niiden luonteesta saa selvän eli surface (path ei kovin järkevä) + mtb:scale + smoothness (huom. toimii vain asteikon ääripäät, keskellä ei kerro luotettavasti).
Itse en ole ajatellut tuota Track-tagia vain sellaisiin kohteisiin, jotka ovat ajamalla syntyneitä. Tuolla metsissä on paljon sellaisia vanhoja metsäteitä, jotka on joskus tehty muuten kuin ajamalla, mutta ovat vaan nykyään enemmän tai vähemmän umpeen kasvaneita. Eivät ne minusta Higway = Service -määritelmääkään täytä. OSMin wiki määrittelee Highway = Servicen näköjään näin:
"The highway=service tag denotes ways used for vehicle access to a building, parking lot, service station, business estate, beach, campsite, etc. Service ways are usually not part of the public street network and may sometimes be inaccessible to the general public, which can be specified explicitly by adding access=*."
https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dservice
Trailmapissa sellainen bugi(?), että kun web-versiolla (ainakin) suunnittelee reitin ja tallennusvaiheessa haluaa liittää sen johonkin kokoelmaan, koko selain menee jumiin ja pitää tappaa. Löytää kyllä kesken jääneen reitin, kun menee uudestaan edit-tilaan.
Tämän voi kyllä kiertää, kun ensin tallentaa reitin ja liittää sen kokoelmaan reittikirjastossa.
IPad ja Firefox.
Kokeilin parilla eri iPadilla (Pro & vanhempi mini) Firefoxilla reitin tallennusta niin, että tallennusvaiheessa liitän reitin kokoelmaan. Toimi odotetusti eli oli ok.
Perustoiminnoista löytyy aina silloin tällöin bugeja, jotka ilmenevät laajasti (kaikilla tai lähes kaikilla käyttäjillä), onneksi tämä on melkoisen harvinaista. Mutta useammin löytyy sitten bugeja, jotka ilmenevät vain yhdellä käyttäjällä - ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy on erilaiset ad blockerit & tietoturvaratkaisut, jotka surutta ja mitään kertomatta sotkevat sovelluksen normaalia toimintaa. Loput ongelmat ovat sitten "sekalainen seurakunta" joissa jotakin käyttäjän konfiguraatiossa tai tavassa käyttää laukaisee bugin.
@MRe, pistätkö minulle emailia markus miuku trailmap.fi jossa käyttäjätilisi email. Sen perusteella pääsen katsomaan onko Sentryn (vahtii virhetilanteita) haaviin jäänyt jotain tähän liittyvää.
Itse en ole ajatellut tuota Track-tagia vain sellaisiin kohteisiin, jotka ovat ajamalla syntyneitä. Tuolla metsissä on paljon sellaisia vanhoja metsäteitä, jotka on joskus tehty muuten kuin ajamalla, mutta ovat vaan nykyään enemmän tai vähemmän umpeen kasvaneita. Eivät ne minusta Higway = Service -määritelmääkään täytä. OSMin wiki määrittelee Highway = Servicen näköjään näin:
"The highway=service tag denotes ways used for vehicle access to a building, parking lot, service station, business estate, beach, campsite, etc. Service ways are usually not part of the public street network and may sometimes be inaccessible to the general public, which can be specified explicitly by adding access=*."
https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Tag:highway%3Dservice
Fair point tuollaiset käytöstä selvästi poistetut metsäajotiet ja niiltä osin voisi hyvin täydentää aikaisempaa määritelmää "...aktiivisessa käytössä" highway=service osalta ja puolestaan highway=track sallia rakennetut kun "...ei aktiivisessa käytössä".
Ajatus siis highway=service käytöllä olisi lopettaa rakennettujen ja normaalissa käytössä olevien metsäajoteiden tagaaminen highway=track, johon monasti ei liitetä muita tageja, koska oletetaan (virheellisesti) että highway-tagista voisi tehdä oletuksia väylän luonteesta (ja voihan siitä tehdä jos highway=trunk tms. selvä tapaus).
Olisiko näillä täydennyksillä toimiva linjaus?
Jos track on merkattu smoothness=very_horrible (tuore metsäkoneen ura metsässä) niin olisiko syytä merkata se jotenkin vielä erikseen että Trailmap ei houkuttele mestoille?
https://www.openstreetmap.org/way/1422650164
https://web.trailmap.fi/#15.15/60.271153/25.299176
Marsusram
18.08.2025, 13.29
^Kyllähän mtb:scale luokitus näkyy trackeilläkin Trailmapissa, laittaisin sellaisen.
Fair point tuollaiset käytöstä selvästi poistetut metsäajotiet ja niiltä osin voisi hyvin täydentää aikaisempaa määritelmää "...aktiivisessa käytössä" highway=service osalta ja puolestaan highway=track sallia rakennetut kun "...ei aktiivisessa käytössä".
Ajatus siis highway=service käytöllä olisi lopettaa rakennettujen ja normaalissa käytössä olevien metsäajoteiden tagaaminen highway=track, johon monasti ei liitetä muita tageja, koska oletetaan (virheellisesti) että highway-tagista voisi tehdä oletuksia väylän luonteesta (ja voihan siitä tehdä jos highway=trunk tms. selvä tapaus).
Olisiko näillä täydennyksillä toimiva linjaus?
Vaikuttaa järkevältä lähestymistavalta.
Tykkään mahdollisuudesta saada useampi reitti samaan aikaan näkyville kartalla, mutta olisiko toimivampi, jos "näytä kartalla" nappi toimisi togglena? Eli reitti näkyy jos nappi vihreänä ja ei jos vaaleana.
Nythän reitit pitää kaikki poistaa ja lisätä haluttu uudelleen.
^ Avaatko hieman miten yrität tuota nyt tehdä ja tarkalleen mitä nappia painelet?
Arvelen, että haluamasi lopputulos on "muutama käsin valittu reitti yhtäaikaa näkyvissä kartalla reittijälkenä".
https://pic.useful.fi/cFZHITgxS.jpg
https://pic.useful.fi/dWkavpc3i.jpg
Eli tuo näytä kartalla nappi voisi ehkä näyttää suoraan nyt näkyvissä olevat reitit. Toki on hyvä olla edelleen tuo poista kaikki reitit nappikin.
Ymmärsinkö oikein:
- Nykyinenkin reitin esittelysivun "Näytä kartalla"-toiminto sinänsä toimii sinulle eli saat niin monta reittiä (reittäjälkenä) kartalle näkyviin kuin haluat
- ...Mutta sinulle toimisi vielä paremmin jos tuo "näytä kartalla"-painike olisikin toggle, eikä vain "yksisuuntainen" toiminto?
Hmmmm, tuollaista on aiemminkin kyselty ja tuota mietin - toiminto olisi vain erilainen kuin painikkeilla yleensä ja pahoin pelkään peruskäyttäjät menisivät hieman solmuun. Käyttäjäkyselystä nimittäin selvisi, että merkittävä määrä käyttäjiä ei ole ymmärtänyt miten reitit & reittijäljet tulevat ja ennenkaikkea lähtevät kartalla - osalla on ilmeisesti ollut lähes kaikki koskaan tehdyt reitit kerralla kartalla kun ei ymmärtänyt, että niitä tarvitsisi poistaa. Ts. monen peruskäyttäjän mentaalinen malli on "Valitsen tämän reitin ja sitten navigoin sen. Kun olen lenkin tehnyt niin reitti saisi poistua itsestään kartalta", mikä on varsin erilainen kuin Trailmapin malli.
Tämä osa-alue on hyvä esimerkki siitä miksi valtavirran isot sovellukset ovat tehokäyttäjän kannalta niin onnettomia (ei saa reittijälkiä kartalle reitinpiirron tueksi, reitinpiirto vain omassa tilassa ja reitti ei näkyvillä sen jälkeen jne.) - valtavirran sovellukset on kauniisti sanottuna "tyhmistetty" (dumbed down) ja tämä puolestaan on keskeinen syy miksi Trailmap on olemassa...Trailmapkin tosin vaatii tueksi kohtuullisen laajan määrän (maksavia) käyttäjiä, joten tässä sitä tasapainotellaan tehokäyttäjien ja valtavirran käyttäjien tarpeiden välillä.
Oikein ymmärsit.
Minäkin olen peruskäyttäjä ja nyt tuo painike ei minusta toimi niinkuin ajattelisi. Eli painiketta painamalla kartan saisi näkyviin ja toisen kerran painamalla kartan saisi pois näkyvistä. Nythän siinä lukee aina se näytä kartalla, vaikka se näkyykin jo.
Minunkin piti etsiskellä mistä ne kartat saa sitten pois näkyvistä, vaikka se luki ylhäällä isolla :)
Painikkeissa voisi hyvin olla muuttuvat värit, josta tietäisi onko nappi päällä vai ei.
Toinen mikä olisi ehkä vielä selkeämpi, niin siinä reittilistan kohdalla lukisi suoraan "näkyy kartalla, ei näy kartalla" ja napit siinä.
Mutta siis tämä on minusta erinomainen ominaisuus, siis että saat näkyviin useamman jäljen kerralla. Olen kaivannut vastaavaa muissakin ohjelmissa.
Luulen, että alan itse tekemään esim tuonne sipoonkorpeen reittiä niiden parhaiden pätkien ympärille. Siellä on nyt niin paljon ihan pskaa polkua ja sorastettua baanaa+uusia metsäauto teitä.
Täytyy kanssa perehtyä onko trailmapiin/openstreetiin jo merkattu jollain tavalla ne parhaat "flow" pätkät. Ainakin yhden löysin heti landbon itäpuolelta kun polku oli merkattu "goodflowsingletrail" tekstillä.
Onkohan tämä yleinen merkintätapa? Ja joo, polku oli todellakin hyvä.
Marsusram
26.08.2025, 20.58
Täytyy kanssa perehtyä onko trailmapiin/openstreetiin jo merkattu jollain tavalla ne parhaat "flow" pätkät. Ainakin yhden löysin heti landbon itäpuolelta kun polku oli merkattu "goodflowsingletrail" tekstillä.
Onkohan tämä yleinen merkintätapa? Ja joo, polku oli todellakin hyvä.
Tuo mtb:name tagi lienee jonkun sisäpiirin intoilua.
Joitakin vuosia sitten tuo polku oli metsätöiden jälkeen aivan ummessa ja sai kutsua polkukeijut apuun että saatiin vanha latu-ura taas näkyville.
Siinä romahtaneen sillan pielessä seisoo latukyltti mistä oli haara Karhusaaressa sijainneeseen Kuntokallioon (http://liikuntaymparistot.nba.fi/read/asp/r_alueraportti.aspx?alue_id=100899)(Kisakallion urheiluopisto nyk. Lohjan suunnassa).
Tuo mtb:name tagi lienee jonkun sisäpiirin intoilua.
Joitakin vuosia sitten tuo polku oli metsätöiden jälkeen aivan ummessa ja sai kutsua polkukeijut apuun että saatiin vanha latu-ura taas näkyville.
Siinä romahtaneen sillan pielessä seisoo latukyltti mistä oli haara Karhusaaressa sijainneeseen Kuntokallioon (nyk. Lohjan suunnassa).
Kiitokset. Oli kyllä iltapäivän hienoin pätkä. Tulin sieltä fisktraskilta landbota kohden.
On kyllä ärsyttävän paljon sorastusta. Se mukavan mutainen ja vaativa metsäautotiekin on nyt vedettä paksulle soralle. Olisiko siinä jokin metsästysmaja pellon vierellä.
Mutta siis olisi tosi hienoa, jos näitä mtb-intoilijoita olisi enemmänkin. Siis että merkattaisiin selkeästi tämän tasoiset pätkät. Niitä huonoja polkuja löytyy kyllä helposti.
Garminin 28.20 päivitys ei toimi OSM-karttojen kanssa.
https://forums.garmin.com/sports-fitness/cycling/f/edge-1050/419715/how-to-use-openmtb-maps-with-28-20/1966549
"Since beta and as well now in final version 28.20, OpenMTB maps leave the Garmin Edge 1050 unusable and locked in bootloops as stated already in the beta forum. There is no response from Garmin Support other than: Don't use non-Garmin camps. As this is only reason I chose the Garmin over a Wahoo I cannot state how unstatisfying my experience with Garmin is. Does anyone have any idea on how to get the maps working again?"
Garmin ehkä korjaa tämän. Tai sitten ei. Poistin omastani Trailmapin kartan ja nyt laite toimii. Aiemmin siis oli päättymättömässä boottiluupissa.
Garminin 28.20 päivitys ei toimi OSM-karttojen kanssa.
https://forums.garmin.com/sports-fitness/cycling/f/edge-1050/419715/how-to-use-openmtb-maps-with-28-20/1966549
"Since beta and as well now in final version 28.20, OpenMTB maps leave the Garmin Edge 1050 unusable and locked in bootloops as stated already in the beta forum. There is no response from Garmin Support other than: Don't use non-Garmin camps. As this is only reason I chose the Garmin over a Wahoo I cannot state how unstatisfying my experience with Garmin is. Does anyone have any idea on how to get the maps working again?"
Garmin ehkä korjaa tämän. Tai sitten ei. Poistin omastani Trailmapin kartan ja nyt laite toimii. Aiemmin siis oli päättymättömässä boottiluupissa.
Kiitos MRe tuon keskustelun jakamisesta - en ollut huomannutkaan. Tuota OpenMTB kaveria tullut seurattua koska yksi vanhimmista (vanhin?) custom Garmin MTB tekijöistä ja sieltä löytyi ekana selitys vajaa vuosi sitten xx40 sarjaa vaivanneesta Garminin SW bugista, joka kanssa räjäytti custom kartat. Sen avulla ehkä löytyy fiksi - nyt ei ole siis minkäänlaista tietoa mitä pitäisi tehdä Garmin MTB kartalle, jotta tuo uusi Garminin SW sen kelpuuttaisi.
Sain support emailiin tietoa, että myös Garminin tuore Edge MTB kärsii tästä samasta karttaongelmasta.
^ paaton - quotet ei taas toimi, jokin pillastuttaa foorumin SW:n...
>>> Minäkin olen peruskäyttäjä ja nyt tuo painike ei minusta toimi niinkuin ajattelisi. Eli painiketta painamalla kartan saisi näkyviin ja toisen kerran painamalla kartan saisi pois näkyvistä. Nythän siinä lukee aina se näytä kartalla, vaikka se näkyykin jo.
Painiketta painamallahan nimenomaan saa sen reitin näkyviin reittijälkenä kartalle. Ilman painallusta se ei sinne itsestään avaudu. Kommenttisi: "...vaikka se näkyykin jo..." --> tarkoitatko tässä nyt sitä reittiesittely-sivun pientä esittelykarttaa VAI oletko jo aiemmin avannut kyseisen reitin reittijälkenä kartalle, joten se näkyy siksi jo? Yritän siis päästä kärryille koko ketjusta mitä olet jo tehnyt, jotta ymmärrän asian. Tuon "toggle"-painike idean ymmärsin jo ja kommentoin. En vain silti oikein saa tässä kohtaa kiinni, että mikä on se kokemasi ongelma? Reitin uudelleen avaamisesta kartalle ei ole mitään haittaa (jos olet siis epävarma oletko jo avannut).
>>> Minunkin piti etsiskellä mistä ne kartat saa sitten pois näkyvistä, vaikka se luki ylhäällä isolla
Mikä olisi parempi paikka tälle? Ja oletin, että tarkoitit reitit ja reittijäljet vaikka tuossa lukee "kartat". Reitit ja reittijäljet saa pois myös suoraan kartalta, painaa vain kys. jälkeä ja saa popup-menun. Käyttäjäkyselyssä ehdotettiin, että reittien / reittijälkien poistaminen pitäisi olla kotinäytössä kartalla (no on jo...), mutta mihin muualle sen laittaisi kuin reittiviivaan jo sidottu popup-valikko? Yksi nappula lisää kartan reunaan tilaa viemään - ei kai...
>>> Painikkeissa voisi hyvin olla muuttuvat värit, josta tietäisi onko nappi päällä vai ei.
Liittyikö tämä tuohon toggle-ajatukseen? Muutenhan jos nappi on ns. disabled eli harmaa niin se ei ole painettavissa.
>>> Toinen mikä olisi ehkä vielä selkeämpi, niin siinä reittilistan kohdalla lukisi suoraan "näkyy kartalla, ei näy kartalla" ja napit siinä.
Indikaation kieltämättä voisi siihen listaan, samalla tapaa kuin muokattavana oleva reitti näkyy listalla: oranssi "muokattavana" teksti
...Uuttakin on taas pukkaamassa sorvaamosta: https://web.reittikone.fi (https://www.reittikone.fi) - vielä demo, mutta kehittyy nopsaan seuraavat viikot. Syntytarinaa löytyy: https://support.trailmap.fi/blog/reittikirjasto
https://pic.useful.fi/EinfrB8ei.jpg
Tässä voisi ehkä olla napit. Joita painamalla reitti näkyy/ei näy. Olisi ehkä helpoin ja nopein laittaa eri reittejä näkyville.
Mutta siis edelleen se alkuperäinen paikkakin voisi mielestäni olla toggle nappina. Näkyy/ei näy.
>>>Liittyikö tämä tuohon toggle-ajatukseen? Muutenhan jos nappi on ns. disabled eli harmaa niin se ei ole painettavissa.
Joo, sitä mietin mutta ehkä se sekoittaa.
>>>>Reitit ja reittijäljet saa pois myös suoraan kartalta, painaa vain kys. jälkeä ja saa popup-menun.
Tätä en tiennytkään.
https://pic.useful.fi/EinfrB8ei.jpg
Tässä voisi ehkä olla napit. Joita painamalla reitti näkyy/ei näy. Olisi ehkä helpoin ja nopein laittaa eri reittejä näkyville.
Mutta siis edelleen se alkuperäinen paikkakin voisi mielestäni olla toggle nappina. Näkyy/ei näy.
Seuraavassa versiossa tukee reittilistaukseen indikaatio jos reitti on jo kartalla. Muuten siihen reittikorttiin en tulle laittamaan painiketta: vaikka olisikin näppärä oikopolku niin liian suuri todennäköisyys, että sitä painetaan kun ajatus olikin avata reitin esittelysivu, se reittikortti on kuitenkin aika pieni kooltaan. Toggle-painiketta täytyy harkita vielä käytettävyyden kannalta, josko sen saisi sellaiseksi että se ei aiheuttaisi taas uudenlaisia väärinymmärryksiä.
>>>>Reitit ja reittijäljet saa pois myös suoraan kartalta, painaa vain kys. jälkeä ja saa popup-menun.
Tätä en tiennytkään.
Käyttäjäkyselyn perusteella on selvinnyt, että osa käyttäjistä ei ylipäätään "töki" mitään kartalla näkyvää, eivät miellä sitä tökittäväksi. Täytyy katsoa miten saisi alun opastukseen tätä paremmin eli rohkaisisi käyttäjiä tökkimään kaikkea kartalla näkemäänsä - mikään ei ole vaarallista, mutta tällä tapaa löytyy paljon heiltä piilossa olevia ominaisuuksia.
Ei kukaan lue noita alun opastuksia :)
^ Sehän se nykykäyttäjien haaste on ;=) Oppaita eikä käyttöohjeita vilkaista edes sitten kun on kysymyksiä ja ongelmia. Toki tämä osaltaan ohjaa siihen, että käyttöliittymän pitäisi olla intuitiivinen, mutta kun sen osalta on tehty mitä on tehtävissä, niin jäljelle jää sitten se aiemmin nostamani "tyhmistäminen" eli sovelluksesta tehdään samanlainen kuin viihdekäyttöön tarkoitetuista sovelluksista: on helppo tehdä oikein, mutta se mitä voi tehdä (hyötykäytössä) on sitten hyvin rajallista.
Näin sovelluksen kehittämisen kannalta tämä tasapainottelu onkin aika mielenkiintoista, sekä toimintojen osalta (rikkautta vai yksinkertaista) ja työn fokuksen osalta (toimintoja vai pitkällistä olemassa olevien hierontaa esim. automatiikan yms. muodossa niin, että käyttäjän aikeet kyetään arvaamaan). Käyttäjäkysely ja nämä keskusteltu eri kanavilla ovat arvokkaita auttamaan tässä tasapainottelussa.
Varmaan just noin. Ja oikea ratkaisu on pitää se apsi mahdollisimman yksinkertaisena. Hienoudet sitten selaimeen.
^ Juuri tämä on ollut ratkaisu. Tosin sitäkin säädettiin isosti: Natiivi mobiilisovellus oli alussa hyvin yksinkertainen ja kaikki hienoudet olivat vain selaimessa. Mutta moni käyttäjä operoi nykypäivänä vain kännykällä ja vain sovelluskaupan tarjonnalla ts. selainversiota ei löydetty / käytetty, eikä ainakaan kännykkää isommalla näytöllä. Niinpä sitten mobiilisovellus on viimeiset kuukaudet saanut paljon lisää toimintoja.
Käyttäjiä kun on paljon, niin myös käyttötapoja on paljon - siksi käyttäjiltä saatujen vinkkien "sovelluksen pitäisi tehdä näin" pohjalta on käytännössä hyvin vaikea, usein mahdotonta, tehdä mitään muutoksia sovellukseen. Jokainen käyttäjä arvioi asioita omien tarpeiden, tapojen ja osaamisen pohjalta - jotka eivät useinkaan heijastele käyttäjäkuntaa kokonaisuutena.
Ei kukaan lue noita alun opastuksia :)
Tämä :) oikein välillä pitää pakottaa itsensä lukemaan ohjeet ja vinkit.
...Uuttakin on taas pukkaamassa sorvaamosta: https://www.reittikone.fi - vielä demo, mutta kehittyy nopsaan seuraavat viikot. Syntytarinaa löytyy: https://support.trailmap.fi/blog/reittikirjasto
Tää on hyvä. Demo tosin vielä niin uusi, ettei se löydy.
Tää on hyvä. Demo tosin vielä niin uusi, ettei se löydy.
Aargh, my bad, eli https://web.reittikone.fi
^ No niin hyvä. Tuolta jo löytyi heti reittejä mitä olen suunnilleen suunnitellut jo valmiina.
^Hyvä! Niin toteutus kuin sisältö on vielä aivan alkumetreillä. Mutta odotusta on ilmassa: Trailmapissa on yli 44000 reittiä suunniteltu, joista yli 7000 on julkisia - näistä "julkaistuja" on vain muutamia, koska aiemmin tällä toiminnolla ei ollut mitään merkitystä - potentiaalia on kuitenkin paljon saada laadukkaita reittejä "julkaistujen" puolelle kunhan uusi palvelu lanseerataan. Samoin iso juttu (mielestäni) on saada yhdelle kartalle niin MTB-luokitellut polut, LIPAS-tietokannan viralliset kotimaiset reitit ja sitten nämä Trailmapin reitit.
Ja ajatus on, että kaikkia reittejä saisi nopeasti navigoinnin / GPX:n lisäksi myös muokattua omiin tarpeisiin.
Kommentteja ja ideoita otetaan vastaan mielellään ohjaamaan kehitystä isoimpiin tarpeisiin. FB:stä tuli jo hyviä vinkkejä keskusteluista, mm. että Trailmap MTB-reitteihin pitää saada vaikeustaso selvästi merkittyä ja haku kartalta sen perusteella.
Tarkalleen ottaen miten tuonne saa tekemänsä reitin näkyville?
Kun reittiä tallentaa niin voi valita näkyvyyden: yksityinen, julkinen, julkaistu. Tuo viimeinen vaihtoehto näkyy Reittikoneessa. Se on ollut pitkään valittavissa mobiilisovelluksessa ja tuli nyt web-version betaan https://beta.trailmap.fi kohta myös varsinaiseen tuotannon versioon.
Sivustakatsoja
28.08.2025, 13.48
...
Tämä osa-alue on hyvä esimerkki siitä miksi valtavirran isot sovellukset ovat tehokäyttäjän kannalta niin onnettomia (ei saa reittijälkiä kartalle reitinpiirron tueksi, reitinpiirto vain omassa tilassa ja reitti ei näkyvillä sen jälkeen jne.) - valtavirran sovellukset on kauniisti sanottuna "tyhmistetty" (dumbed down) ja tämä puolestaan on keskeinen syy miksi Trailmap on olemassa...Trailmapkin tosin vaatii tueksi kohtuullisen laajan määrän (maksavia) käyttäjiä, joten tässä sitä tasapainotellaan tehokäyttäjien ja valtavirran käyttäjien tarpeiden välillä.
RwGPS osaa kyllä ladata ajetun reittijäljen editoriin suunnittelun pohjaksi ja myös jättää alkuperäisen jäljen haamuksi. Kaikki omat ajot tai reitit saa myös heatmapiksi taustalle, mutta käsittääkseni mitään suodattimia ei ole.
Suorituksia mulla on RwGPS:ssä yli tuhat ja käytännössä kaikki lähialueet ja vähän kauempaakin on tullut koluttua, joten heatmapista ei juuri ole enää iloa.
Kun suorituksia (ja reittejä) tulee satoja tai tuhansia, niin ongelmaksi nousee ihan kärkeen reitti- suoritusmassan hallinta. Itse tuhoan aktiivisesti vanhoja reittisuunnitelmia, sillä muuten aikanaan vuosien mittaa suunnitelmat kattavat kaiken ajettavan.
RwGPS kyvyt useiden reittien käsittelyssä ovat kieltämättä (massamarkkinan sovellusten) joukossa, ja muutenkin, poikkeuksellisen laajat. Trailmappiin on poimittu paljon ideoita muista sovelluksista ja RWGPS:stä on tullut jo monia reittien muokkaukseen liittyviä toimintoja. Seuraavaksi tullee useamman reitin hanskaus, hieman erilaisella toteutuksella kylläkin.
Minulla on Stravassa noin 3500 suoritusta. Heatmapista on hyötyä eniten niiden alueiden osalta, missä on harvakseen käynyt, mutta Strava tukee myös suodatusta. Aika harvoin sitä tulee kuitenkaan käytettyä. Enemmän käytän Trailmapin toimintoa, jossa lataan jonkin tuoreemman ajankohdan esim. tämän kesän ajot kartalle (Strava integraatiolla) ja käytän niitä inspiraatiota uusille reittisuunnitelmille. Varsinaisten reittisuunnitelmien osalta aika-ajoin tehtävä siivous auttaa, tosin Trailmapin uudet reittisuodattimet auttavat rajoituksissa myös, esim. ajallinen rajoitus tms.
Tehokäyttäjien toiminnallisuuden kehittämisessä tämä on oma kokonaisuutensa - haasteet ja tarpeet on hyvin erilaisia kuin niillä käyttäjillä, jotka eivät tallenna lenkkejään (tai ainakaan eivät niitä myöhemmin mitenkään katsele) ja joiden reittisuunnitelmat ovat "kertakäyttöisiä" eli niitä ei arkistoon kerry.
Nyt trailmap kadotti kaikki mun kokoelmat. Tai siis kokoelmat on, mutta niissä ei ole mitään… oh, well…
^ MRe: jos oikein katsoin käyttäjää niin kokoelmat on tietokannassa edelleen ihan ok. Siirrytääs debuggaan mailin puolelle, pistän viestiä siellä heti perään.
Niskalenkki traktorinurista? Tällä foorumilla ja myös Facebookissa pari viikkoa takaperin keskusteltiin tutusta haasteesta eli OSM highway=track / path / service / cycleway / footway moninaisista tulkinnoista. Aihetta täällä nosti @JackOja seikkailusta Lapissa moottorikelkkaurilla.
Nyt olisi tarkoitus viedä nykyinen Trailmapin reittisuunnittelun (kenties sen myötä myös kartan) hallinta aiheesta aiempaa hyvän matkaa pidemmälle.
Mistä olikaan siis kyse? OSM:ssa olevasta "valuviasta", joka tuottaa suuria haasteita tulkita etenkin gravelointiin kiinnostavien pienempien väylien luonnetta. Onko kartalla oleva kiinnostavan näköinen väylä harvesterin ajama kaksi syvää mutaojaa sisältävä "reikä" metsän lävitse vai hieno metsäajotie & samppanja-gravelia. Trailmapin reititysmoottori, reittisuunnittelun "huomiot & varoitukset" ja kartta tekevät nykyisellään jo erinäisiä tulkintoja ym. väylistä saatavilla olevia tageja käyttäen. Nyt olisi tarkoitus viedä tagien tulkinta astetta pidemmälle ja samalla myös kirkastaa ymmärrystä haasteesta, jotta voisi vastata paremmin kartoittajien kysymykseen: "No miten se metsässä oleva polkua leveämpi väylä pitäisi tagata?".
Jos aihe kiinnostaa ja on jo tuntumaa asiasta pintaa syvemmällä niin käsi pystyyn tai kommenttia alle. Pohjimmiltaan on siis kyse nipun OSM-tageja: highway, surface, smoothness, tracktype, mtb:scale, bicycle, width, trail_visibility, obstacle, piste:type avulla tehtävistä tulkinnoista - tavoitteena pystyä ennustamaan ym. väylistä niiden ajettavuus pyörällä ml. gravel, city / bike packing ja maantiefillari.
Mulla kävi kesäkuussa niin että Forsbackantieltä Espoossa laitoin navigaattoriin (joko Osmand tai OSM Scout) osoitteeksi Solvalla. Aluksi meni hyvin, mutta sitten jouduin todella vaikeakulkuiselle polulle joka oli välillä umpeen kasvanut. Tuntui siltä kun siellä olisi joskus joku hevosen kanssa kulkenut. Kyllähän siellä oli jonkinlainen ura jota pitkin pääsi välillä tunkkaamalla loppujen lopuksi järkevämmälle reitille. Joku sen oli varmaan jonkinlaiseksi reitiksi sinne OSM:n laittanut, mutta en tykännyt reitistä. Eli minä haluaisin ajella korkeintaan metsissä valmiiksi tehtyjä gravel reittejä. Jonkun 10 metrin pätkän kyllä voi mennä vaikeakulluisempaakin, mutta mieluumin helposti.
^ Hieman käsitteistä: OSM:ssä on jonkin verran myös "reittejä", mutta aika harva / harvoin niitä ajetaan. Yleensä ajetaan OSM:n väyliä eli teitä tai polkuja pitkin. Sovelluksen tehtävä on näyttää kartta ja tehdä käyttäjän pyytämä reititys A:sta B:hen (tai useimmiten reitit kyllä koostuvat useammasta reittipisteestä, mutta yksinkertaistetaan tässä hieman). Sinun tapauksessa OSMAnd tai OSM Scout teki reitityksen OSM dataa hyödyntäen. Eli vielä selvyyden vuoksi: kukaan ei ollut OSM:ään sinun reittiäsi laittanut.
OSM Scout en ole koskaan kuullutkaan, mutta OSMAnd tunnen: siinä on yksi reititysprofiili "cycling", jota en ole erityisemmin tutkinut, koska lähtökohtaisesti tälläinen yhden reititysprofiilin malli ei toimi (ei ole mahdollista reitittää yhtäaikaa maantiepyörälle, gravelille ja maastopyörälle niin että kaikki ovat tyytyväisiä reittiin).
Ym. seuraa muutama asia: Jos haluaa ajella ilman pusikoita, mutta kuitenkin muuta kuin asfalttia niin on vaihtoehtona ajaa joko luotettavilta tahoilta saatuja valmiita reittejä tai sitten opetella reitintekemisen taito. Jälkimmäiseen tein postaussarjan: https://support.trailmap.fi/blog/gravel-reitit-2025 ja jos yhtään meinaa enemmän ajaa gravelia niin suosittelen vilpittömästi. Ja ensimmäiseen pyrkii taas tuo uusi projekti https://web.reittikone.fi tuomaan ratkaisuja. Tuo yllä oleva nosto "Niskalenkki traktorinurista?" liittyy näistä kumpaankin, sekä siihen että Trailmapilla saa sopivampia reittejä, joissa vähemmän riskejä, että Reittikone-projektin tarjoamien reittien automaattiseen arviointiin.
Marsusram
30.08.2025, 10.48
^ Hieman käsitteistä: OSM:ssä on jonkin verran myös "reittejä", mutta aika harva / harvoin niitä ajetaan. Yleensä ajetaan OSM:n väyliä eli teitä tai polkuja pitkin. Sovelluksen tehtävä on näyttää kartta ja tehdä käyttäjän pyytämä reititys A:sta B:hen (tai useimmiten reitit kyllä koostuvat.
Tuosta reittien ja reitityksen erosta oli joskus keskustelua, koska varsinaisen reitin perustaminen vaatii maanomistajan luvan. Esim. Reitti2000 ja keskuspuistojen MTB-reitit.
Siksi ex tempore -reititys yleensä tehdään kartalla tai OSM:issa kuvatun polkuverkoston avulla ja ehkä hyödyntäen vihjeenä aikaisempien seikkailijoiden tallentamia jälkiä, joita ei aina reitiksi voi kutsua.
Käytän yleensä navigointia silloin kun olen "eksynyt" tai haluan nopeasti paikasta toiseen. Yleensä osmand on toiminut ihan hyvin. Siellä tosin on vaan se cycling vaihtoehto aika vähillä lisävalikoilla. Mulla on valittuna "balanced" mitä se sitten loppujen lopuksi tarkottaakaan.
Mulla on puhelimessa SailfshOS ja sen natiiviappi on Osm Scout ja sen valikoissa löytyy pyöräilyn osalta Road bike ja Mountain bike. Se on vielä aika uusi mulle. Pitää koleilla reitittääkö se eri tavalla reitit road ja mountai bikelle jossain vaiheessa.
^ Jep, näissä käsitteissä tulee eteen vielä nuo nyanssit. Keskusteluissa haasteena on usein sana "reitti" käyttö tarkoittamaan lähes mitä vaan. Alla vielä hieman laajennusta yllä jo olevasta, Trailmap kontekstissa:
1. Virallinen reitti: vaatii luvituksen ja on tyypillisesti monimutkaista ja kallista. Tälläistä reittiä voi virallisesti markkinoida reittinä ja toisaalta sitä koskee sitten myös mm. TUKES säännökset turvallisuudesta ja ylläpidosta.
2. (OSM) kartan väylät eli polut ja tiet: Nettikeskustelussa esim. Trailmapissa näkyviin "värillisiin polkuihin" viitataan usein "MTB reitti" - sitähän se ei ole...Kyseessä on polku, joka on MTB-luokiteltu eli kuvattu sen attribuutteja. Se ei tee siitä virallista, eikä reittiä, eikä kukaan yksittäinen taho vastaa sen laadusta.
3. Käyttäjän sovelluksella luoma reitti: Sovellus tekee reitityksen reittipisteiden kautta ja tuloksena on "reitti". Tälläistä reittiä voi itse navigoida tai jakaa muille. Kunhan sitä ei markkinoi organisaatio-toimijana "reittinä" niin katsotaan että ym. virallisen reitin määritelmä ei täyty. Yleinen suoja tulee yleensä ns. User Generated Content ja sitä julkaisevien alustojen lainsäädännöstä, kun taas TUKES yms. on pyrkinyt laajentamaan vaatimuksiaan koskemaan myös ei-kaupallista (mutta organisoitua) toimintaa.
4. Käyttäjän kulkeman lenkin / retken nauhoitettu reittijälki: Nauhoitus on teknisesti GPS-laitteen koordinaattijono. Se näyttää "reitiltä", mutta teknisten ominaisuuksien puolesta on erilainen, esim. tyypillisesti koordinaattipisteet eivät vastaa kartta-aineiston väyliä (vaikka saattavat lähellä kulkeakin). Reittijälkeä on käytännössä haastava suoraan muokata (muuten kuin leikata palasia pois). Tämän takia Trailmap erottelee reitit ja reittijäljet, ja jos reittijälkeä haluaa muokata, niin se pitää ensin konvertoida reitiksi. Tämä on keskimäärin käyttäjille vaikea ymmärtää eli reitti vs. reittijälki menee sekaisin, siksi pyrkimys on ollut näiden erottelua käyttöliittymässä vähentää - haaste tulee siitä, että lähtökohtaisesti on kyse kahdesta eri asiasta, joista reittijäljen konversio reitiksi vaatii aina tulkinnan, joka koneellisesti onnistuu usein hyvin, mutta ei aina. Reittijälkiä myös jaetaan muille, sen osalta sitä koskee samat huomiot kuin yllä kohdassa 3.
5. OSM kartan reitit: Näitä kohdellaan lainsäädännöllisesti kuin kohdan 3. reittejä. Teknisesti ne ovat oma tyyppinsä eli ns. OSM relaatioita. Muokkaus on haastavaa, eikä näitä yleensä käytetä muutoin kun näytetä kartalla. Harva kartoittaja osaa näitä tehdä & muokata: OSM reitistö on laadullisesti hyvin vaihteleva - hyödyllistä näyttää kartalla tarvittaessa, mutta itse käyttäisin sitä lähinnä ideoiden pohjana "ai tuollakin menee reitti, etsitäänpäs muualta lisää tietoja siitä" kuin luottaisin niihin sellaisenaan.
Käytän yleensä navigointia silloin kun olen "eksynyt" tai haluan nopeasti paikasta toiseen. Yleensä osmand on toiminut ihan hyvin. Siellä tosin on vaan se cycling vaihtoehto aika vähillä lisävalikoilla. Mulla on valittuna "balanced" mitä se sitten loppujen lopuksi tarkottaakaan.
Mulla on puhelimessa SailfshOS ja sen natiiviappi on Osm Scout ja sen valikoissa löytyy pyöräilyn osalta Road bike ja Mountain bike. Se on vielä aika uusi mulle. Pitää koleilla reitittääkö se eri tavalla reitit road ja mountai bikelle jossain vaiheessa.
Kuten monesti, niin "kaikella pärjää" ja tärkeintä on että ylipäätään liikkuu ja ulkoilee, oli välineet sitten mitä vaan saatavilla on.
Sitten jos tuntuu, että tarvetta olisi jollekin paremmalle niin on sopiva paikka katsoa ja arvioida vaihtoehtoja. Trailmap-sovellus on tehty niille käyttäjille, joilla odotukset / vaatimukset ovat kasvaneet aikalailla sieltä perustasosta - tämä luonnollisesti rajaa käyttäjäkuntaa, koska moni ei edes osaa erottaa hyvää huonosta, mutta toisaalta tätä on ollut varsin palkitsevaa kehittää niille käyttäjille, jotka sitä arvostavat.
Reitityksen ymmärtämisen osalta linkkasinkin jo sen postaussarjan. Jos tuntuu raskaalta lukea niin lyhyt versio on miettiä miten se reititysautomatiikka sovelluksessa oikein toimii eli miten se voi löytää "parhaan" reitin pisteestä A pisteeseen B? Miten se "paras" määritellään eri tilanteissa ja miten reititysautomatiikka oikein vertailee eri vaihtoehtoisia reitityksiä? Minuutin parin pohdinta asiasta auttanee ymmärtämään laadukkaan reitityksen haasteita.
Onko tuon neloskohdan reitti ja reittijälki englanniksi track ja route. Sitäkin ihmettelin kun Grphhopperin valiloista löytyi sellaiset ja ei oikeen mennyt kaaliin kun ne vähän kuulostavat tosiaan samalta asialta.
^ GPX-standardin terminologialla (muutenkin kyllä yleinen) reitti on "route" ja reittijälki on "track".
No nyt selvisi reitti ja reittijäliki.
Joo niinhän se on kun ei ymmärrä mitä sen "koneen" sisällä tapahtuu kun vaan kirjoittaa osoitteen paikasta toiseen. En ole niitä valmiita reittejä vielä tehnyt ja kun aika on niin pitää perehtyä paremmin aiheeseen.
Trailmapin web-version beta-julkaisu https://beta.trailmap.fi sisältää nyt ensimmäisen vedoksen “gravel-luokituksesta”: Aloita reitinpiirto, valitse reititysprofiiliksi gravel (tai turvallinen pyöräily tai maantie), piirrä reittiä. Avaa sivupalkista “reitin yhteenveto”: näet gravel-luokituksen (“raakana” ts. sitä ei ole vielä muotoiltu loppukäyttäjälle, vaan tulee suoraan reittianalytiikan laskennasta):
0- Asfalttia tai vastaava
0 Varmasti nopea sora (cycleway lähinnä)
0+ Nopea sora, mutta olosuhde-herkempi eli normaalit soratiet (lanaus!), ulkoiluväylät yms. tässä luokassa
1 Parhaimmillaan kuin 0+, mutta riskit isommat eli huonompi pää on jo hitaampaa
2 Ajaminen yleensä mahdollista, mutta työläämpää ja sopii lyhyiksi “yhdyspoluiksi” jollei vartavasten hae haastetta
3 Riski tuntematon (“track” ilman muita tageja) eli mitä tahansa hyvästä metsäajotiestä harvesterin uraan
4 Tunnetusti niin haastavaa ajettavaa, että menee tunkkaamiseksi tai kovilla kuskeilla trial-kikkailuksi
Ylläolevia luokkia tarkoitus sitten soveltaan välineen ja käyttäjän preferenssien mukaan:
maantie: 0- ominta, soralla turvallista 0 ja 0+ voi vielä mennä, mutta ottaa jo riskin (esim. tuoreeltaan lanattu soratie)
Helppo gravel: 0:n eri muotoineen, 0+ voi silti tuore lanaus yllättää - siitä ei soratiepyöräilyssä pääse mihinkään, jollei valitse ym. “maantie”-luoka mukaan
“Normaali” gravel: 0 & 1
“Seikkailu” gravel: Normaaliin lisäksi enemmän 1, pätkiä 2 ja riskillä myös 3 (plan B hyvä olla)
jne.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja teille tutuista reiteistä, joissa siis tiedätte mitä väylät ovat oikeasti ajettavuuden kannalta.
Gravel luokitushan elää koko ajan riippuen koska tie lanattu. Paljon käytetyt tiet lanataan monta kertaa kesässä niin tilanne aina eri.
Se, että hoidettujen sorateiden kunto elää on gravel-luokituksen realiteetti, jonka kanssa pitää vain elää. Juuri tästä syystä kommentoin jo ekaan postaukseen lanauksen huomioimista.
Ym. luokitus menee niin, että 0- ja 0 pitäisi olla "varmaa" ts. lanaus yms. ei pitäisi vaikuttaa. 0+ ja 1 on taas niitä missä se vaikuttaa - lohduttavaa on kuitenkin, että vastalanatullakin tiellä keskimäärin edetään kuitenkin polkemalla, vaikka ikävää ja raskasta onkin. 2 - 4 haasteet taas on pysyvän luonteisia.
Mietin tässä että kuinka hankalaa - tai järkevää - olisi toteuttaa vastaavanlainen ominaisuus kuin trailforksissa, missä aina lenkin jälkeen tulee kehotus kommentoida reitin kuntoa. Tuota dataahan ei olisi pakko tunkea OSM-datan joukkoon, vaan se voisi olla oma kantansa(?)
Tämä ratkaisisi nuo lanaukset ym ja talvellahan reittien kunto muuttuu päivästä toiseen unelman ja katastrofin välillä.
^Teknisesti ei mitenkään monimutkainen, mutta vaivalloinen kylläkin, koska käyttöliittymästä tulisi kohtuu monimutkainen. Lisäksi haaste on saada käyttäjät innostumaan tälläisestä --> data voi jäädä ohueksi, jolloin sillä on vähän arvoa (hajanainen tieto lanauksista johtaisi herkästi uskomukseen, että ne väylät joissa ei ole "lanattu"-merkintää olisivat jotenkin "turvallisia" - mutta näinhän ei toki olisi).
Tuo kyllä kytkeytyisi ajatukseen johon tavoite olisi päästä tarttumaan syssymmällä eli MTB ja gravel-fillaristin "StreetComplete" - lenkin suunnittelussa ja lenkin jälkeen fokusoitu ja helppo tapa täydentää tärkeimpiä puuttuvia OSM-tageja (mm. surface). Tätä itsekin kaipaisi: monasti esim. reittiä suunnitellessa ihmettelee odottamattomia varoituksia reitillä, syy yleensä väärä / puuttuva tagays. Kyllähän sen nykyiselläkin: avaa OSM-tiedot --> valitse muokkaus --> tee muokkaus iD-editorissa --> "commit" --> palaa takaisin Trailmappiin tekee kohtuu sujuvasti, mutta jos tarvittavan muokkauksen voisi tehdä suoraan Trailmapista yhdellä valinnalla valikosta niin kyllä nopeus & mukavuus toisi enemmän korjauksia.
Talvisen väylien kunnon seuranta taas vaatisi käyttäjien aktiviteettidatan keräämisen. Periaatteessa tätä voisi saada Trailmap Strava integraation kautta, mutta Strava eksplisiittisesti kieltää tälläisen käytön ja on ollut aggressiivinen viimeiset reilun vuoden asian osalta. Pitäisi siis tehdä omat suorat integroinnit Garmin (yhteys jo olemassa), Polar, Suunto, Wahoo jne. jne.
^nii… emt. Jotenkinhan Trailforkskin tuon hanskaa, vaikka samat argumentit pätevät sinnekin. Pitäisin tuon erillisenä OSM-datasta ja vaikka sitten eri layerina, tms. En ajatellut tuota niinkään reitinpiirtämisen apuna, vaan ehkä sellaisena, että ennen lenkille lähtöä voisi ladata ajatellun reitin ja katsoa nopeasti onko siellä mitään uutta huomioitavaa. Tällä hetkellä en kerran piirrettyihin reitteihin juurikaan palaa Trailmapissa, vaan otan kulloisenkin reitin vain käyttöön Garminissa. Jos siellä on uusia reitityksiä, kuten eilen Pikkukosken uimarannan kohdalla, niin ratkon ne sitten lennosta omassa päässäni.
En tiedä miten Trailforks on dataintegraation tehnyt. Onko se suoraan natiiviappien kautta vai miten.
Mutta tämä nyt oli vaan yksi ajatus, kun tuo Trailforks edelleen mulle lähettää noita päivitysviestejä aina lenkin päälle. Olen nyt lopettanut noiden päivittämisen, kun en trailforksia enää hyödynnä.
^ Trailforks on alusta asti ollut segmenttipohjainen ja käyttäjät on opetettu siihen. Lisäksi se ottaa sisään Garmin yms. laitteiden aktiviteetit, jolloin tulee automaattiset päivitykset siihen mitä segmenttejä on milloinkin ajettu. Näistä tulee sitten käyttäjille noita päivitysviestejä. mihin sinäkin viittasit.
Pointtini ei siis ollut sanoa, että tuo olisi "mahdoton", ainoastaan että työmäärä koodin toteutukseen on melkoisen mittava ja sen päälle pitää innostaa käyttäjät johonkin mitä tähän asti eivät ole tehneet (ja hyöty tulee vasta kun voluumia on, ei ennen!). Trailforksilla tuo on ollut heidän juttunsa vuodesta 0 ja lanseerattiin vuonna 2012 - joten jokunen vuosi on ollut aikaa houkutella käyttäjät mukaan talkoisiin. Trailforksin vahvuus on maissa, joissa ei jokaisenoikeutta ja / tai "trailit" on muutenkin harvassa, luvitettuja ja tyypillisesti vain toiseen suuntaan ajettavia (vuoristoalueet) - siinä heidän mallinsa toimii parhaiten.
Suomi / OSM / Trailmap vastaavista "osallista harrastajat" jutuista:
- OSM-polkukartoitus lanseerattiin 2013 Tampereella --> (Trailmapin myötä) 2020 kartoitus levisi isosti koko Suomeen --> 2025 tilanne erinomainen MTB OSM-datan osalta
- Trailmap reittisuunnittelu ja jakaminen linkin avulla (2020 v1, 2024 Trailmap v2) potkaisi alkuun, yli 7000 jaettua reittiä Trailmap v2 heinäkuussa 2025 --> uusin askel Trailmap "julkaistut" reitit ja web.reittikone.fi 2025 (lanseeraus 1-3 viikon sisällä) --> Tavoite: kattavasti julkaistuja laadukkaita reittejä 2026
- Trailmap "kuvat poluilta ja metsäajoteiltä" mobiilisovellus 2024 syksy --> Web + mobiilisovellus, käyttäjille tiedotus kesäkuu 2025, nyt vajaa 100 kuvaajaa ja lähes 5000 kuvaa --> Tavoite: yli 20000 kuvaa ja suurin osa julkaistuista reiteistä katettu kuvilla 2026
- OSM-gravelkartoitus eli gravelille tärkeät tagit kuntoon (2022 - 2025 kesä kevyet yritykset toistaa mtb:scale kartoitus eivät toimineet) --> uusi reittianalyysi & reititys 2025 syksy (eli mitä tuossa aiemmissa postauksissa kuvasin) --> uusi OSM-kartoituksen työkalu tukemaan 2025 talvi --> Tavoite: gravel-väylät yhtä hyvin OSM:ssä kuin mtb:scale kesä 2026
Ts. Tässä on siis työn alla 4 isompaa käyttäjien osallistamishanketta. Tuntuu ihan riittävästi omalle pöydälle...OSM-kartoituksenkin osalta haaste on siinä, että vaikka kartoitus (mtb:scale) on aktiivista, niin mihinkään muuhun koordinoivaan / ohjeistavaan / työkaluihin / laadunvarmistukseen yms. yms. ei tunnu vapaaehtoisia / tekijöitä löytyvän, jolloin tälläinen "enabloiva" duuni etenee vain kun sitä itse ehtii edistää - mikä on toki pitkälti tämän oman tekemisen keskeinen motivaattori! Mutta koska se ei itsellään tuo leipää pöydälle niin sitä ei voi oikein 100% fokuksella tehdä - ja olisihan se kovin mukava muutenkin nähdä OSM:n osalta aktiivisempaa yhteistä tekemistä.
Uudessa reittianalytiikan-mallissa oletuksena korkeusprofiilin värit tulevat varoituksista & huomioista: vihreä on normaalia, keltainen kehoittaa katsomaan ja punainen kannattaa ilman muuta katsoa. Nämä ovat samoja varoituksia, jotka näkyvät myös reittiviivassa. Korkeusprofiilista ne näkee helpommin ja myös niiden pituuden ja runsauden reitillä.
Sivupalkin yhteenvedossa puolestaan näkyy uusi "Gravel-luokka", joka on samantyyppinen kuin MTB:n luokitus: 0 - 4 asteikolla, jossa helpoimmat väylät eli 0 on hyvin hienojakoinen. Isoin uudistus ei ole kuitenkaan käyttöliittymä, vaan miten tuo gravel-luokitus lasketaan: se johdetaan OpenStreetMap kartta-aineistosta melkoisen monimutkaisen säännöstön avulla - monimutkainen siksi, että OSM-data on kaikkea muuta kuin tasalaatuista ja kattavaa.
Uusi analytiikka on nyt tarjolla testattavaksi Trailmap web:in beta-versiossa eli https://beta.trailmap.fi - testaa tutuilla reiteillä, eri non-MTB profiileilla ja kerro miltä tuntuu - tämän pohjalta sitten voidaan edelleen viritellä sääntöjä millä luokitukset lasketaan.
https://thumbs2.imgbox.com/1d/c8/1MNObGt7_t.jpghttps://images2.imgbox.com/1d/c8/1MNObGt7_t.jpg
^^juu… kyllä mä olen kiitollinen tästä sun panostuksesta, eikä tuo ollut arvostelua, mitä postasin. Ja ymmärrän, että yksi ehtii yhden edestä, eikä aina sitäkään, jos pitää töitäkin tehdä.
Mitä tulee tuohon muiden osallistamiseen (OSM-päivitysten lisäksi), niin sehän olisi sitten sulle aikamoinen muutos kehittäjästä projektipäälliköksi ja -koordinaattoriksi. Mutta toki olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia töitä voisi olla tarjolla, kun ei itse enää ole työelämässä.
@MRe en arvosteluksi tulkinnutkaan ja vaikka olisi ollutkin niin ei siitäkään olisi haittaa, pieni debatti on usein hyvästä. Selitys oli vain siksi, että antaa näkyvyyttä siihen mitä on työn alla.
OSMin osalta laajemmalla "yhdessä tekemisellä" tarkoitin sitä, että kartoituksessa jo mukana olevista edes osa innostuisi tekemään myös muutakin kuin vain kartoitusta, pienikin apu olisi jo merkittävää. Nyt on kartoituksen osalta tilanne aika hyvä: satoja aktiivisia kartoittajia ja kartoittajien kärki aivan huimia suorittajia. Tämähän on OSM:n vahvuus ja vaikka koko OSMia tuleekin välillä tiukastikin kritisoitua, niin tämä kartoituksen laaja enablointi on hurja onnistuminen ja voisi olla, että jonkun muun asian parantaminen saattaisi sitä heikentää (esim. laadunvarmistus OSM datalle automatisoituna). Yksi kartoituksen ominaispiirre on se, että vaikka se on yhteisöllistä (merkittävät tulokset yhteisön, ei yksilön ansiosta) niin siinä on monia yhteisöllisiä piirteitä: viestintä, koordinaatio, yhdessä tekeminen jne. olemattoman vähän. OSM wiki on olemassa, datasta voi katsoa mallia, mutta käsittääkseni suurin osa kartoittajista puurtaa sitten yksinään. Tämän yhteisön rakenteen seuraamus on sitten se, että ne asiat joissa olisi vähintään hyötyä, useimmiten tarvekin, useamman ihmisen aktiiviselle yhteistyölle eivät tapahdu eikä etene helpolla: ohjeistuksen ja työkalujen & muiden ohjelmistojen kehitys, toimiva laadunvarmistus, keinot muiden datalähteiden hyödyntämiseen jne. - eikä tämä ole Suomi-ilmiö vaan ongelma on tismalleen sama globaalissa OSM:ssa, siellä tosin tuossa avittaa Big Tech pelurit ja muutama teknofirma (tosin osa niistäkin kuten MapBox hylännyt OSS:n).
Ym. pohjalta ajatukseni ei siis ollut ryhtyä projektipäälliköksi, vaan malliksi ajattelin vastaavaa kuin OSS-projekteissa: väljää yhteistyötä, jossa 1 tai muutama on aktiivisempia (projektin "admin"-rooleissa) ja muut sitten kontribuoivat innostuksen ja aikataulun salliessa. Mutta lähtökohta olisi siis, että kontribuuttoreita olisi kuitenkin enemmän kuin se 1 ihminen. Taustaksi vielä sen verran, että oma työura kehittäjänä oli muutama vuosi 90-luvulla, sitten tuli touhuttua enemmän muussa kuin suoraan arvoa kehittävissä rooleissa.
Sivustakatsoja
03.09.2025, 21.18
...
Uusi analytiikka on nyt tarjolla testattavaksi Trailmap web:in beta-versiossa eli https://beta.trailmap.fi - testaa tutuilla reiteillä, eri non-MTB profiileilla ja kerro miltä tuntuu - tämän pohjalta sitten voidaan edelleen viritellä sääntöjä millä luokitukset lasketaan.
https://images2.imgbox.com/1d/c8/1MNObGt7_t.jpg...
Kokeilin gravelia: Viiva: Paistanojantie (1081372007) on ainakin surface=fine_gravel, joka kääntyy Trailmapissa hienoksi soraksi. Tie on yleinen tie, joten on odotettavissa kunnostuksia.
Itse en tuollaisen tien pintaa määrittelisi muuten, kuin unpaved, tai jotakin.
Marsusram
04.09.2025, 00.04
^Pinnan laadun voi korjata jos huomaa että ei vastaa todellisuutta.
Kiviaineslaatuja on niin monenlaisia, esim. riippuen onko soramontusta vai kalliomurskeesta ja sitten seulonnan raekoko.
https://www.ventoniemensora.fi/page/kiviaineslaadut/
Käyttäytyvät eri lailla kelin ja kuormituksen vaikutuksesta.
Soramonttusora tekee erilaisen pinnan kuin saman (rae)kokoinen sepeli. (gravel)
Hiekkatie on kuivana pinnaltaan irtonainen kun taas kivituhkatie on pitempään tiivis. (fine gravel)
No ainakin googlemapsin mukaan tuo on ihan perus kovaa liikennöityä hiekkatietä. Tuollaisia teitä on suomen maaseutu täynnä. Tätä ajaa helposti myös maantiepyörällä vähän leveämmillä ja suojatuilla renkailla.
Toki ei aurauksen jälkeen.
Mutta siis pakkohan näille luokitukset on olla. On myös tosi paljon pehmeitä metsäautoteitä, joille ei kapeammilla renkailla ole asiaa.
https://pic.useful.fi/oATya3Fdf.png
Sivustakatsoja
04.09.2025, 08.33
^mä en tiedä, mitä Paistanojantielle seuraavaksi kulutuskerrokseksi laitetaan, siis onko se kivituhkaa, vai vähän karkeampaa.
Hyvä esimerkki sorateiden dynaamisuudesta on Honkilahdentie: joskus muutama vuosi sitten se oli aivan uskomattoman tasainen ja kivetön, mutta taisi olla kevättä, kun itsekin sillä jälleen ajoin ja se oli pinnaltaan pelkkää velliä. Viimeksi tie olikin kunnostettu ja muistini mukaan osin melko karkealla tavaralla.
Mun pointti on, että voidaanko päivän kunnosta tehdä kartaan kovin tarkkaa pinnan laadun määrittelyä. Että onko surface=compacted, vai surface=gravel vai surface=unpaved? Että olisiko surface=compacted useimmille maaseudun asuttujen seutujen sorateille se oikea määritelmä?
Metsäautotiet yms. sitten saattavatkin kaivata varoituksen sanan karkeasta tavarasta, tai joskus jopa pehmeästä hiekasta.
Sivustakatsoja
04.09.2025, 08.37
No ainakin googlemapsin mukaan tuo on ihan perus kovaa liikennöityä hiekkatietä. Tuollaisia teitä on suomen maaseutu täynnä. Tätä ajaa helposti myös maantiepyörällä vähän leveämmillä ja suojatuilla renkailla.
Toki ei aurauksen jälkeen.
...
Joo, mä ajan tuotta tietä aika-ajoin, ihan normi maaseudun soratie. Mutta miten tilanne muuttuu, jos mä vaihtaisin OSM:n määrittelyksi compacted, gravel tai unpaved? Näitä kaikkia löytyy vastaavilta teiltä määrittelyinä.
Sivustakatsoja
04.09.2025, 10.00
Sitten Trailmapin reitityksestä: metsätie: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6720501.755312692&e=270679.8383133427&title=mets%C3%A4tie&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Eli OSM:ssä Viiva: 1287366975, track ja fine_gravel. Reititin siirtyy Hongistontieltä käyttämään tuota metsätietä. Varmaan se on tuo fine_gravel?
Voi olla että seuraavalla kerralla tuolla on jyllännyt metsäkoneet.
Sivustakatsoja
04.09.2025, 18.23
^kävin mielenkiinnosta ajamassa tuon metsätien ja tällaista tuli vastaan: (kuvan liittäminen ei onnistu)
Mutta sanallisesti kuvailtuna: kuivaan aikaan saattaa hyvinkin ainakin osan matkalta olla hienoa soraa tai hiekkaa, mutta nyt se oli osin märkä eikä ollut kantanut hiljattain mennyttä traktoria kunnolla. Keskellä kasvoi enemmän tai vähemmän ruohoa yms. Vaikutti vahvasti siltä, että ajoura oli osin ihan maaperää, multaa yms. Ehkä oikea olisi surface=dirt.
Tuosta kun jossakin vaiheessa pamauttaa telavehje kantoja repimään, tai muuta puuhaa suorittamaan, niin sitä uraa ei sitten enää fillarilla hetkeen ajeta.
Tämä voi olla selviö kaikille paikallaolijoille, mutta varmuuden vuoksi: Trailmap käyttää OpenStreetMap-kartta-aineistoa oletuskarttansa väylien osalta. Trailmap ei siis itse määrittele dataa tahi sen formaattia vaan pyrkii elämään sen kanssa mitä on tarjolla, samalla kuin aktiivisesti vaikutetaan (ja MTB-polkujen osalta uskoakseni sangen onnistuneesti) siihen, että OSM-data olisi mahdollisimman kattavaa ja tarkkaa.
OSM:in virallinen ohjeistus (wiki) ja käytäntö ovat varsin löyhää, sen seurauksena datassa on paljon variaatiota. Tätä variaatiota on pyrkimys eri keinoin (ohjeistus, työkalut jne.) minimoida ja tämä oli juuri niitä asioita mihin yllä kyselin muita innokkaita. Gravel-fillaroinnin osalta hiekkatiet, ulkoiluväylät, latupohjat jne. jne. ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.
Miten sitten tulisi kartoittaa sorateitä: huomio tulisi kiinnittää tien rakenteeseen, eikä juuri sen hetkiseen tilaan, joka vaihtelee kuten todettu. Surface-tagin osalta arvot:
- compacted: tämä on se normaali autoille tarkoitettu soratie. Kunto toki vaihtelee onko juuri lanattu ja hieman millä aineksella on perustettu jne.
- fine_gravel: tämä on sitä todella pienen raekoon irtotavaraa mitä käytetään vain ulkoiluväylillä paikoin, autojen alla tämä ei kestä
- gravel: tämä on niitä lähes kiukaaseen sopivan raekoon tavaraa, näkee lähinnä metsäajoteillä, joissa liikkuu vain raskasta kalustoa - normaaleille autoille ei tälläistä koskaan tarjota vakituisella tiellä
- unpaved: tämä on yleistermi, joka kattaa kaiken mikä on "not paved" eli sorasta maapohjaan, hiekkaan, mutaan jne. Tätä EI siis tulisi käyttää. Paljon kuitenkin laiskuutta / tietämättömyyttä jne. tätä käytetään, kun vähintään 90% tilanteissa oikea arvo olisi "compacted"
- sand: vain upottava hiekka, ei koskaan autoteillä, harvoin muuallakaan
- mud: vain muta, ei siis perustettu tie
Ym. kaikki on tiukemmin määritelty kuin löysä OSM wiki, joka näitä osin määrittelee "voisi olla tämä tai ehkä tämäkin" hengessä ja seurauksena on sitten nykyinen OSM-datan haaste.
Yllä kertomani uusi Trailmap (beta) julkaisu yrittää aiempaa fiksummin päätellä mistä tiellä on oikeasti kyse. Aikaisempi (ja edelleen tuotannon virallinen versio) on suoraviivaisempi, jos jokin tie on vaikkapa "surface=gravel" niin vanha versio herkemmin toteaa "no se on varmaan sitten sitä kiuaskiveä, ei sinne gravel-pyörällä, eikä oikein muillakaan voi mennä". Uusi versio taas katsoo kaikki keksimäni muut vihjeet lävitse: mitä highway-tag sanoo, mitä smoothness, mtb:scale, tracktype jne. jne. ja jos on vaikka highway=tertiary, surface=gravel niin se toteaa "kartoittaja ei tiennyt mitä touhusi, kyseessä on highway=tertiary, surface=compacted".
Kuinka usein tämä uudet "ennustukset" osuvat kohdilleen? No sitä juuri kyselen tässä teiltä. Siinä mielessä esim. @Paaton & @Sivustakatkoja esimerkit ja pohdinnat on juuri oikeanlaisia eli pohdintaa miltä tie näyttää, mitä OSM sanoo ja mitä uusi Trailmapin versio siitä sanoo. On mahdotonta olla 100% oikeassa, mutta uusi versio pyrkii olemaan useammin oikeassa ja toisaalta tunnistamaan silti riskiarvaukset.
Mikä on se pahin? No se on edelleen "highway=track" tai sen serkku "highway=track, surface=gravel" - ekasta ei tiedä mitään, tokassa suurella todennäköisyydellä "gravel" on väärin kun se "kuulostaa niin gravel-pyörälle sopivalta...", mutta osa näistä on sitten osaavan kartoittajan työtä ja se gravel kertookin gravelistia vaanivista kiuaskivistä ;=)
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Ajan mistä huvittaa ja välillä vähän rouheampaa 0-32 tavaraa ja välillä torpparin asfalttia. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla aivan eri, siihen ei sovellukset mahda mitään.
Mitä nyt hiekkateitä hitokseen kulkenut ja jos nuo nimet tyrkättäisiin eteen niin pieleen menisi arvaukset mitä haetaan.
Yksinkertaisimmillaan sorateitä on nämä valtion soratiet joiden pinnan pystyy kyllä tietämään eli niille ajetaan sitä 0-16mm tavaraa ja lanataan kun ihmiset jaksaa tarpeeksi valittaa montuista. Yleensä nämä nopeita ajettavia, mutta kesän kuivilla näihin tulee mutkiin nimismiehenkiharaa.
Yksityistiet seuraavaksi ja näissäkin pinta yleensä kovaa ja käytetyin tavara 0-16mm murske.
Metsäteissä eniten sitten kirjoa. Vanhemmat ja heikommin huolletut jo tamppaantuneet ja murske jauhautunut hienommaksi niin helpoimpia ja nopeimpia ajaa. Uudet ja kunnostetut tai vaan mursketta ajettu lisää kantavuuden parantamiseksi niin sitten hitaita ja täristäviä. Näissä yleisin se 0-32 murske ja joskus oikein pehmeille vielä ajettu karkeampaakin, mutta niihin kyllä pintaan tulee yleensä tuota 0-32 tavaraa.
Mökki/metsäautotietä on ainakin keskisessä suomessa myös paljon ja nämä on yleensä nopeita ja hyviä, kun pinta on 0-16 tavaraa joka tiivistyy nopeasti vaikka lanattaisiinkin eli nämäkin pystyy ennustamaan hyvin pelkkää maastokarttaa katsomalla.
Hiekkakankailta löytyy sitten ihan oikeita hiekkateitäkin eli ne on ihan luomuja ja nämä voi olla kuivaan aikaan viheliäisiä pyöräillä, kun osa hiekasta sellaista joka ei asetu ollenkaan.
Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Tämä voi olla selviö kaikille paikallaolijoille, mutta varmuuden vuoksi: Trailmap käyttää OpenStreetMap-kartta-aineistoa oletuskarttansa väylien osalta. Trailmap ei siis itse määrittele dataa tahi sen formaattia vaan pyrkii elämään sen kanssa mitä on tarjolla, samalla kuin aktiivisesti vaikutetaan (ja MTB-polkujen osalta uskoakseni sangen onnistuneesti) siihen, että OSM-data olisi mahdollisimman kattavaa ja tarkkaa.
OSM:in virallinen ohjeistus (wiki) ja käytäntö ovat varsin löyhää, sen seurauksena datassa on paljon variaatiota. Tätä variaatiota on pyrkimys eri keinoin (ohjeistus, työkalut jne.) minimoida ja tämä oli juuri niitä asioita mihin yllä kyselin muita innokkaita. Gravel-fillaroinnin osalta hiekkatiet, ulkoiluväylät, latupohjat jne. jne. ovat erityisen kiinnostuksen kohteena.
Miten sitten tulisi kartoittaa sorateitä: huomio tulisi kiinnittää tien rakenteeseen, eikä juuri sen hetkiseen tilaan, joka vaihtelee kuten todettu. Surface-tagin osalta arvot:
- compacted: tämä on se normaali autoille tarkoitettu soratie. Kunto toki vaihtelee onko juuri lanattu ja hieman millä aineksella on perustettu jne.
- fine_gravel: tämä on sitä todella pienen raekoon irtotavaraa mitä käytetään vain ulkoiluväylillä paikoin, autojen alla tämä ei kestä
- gravel: tämä on niitä lähes kiukaaseen sopivan raekoon tavaraa, näkee lähinnä metsäajoteillä, joissa liikkuu vain raskasta kalustoa - normaaleille autoille ei tälläistä koskaan tarjota vakituisella tiellä
- unpaved: tämä on yleistermi, joka kattaa kaiken mikä on "not paved" eli sorasta maapohjaan, hiekkaan, mutaan jne. Tätä EI siis tulisi käyttää. Paljon kuitenkin laiskuutta / tietämättömyyttä jne. tätä käytetään, kun vähintään 90% tilanteissa oikea arvo olisi "compacted"
- sand: vain upottava hiekka, ei koskaan autoteillä, harvoin muuallakaan
- mud: vain muta, ei siis perustettu tie
Ym. kaikki on tiukemmin määritelty kuin löysä OSM wiki, joka näitä osin määrittelee "voisi olla tämä tai ehkä tämäkin" hengessä ja seurauksena on sitten nykyinen OSM-datan haaste.
Yllä kertomani uusi Trailmap (beta) julkaisu yrittää aiempaa fiksummin päätellä mistä tiellä on oikeasti kyse. Aikaisempi (ja edelleen tuotannon virallinen versio) on suoraviivaisempi, jos jokin tie on vaikkapa "surface=gravel" niin vanha versio herkemmin toteaa "no se on varmaan sitten sitä kiuaskiveä, ei sinne gravel-pyörällä, eikä oikein muillakaan voi mennä". Uusi versio taas katsoo kaikki keksimäni muut vihjeet lävitse: mitä highway-tag sanoo, mitä smoothness, mtb:scale, tracktype jne. jne. ja jos on vaikka highway=tertiary, surface=gravel niin se toteaa "kartoittaja ei tiennyt mitä touhusi, kyseessä on highway=tertiary, surface=compacted".
Kuinka usein tämä uudet "ennustukset" osuvat kohdilleen? No sitä juuri kyselen tässä teiltä. Siinä mielessä esim. @Paaton & @Sivustakatkoja esimerkit ja pohdinnat on juuri oikeanlaisia eli pohdintaa miltä tie näyttää, mitä OSM sanoo ja mitä uusi Trailmapin versio siitä sanoo. On mahdotonta olla 100% oikeassa, mutta uusi versio pyrkii olemaan useammin oikeassa ja toisaalta tunnistamaan silti riskiarvaukset.
Mikä on se pahin? No se on edelleen "highway=track" tai sen serkku "highway=track, surface=gravel" - ekasta ei tiedä mitään, tokassa suurella todennäköisyydellä "gravel" on väärin kun se "kuulostaa niin gravel-pyörälle sopivalta...", mutta osa näistä on sitten osaavan kartoittajan työtä ja se gravel kertookin gravelistia vaanivista kiuaskivistä ;=)
Oli kyllä hyvin selitetty ja tosiaan varmaan ollan juurikin näitä peruskäyttäjiä, jotka innostuessaan olisivat voineet tagata tien unpaved tai gravel tagilla openstreet mapiin.
Miten openstreet mapsi sitten toimii? Onko siellä ylemmäntason kartoittajia, jotka voivat korjata tietyyypin myöhemmin? Siis ettei se alkuperäinen tagaaja voi muuttaa compacted pintaa uudelleen gravelliksi?
Minusta siis ollaan tosi hyvällä asialla. Nämä tietyypit pitäisi olla oikein. Tuosta lähtee hyvän reitin tekeminen.
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Ajan mistä huvittaa ja välillä vähän rouheampaa 0-32 tavaraa ja välillä torpparin asfalttia. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla aivan eri, siihen ei sovellukset mahda mitään.
Mitä nyt hiekkateitä hitokseen kulkenut ja jos nuo nimet tyrkättäisiin eteen niin pieleen menisi arvaukset mitä haetaan.
Yksinkertaisimmillaan sorateitä on nämä valtion soratiet joiden pinnan pystyy kyllä tietämään eli niille ajetaan sitä 0-16mm tavaraa ja lanataan kun ihmiset jaksaa tarpeeksi valittaa montuista. Yleensä nämä nopeita ajettavia, mutta kesän kuivilla näihin tulee mutkiin nimismiehenkiharaa.
Yksityistiet seuraavaksi ja näissäkin pinta yleensä kovaa ja käytetyin tavara 0-16mm murske.
Metsäteissä eniten sitten kirjoa. Vanhemmat ja heikommin huolletut jo tamppaantuneet ja murske jauhautunut hienommaksi niin helpoimpia ja nopeimpia ajaa. Uudet ja kunnostetut tai vaan mursketta ajettu lisää kantavuuden parantamiseksi niin sitten hitaita ja täristäviä. Näissä yleisin se 0-32 murske ja joskus oikein pehmeille vielä ajettu karkeampaakin, mutta niihin kyllä pintaan tulee yleensä tuota 0-32 tavaraa.
Mökki/metsäautotietä on ainakin keskisessä suomessa myös paljon ja nämä on yleensä nopeita ja hyviä, kun pinta on 0-16 tavaraa joka tiivistyy nopeasti vaikka lanattaisiinkin eli nämäkin pystyy ennustamaan hyvin pelkkää maastokarttaa katsomalla.
Hiekkakankailta löytyy sitten ihan oikeita hiekkateitäkin eli ne on ihan luomuja ja nämä voi olla kuivaan aikaan viheliäisiä pyöräillä, kun osa hiekasta sellaista joka ei asetu ollenkaan.
Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Kaveri kertoili tekevänsä lenkit aina yksittäisten teiden mukaan, lähinnä maantiestä siis kyse, eli katsoo erikseen jokaisen tien läpi. Tuohan onnistuu aika hyvin maanmittauslaitoksen kartan ja google mapsin avulla.
En tiedä saisiko samaa jollain tapaa myös gravelliin. Porukkahan ottaa jo kuvia törkeän paljon. Näkisi siis suoraan kuvan tien pinnasta.
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Ajan mistä huvittaa ja välillä vähän rouheampaa 0-32 tavaraa ja välillä torpparin asfalttia. Seuraavalla kerralla tilanne voi olla aivan eri, siihen ei sovellukset mahda mitään.
Mitä nyt hiekkateitä hitokseen kulkenut ja jos nuo nimet tyrkättäisiin eteen niin pieleen menisi arvaukset mitä haetaan.
Yksinkertaisimmillaan sorateitä on nämä valtion soratiet joiden pinnan pystyy kyllä tietämään eli niille ajetaan sitä 0-16mm tavaraa ja lanataan kun ihmiset jaksaa tarpeeksi valittaa montuista. Yleensä nämä nopeita ajettavia, mutta kesän kuivilla näihin tulee mutkiin nimismiehenkiharaa.
Yksityistiet seuraavaksi ja näissäkin pinta yleensä kovaa ja käytetyin tavara 0-16mm murske.
Metsäteissä eniten sitten kirjoa. Vanhemmat ja heikommin huolletut jo tamppaantuneet ja murske jauhautunut hienommaksi niin helpoimpia ja nopeimpia ajaa. Uudet ja kunnostetut tai vaan mursketta ajettu lisää kantavuuden parantamiseksi niin sitten hitaita ja täristäviä. Näissä yleisin se 0-32 murske ja joskus oikein pehmeille vielä ajettu karkeampaakin, mutta niihin kyllä pintaan tulee yleensä tuota 0-32 tavaraa.
Mökki/metsäautotietä on ainakin keskisessä suomessa myös paljon ja nämä on yleensä nopeita ja hyviä, kun pinta on 0-16 tavaraa joka tiivistyy nopeasti vaikka lanattaisiinkin eli nämäkin pystyy ennustamaan hyvin pelkkää maastokarttaa katsomalla.
Hiekkakankailta löytyy sitten ihan oikeita hiekkateitäkin eli ne on ihan luomuja ja nämä voi olla kuivaan aikaan viheliäisiä pyöräillä, kun osa hiekasta sellaista joka ei asetu ollenkaan.
Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.
Sivustakatsoja
05.09.2025, 08.52
Isoimpana kantona kaskessa taitaa olla kuitenkin OSM-yhteisö, joka tägää aika rentoutuneesti. Jos edes henkilöautolla ajettavat, katsojan silmin tavanomaiset läpiajettavat kyltiet olisisat automaattisesti surface=compacted, niin tuilanne olsi huomattavasti parempi.
Selkänojaksi muutostyöhön pitäisi saada yhteisön laaja hyväksyntä.
Sivustakatsoja
05.09.2025, 08.54
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.
Metsäautoteiden (track) luokittelua hankaloittaa se, että osa sopivista määrittelyistä on levinnyt tavallisille sorateille, joille riittäisi ehkä yksi määritelmä.
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku (tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi)
Suurinpiirtein samoilla linjoilla. Peruskartasta (Karttapaikka) katselen ennakkoon tuntemattomampia teitä: yhtenäinen viiva= voi ajaa autolla, paksu katkoviiva = saattaa voida ajaa autolla, mutta fillarilla kuitenkin, ohut katkoviiva = traktoriura, voi joutua tunkkamaan. Tuo on riittänyt. Ei kaikkea pidä tai viitsi suunnitella millintarkasti etukäteen. Toki gravelin alalajeja on paljon, mutta itse otan omat ajoni "seikkailullisena", eli ajetaan olosuhteiden mukaan tai ollaan ajamatta. Aina voi kääntyä takaisin ja etsiä uuden reitin.
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.
Tämä on muuten totta. Etenkin pikkasenkin pitemmät ja läpi ajettavat (mitkä nyt pyöräilijän vinkkelistä tärkeimpiä) ovat todella usein monen moista pintaan sisältäviä. Yleensä vähintään alaville kohdille mursketta lisätty kantavuuden lisäämiseksi. Jos tiellä vielä useita maanomistajia niin sekin lisää kirjavuutta.
Oli kyllä hyvin selitetty ja tosiaan varmaan ollan juurikin näitä peruskäyttäjiä, jotka innostuessaan olisivat voineet tagata tien unpaved tai gravel tagilla openstreet mapiin.
Miten openstreet mapsi sitten toimii? Onko siellä ylemmäntason kartoittajia, jotka voivat korjata tietyyypin myöhemmin? Siis ettei se alkuperäinen tagaaja voi muuttaa compacted pintaa uudelleen gravelliksi?...
Isoimpana kantona kaskessa taitaa olla kuitenkin OSM-yhteisö, joka tägää aika rentoutuneesti. Jos edes henkilöautolla ajettavat, katsojan silmin tavanomaiset läpiajettavat kyltiet olisisat automaattisesti surface=compacted, niin tuilanne olsi huomattavasti parempi.
Selkänojaksi muutostyöhön pitäisi saada yhteisön laaja hyväksyntä.
OSM on kuin Wikipedia ja muut vastaavat yhteisölliset projektit: aina voi muokata uusiksi edellisten tekemisiä. Toki jos oikein huonosti käyttäytyy niin saattaa tulla bänni OSM Data Group:lta. Kuulostaa kaaokselta, mutta kyllä tämä systeemi on parin vuosikymmenen saatossa yllättävän vakaasti toiminut. Ongelmia tuottaa konkreettisesti 2 asiaa: 1) Kokemattomat kartoittajat, jotka eivät ole omaksuneet käytäntöjä - tähän auttaa ohjeistus ja viestiminen näille kartoittajille ja 2) OSM-yhteisön paikoittaiset haasteet uudistua tiettyjen tagien määritelmien osalta: ytimessä on jokin verran aktiivisia kartoittajia, jotka suhtautuvat OSM:aan kyllä vakavasti, mutta joiden kokemus datan hyödyntämisestä sovellusten näkökulmasta on paikoin hyvin rajallinen. Tällöin saatetaan ajaa linjauksia tagayksiin, jotka eivät käytännössä toimi, mutta näyttävät "paperilla hyviltä" ja ovat linjassa globaalin OSM Wikin "antaa kaikkien kukkien kukkia"-linjan kanssa - tässäkin keskustelu auttaa, tosin edistyminen välillä hitaanlaista.
Se mitä olen tuossa aiemmin esittänyt OSM-tagayksen ohjeistuksen ja käytännön säätämiseksi ei ole ristiriidassa globaalin OSM wikin kanssa - se on vain paikoin tarkennettu ja tiukennettu määritelmien osalta. Keskustelu tästä on käynnissä eri foorumeissa.
OSM-polkukartoitus on käytännössä osoittanut, että vahvin voima on kuitenkin ahkera ja suht hyvin linjansa pitävä fillaroinnin aktiiviharrastajien kartoitus: tämä porukka ymmärtää mistä on kyse ja mitä tarvitaan lajin kannalta. Porukalla myös yhteiset linjaukset ovat pienen debatin jälkeen löytyneet aivan riittävän hyvin. Trailmapin taipaleesta olen myös sen oppinut, että kun sovellus ja sen kartta & reititys reagoi hyvin kartoittajien tekemään kartoitukseen, niin se itsessään jo tukee vahvasti sekä kartoituksen linjaa että aktiivista tekemistä.
Summa summarum: Pyrkimys olisi nyt saada myös gravel-harrastajat innostumaan OSM-kartoituksesta. Konkreettisesti siihen pyrin vaikuttamaan samalla tapaa kuin OSM-polkukartoitukseen: kehittämällä ohjeita ja Trailmapin kykyjä, tällä kertaa aiempaa enemmän myös helppoja ja nopeita työkaluja OSM-datan fiksaukseen (uuskartoitusta on tässä vähemmän, enemmän se on tagien lisäämistä ja korjailua). Työkalujen kehitys mennee tosin myöhäissyksyyn, koska nyt on vielä aktiivista kehitystä niin merkittävästi kesken sovelluksen ns. kuluttaja-toimintojen osalta.
Metsätiet saattaa olla siinäkin mielessä haasteellisia luokiteltavia, että muutaman kilsan tienpätkältä voi löytyä suunnilleen kaikki MAS:n tuossa yllä esittämät pinnat, pidemmiltä metsäteiltä jopa melko suurella todennäköisyydellä löytyy eri tavoin luokiteltavaa pintaa.
Tämä on muuten totta. Etenkin pikkasenkin pitemmät ja läpi ajettavat (mitkä nyt pyöräilijän vinkkelistä tärkeimpiä) ovat todella usein monen moista pintaan sisältäviä. Yleensä vähintään alaville kohdille mursketta lisätty kantavuuden lisäämiseksi. Jos tiellä vielä useita maanomistajia niin sekin lisää kirjavuutta.
Ajattelen itse OSM-kartoitusta viime kädessä viestintänä eli viestinä väylän piirteistä muille harrastajille - kenelle haluat kertoa, että tällä voi ajaa ja näillä edellytyksillä.
Tämä ym. tilannehan on usein myös OSM-polkukartoituksessa edessä: esim. harjulla tai kalliomaastossa kulkeva polku, joka on paikoin sileätä kuin mikä, sitten on satunnaisia röllipätkiä, joissa kiveä tai juurta siinä mittakaavassa, että moni jalkautuu. Onko tuollainen sitten helppoa vai vaikeata? Näitä on ratkottu eri tavoin, jotkut ovat pilkkoneet polkua pätkiin ja luokitelleet erikseen helpot & vaikea osuudet, toiset taas keskiarvottaneet koko polun osalta. Mielestäni tärkeintä on viesti muille harrastajille: jos tämän polun valitset, mitä on odotettavissa ja arvio vaikutuksesta pyöräilyyn. Jos 300 polulla on 5m jalkautumista niin se voi olla hyvin "helppo", ei se flow siihen yhteen mahdolliseen jalkautumiseen katkea. Jos taas haastepätkää on 15m välein niin parempi luokitella haastepätkien mukaisesti, koska aloittelijan tai helppoa toivovan flow katkeaa kyllä röllipätkiin tehokkaasti.
Sama ajatus on gravel-kartoituksen osalta. Keskitytään kokonaisuuteen ja mietitään jonkin väylän osuutta eri reittivalinnoissa: lyhyt umpikuja metsäautotie (josta ei edes fiksua metsän läpi tunkkausta tarjolla) on kartoituksen suhteen aika vähäinen merkitys, mutta jos tietä pitkin pääsee fiksusti johonkin tai vaikka olisi umpikuja, mutta päässä polku tai lyhyt tunkkaus seuraavalle metsäautotielle, niin on jo pohjaa miettiä: minkälainen harrastaja / pyörä viihtyisi tällä tiellä.
Onneksi itse en paljoa katsele/välitä pinnasta, kun ajaminen menisi aivan toivottamaksi. Itselle on gravelilla liikuttaessa on vain kolme luokkaa: asfaltti, hiekkatie ja polku tai joskus myös pikku tunkkaus metsän läpi
....Itse kun suunnittelen uusille suunnille lenkkejä tai muuten vaan koitan keksiä, että mimmosen lenkuran ajan niin Maanmittauslaitoksen kartta auki ja suunnittelemaan.
Kaveri kertoili tekevänsä lenkit aina yksittäisten teiden mukaan, lähinnä maantiestä siis kyse, eli katsoo erikseen jokaisen tien läpi. Tuohan onnistuu aika hyvin maanmittauslaitoksen kartan ja google mapsin avulla.
En tiedä saisiko samaa jollain tapaa myös gravelliin. Porukkahan ottaa jo kuvia törkeän paljon. Näkisi siis suoraan kuvan tien pinnasta.
Suurinpiirtein samoilla linjoilla. Peruskartasta - Karttapaikka - katselen ennakkoon tuntemattomampia teitä: yhtenäinen viiva= voi ajaa autolla, paksu katkoviiva = saattaa voida ajaa autolla, mutta fillarilla kuitenkin, ohut katkoviiva = traktoriura, voi joutua tunkkamaan. Tuo on riittänyt. Ei kaikkea pidä tai viitsi suunnitella millintarkasti etukäteen. Toki gravelin alalajeja on paljon, mutta itse otan omat ajoni "seikkailullisena", eli ajetaan olosuhteiden mukaan tai ollaan ajamatta. Aina voi kääntyä takaisin ja etsiä uuden reitin.
Opin ja uteliaisuuden kannalta: Miksi MML, oletan että maastokarttaa tarkoitetaan, reitin suunnitteluun? Omasta näkövinkkelistä koen sen sekä sekavaksi että puutteelliseksi nopeaan reitin ideointiin (esimerkki kuvakaappaukset), mutta tämä toki koskee niitä alueita missä itse eniten reittejä suunnittelen.
Käytän itsekin MML maastokarttaa tukena metsäajoteiden varmistukseen, mutta pääasiallinen suunnittelu Trailmapin MTB ja Gravel oletuskartoilla. Trailmap on karttojen osalta suunniteltu siten, että oletuskartta on konfiguroitavissa eri tavoin ja lisäksi muihin aineistoihin pääsee nopeasti käsiksi: MML vaihtuu pikapainikkeella sekunnissa, samoin ilmakuva väylien kera, jotka haihtuvat näkyvistä kun zoomaa sisään, MML väylät saa myös oletuskartan lisänä näkyviin. Maantie & bike packing hommiin saa Digiroad tasoja mm. päällystetty tie ja tiekunnalliset yksityistiet. Plus-tilaajat saavat yhdellä painikkeella Googlen Street View näkymät suoraan keskellä reittisuunnittelua @paaton. Trailmappiin on myös kuvia alkanut kertymään tämän kesän myötä, sekä poluista että pienemmistä teistä - isot tiet kattaa jo tuo Google Street View toiminto.
Lisäksi on toimiva automaattinen reititys ml. varoitukset, mitä ei tietääkseni MML:n aineistolle ole kukaan aktiivisesti tehnyt. Piirrän lähes aina Trailmapin reittisuunnittelulla reittiä kun sitä ideoin. Jos on vieraampi maasto tai epäilen muistia, niin reitti lähtee lenkille mukaan Garmin + tangossa oleva kännykkä - mutta usein riittää kun tuijotan syntynyttä reittiä pienen hetken ja lenkillä sen suurinpiirtein muistaa. Paria vakiolenkkiä lukuunottamatta pyrkimys on käytännössä aina ajaa uusi reitti eli vähintään jonkinasteista variaatiota. "Gravel"in merkitys eri lenkeillä vaihtelee: paremman puoliskon kanssa nopeata & helppoa, omilla lenkeillä sitten päivän fiiliksen mukaan joko samankaltaista tai toisessa ääripäässä polkua & tunkkausta tai jotain väliltä.
https://pic.useful.fi/MeScsOrXN.png https://pic.useful.fi/NHjZp8WRx_.png
...lyhyt umpikuja metsäautotie (josta ei edes fiksua metsän läpi tunkkausta tarjolla) on kartoituksen suhteen aika vähäinen merkitys...
Mä olen viime aikoina törmännyt tuohon monesti. Mikä järki noita tie-umpikujia on (polku)luokitella. Vai ovatko jotkut vain niin innostuneita ja on ylimääräistä aikaa :)
https://pic.useful.fi/kyCnCMHgP.jpg
...Olikos jollakin tietoa mistä tämä foorumin SW pillastuu eli miten esim. kuva (imgbox) linkki pitää laittaa, jotta tämä kelpuuttaisi, eikä alkaisi laukomaan 403 Access denied viestejä?
EDIT: pic.useful.fi toimi - kiitos @JackOja
Älä käytä sitä painiketta, vaan kirjoita img-tagit käsin. kuvan osoite
PItänee käsin laittaa [img ] tagit (ilman väliä) kuvan URL:in ympäri.
Opin ja uteliaisuuden kannalta: Miksi MML, oletan että maastokarttaa tarkoitetaan, reitin suunnitteluun? Omasta näkövinkkelistä koen sen sekä sekavaksi että puutteelliseksi nopeaan reitin ideointiin (esimerkki kuvakaappaukset), mutta tämä toki koskee niitä alueita missä itse eniten reittejä suunnittelen.
Se on vaan itselle niin saakelin selkeä kartta. Pikku vilkaisulla hahmotan kaiken oleellisen. Tässä toki auttaa se, että olen sitä katsellut töissä käytännössä päivittäin sen 25 vuotta. Lisäksi se toimii todella nopeasti siirreltäessä ja zoomattaessa, jos vaikka pitää varmistaa meneekö joku kärrypolku vaikka pihan läpi vai vaikka navetan takaa. Tien koon hahmotan siitä helposti. Sama kartta minulla käytännössä (kartat.hylly.org) Locuksessa jos ja kun nykyään pitää offline karttoja katsoa...kiitos 3g poistumisen.
Äsken pitkästä aikaa vilkaisin tätä trailmap karttaa ja gravel karttaa oletuksena niin eksyn sitä katsottaessa koti nurkille. Sitten laitoin taustalle mml kartan niin edelleen minut sotkee nuo tiet ja niiden merkinnät. Isommat kylätiet ja pienet mökkitiet samanlaisia kartassa. Tai jokin metsäautie muuttuu keskenkaiken mustaksi katkoviivaksi joka tarkoittaa minulle kärrypolkua vaikka se on samanlaista tietä koko matka ja tulee olo että mitä helvettiä että eikös tuo nyt olekaan sama tie mitä ajattelen.
Karttapaikkasta hahmottelen ja jos tarvitsee niin sitten suunnittelen sen toisella ohjelmalla ja siirrän polariin ja puhelimeen tai garminiin.
Älä käytä sitä painiketta, vaan kirjoita img-tagit käsin. kuvan osoite
tagit (ilman väliä) kuvan URL:in ympäri.
Tässähän menee vielä enemmän sekaisin tähän tulle hymiö jota foorumi ei suvaitse
Toisessa on isoilla kirjoitetut ja toisessa pienellä ja sitten on väli ennen hakasulkua ja löytyypä vielä kauttaviivakin.
Edit. No eipähän tuo lainauskaan onnistunut.
Toi mitä laitoin on oikein. Ei tosin tarvii isolla kirjoittaa.
Opin ja uteliaisuuden kannalta: Miksi MML, oletan että maastokarttaa tarkoitetaan, reitin suunnitteluun?
No en minä mitenkään suunnittele reittiä sillä tavalla että lataisin sen navigaattoriin ja ajaisin opastetusti. En maantiellä enkä gravelissä. Nämä arkiajot tässä lähiseudulla hoituvat muistinvaraisesti, tiet on jonkseenkin tuttuja kun näitä on viimeiset parikymmentä vuotta hinkannut. Kauempanakin riittää että katselee karttaa ennkkoon ja painaa mieleensä suuntia, mihin joistain risteyksistä pitää lähteä. Ja toisaalta, menneenä kesänä olisin kaivannut vähän tarkempaa tietoa teiden luokituksesta kun olin vieraammilla seuduilla, mutta eihän niillä nurkilla kukaan ollut mitään kartoittanut, eli Trailmap oli pelkkä pohjakartta.
Kuten @SvaR tuossa toteaa, myös minulle peruskartta on hemmetin helppo tapa ymmärtää mitä missäkin on. Nuo värikoodatut tienpätkät eivät tuo mitään lisäarvoa, varsinkin kun näyttää että niitä merkintöjä tehdään mutu-tuntumalla. Maastopyöräilyn puolelta tästä on omakohtaista kokemusta: kun taidot eivät riitä niin valitsin kerran vihreitä polkuja. Oletin että menevät ajamalla läpi, mutta kitinkontit: sellaista juurakko-kivikkohelvettiä ettei mitään jakoa.
Sivustakatsoja
05.09.2025, 21.09
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6709344.623638228&e=249570.81283218722&title=vanha%20radanpohja%3F&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Tuossa on OSM:n mukaan vanha radanpohja ja sillä kulkeva polku. Trailmap käyttää tuota radanpohjaa gravelireittiä rakentaessa hanakasti. OSM:ssa tuo polku on kerran piirretty yli viisi vuotta sitten, eikä sitä ole muokattu kertaakaan sen jälkeen. On enemmän kuin mahdollista, että sitä ei enää ole. Käyn tarkistamassa asian ensi viikolla.
Toki Trailmap varoituksen heittää, että varovaisempi osaa ohjata reitin muualle.
Tästä trailmapin kartasta joka gravelissa pohjana niin tuostahan uupuu pirusti metsäautoteitä.
Sitten näkyy myös isompaa tietä piirrettynä mustalla katkoviivalla ja pienempää viereen sillä kellertävällä katkoviivalla.
Edit. Eli noilla karttapohjilla (oletus, ilma ja tausta) ei näy teitä ollenkaan jos niitä ei ole kukaan laittanut sinne OSM ja sitten sinne on tungettu polkuja joita ei löydy enää maastosta "highway=track" statuksella ja tuolla statuksella on tajuttomasti metsäautoteitä ja joissain pintana se gravel vaikka on kun asulla ajelis.
Vaikuttaa pohjattomalle suolle.
Niin, siis Trailmap käyttää OSM-karttaa pohjana. Jos jotain väylää ei OSM:ssä ole, ei Trailmapkaan sitä pysty keksimään. Jos havaitsee, että OSM-materiaalissa on virheitä, tekee sinne korjaukset. MML:n pohjaan voi olla vaikeampi saada omia muutoksia näkymään.
...MML:n pohjaan voi olla vaikeampi saada omia muutoksia näkymään.
Voi sinne karttavirheistä ilmoittaa.
Voi sinne karttavirheistä ilmoittaa.
Voi varmaan ilmoittaa, mutta verrattuna OSM:ään muutoksen nopeus ja varmuus sen läpimenosta lienee useamman kertaluokkaa huonompaa. Ja OSM:ään tehdään muitakin muutoksia, kuin varsinaisia virheiden korjauksia.
Niin pointti oli, ettei MML:n kartta ole staattinen mörkö. Aika nopeasti ovat korjanneet kun on ilmoittanut jonkin puuttuvan metsätien tms. Ja onhan niiden kartta kuitenkin paras saatavilla oleva.
Mutta tuskin sinne kannattaa jokaista muurahaisenpolkua ilmoittaa, vaikka ne omia vakiolenkkejä olisikin.
Sivustakatsoja
08.09.2025, 20.29
Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6709344.623638228&e=249570.81283218722&title=vanha%20radanpohja%3F&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Tuossa on OSM:n mukaan vanha radanpohja ja sillä kulkeva polku. Trailmap käyttää tuota radanpohjaa gravelireittiä rakentaessa hanakasti. OSM:ssa tuo polku on kerran piirretty yli viisi vuotta sitten, eikä sitä ole muokattu kertaakaan sen jälkeen. On enemmän kuin mahdollista, että sitä ei enää ole. Käyn tarkistamassa asian ensi viikolla.
Toki Trailmap varoituksen heittää, että varovaisempi osaa ohjata reitin muualle.
Kyllä se vanha radanpohja siletä löytyi. Toisesta päästä polun alun löytyminen tuotti vähän ongelmaa, mutta koiran ulkoiluttaja paljasti polun pään. Vaatisi vähän enemmän kulkijoita, että pysyisi ajettavammassa kunnossa -taitaa enemmän olla paikallisten jalan ulkoilevien käytössä.
Vieraana, vähän hämärässä olisin todennäköisesti palannut ja etsinyt toisen reitin.
Sivustakatsoja
08.09.2025, 20.40
Karttalinkki metsätielle: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6708689.10992617&e=277475.16671892896&title=mets%C3%A4tie&desc=&zoom=9&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Mustassuolta kun tekee reitin Vasikoon, niin Trailmap suosii ilmeisen Kultanummentien sijaan selvästi epävarmempaa karttalinkin väylää. Matkassa eroa on vain noin 100 m. Toki pätkä saa varoituksen.
Suosiiko Trailmapin reititin jotenkin ehdottomasti lyhintä mahdollista sorapintaista, vai mikä saa suosimaan heikompaa ajoalustaa?
Liittyy enemmän OSM-kartoitukseen, mutta aloin pohtimaan Helsingin Porvarinlahden reittejä. Mustavuorelta päin tulevat väylät (ei polut) on tägätty ”highway=cycleway”, kuten itse asiassa kaikki Mustavuorellakin olevat ulkoiluväylät. Sen sijaan Vikkullantieltä Kantarnäsintielle menevä vastaavankuntoinen, levyinen ja rakenteinen väylä on ”highway=track”, joka ainakin kuvauksen puolesta olisi enemmän oikein. Tosin siinä on sitten vaikeusväritys, kun taas nuo Mustavuoren väylät näkyvät ilman vaikeutta sinisellä katkoviivalla, kuten itseasiassa valtaosa (yli 90%) kaikista ulkoiluväylistä.
Kumpaakohan tuossa nyt pitäisi käyttää?
https://uploads.tapatalk-cdn.com/20250909/66e98f747fffc306e642690ce9e49c1f.jpg
...Puhetta MML:n maastokartasta
Se on vaan itselle niin saakelin selkeä kartta. Pikku vilkaisulla hahmotan kaiken oleellisen. Tässä toki auttaa se, että olen sitä katsellut töissä käytännössä päivittäin sen 25 vuotta. Lisäksi se toimii todella nopeasti siirreltäessä ja zoomattaessa, jos vaikka pitää varmistaa meneekö joku kärrypolku vaikka pihan läpi vai vaikka navetan takaa. Tien koon hahmotan siitä helposti. Sama kartta minulla käytännössä (kartat.hylly.org) Locuksessa jos ja kun nykyään pitää offline karttoja katsoa...kiitos 3g poistumisen.
Äsken pitkästä aikaa vilkaisin tätä trailmap karttaa ja gravel karttaa oletuksena niin eksyn sitä katsottaessa koti nurkille. Sitten laitoin taustalle mml kartan niin edelleen minut sotkee nuo tiet ja niiden merkinnät. Isommat kylätiet ja pienet mökkitiet samanlaisia kartassa. Tai jokin metsäautie muuttuu keskenkaiken mustaksi katkoviivaksi joka tarkoittaa minulle kärrypolkua vaikka se on samanlaista tietä koko matka ja tulee olo että mitä helvettiä että eikös tuo nyt olekaan sama tie mitä ajattelen.
Karttapaikkasta hahmottelen ja jos tarvitsee niin sitten suunnittelen sen toisella ohjelmalla ja siirrän polariin ja puhelimeen tai garminiin.
No en minä mitenkään suunnittele reittiä sillä tavalla että lataisin sen navigaattoriin ja ajaisin opastetusti. En maantiellä enkä gravelissä. Nämä arkiajot tässä lähiseudulla hoituvat muistinvaraisesti, tiet on jonkseenkin tuttuja kun näitä on viimeiset parikymmentä vuotta hinkannut. Kauempanakin riittää että katselee karttaa ennkkoon ja painaa mieleensä suuntia, mihin joistain risteyksistä pitää lähteä. Ja toisaalta, menneenä kesänä olisin kaivannut vähän tarkempaa tietoa teiden luokituksesta kun olin vieraammilla seuduilla, mutta eihän niillä nurkilla kukaan ollut mitään kartoittanut, eli Trailmap oli pelkkä pohjakartta.
Kuten @SvaR tuossa toteaa, myös minulle peruskartta on hemmetin helppo tapa ymmärtää mitä missäkin on. Nuo värikoodatut tienpätkät eivät tuo mitään lisäarvoa, varsinkin kun näyttää että niitä merkintöjä tehdään mutu-tuntumalla. Maastopyöräilyn puolelta tästä on omakohtaista kokemusta: kun taidot eivät riitä niin valitsin kerran vihreitä polkuja. Oletin että menevät ajamalla läpi, mutta kitinkontit: sellaista juurakko-kivikkohelvettiä ettei mitään jakoa.
Tästä trailmapin kartasta joka gravelissa pohjana niin tuostahan uupuu pirusti metsäautoteitä.
Sitten näkyy myös isompaa tietä piirrettynä mustalla katkoviivalla ja pienempää viereen sillä kellertävällä katkoviivalla.
Edit. Eli noilla karttapohjilla (oletus, ilma ja tausta) ei näy teitä ollenkaan jos niitä ei ole kukaan laittanut sinne OSM ja sitten sinne on tungettu polkuja joita ei löydy enää maastosta "highway=track" statuksella ja tuolla statuksella on tajuttomasti metsäautoteitä ja joissain pintana se gravel vaikka on kun asulla ajelis.
Vaikuttaa pohjattomalle suolle.
Niin pointti oli, ettei MML:n kartta ole staattinen mörkö. Aika nopeasti ovat korjanneet kun on ilmoittanut jonkin puuttuvan metsätien tms. Ja onhan niiden kartta kuitenkin paras saatavilla oleva.
Mutta tuskin sinne kannattaa jokaista muurahaisenpolkua ilmoittaa, vaikka ne omia vakiolenkkejä olisikin.
Kiitos kaikille omien kokemusten, preferenssien ja ajatusten jakamisesta. Nämä auttaa kehittäjää siinä, että ei vajoa liian syvälle omaan kuplaan.
Kommenteista päättelin seuraavaa (ja saa korjata jos olen tehnyt vääriä tulkintoja):
- MML maastokartta näyttää monelle tutulta, helppo tulkita kun karttamerkinnät on hallussa - uusi (vaikka Trailmap oletuskartta) vaatii oppimista ja oppiminenkaan ei välttämättä poista kaikkia eroja (värimaailma + tapa merkitä väylät)
- Se missä (OSM aineiston kattavuus & laatu vs. MML) ajaa ja mitä (MML:n pikkuteitä vai "kaikkea") ajaa vaikuttaa paljon mieltymyksiin sekä kartasta että kartan & reittisuunnittelun & navigoinnin tärkeydestä (pärjääkö reitit ulkomuistista vai ei)
Omista ajoista (gravel + mtb + road) valtaosa on alueilla, joissa ajettavia väyliä (ja siten myös risteyksiä) on todella paljon ja OSM keskimäärin erinomaisessa tai vähintään hyvässä kunnossa. Ajan vain satunnaisesti "vakiolenkkejä" ts. lähes joka reitti on ainakin osin uniikki. Tästä seuraa mm.
- Ulkoa pitempien reittien ajaminen olisi kenties teoriassa mahdollista, mutta käytännössä navigaattorilla voi ajaa rennosti ajoon keskittyen, eikä pinnistellen reittiä muistellen
- Koska teen reittisuunnittelun, niin tärkeätä on suunnittelun nopeus (monasti minuutti pari ennen lenkille lähtöä) ja kartta, joka tukee nopeaa hahmottamista vaihtoehtoisista reiteistä - väylät pitää siis näkyä selkeästi, eikä hukkua ajamisen kannalta toisarvoisen maastotiedon hälinään
- Ajan myös gravelilla paljon polkuja, jolloin on välttämätön tietää polkujen ajettavuus suunnittelun aikana. MTB tietysti polut ja niiden luokitus ehdottomia.
- Ajan gravel-reittejä myös paremman puoliskon kanssa, joissa on vaatimus olla "uusia", mutta ei saisi olla "huonoa" ajettavaa
- Kotiseudulla ei maantiefillarilla juuri kartalla ole merkitystä, mutta palasin juuri Mallorcalta, jossa Trailmapilla kaikki reitit ja siellä perinteisesti tullut ajettua paljon pieniä "rännejä", jotka eivät Stravassa juuri tai ollenkaan lämpökartassa loista - siellä Trailmappiin viritetty nopea Google Street View toiminto aivan ehdoton reittisuunnittelussa.
Ylläolevista vaatimuksista on sitten paljolti johdettu myös Trailmapissa tehdyt valinnat ja samalla myös tuossa syyt, miksi MML:n rooli on toimittaa osa kartta-aineistosta (Trailmapin oletuskartasta n. puolet käytetystä aineistosta) ja toisaalta olla tukikarttana silloin kun olen ajamassa seudulla, missä OSM ei ole hyvä tai on tarpeen saada jollekin metsäajotielle lisää tietoa sen ajettavuudesta.
Kartta-aineistoista, ohessa kuva Tampereen Hallilan seudusta esimerkiksi. On varmaan räikeimmästä päästä OSM vs. MML, mutta kuvaa hyvin eroa mikä on alueilla, joilla OSM on kuosissa. Jäisi MTB kokonaan Tampereella harrastamatta ja gravelissakin poluilla ajo & siten moni reittivalinta tekemättä, jos pitäisi MML maastokartalla vain ajaa. Tuossa kartassa havainnollinen kohta myös MML:n maastokartan merkinnöistä: katsokaapa sen oikean alalaidan "Koivusenojannotkon" pohjois- ja eteläpuolen polkuja. Onko ajettavia?!? Trailmapista katsomalla selviää, että etelänpuolinen on sileä & leveä latupohja kun se pohjoisempi hillitöntä röllipolkua (täpärillekin...). Tee tuollaisella nyt sitten reittivalintoja...
@JackOja: Olen kohtuullisen paljon keskustellut MML:n kanssa, joten jonkinlainen käsitys on siitä mitä ja miksi maastotietokantaa tehdään. Metsäajotiet, joilla selkeä rooli, sinne saa kyllä hyvin ilmoittamalla, mutta pienempien urien ja polkujen osalta tilanne on toinen. Ja polkujen osalta ei siis puhuta "muurahaisenpoluista" vaan baanoista, joita paahdetaan gravelillakin lähes 20kmh. Ja lisäksi poluista ei ole mitään tietoa ajettavuudesta - tämähän oli se alkuperäinen syy miksi OSM-polkukartoitus 2013 potkaistiin liikkeelle ja sen tuloksista pääsee nyt nauttimaan.
Summa summarum: Jäin pohtimaan vielä näitä seutuja ja ajamisen tapaa, joissa MML:n maastokartta tuntuu parhaalta - onko niissä edes tarvetta millekään muulle ratkaisulle? Oletukseni niistä siis oli, että jos väyliä on suht vähän ja polkuja joko ei ole, niitä ei ajeta tai ne osataan ulkoa, niin onko mitään suurempaa tarvetta OSM-polkukartoitukselle ja Trailmapin kaltaiselle sovellukselle (kummastakaan ei olisi toki haittaa, mutta ei riittävän suurta hyötyäkään). Jos näin, niin on parempi kehittämisen osalta jatkaa keskittymistä niihin olosuhteisiin (seudun väylästö + reittivalinnat), joissa etu on merkittävä.
https://pic.useful.fi/KNlBmNbQI.jpg
Karttalinkki metsätielle: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6708689.10992617&e=277475.16671892896&title=mets%C3%A4tie&desc=&zoom=9&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Mustassuolta kun tekee reitin Vasikoon, niin Trailmap suosii ilmeisen Kultanummentien sijaan selvästi epävarmempaa karttalinkin väylää. Matkassa eroa on vain noin 100 m. Toki pätkä saa varoituksen.
Suosiiko Trailmapin reititin jotenkin ehdottomasti lyhintä mahdollista sorapintaista, vai mikä saa suosimaan heikompaa ajoalustaa?
Kultanummentie on surface=gravel tagilla, jota Trailmap hylkii vahvasti. Ja Google SV perusteella ja tien luokan perusteella 90% todennäköisyydellä tuo on väärä luokitus tien pinnalle (surface=compacted olisi oikein). Tätä juuri olen nyt virittelemässä reilu viikko takaperin kuvaamani "reittianalytiikan" uuden version avulla. Eli ensin on tarkoitus saada uuden reittianalytiikan heuristiikka kohdilleen (eli arvaukset reitin vaativuudesta) ja sitten saan saman logiikan siirrettyä automaattireitityksen puolelle (joka vaatii täysin erillisen ja erilaisen teknisen toteutuksen). Esim. tuossa sinun esimerkissäsi uusi reittianalytiikka (https://beta.trailmap.fi) gravel-reititysprofiililla olisi antanut alemman reitin (karttalinkkisi) osuudelle punaista-varoitusta, kun ylempi Kultanummentie olisi mennyt vihreällä (joka hieman rohkea arvaus tien luokan perusteella, mutta tässä osuu kohdalleen).
Liittyy enemmän OSM-kartoitukseen, mutta aloin pohtimaan Helsingin Porvarinlahden reittejä. Mustavuorelta päin tulevat väylät (ei polut) on tägätty ”highway=cycleway”, kuten itse asiassa kaikki Mustavuorellakin olevat ulkoiluväylät. Sen sijaan Vikkullantieltä Kantarnäsintielle menevä vastaavankuntoinen, levyinen ja rakenteinen väylä on ”highway=track”, joka ainakin kuvauksen puolesta olisi enemmän oikein. Tosin siinä on sitten vaikeusväritys, kun taas nuo Mustavuoren väylät näkyvät ilman vaikeutta sinisellä katkoviivalla, kuten itseasiassa valtaosa (yli 90%) kaikista ulkoiluväylistä.
Kumpaakohan tuossa nyt pitäisi käyttää?
No tämä on juuri se aiemmin viittaamani "ulkoiluväylä" ongelma...Eli OSM:n ohjeet noille väylille ovat ristiriitaiset ja niitä pyrin nyt Suomen osalta täsmentämään. Tästä keskustelua käynnissä eri foorumeilla.
Cycleway ei tarvitse vaikeusväritystä, koska oletus on, että se on aina helposti kaikilla pyörillä (pl. maantiefillarilla pitää osata hieman ajaakin paikoin) ajettavaa. Track taas vaatii muuta kuvailua, että siitä voi jotain päätellä.
Cycleway vs. track? Tähän kannatan selvennystä, jossa cycleway käytettäisiin aina kun väylä on selkeästi ylläpitäjän osalta suunniteltu ja tarkoitettu (kesäisin) myös pyöräilyyn ts. kunnossapito on sen mukainen. Yleiset ulkoiluväylät ja parhaimmat latupohjat täyttävät nämä kriteerit, ei kuitenkaan kaikki latupohjat, eikä aivan pienimmät & heikoiten hoidetut ulkoilupolut. Track taas sitten kattaa (nykyisellään!) kaikki ne auton mentävät urat, jotka eivät ole ajoteitä.
Sivustakatsoja
15.09.2025, 10.25
Kultanummentie on surface=gravel tagilla, jota Trailmap hylkii vahvasti. Ja Google SV perusteella ja tien luokan perusteella 90% todennäköisyydellä tuo on väärä luokitus tien pinnalle (surface=compacted olisi oikein). Tätä juuri olen nyt virittelemässä reilu viikko takaperin kuvaamani "reittianalytiikan" uuden version avulla. Eli ensin on tarkoitus saada uuden reittianalytiikan heuristiikka kohdilleen (eli arvaukset reitin vaativuudesta) ja sitten saan saman logiikan siirrettyä automaattireitityksen puolelle (joka vaatii täysin erillisen ja erilaisen teknisen toteutuksen). Esim. tuossa sinun esimerkissäsi uusi reittianalytiikka (https://beta.trailmap.fi) gravel-reititysprofiililla olisi antanut alemman reitin (karttalinkkisi) osuudelle punaista-varoitusta, kun ylempi Kultanummentie olisi mennyt vihreällä (joka hieman rohkea arvaus tien luokan perusteella, mutta tässä osuu kohdalleen).
Kultanummentietä olen pari kertaa ajanut ja se on muistaakseni ihan perustettu eli olisi compacted, mutta tien käyttötarkoitus on mahdollisesti metsänhoidollinen, asutusta ei taida olla ollenkaan. Sitä riskiä että tietä parannettaisiin isojen hakkuiden alla järeällä murskeella ei tiedä.
Turun alueella Kurjenrahkan alueen metsätiet ovat olleet juuri sellaisia: vuosia sitten nopeita ja kivoja ajaa, mutta osaa on nykyään kunnostettu isolla koneella ajettaviksi?
-------------------------
Sitten reitityksestä:
lähtö https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6716291.685708034&e=256390.33793748554&title=l%C3%A4ht%C3%B6&desc=&zoom=8&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
maali https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6712051.8591718245&e=260223.59306702332&title=maali&desc=&zoom=11&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z
Varoituksia tulee ja yksi varoitus on "pyöräily kielletty", eli reitti kulkee SF-Caravanin alueen läpi. Muitakin turvallisempia reittejä alueen läpi on, mutta OSM:ssä niillä kummittelee gravel-tagi, vaikka sellaista isokivistä tuolla ei muistini mukaan ole ollenkaan, vaan paikoin ajoalustana on hieman pehmeä hieno hiekka.
Itsellä tärkein reitityskriteeri on asutus: asutus tarkoittaa ajettavuutta.
^ Oliko tuolla sinun reitilläsi siis jotain odottamattomia varoituksia? Erityisesti suhteessa tageihin?
OSM-polkukartoituksen osalta, ja osin olen katsonut myös gravel-fillaroinnin osalta, mielikuva on, että "Suur-Turun" alue ei ole ihan OSMin parhaimmistoa. Ts. syystä tai toisesta kartoitus ei ole samalla tasolla kuin monella muulla alueella, etenkään suhteessa asutuksen määrään. Tämä on tosin mielikuva, en ole ajanut statistiikkaa raportiksi.
Sivustakatsoja
15.09.2025, 17.41
Reitityksen osalta tagin acces=permit jättäminen huomiotta on sellainen, varoitus toki tulee.
Varoituksesta seuraa, että muutan reittiä itse siten, että en ajaisi SF-Caravanin alueen läpi-> siirrän reitin kulkemaan läheisen metsätien (https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6714857.678144342&e=257954.94354261283&title=%22surface%3Dgravel%22&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjIsIm9wYWNpdHkiOjEwMH1d-z) kautta, jota Trailmap ei halua automaattisesti käyttää (surface=gravel)-> ei varoituksia, vaan reitistä tuli Trailmapin mukaan ajettava ja lisäksi tuon karttalinkin tiestä tulee pinnaltaan Trailmapin mukaan "hieno sora", tuleeko tuo arvaus siitä, että tuolla tielle mtbscale=0-.
Eli halutessani vähemmän varoituksia päädyn reitille, jota Trailmapin reititin nimenomaan välttää.
^ Tässä ne erot konkretisoituvat: uusi reitti-analyysi pyrkii ottamaan selkoa myös oudommista ja virheellisistä tagi-kombinaatioista, kun nykyinen reititysalgoritmi (reititysprofiilin parametreineen) tekee päätelmiä alkeellisemmin. Molemmissa on toki riskinsä, uusi analyysi saattaa arvata väärin ja toisaalta nykyinen reititys on välillä näkee ongelmia siellä missä niitä ei ole.
Tuossa sinun esimerkissäsi lienee mtb:scale tagin perusteella selvää, että todellinen pinta ei ole ison raekoon gravel. Ja surface=gravel puolestaan paikoin yllättävänkin yleinen virhetagays.
Kun uudesta reittianalyysistä tässä kertyy hieman lisää kokemusta (myös siitä missä sen arvio ei osu kohdilleen) niin alan työstämään muutoksia myös reititysalgoritmin puolelle. Sen muutokset ovat huomattavasti haastavampia ja vaativat runsaasti testaamista, jotta ei mennä "ojasta allikkoon".
Ohiampuja
26.09.2025, 10.39
Piirtelin tuossa reittiä päivän lenkille, ja aika hyvän uuden lenkuran sain piirrettyä. Mutta viimeiset 3 km pitäisi tulla takaisin samaa polkua.
Mutta mitähän teen väärin kun se ei onnistu. Yritän piirtää paluureitin siihen menoretin päälle, niin ohjelma tulkitsee reittipisteet siihen menoreittiin kuuluviksi, ja reitin kilmometrit ei kasva lainkaan. Se jotenkin tulkitsee reitin päättyneeksi siihen kohtaan kun saavutaan sille jo menoreitille.
^ Kerrohan millä laitteella ja millä Trailmapin versiolla piirrät niin voin antaa tarkemmat ohjeet. Piirtäminen siis kyllä onnistuu, mutta koska kys. käyttötilanteen käyttöliittymä on haasteellinen, siinä voi tenkkapoo tulla käyttäjälle. Kun ensin ym. selviää niin voin sitten vähän taustoittaa, mikä tässä on haaste.
Eikö voi vain klikata sitä lähtöpistettä ja valita sieltä ”ympyräreitti”? Näin minä teen. Ja jos oikoo jostain, korjaan lisäämällä reittipisteitä.
"Ympyräreitti" ei aina aja samaa asiaa. Välillä on vain tarve keskellä reittiä hieman peruutella samoja jälkiä takaisin. Siksi se onnistuu kyllä, useampikin tapa, mutta vaatii vähän oppimista käyttäjältä.
^tietysti joo, kyllä. Olen mä tuollaisiakin muistaakseni tehnyt ja yleensä jos ei muuten onnistu, laitan reittipisteet ensin sen yhteisen paikan molemmille puolille ja annan ohjelman reitittää. Jos se reitittää mun mielestä väärin, niin siirrän sitten reittipisteellä/-eillä sen kohdalleen. Ei tarvitse kliksutella sitä jo piirrettyä reittiä lainkaan.
^ Tuohon on tosiaan monta tapaa. Mutta myös se suoraviivaisin toimii, missä vain napsuttelee reittipisteitä takaisin jo tehtyä reittiä pitkin --> siinä on kuitenkin jotain käyttöliittymässä, joka saa osan käyttäjistä hämmentymään, siitä tässä olisin kiinnostunut kuulemaan. Osaa häiritsee se web-version popup ja on ehdotettu sen poistoa (ymmärtämättä, että ei sitten katoaisi muokkaustoiminnot lähes kokonaan...). Tuohon on edelleen vaihtoehtoisia tapoja tuota virittää, niissä vain ongelmaksi tulee se, että kaikki tuovat hitautta tai ylimääräisiä painalluksia ts. klassinen haaste sovittaa osaavan käyttäjän ja vielä oppimassa olevan käyttäjän tarpeet. Siksi eri käyttäjien kokemukset kiinnostavat.
Ohiampuja
26.09.2025, 22.01
^ Kerrohan millä laitteella ja millä Trailmapin versiolla piirrät niin voin antaa tarkemmat ohjeet.
Läppärillä piirtelen ja tämä nettiversio on käytössä, tällaisen versiotiedon löysin 1.18.3.
Läppäri ja kunnon näyttö onkin paras reittisuunnitteluun. Kokeiles vain piirtää sitä reittiä takaisin omia jälkiäsi. Siinä pomppaa se popup-valikko näkyviin kun piirrät: älä välitä siitä vaan jatkat vain reittipisteiden napsuttelua hiirellä. Vaihtoehtoisesti voit valita popup-valikosta "uusi päätepiste". Se paha rasti tuossa on, että osa käyttäjistä valitsee "uusi reittipiste", jolloin tulee reitin jo piirrettyyn segmenttiin reittipiste, jolla voi muokata kyseistä segmenttiä. Tämä käyttöliittymän malli on apinoitu Stravasta, joka mielestäni toimii tässä toiminnossa parhaiten. Haaste on siis vain käyttäjiä paremmin auttaa ymmärtämään miten tuossa toimia: osa keksii itse, osa lukee ohjeita, osa jää jumiin tuohon popup-valikon ilmestymiseen ja osa valitsee siitä reittipisteen.
Syy miksi popup-valikko tulee: tässä vaiheessa varmaankin jo ilmeinen...eli muutenhan jo piirrettyä reittiä ei voisi tehokkaasti muokata, eikä sovellus voi mitenkään arvata haluaako käyttäjä jatkaa reittiä "uusi päätepiste" vai muokata olemassaolevaa osiota.
Alkoi ykskaks tuleen mustaruutu kun vaihtaa trailmap kartasta MML karttaan. Kartassa näkyy vain km-asteikko ja muut mahdollisesti päällä olevat karttatasot. Asensinkin jo kerran uudestaan koko sovelluksen.
Honor pad x9, android 13, trailmap 1.12.17(prod)
^ Syynä on ongelma MML:n karttapalvelimien kanssa, joka syntyi kun MML päivitti SSL-sertifikaattejaan kys. palvelimille. He käyttävät Telian SSL-sertifikaattia, jota vanhemmat Android käyttisversiot (Android 13 päivittämätön ja vanhemmat) ei tunnusti luotettavaksi, niiden Android-laitteiden näkökulmasta siis MML:n palvelin ei ole luotettava.
MML & Telia ovat tätä korjaamassa. Minun arvioini mukaan fiksin ei pitäisi olla kovin hankala ja oletin korjauksen tulevan jo eilen (raportoin viasta perjantaina), mutta vielä on kesken. Päivitän tilannetta kun saan MML:ltä lisää tietoa.
Ongelmaan ei ole aivan suoraviivaista ratkaisua sovelluksen puolella - sivuvaikutukset koskevat kaikkia käyttäjiä, myös niitä joilla ei nyt ole ongelmia. Vaativampi ns. workaround fiksi on kyllä tehtävissä, mutta ajatuksena on tehdä se vain, jos MML jostain syystä ei saa nyt fiksattua ongelmaa nopeasti.
Ohiampuja
30.09.2025, 14.33
Kokeiles vain piirtää sitä reittiä takaisin omia jälkiäsi. Siinä pomppaa se popup-valikko näkyviin kun piirrät: älä välitä siitä vaan jatkat vain reittipisteiden napsuttelua hiirellä. Vaihtoehtoisesti voit valita popup-valikosta "uusi päätepiste".
Kiitos. Nyt piirtelin reitin loppuun tuolla päätepiste-napsuttelulla.
Mitäs jos nyt halua muokata niitä reittejä jotka menevät päällekäin. Mistä tietää mikä on meno- ja mikä paluumatkan reittipiste?
^ Ei tuossa tilanteessa ole muuta ratkaisua kuin kokeilla eli liikuttaa jotain reittipistettä ja katsoa miten arvaus meni. Peruuta-toiminto on sitten mukava jos meni arvaus väärin. En ole tuohon käyttökeissiin keksinyt mitään näppärästi toimivaa parempaakaan ratkaisu käyttöliittymässä.
Sivustakatsoja
01.10.2025, 10.50
^pystyisikö hiiren osoittimen ollessa reitipisteen kohdalla näyttämään jotakin tietoa reittipisteestä, esimerkiksi kilometrit tai vaikka jos reittipisteillä olisi järjestysnumero, niin se.
Sama ongelma on esimerkiksi RwGPS:n kanssa.
^ Tuollainen popup toki teknisesti mahdollinen, mutta helposti hyvin häiritsevä kun se aina pomppisi näkyviin ja tarve olisi kuitenkin suhteellisen harvoin.
Päivitys Trailmapin Android-mobiilisovelluksen ongelmaan MML:n kartta-aineiston kanssa (josta jo ylempänä):
Trailmap-mobiilisovelluksessa seuraava ongelma vanhemmissa Android-laitteissa (Android 13 ja vanhemmat ilman päivityksiä): Maanmittauslaitoksen (MML) kartta-aineistot eivät lataudu eli MML maastokartta ei toimi, eikä Trailmapin oletuskartan kaikki aineisto (esim. korkeuskäyrät) näy ruudulla.
Juurisyy: MML vaihtoi karttapalvelimiensa SSL-sertifikaatit 22.9. ja vanhemmat Androidit eivät kelpuuta näitä Telian toimittamia sertifikaatteja. MML on juuri ilmoittanut, että ei aio ratkaista ongelmaa. Tarkempaa selitystä tähän linjaukseen eivät antaneet.
Työ jatkuu siten nyt ratkaisun kehittämisessä Trailmap-mobiilisovellukseen. Ratkaisu ei ole aivan triviaali ja vaatii myös muita päivityksiä mobiilisovellukseen, jotta päivityksen saa julkaistu Google Play sovelluskauppaan. Päivitän tänne myös ratkaisun edistymisestä.
Olen juuri lähettämässä myös sähköpostia rekisteröityneille käyttäjille tiedoksi ja ohjeiksi.
Tuttu ongelma, oli meilläkin. Androidin certstoressa olevat varmenteet eivät päivity vanhoihin luureihin. Yksi CA ratkaisi tuon niin, että ristiinallekirjoitti uudemman CA-varmenteen vanhemmalla. Ilmesesti Teliallas ei osata tällaisia. Vaihtoehto on pitää omaa certstorea applikaatiossa, tai sitten vain ei tueta vanhoja out of date androidluureja.
^ Sen verran tätä tutkin, että Telia kyllä ymmärtääkseni toimittaa kaksi ns. cert bundle settiä (itse asiakkaan leaf-sertin lisäksi) asiakkaalle, toinen on suora uuteen Telia Root CA v2 (jota vanhemmat Androidit ei tunne) ja toinen on ristiinsignattu vanhaan tunnettuun TeliaSonera Root CA v1. Asiakas sitten päättää mitä asentaa palvelimelleen SSL-terminointiin. Tämän ymmärryksen varassa oletinkin fiksin olevan suoraviivainen MML:lle - no, oletin väärin - mutta selitystä en tosiaan saanut syistä, viestin vain että fiksiä ei ole tulossa, pahoittelut ja "good luck".
Fix plan on juurikin tuo viittaamasi: sovellus asentaa itse & omaan käyttöönsä tuon uuden Telia Root CA v2:n. Jos tuo touhu on sinulle tuttua niin otan mielelläni vinkkejä vastaan, itse vasta opiskelen (markus miuku trailmap.fi emailia voi laittaa). Lisäksi React Native / Expo alustalla tuo ei ihan niin suoraviivainen ole kuin Java / Kotlin Android koodissa.
Sivustakatsoja
01.10.2025, 20.05
^ Tuollainen popup toki teknisesti mahdollinen, mutta helposti hyvin häiritsevä kun se aina pomppisi näkyviin ja tarve olisi kuitenkin suhteellisen harvoin.
Ehkä pieni puhekupla ja sekin vasta parin sekunnin päästä. Mulla syntyy säännöllisesti reittejä, joissa jokin osuus ajetaan uudestaan ja sellaisen reitin korjaaminen on työlästä. Jos tuon ominaisuuden onnistuu kehittämään häiritsemättömäksi, niin saattaisi olla kilpailuetu.
^mä en oikein osaa nähdä noissa kohdin ongelmaa. Luo viivalle uuden reittipisteen ja siirtää sillä reittiä syrjään. Jos siirtyykin väärä reitti, niin nyt se oikea on helposti valittavissa, kun toinen reitti ei enää mene siitä päältä. Siirtää sitten sitä oikeaa ja palauttaa tuon toisen.
Sivustakatsoja
01.10.2025, 21.13
^suoraan oikean reittipallukan siirtäminen on helpompaa. Ainakin itse arvostaisin ominaisuutta mikäli sellainen reittieditorissa olisi. Ja voisihan tuon ominaisuuden laittaa päälle asetuksista, mutta ominaisuus olisi vakiona pois päältä.
Eikä tällainen ominaisuus, että käyttöliittymän objektista saa tarkentavaa tietoa kun pitää hetken hiiren osoitinta sen päällä ole minun keksintöni, vaan aika yleinen toiminto.
Fix plan on juurikin tuo viittaamasi: sovellus asentaa itse & omaan käyttöönsä tuon uuden Telia Root CA v2:n. Jos tuo touhu on sinulle tuttua niin otan mielelläni vinkkejä vastaan, itse vasta opiskelen (markus miuku trailmap.fi emailia voi laittaa). Lisäksi React Native / Expo alustalla tuo ei ihan niin suoraviivainen ole kuin Java / Kotlin Android koodissa.
Valitettavasti tein tuon fiksin palvelinpuolella valitsemalla oikean välivarmenteen. Androidpuolella en osaa auttaa. Auttaisin jos voisin.
Aika EVVK vastauksen sait MML:lta. Arvaan että kun riittävän moni Android <= 13 käyttäjä valittaa joutuvat muuttamaan kantaansa. Voi tosin olla että heillä varmenteiden käsittely sisäisesti äpissä?
Ohiampuja
02.10.2025, 10.47
^mä en oikein osaa nähdä noissa kohdin ongelmaa. Luo viivalle uuden reittipisteen ja siirtää sillä reittiä syrjään.
Minä taas joudun monesti rakentelemaan reitin useista pikku lenkeistä jotka menevät päällekäin useammasta kohtaa. Ja käytännössä tuo ei ole niin helppoa kuin kirjoitat.
Jos luot uuden reittipisteen niin mistä tietään kumpaan se "tarttuu", vielä kun niitä on useampi siinä päällekäin. Pahimmillaan homma menee ihan ihan sekaisin kun siirtelet niitä pisteitä, toiset onkin menoreitin pisteitä ja toiset paluureitin.
Sivustakatsoja
02.10.2025, 11.25
^oikeastaan tuo tieto mistä otat kiinni tai mihin kohtaan olet uutta pallukkaa laittamassa näkyy reittiprofiilissa jos sen on näkyvissä.
Sivustakatsoja
02.10.2025, 11.30
RwGPS:ssä uuden reittipisteen voi lisätä osoittamalla reittiprofiilia ja avaamalla toimintovalikko hiiren toisella napilla. Mutta reittiprofiilin osoittaminen ei ole kovinkaan intuitiivista.
Sivustakatsoja
02.10.2025, 11.46
Tapoja osoittaa voi kehitellä: hiiren kohdistimen voi vaihtaa suuntanuoleksi kuvaamaan mitä kohtaa reitissä osoitetaan. Tai pallukka itsessään voisi osoittaa suuntaa.
Valitettavasti tein tuon fiksin palvelinpuolella valitsemalla oikean välivarmenteen. Androidpuolella en osaa auttaa. Auttaisin jos voisin.
Aika EVVK vastauksen sait MML:lta. Arvaan että kun riittävän moni Android <= 13 käyttäjä valittaa joutuvat muuttamaan kantaansa. Voi tosin olla että heillä varmenteiden käsittely sisäisesti äpissä?
No tämän saman fiksin oletin MML:n tekevän. Siksi heidän vastaus oli aikalailla odottamaton.
Mobiilisovelluksen osalta uskoisin tuon certin sovelluksen sisäisen käytön olevan suht suoraviivainen, vaikka kokemusta siitä ei olekaan. Haaste on tällä hetkellä Google Play muuttuneet vaatimukset, jonka takia jouduin mobiilisovelluksessa ns. päivityskierteeseen ja pahimmillaan päivittämään keskeisen frameworkin - tästä seuraa yleensä pitkähkö via dolorosa saada taas kaikki palikat toimimaan.
EDIT: Päivityshässäkkä tehty ja sovelluksen sisäinen sertti toteutettu, toimii testiversiossa. Niin paljon palikoita kuitenkin muuttui päivityksissä, että testaamiseen ja tuunaamiseen menee aikaa ennen kuin tämän uskaltaa julkaista sovelluskaupan jakeluun. Jos haluaa uuden version nopeasti käyttöön niin tervetuloa testiryhmään, emailia vain minulle markus miuku trailmap.fi
Luulin jo tänne päivittäneeni, mutta eipä näy postausta...MML lähetti tietoa, että päättivätkin sitten loppujen lopuksi fiksata ongelman palvelimillaan, käytännössä siis sama mistä tässä puhuttiin ja mistä @harald:kin mainitsi. Ehdin tässä välissä aloittaa rajatun jakelun myös korjatusta Trailmap Android mobiilisovelluksesta, mutta onneksi sen jakelun laajentamista ei tarvitse nyt sitten kiirehtiä (hallittu & rajattu jakelu auttaa siinä, että koko käyttäjäkunta ei kärsi jos on jokin ikävämpi bugi uudessa versiossa).
Hyvä näin. En viitsi sanoa mitään siihen tyyliin että mitä minä sanoin :)
^ Positiivinenhan tämä lopputulos oli. Toki voi ajatella, että nopeamminkin olisi tähän lopputulemaan voitu tulla, mutta ulkoa katselemalla ei aina tiedä mitä kaikkea haastetta ja hidastetta on isommissa organisaatioissa - näin soolo-kehittäjänä on pikkuhiljaa päässyt oma aikakäsitys vääristymään.
Throwback Thursday. Tässä alkuperäinen Bikemap (2018) ja Trailmap (2020) konesali. Laskentakoneet (pohjalla) ihan itse kasattujakin vielä. Alussa oli myös varmennuspalvelin eri osoitteessa (työasunto Hgissä).
Nyt nämä ovat eläkkeellä Trailmap hommista. Freemium-mallin myötä palvelimet & hallitut palvelut nykyään AWS & Google pilvi + raskas laskenta Hetzner pilvi ja dedikoidut palvelimet.
https://pic.useful.fi/bT3tW76Er.jpg https://pic.useful.fi/OwQCS-woj.jpg
Siinä selvästikin säilytellään pilveä kellarissa.
Pilviteknologiaa ainakin noissa purkeissa pyöri (ja pyörii edelleen) ;=)
Noissa purkeissa hyvin myös konkretisoituu Trailmapin edeltäjän Bikemapin luonne harrasteprojektina, jossa pääroolissa oli kaikenlaisen teknologian (pääasiassa SW, mutta kuten kuvasta näkyy niin myös hieman HW) kanssa tehtävät kokeilut ja puuhastelu. Bikemap-sovellus syntyi siinä touhutessa aluksi vain sivujuonteena, mutta kun osoittautui omaan fillarointiin hyödylliseksi niin puuhastelun fokuskin alkoi muuttua palvelemaan Bikemapin kehitystä paremmaksi (edelleen oma käyttö 100% fokuksessa ja muut käyttäjät saivat sitten saman sellaisenaan).
Isompi käänne tuli sitten kun Bikemapista tuli Trailmap (2020) ja käyttäjämäärät & OSM-polkukartoitus lähtivät nopeasti ripeään kasvuun. Tästä sitten kehittyi ristiriita: omaehtoinen rento puuhastelu omaan käyttöön vs. luotettavan sovelluksen kehitys JA 24/7 ylläpito muiden harrastajien käyttöön (& työnkaltainen tekeminen jotta se mahdollista). Ristiriidan ratkaisi 2023 päätös kehittää Trailmap v2 freemium-mallilla. Aika paljon meni Trailmapin toteutuksesta uusiksi, koska alkuperäinen oli hulvaton sekametelisoppa kaikenlaisia teknologiakokeiluja, täysin mahdoton ylläpitää & jatkokehittää.
ProGIS:n termein "Trailmap-yhteisö" eli Suomen OSM-polkukartoitus ja Trailmap sen aktiivisena osana sai tänään paikkatietoalan yhdistyksen ProGIS ry:n vuosittain myöntämän kunniamaininnan. Sain kunnian ottaa sen vastaan yhteisön edustajana. Hienoa, että paikkatiedon ammattilaisetkin antoivat näin tunnustusta avoimen datan ja joukkoistuksen voimaan kartoituksessa!
Sopivasti eilen maaginen OSM-polkukartoituksen luku kierähti uudelle tuhatluvulle: 29000km! (highway=path ja vähintään mtb:scale tagi - jos lasketaan myös highway=track niin tulisi vielä 13000km lisää, tässä joukossa toki paljon muutakin kuin "polkua"). Hurjaa on ollut kartoituksen edistyminen, vaikka olisi olettanut sen pakostakin hidastuvan kun suurien asutuskeskuksien alueet alkaa olla aika hyvin kartoitettuja. Mutta aina niitä polkuja vain löytyy näköjään lisää ja arvelisin, että keskeinen tekijä on uusien kartoittajien tulo ns. long tail päähän.
Onnittelut kaikille kartoittajille!
Kuvassa vielä kehitys vuosien ylitse. Muutamia etappeja matkan varrelta:
- 2013: Antti N potkaisi Tampereella käyntiin OSM-polkukartoituksen ohjeistuksen ja alkuperäisen "MTB-kartan" tiilipalvelimen & webbisivun
- 2016: Tapio K luo Garminiin ladattavan MTB-kartan
- 2018: allekirjoittanut rustasi Bikemap-verkkosivun, joka pohjasi Antin MTB-karttaan ja toi mukaan reitityksen ja muita toimintoja
- 2020: Bikemap muuntui Trailmap-nimelle, kartta laskettiin koko Suomeen ja sovelluksen ympärillä rummutusta - korona-vuosi oli otollinen ja sekä kartoituksen että kartan käytön aktiivisuus otti huiman loikan
- 2023: Nykyinen Trailmap eli "Trailmap v2" syntyi - malli kestävälle pohjalle (freemium) ja kehitykseen ihan uusi tahti
https://pic.useful.fi/TwydLews_.png
^ Onnittelut kovasta työstä.
Jep. Onnittelut ja hienoa, että joku/jotkut jaksaa vääntää yhteiseksi hyväksi. Vaikka on kuinka freemium, niin ei niillä roposilla vielä verokalenteriin pääse.
Jep. Onnittelut ja hienoa, että joku/jotkut jaksaa vääntää yhteiseksi hyväksi. Vaikka on kuinka freemium, niin ei niillä roposilla vielä verokalenteriin pääse.
Olen tässä juuri raapimassa Overpassin avulla OSM-historiatietoa kasaan sopivaan muotoon, josta saisi tuoretta näkymää OSM-polkukartoittajiin ja kartoituksen etenemiseen. Edellisen analyysin tein keväällä 2023. Veikkaisin, että tarinan pääjuoni on pysynyt samana: top20 kartoittajaa vastaa yllättävän suuresta osasta kaikkia polkuja, toisaalta vaaditaan satojen (yli tuhannen) kartoittajan long tail, jotta saadaan kattavuus laajaksi. Kärkikartoittajat ovat kyllä tehneet vuosien ylitse aivan uskomattoman suorituksen!
Trailmapin osalta freemium-mallin tärkein etappi eli kestävä pohja on saavutettu tämän kauden aikana. "Eurot edellä" ei tähän projektiin lähdetty - sen verran on aiemman duunin puolesta kokenut sekä startup että isompaa ohjelmistoliiketoimintaa, että oli varsin selvää tämän suht niche-segmentin vaatimaton koko. Laskut pitää pystyä maksamaan, mutta kyllä se varsinainen palkinto sen päälle tulee siitä että tässä on päässyt kehittämään ja kasvattamaan jotakin poikkeuksellisen merkityksellistä (verrattuna vaikka sellaisiin suomalaisiin kaupallisiin menestystarinoihin, joissa on tenavat koukutettu pelaamaan kännykkäpeliä tai aikuiset tilaamaan pikaruokaa kotiinsa ;=).
Digitaalinen liiketoiminta on kyllä haastavaa - siinä missä vaikka fyysisten tuotteiden Patagonia on voinut menestyä sekä kaupallisesti että pitää kohtuu solidin arvopohjan, niin Outdoors apps puolella onkin melko ruman näköistä isoilla pelaajilla: Komootin perustajat myivät muutama kuukausi sitten firmansa Bending Spoonsille, jonka tunnettu toimintamalli on kenkiä pihalle 80%-90% ostamansa firman työntekijöistä ja n. 85% Komoottilaisista sai kenkää - kiva "kiitos" porukalle joka kasvatti Komootista sen mikä se on. Strava puolestaan on pomppinut viimeiset reilun vuoden sotkusta toiseen kun on hyökännyt aggressiivisesti ja arvaamattomasti kumppaniensa kimppuun ja nyt tuorein hyökkäys Garminia vastaan. Trailforks taas on markkinoinut pitkään aktiivisesti OSM-kartoitusta vastaan (ja puolustanut proprietary data-malliansa) ja samaan aikaan käyttää OSM-karttoja. Jne.
Onnittelut koko yhteisölle ansaitusta tunnustuksesta, joka tänä vuonna meni kyllä harvinaisen osuvaan osoitteeseen. Jonkun vuoden olen jo mietiskellyt, että nuilla näytöillä ei enää kovin kauaa ole mahdollista välttellä tuota pystiä.
^ Onnittelut myös MapAnt:lle: ensin oma kunniamaininta 2017 ja nyt taustavoimana tämän vuoden kunniamaininnassa! Trailmapin "3D MTB Map" vuoden 2019 syksyllä (OSM MTB, MapAnt + MML rinnevarjostus) nosti kartan ihan uudelle tasolle ja siten kasvatti käyttäjien määrää --> joka taas ruokki kartoittajien määrää ja intoa.
TheMiklu
23.10.2025, 09.40
Mahtavaa ja ansaittua!
Oon sanonu ennen ja sanon edelleen: Trailmap on yks parhaista asioista mitä maastopyöräilyn eteen on saatu aikaan.
Tosin nykyään sen voi kyllä laajentaa koskemaan monenlaista pyöräilyä ja retkeilyä ylipäätään.
Oliko reittikone vielä muuta kuin Suomeen? Olen lähdössä viikon päästä Deniaan ja voisin ehkä siellä ajetut reissut laittaa jakoon. Tokihan ne voi muutenkin Trailmapissa laittaa julkisiksi.
^ Reittikone toimii kyllä hienosti myös Suomen ulkopuolella. Ja onpa siellä muutama reitti myös esim. Mallorcalla.
Ja nyt se on nähtävissä myös ProGISin sivuilla: Paikkatiedon kunniamaininnat - ProGIS (https://progis.fi/paikkatiedon-kunniamaininnat/)
Hienossa joukossa osana suomalaista paikkatietotarinaa - onnittelut ja hatunnosto
Viikon saavutusten kunniaksi pistin kasaan vuonna 2023 kesken jääneen duunin: OSM-polkukartoituksen tutkimuksen ja siitä raportin. Raapasin pohjalle Overpass API:n avulla tuoretta OSM-dataa ja sitten muutaman päivän kaivelu Python / Jupyter Notebook avulla etsien vuodesta 2023 tuttuja ja myös uusia näkökulmia dataan. Analyysia, taulukoita ja kuvaajia syntyi melkoinen määrä. Yhtä ja toista mielenkiintoista tuli opittua kartoituksesta ja kartoittajista (tilastollisella tasolla).
Pistin tärkeimmät kasaan lyhyeksi raportiksi: https://support.trailmap.fi/blog/kartoittajat_2025 - lukaiskaa ja kysykää niin lisäilen niitä juttuja mitkä kiinnostavat.
Kaksi isoa kiinnostavaa juttua puuttuu, toinen vielä ja toinen pysyvämmin:
- MTB-polkujen geometria eli "missä" - sen analysointi oli vielä tekemättä ja jonkinlainen time lapse kartta tms. olisi mukava tehdä - ei synny ihan vain sormia napsauttamalla
- Top NNN lista kartoittajien nimillä - nimet kyllä on aineistossa ja analyysien osana, mutta OSM-yhteisössä vallitsevan käytännön mukaisesti (yksityisyydensuoja) en koe sopivaksi niitä julkaista ilman eri lupaa itse kartoittajilta ja sellaisen kerääminen kaikilta on melko vaikeata.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.