Näytä tavallinen näkymä : Cyclocross VOL. II
Polun tukko
30.11.2016, 21.33
Ei ne maasturin mitat erityisesti palvele. Jotain peukalosääntöjä voi tietysti yrittää johtaa, mutta käyräsarvisen geometria on kuitenkin melko erilainen maasturiin verrattuna. Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.
Perinteinen cyclocross-suositus perustuu siihen, että pyörää käytetään lajille ominaisesti kaikilla alustoilla neulaspoluilta kestopäällysteelle. Jos tuntuu että omat ajamiset painottuu enemmän tielle kuin metsään, voi valita koon lähempää sitä ihanteellista maantiemitoitusta. Jos tuntuu että pyörä menee metsään, kannattanee valita sieltä cyclocross-suosituksen alapäästä ketteryyden ja käsiteltävyyden takia.
Emäputken mitoissa on cyclocross- ja maantierungoissa varmaan vähän enemmän hajontaa kuin maastureissa. Sinulla ei varmaan ole tarvetta päästä älyttömän matalaan asentoon ainakaan heti kättelyssä, mutta emäputkien korkeus kannattaa ottaa huomioon yhtenä keskeisenä rungon mittana. Jos alkuun tuntuu että kaikkien emäputket on älyttömän korkeita, pitää huomioida ettei cyclocrossissa ole emäputken alla sitä maasturille tyypillistä 100mm joustovaraa.
Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?
Eli tällä periaatteella 182 pituiselle suht normi raajaiselle 56cm on passeli?
Nimenomaan periaatteessa näin, mutta korostan edelleen pyörän sopivuuden riippuvan vahvasti käyttötarkoituksesta sekä valmistajan mittojen ilmoitustavasta. Silloin ennen vanhaan (eli kaksi vuotta sitten) oli vielä paljon helpompaa kun oli olemassa maantiepyöriä ja cyclocross-pyöriä. Nykyään maantiepyörä-käsitteen alle mahtuu todella laaja kattaus, jossa endurance-pyörät loppuu siihen mistä gravel grinder -pyörät alkaa. Gravel grinderit ei taas isossa mittakaavassa eroa cyclocrosseista merkittävästi, ovat vaan mittojen puolesta etupäästään tyypillisesti korkeampia.
Oma ruoto on 180,5cm ja jalka 84cm. Maantiepyörä, jolla on ajettu nyt 12tkm tai jotain, on 56 kokoinen ja tuntuu aina vaan paremmalta. Vuosi sitten hankin cyclocrossin eri valmistajalta 54 kokoisena, joka osoittautui mittojen puolesta suoraan verrannolliseksi tuohon maantiepyörään. Eli se oli juurikin tasan "yhtä kokoa" pienempi. Sillä tuli ajettua oikein mukavasti, mutta jotenkin se tuntui aavistuksen liian lyhyeltä minun käyttööni, joka on käyräsarvisella vahvasti tiepainotteista. No cyclocross varastettiin joku aika sitten ja kun hankin sen tilalle uutta, oli selvää että halusin tilalle jotain vähän pidempää. Päädyin kolmannen valmistajan pyörään joka on nimellisesti kokoa 55, mutta se on vain muutamia millejä lyhyempi ja matalampi kuin maantiepyöräni. Toistaiseksi vaikuttaa oikein passelilta.
Miten pitkä olit? Noin 175cm? Sen mittaiselle maantiepyörän sopiva runkokoko on on 53-55 haarukassa valmistajasta riippuen, ja perinteisesti cyclocross valitaan kokoa pienemmäksi kuin ihanteellinen maantiepyörä. Eli cyclocrosseja voisi katsella 52, 53 ja 54 kokoisina.
Viimeisin mittaus 173 cm josta jalkaa 80 cm, maantiepyörää olen kokeillut koossa 54 cm ja se oli vähän ison tuntuinen eli 52 cm voisi olla aika lähellä oikeaa. Lähdetään siis sellaista ihmettelemään.
Käyttö nyt olisi pääosin tietä mutta crossari siitä syystä että siihen saa tienpintaolosuhteisiin paremmin käyvät renkaat ja välitykset on heti kättelyssä eturattaiden puolesta järkevämmät. Ei toki tarkoita etteikö jonkun sortin gravel grinder olisi vaihtoehto sekin.
Uusimman lehden krossaritestissä oli pari kiinnostavaa juttua. Trekin pyörä sopeutui hyvin joukkoon, vaikka se oli periaatteessa maantiepyörä. Haarukoissa oli kuitenkin tilaa krossarin renkaille, joten testin mukaan pyörä soveltuu hyvin myös krossariksi. Feltissä oli sama ajatus, tosin välitykset edessä oli aika radikaalit.
Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään. Fillari-lehden testi vahvistaa käsitystä, kun nuo maantiepyörämäisetkin vaihtoehdot toimii leveämmillä ja karkeammilla renkailla huonommilla pinnoilla hyvin. Minusta siis ei kannata välittää mainososaston luokituksista, vaan katsella kaikkia sopivalta vaikuttavia vaihtoehtoja. Harmi vaan, että joitain hyviä vaihtoehtoja saattaa helposti jäädä "krossarin" hakijalta huomiotta, kun esim. Feltin sivuilla VR-sarjan pyörät ovat Road-luokassa, eikä cross-luokassa FX-sarjan krossareiden kanssa. Sana juttu Trekillä, Domane ei ehkä ekana tule vaihtoehtona mieleen.
Kokonumero voi olla harhauttava, vaakaputken pituus emäputken pituuden lisäksi tuollaisessa normaalihkossa rungossa olis osuvampia lukemia. Olemme vähän lähellä pituusmitoissa mitoissa, 174/84 ja ylävartalo rimpula, minulla 54 Poson Codein, vaakamitta 53, emäputki 130 ja stemmi 100, sopii kuin hansikas. Hieman enemmän ylävartaloa sinulla ja kädetkin saattavat olla vankemmat. Sentti vaakamittaan lisää ja emäputki maun mukaan saattaisi sopia ajokiksi, niinku meinaan.
Kai pyörissä on muutakin eroa kuin pelkkä geometria ja rengastila. Äkkiä luulisi, että cyclon runko on suunniteltu luokkaa kovempaan käyttöön mitä maantiepyörän runko.
Toisaalta jos ajetaan teitä pitkin ja jätetään varsinainen maastoajo siihen paremmin sopivalle kalustolle, onko endurace-luokan maantiepyörän runko liian heppoinen? Retkikäyttöön en ehkä sellaista valitsisi, mutta lenkkikäyttöön voisi hyvinkin harkita. Toisaalta kun keveyttä pidetään hyvänä asiana, varmaan jossain keventäminen voi mennä liiallisuuksiinkin. Esim. testin Felt oli hiilikuiturunkoisista painavin (8,9 kg, josta kiekkojen osuus 3,5 kg). Siinä tuskin tällaista riskiä on. Trekin painot oli 8,4 ja 3,3 kg, mutta hintaakin oli yli 5000 €. Siinäkään ei ole äärimmäisyyksiin menty, jos painon perusteella voi asiaa yrittää haarukoida.
Mulla pituutta 173cm ja focuksen krossari kokoa 51cm. Just hyvä, lyhyet raajat ja pitkä selkä. Stemmi 90mm miinuskulmassa.
...Jokunen aika sitten tein suppean vertailun krossareiden ja gg:n geometrioista, enkä löytänyt niistä tuntomerkkejä, joiden perusteella pyörät voisi sijoittaa tiettyyn ryhmään....
Onhan niissä ihan oleelliset erot, mutta ei mennä tässä CX-topicissa nyt siihen. Sehän on eri asia kokonaan jos valmistaja nimittää fillariansa muodikkaaksi soranjauhimeksi vaikka se olisikin enempi CX.
Pointti oli myös se, että jos henkilö on CX-ostoksilla ei kannata hylätä kaupan seinällä roikkuvaa GG-vaihtoehtoa vain siksi, että on nimellisesti CX hakusessa.
Eikä se ole loppujen lopuksi tärkeää mihinkä se fillari on määritelty. GG soveltuu auttavasti CX-hommiin ja crossarilla voi ajaa hiekkateilläkin.
^ Cyclocross Magazinen fillaritesteissä yleensä mainitaan krossareista, että pitävätkö he testaamiaan pyöriä "gg-kelpoisina". Kyseisen julkaisun testien perusteella monen kisakrossarin ongelma on, että runko ja varsinkin etupää on tehty mieluummin jäykkyyttä kuin mukavuutta silmällä pitäen. Mutta poikkeuksiakin löytyy. Ainakin muistan Cannarin Hyper-X:n, jota kehuttiin myös gg-kisakelpoiseksi.
Noin periaatteessa ainakin bb-droppien suhteen geometrioissa pitäisi olla eroa. Perinteiset eurokrossarit on korkeita, bb-dropit pyörii jossain 60-65 millin paikkeilla. Joissain vanhemmissa pyörissä voi olla vielä vähemmänkin, mutta trendi näyttäisi olevan suurempien droppien suuntaan. Jenkkityylin krossareissa dropit on luokkaa 65-70 mm, jopa enemmänkin ja puhdasverisissä gg-pyörissä 70-75 mm.
Mutta se on tosiaan eri asia, miten gg-buumista irti saatavia euroja havittelevat fillarivalmistajat luokittelevat omat tuotoksensa. Varsinkin ensimmäisten sukupolvien "gg-pyörät" olivat helposti käytännössä vain krossareita, joihin oli laitettu yli uci-mittaiset ja vähän krossirenkaita sileämmät renkaat alle.
CX-magazinessa ajoittain vähän kritisoidaan myös nykyistä ylikokovillitystä. Toisin kuin uci-krossia ajava ammattilainen, tavallinen harrastelija-lenkkeilijä kun ei kaipaa maksimaalista jäykkyyttä pyöräänsä, vaan ihan muunlaisia ominaisuuksia.
CX-magazinessa ajoittain vähän kritisoidaan myös nykyistä ylikokovillitystä. Toisin kuin uci-krossia ajava ammattilainen, tavallinen harrastelija-lenkkeilijä kun ei kaipaa maksimaalista jäykkyyttä pyöräänsä, vaan ihan muunlaisia ominaisuuksia.
Varmaan aiheellinen huomio. Tämän aiheen käsittelyssä olisikin varmaan hyvä ottaa lähtökohdaksi luokituksen sijaan pyörältä vaadittavat ominaisuudet. Veikkaan, että suurin osa krossareista päätyy muuhun kuin varsinaiseen cc-käyttöön. Yleensä nuo ovat, kuten Fillarin testissäkin todetaan, sporttisia yleispyöriä eli pääosin ajetaan vähintään kohtuullisessa kunnossa olevaa tietä ja nopeita polkuja. Moni varmaan käyttää niitä myös maantiepyörän korvikkeena toisella kiekkosarjalla tai ainakin paremmin olosuhteisiin soveltuvalla rengastuksella.
Olemme vähän lähellä pituusmitoissa mitoissa, 174/84 ja ylävartalo rimpula, minulla 54 Poson Codein, vaakamitta 53, emäputki 130 ja stemmi 100, sopii kuin hansikas. Hieman enemmän ylävartaloa sinulla ja kädetkin saattavat olla vankemmat. Sentti vaakamittaan lisää ja emäputki maun mukaan saattaisi sopia ajokiksi, niinku meinaan.
Tämä oli ymmärtääkseni minulle kohdistettu. Nyt taisi käydä niin että tulee vaakaputkea 534, emäputkea 125, stemmiä 90 ja siitä sitten eteenpäin. Uskoisin että siitä ihan ajettava tulee ja jos ei jostain syystä (todennäköisin syy: kuski) tule niin näistä pääsee kyllä aina eroon nopeasti ja kohtalaista korvausta vastaan.
Olen tainnut noin huiskauttaa, sentti tuossa omassa haaramitassa liikaa, muisti pettää muutoinkin usein, oman pyörän mitat tyydyttävät edelleen, toivon rungon koon sopivan ajoosi, näppärän kokoiselta vaikuttaa ja säätövaraakin jos pituutta tarvit lisää. En löytänyt mittojasi nyt.
173/80 tai 172/80 vähän mittauksesta riippuen. Valmistajan oma taulukko tarjosi jo 170 pitkille 54 cm runkoa mutta tuo on 52, myyjä oli sitä mieltä ettei ainakaan yhtään isompaa ja selitti jotain jostain olkakulmasta josta en ymmärtänyt yhtään mitään mutta se on kuulemma nyt oikein. Tässä kohdassa uskon muita koska itse en tajua asiasta vielä puolta sanaa.
Hyvin ammattitaitoinen myyjä, täydet pisteet, olis vielä mielenkiintoa kuulla mihin runkoon kasataan.
virtuaalipyöräilijä
14.01.2017, 20.02
Ennen on menty vaan maastopyörällä ja nyt se olisi tarkoitus korvata cyclocrossilla. Koko vähän mietityttää kun eri merkeillä näyttää olevan vähän eroja mitoituksessa. Omat mitat on 192/93 eli selkä ja kädet on suht pitkät. Onko geometrian puolesta jotain merkkiä/pyörää joka sopisi paremmin pitkä selkäiselle tai vaihtoehtoisesti pyöriä mitkä ei sovi? Budjettina on 1000e. Käytetty pyörä voisi myös olla vaihtoehto jos sopiva löytyy.
virtuaalipyöräilijä
16.01.2017, 22.17
Jatkona edelliselle viestille kun en pystynyt enää muokkaamaan vanhaa.
Mittasin arm spanin ja se oli 192-193cm.
Tällä hetkellä kiinnostaisi tuo Planet X XLA crossari Sramin 1x11 vaihteilla.
http://www.planetx.co.uk/i/q/CBPXXLAAPEX1/planet-x-xla-sram-apex-1-hydraulic-disc-cyclocross-bike
Toinen mitä olen katsellut on Focus Mares AX.
http://www.larunpyora.com/tuote/2016-focus-mares-ax-disc-tiagra/
Tuossa Planet X:n pyörässä houkuttelisi tuol 1x11 vaihtesto, mutta mietityttää kun tuo XLA malli on ilmeisesti aika uusi eikä netistäkään löytynyt juuri mitään tietoa siitä.
Mitä mieltä olette neste vs mekaaniset levyt jokapäiväisessä käytössä?
Nyt tarvittais viisaampien neuvoja kiitos! Ja tottakai voi ehdotella mitä vaan hyviä noin tonnin pyöriä!
Mulla on apex1 ja se on pelannut hyvin, jarrut myös. 40 piikkiä edessä ja piisannut joka paikkaan mihin olen cyclolla mennyt.
Lähetetty minun F8131 laitteesta Tapatalkilla
virtuaalipyöräilijä
16.01.2017, 23.30
Myönnän että oli hieman harhaanjohtavaa tekstiä. Tarkotin siis että tuo XLA on uusi malli eikä siitä ole juurikaan löytynyt tietoa.
Edit. Muokkasin aiempaa viestiä selvemmäksi.
Jarruista halusin sanoa että ovat toimineet hyvin, myös mun hydridissä nestejarrut, eikä valittamista.
Lähetetty minun F8131 laitteesta Tapatalkilla
Siirryin viime kesänä mekaanisista hydraulisiin. Paluuta ei ole näkyvissä. Jokapäiväisessä käytössä kuten työmatka-ajossa mekaanisia (bb7 oli käytössä) sai säätää jarrupalojen kulumisen vuoksi ja joskus sattui yllätyksiä ettei jarrut toimineetkaan yhtä hyvin kuin juuri aikaisemmin. Hydraulisilla on tullut ajettua nyt sateessa, loskassa ja paukkupakkasissa ja toiminta on ollut aina odotetun kaltaista. Levyjä saa aina välillä vähän pyyhkiä niin kuin mekaanisissa mutta mitään ei tarvitse säätää. Mulla ei ole sram hydrauliset mutta nekin kuulemma toimii samalla tavalla
Hayesin mekaaniset ovat olleet käytössä ongelmattomat useamman tuhannen kilsan ajan, vaikka teho ja tuntuma ei ihan hydraulisten tasolla olekaan. Riittävän hyvät kuitenkin. Shimanon hydraulisilla ajan vain maastossa ja yhtä huolettomat ovat olleet. Ajomäärä vähäisempi kuin maantiellä, mutta jarrujen käytön määrä varmasti suurempi.
Mekaanisten kanssa vaijeriviennin toteutus jarrusatulalle on keskeisessä asemassa talvikäytössä. Jos vaijerin pää nousee satulalle (eikä laske esim. takahaarukan yläputkea pitkin) eikä sen päätä ole suojattu erittäin hyvin, ennemmin tai myöhemmin kuoren loppuosa kerää kosteutta. Jonain kiireisenä aamuna vaijeri jäätää jumiin. Tuon ongelman voi väistää säännöllisellä huollolla, mutta paljon vaivattomampaa on jos vaijeriveto on fiksu. Tai jos tilalla on hydraulinen jarru.
Tosiaan, tuollainen vaijeri kerran jäätyi, kun pesua seuraavana päivänä 7 asteen pakkasessa olin lenkillä. Taisi päästä pesussa vettä kuoresta sisään.
Ei tarvitse edes pakkaskelia noiden mekaanisten levyjen kanssa kun loppuu toiminta.
Siinä tapauksessa vika ei luultavasti ole jarrujen tyypissä, vaan jossain muualla.
Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja
Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa
Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja
Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa
Ei ne palat tiedä, onko ne mekaanisissa vai hydraulisissa jarruissa. ite olen 2 kautta orkkispalallisilla mekaanisilla (Avid BB7) kisaillut ja samalla pyörällä kommuutoinut pari vuotta ja orkkis palat oli myydessä vieläkin kiinni. Pintaa oli jäljellä.
Ei ne palat tiedä, onko ne mekaanisissa vai hydraulisissa jarruissa. ite olen 2 kautta orkkispalallisilla mekaanisilla (Avid BB7) kisaillut ja samalla pyörällä kommuutoinut pari vuotta ja orkkis palat oli myydessä vieläkin kiinni. Pintaa oli jäljellä.
Ongelma siinä ettei mekaaniset säädy automaattisesti toisin kun hydrauliset, jolloin kahva ottaa tankoon kiinni ennenkuin jarrut puree kun tarpeeksi kuluu. Ongelmaa ei toki työmatkalla ole, mutta ainakin itselle käynny useammin sopivissa olosuhteissa (märkää hiekkaa).
Tai sitten jarrutan liikaa...
Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja
Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa
Virtuaalipyöräilijän kysymys kuului näin: "Mitä mieltä olette neste vs mekaaniset levyt jokapäiväisessä käytössä?"
Tuollaisessa käytössä oman pyöräni mekaaniset jarrut ovat kaivanneet säätöä muutaman kerran 4000 kilsan aikana. Varmaan vaihtelua on niin palojen tyypin, jarrujen koon kuin ajotavankin suhteen, mutta oman kokemukseni perusteella on pidä mekaanisia rakenteensa takia millään tavalla huonona vaihtoehtona.
Mekaaniset jarrut eivät sovellu ympäristöön johon crossarit tehty. Palat kuluu jo sopivissa olosuhteissa (märkää, hiekkaa ja mutaa) tunnin crossikisassa sen verran ettei vikalla kiekalla ole enää jarruja
Ehdottomasti kannattaa hydraulisiin panostaa
Mulla on ollu sekä Avidin BB7 jarrut (29er maasturi), että nyt TRP:n Spyre jarrut (GG-fillari), eikä niissä kyllä ole tuollaisia ongelmia ollut. Myönnetään, että en aja varsinaista CX-kisaa, mutta paljon työmatkaa, polkua, GG:tä, bikepacking reissuja yms. Tässä käytössä mulla on perus palat (esim. Shimanon resin) kestäneet ympärivuotisessa käytössä 1-2 vuotta, eli ihan ok.
Noissa molemmissa jarruissa on mäntien etäisyyden säätö erikseen molemmin puolin, joten palojen kuluminen on ollu helppo kompensoida tuolla mäntien etäisyyksien säädöllä. Mitään ongelmaa noiden kanssa ei siis oikeasti ole, jos vaan kaapelin vedot ovat järkevät ja ne on tehty laadukkailla osilla. Toki toi etäisyyden säätö pitää muistaa tehdä parin kk välein, mutta siinä ei kyllä menee 5min pidempään. Toki mekaanisiakin jarruja on monenlaisia, seassa on varmasti myös huonoja jarruja, kuten myös huonoja toteutuksia (ehkä myös väliinpitämättömiä käyttäjiä).
Hybrauliset on toki myös hyvät, mutta en mä nyt mitään suunnatonta ahaa-elämystä kokenut, kun testasin Sramin Rival hydroja. Toki ne on hienot ja mukavan herkät, mutta eivät nyt mitenkään ylivoimaiset. Nää Spyret on kyllä olleet todella hyvät, niissä palat puristuu molemmilta puolilta, mikä tuo mielestäni lisää tunnokkuutta ja tehoa perinteisiin vain toiselta puolelta puristaviin mekaanisiin verrattuna.
Hybrauliset on toki myös hyvät, mutta en mä nyt mitään suunnatonta ahaa-elämystä kokenut, kun testasin Sramin Rival hydroja. Toki ne on hienot ja mukavan herkät, mutta eivät nyt mitenkään ylivoimaiset. Nää Spyret on kyllä olleet todella hyvät, niissä palat puristuu molemmilta puolilta, mikä tuo mielestäni lisää tunnokkuutta ja tehoa perinteisiin vain toiselta puolelta puristaviin mekaanisiin verrattuna.
Minulla taas kävin sillä tavoin, että edellisen pyörän Spyret ei herättäneet tunteita oikein suuntaan tai toiseen. Hyvät ne oli ja tietysti paljon vähemmän olosuhderiippuvaiset kuin vannejarrut. Nykyisessä on hydrauliset Rivalit, ja heti ensipuristuksesta oli aika selvää että jatkossa kaikissa käyräsarvisissa pyörissäni on hydrauliset levyt. Voi tietysti riippua paljon käyttötottumuksista, säädöistä ja halutusta kahvatuntumasta, mutta minusta hydrauliset on selvästi paremmat. Levyjarrujen tarjoamaa modulaatiota saa hyödynnettyä täysimääräisesti hydraulisella kahvalla.
Tästä hydraulinen v mekaaninen vielä sen verran että nuo hydrauliset kahvat ovat aivan törkeissä hinnoissa että se ei ole mikään halpa päivitys minkä voi tehdä. Mekaaniset kahvat ja jarrut saattaa saada 250-300€ mut nuo hydrauliset 400-500€, mikä on ihan törkeä hinta kahvoista ja jarruista
JohannesP
18.01.2017, 17.49
Katselin nopeasti hintoja bike24:sta valikoiman laajuuden takia. Vähän saa suuntaa tuohon hintapuoleen.
Ultegra 6800 kahvat 247€
Trp Spyre + levyt ~ 160€
Shimano ST-R785 + BR-R785 440€ + levyt 40€
Ultegra tason mekaaniset 407€, hydrauliset 480€. Melko pieni hintaero ja halvemmalla saa jos tiputtaa 105 tasoon.
St r785 on ultegra di2. R685= ultegra. Bike24 ei ole sitä valikoimassa. Bikecomponentsilla 550€ (805 jarruilla) saksan alvilla. Evans 530€.
asiantuntija
19.01.2017, 00.00
Keskustelu on valitettavasti degeneroitunut mekaaninen vs hydraulinen - jankutukseen. Oma valinta on selvä. Mekaaniset levyjarrut. Kevyempi ja yksinkertaisempi tekniikka. BD:ltä ja Wiggleltä on vaikea edes löytää hydraulisilla jarruilla cx:ää. Piste.
Minulla taas kävin sillä tavoin, että edellisen pyörän Spyret ei herättäneet tunteita oikein suuntaan tai toiseen. Hyvät ne oli ja tietysti paljon vähemmän olosuhderiippuvaiset kuin vannejarrut. Nykyisessä on hydrauliset Rivalit, ja heti ensipuristuksesta oli aika selvää että jatkossa kaikissa käyräsarvisissa pyörissäni on hydrauliset levyt. Voi tietysti riippua paljon käyttötottumuksista, säädöistä ja halutusta kahvatuntumasta, mutta minusta hydrauliset on selvästi paremmat. Levyjarrujen tarjoamaa modulaatiota saa hyödynnettyä täysimääräisesti hydraulisella kahvalla.
Kyllä noissa sun puheissa ihan järkeä on. Itsekkin pidän esimerkiksi agressiivisemmessa maastoajossa hydro-jarruja selvästi parempina (mulla Shimano Saint) ja ainoana vaihtoehtona. Tilanne olisi varmasti sama myös tuon cyclon kanssa, jos se olisi mulle se ykkösharrastepyörä. Nyt tuo cyclo on mulle kuitenkin se jokapaikanhöylä, jolla ajetaan kaikki GG:t, hyötyajot, reissut ja retket, joten pidän itse noita mekaanisia parempana, koska niille pystyy tekemään pieniä säätöjä myös kentällä eivätkä niiden tiivisteet tms. ole yhtä herkkiä pakkaselle.
Toki hydrot ovat olleet mullakin maastokäytössä hyvin toimintavarmat, mutta kyllä ainakin nuo Shimanon mineraaliöljyt rupeaa vähän jähmettymään kovemmissa pakkasissa (SRAMin dot-nesteiden kanssa tilanne voi olla parempi). Reissun päällä epäilyttää myös se, että miten mahdolliset vuodot pääsee paikkamaan ja ilmaukset tekemään, jos ongelmia ilmenee.
Teknisesti siis Hydron on varmaan paremmat ja edistyneemmät. Mutta itse on olen kokenut nämä nykyiset mekaaniset myös aivan hyviksi/riittäviksi.
^tuo nesteiden jähmettyminen on jotain jota ei ole mulla tullut Shimanon maantiehydroissa vastaan (ehkä vaan hyvä säkä), vaikka pyörää on pidetty ulkona - 20C ja sitten ajettu 40-50min työmatkat. Toisaalta en ole myöskään jarrutellut kauheasti koska todella kylmällä illalla en aja samalla tavalla kuin lämpimämmällä ilmalla
Ei ole Tektron mineraalijarrutkaan välittänyt pakkasesta mitään. Kuski jäätyy ekana ☺️
Hyvin ammattitaitoinen myyjä, täydet pisteet, olis vielä mielenkiintoa kuulla mihin runkoon kasataan.
Nyt voi jo kertoa kun pyörä on kotona, oli vähän jännitystä tuleeko se kun oli ilmeisesti Euroopan keskusvaraston viimeinen 52-kokoinen. Lahden Polkupyörähuoltoon voi osoittaa myyjän arvostuksen ja ostettu artikkeli oli Specialized Crux E5 eli ihan karvalakkimalli, nyt kun kävin sen hakemassa ja sovitusta tehtiin vähän lisää omalla yksilöllä niin tuntui kyllä vielä paremmalta kuin viimeksi kun katsottiin kokoa kohdalleen esittelypyörillä. Kyllä tuosta varmaan ihan käyttökelpoinen tulee.
Eipä muuta kuin onnea vaan uudelle pyörälle! Nätin näköinen pyörä ja oikean kokoinenkin, sanoisin edelleen. Sorallakin ajaa aikansa ja päivityksille sitten aikanaan tuossa on raamia. Karvalakin sijaan kypärä päähän ja tyytyväistä ajoa!
Kiitän! Tuossa tämän vuoden mallissa on jo itse asiassa kymmenvaihteista Tiagraa, jos se ei näihin minun ajoihin riitä niin jossain on vikaa. Runko on varmasti suunnilleen niin hyvä kuin tuossa hintaluokassa voi alumiininen olla ja kuituista en halua kuten en halunnut maasturiinikaan - minulla on kyllä varaa ostaa se kerran muttei toista kertaa sen ekan maalista läpi menevän kolhun jäkeen. Vakioksihan tuo ei jää, se on varma mutta opettelen nyt aluksi sen ajamista ihan tuollaisenaan.
Jälkitarkistuksena katsoin tuon uuden version, ei mitään huomauttamista, vaikutelma pyörästä paranee vaan. Ainoa jota voisit kokeilla, normikulmainen 100 mm stemmi, jos tila käy ahtaaksi pidempään ajaessasi. Oikeankokoinen runko tekee pyörästä kuin pyörästä premiumin.
Olen ostamassa ensimmäistä cyclocrossiani alle 1000€ budjetilla. Nyt tarvitsisin teiltä apua pyörän valinnassa.
Pyörä tulisi kokovuotiseen ajoon, työ- ja treenimatkoihin. Linkitän vaihtoehdot mitä olen katsellut:
https://www.xxl.fi/merida-cx-100-claris-2017-cyclocross-pyora/p/1122812_1_style
https://www.xxl.fi/white-white-cr-pro-cyclocross-racing-polkupyora/p/1121891_1_style
http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-20-disc-2016-1/
https://www.bikester.fi/498647.html
https://www.bikeshop.fi/Kona-Penthouse-2016/ekauppa/pKOPH16/
https://www.bikeshop.fi/Kona-Esatto-2016/ekauppa/pKOES16/
https://www.bikeshop.fi/Crescent-Zepto-Sport/ekauppa/pCRZEPTOS/
https://www.bikeshop.fi/Kona-Rove-AL/ekauppa/pKOROVAL/
Mikäli muita parempilaatuisia pyöriä on tarjolla alle 1000€, niin linkittäkää
Itselläni tuo Ridley XBow. Olen todella tyytyväinen. Hintalaatu OK. Käyttänyt rospuuttoajan fillarina.
Tukkasotka
22.01.2017, 18.42
GT Grade 105:n saa alle tonniin Turusta, tosin vain yhtä kokoa jäljellä. Hieman yli tonnilla saa myös alloy X:n
https://pyorapalveluberggren.com/pyoramallistot/cyclocrossarit-ja-maantiepyorat/#jp-carousel-7981
https://www.evanscycles.com/en-fi/gt-grade-x-2016-adventure-road-bike-EV240490
Kertokaapa parhaat paikat käytetyille pyörille ja poistuville malleille. Netistä tuttuja on tori ja fillarifoorumi. Kivijalat Pirkanmaalta.
Ensimmäinen cyclocross siis haussa ja olen siis samassa tilassa kuin eem1, mutta pohdin, että jos ostaisi käytetyn paremmilla osilla. Budjetti on pitkälti sama.
Olen ostamassa ensimmäistä cyclocrossiani alle 1000€ budjetilla. Nyt tarvitsisin teiltä apua pyörän valinnassa.
Pyörä tulisi kokovuotiseen ajoon, työ- ja treenimatkoihin. Linkitän vaihtoehdot mitä olen katsellut:
https://www.xxl.fi/merida-cx-100-claris-2017-cyclocross-pyora/p/1122812_1_style
https://www.xxl.fi/white-white-cr-pro-cyclocross-racing-polkupyora/p/1121891_1_style
http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-20-disc-2016-1/
https://www.bikester.fi/498647.html
https://www.bikeshop.fi/Kona-Penthouse-2016/ekauppa/pKOPH16/
https://www.bikeshop.fi/Kona-Esatto-2016/ekauppa/pKOES16/
https://www.bikeshop.fi/Crescent-Zepto-Sport/ekauppa/pCRZEPTOS/
https://www.bikeshop.fi/Kona-Rove-AL/ekauppa/pKOROVAL/
Mikäli muita parempilaatuisia pyöriä on tarjolla alle 1000€, niin linkittäkää
Selvästi noista paras on tuo Ridley X-bow. 1150e hintaan viimevuotinen Focus Mares samoilla spekseillä mutta läpiakseleilla ja ulkoisilla keskiölaakereilla, noilla tosin ei varmaan ole sinun käytössäsi mitään väliä.
http://larunpyora.com/tuote/2016-focus-mares-ax-disc-tiagra/
Cubessa on Shimanon press fit. Tai no SLT:ssä taitaa olla GXP press fit
https://www.bestbikes.fi/nishiki-tour-2015
Onko tää nyt ihan hölmö hankinta ensipyöräksi? Hinta olisi ainakin kohdallaan tai siis alennus.
MacKonte
02.02.2017, 16.13
https://www.bestbikes.fi/nishiki-tour-2015
Onko tää nyt ihan hölmö hankinta ensipyöräksi? Hinta olisi ainakin kohdallaan tai siis alennus.
Alumiinihaarukka ei ole oman kokemuksen mukaan kovin miellyttävä käsille. Muuten varmaan ihan asiallinen peli.
Kahvupaussi
02.02.2017, 22.50
Alumiinihaarukka ei ole oman kokemuksen mukaan kovin miellyttävä käsille. Muuten varmaan ihan asiallinen peli.
Tuskin suurikaan ero cyclossa, jossa n. 35mm renkaat, 3 barin paineilla. Itse en eroa (alu vs kuitu) huomannut kun levyjarrut kummassakin. Maantiekiitureissa toinen asia
aleksiiv
03.02.2017, 15.57
Vähän samat setit ku tossa pari aikasempaa viestiä. Tarkotuksena olis ostaa työmatkalle cyclocross, mutta budjettia voidaan lyödä vähän korkeammalle 1000e-1500e.
Ajattelin aluksi käydä ihan vaan tossa Espoontorin pyöräliikkeessä kattelemassa Konan Sutraa, Jake The Snakea ja Rovee. Ei siltikään vielä mitään hajua minkä pyörän ostan. Pituus 180 paino 77
Käytin tuossa Cruxin vaa'assa ja yllätyin suuresti kun lukemat ei olleet kuin muutaman sadan gramman verran alle sen mitä jäykkäperä-Stumpjumper painaa kesärenkailla. Toki jälkimmäiseen on kyhäilty 1x10 voimansiirto jolla säästää puolisen kiloa ja kevyt 105-pakkakin todennäköisesti ottaa satakunta grammaa pois tuosta Tiagrasta mutta kuitenkin. Toisaalta eihän se alumiini tiedä onko siitä väännetty crossarin vai maasturin runko ja maasturissa on varmasti kevyemmät (ja varmaan kolme kertaa kalliimmat) kiekot.
No, eipä se crossarin mahdollinen nopeusero taida painosta tullakaan vaan siitä että ajoasento kaventuu 30 cm ja madaltuu viitisen senttiä, pyörän itsensä mahdollisesta aeroedusta puhumattakaan.
Hyvältä kaikin puolin vaikuttaa, pidä lippu korkealla vaan, kukapa muukaan sitä toisen puolesta tekee. Katselin läpi Meridan antamat tiedot geomettrioineen ynnä muineen, nappivalinta, sanoisin. Välityksiä on helppo muutella haluamakseen, olen omistani suosiolla jättänyt 11 piikkisen pois ja edessäkin aika-ajoin jopa 34 pienimpänä, etenkin talvella, ajomaastotkin on enemmän lättyjä. Pidä moottoristakin huolta, jos tommosia matkoja runsaammin...
Olen Tietäjän kanssa samaa mieltä tuosta Meridan cyclosta. Hain itse ennen vuoden vaihdetta Tampereelta Nippelistä. Sopii käteen kuin hanska
Cx600 on takana normi pikalinkku, onko tuossa takanakin läpiakseli? Muuten runko näyttää samalta.
Sotanorsu666
17.02.2017, 15.52
Cx600 on takana normi pikalinkku, onko tuossa takanakin läpiakseli? Muuten runko näyttää samalta.
Näyttää kyllä kuvissa ainakin, että takana on pikalinkku. Hinta on taas sen puolitoistatonnia ja väri vain muuttunut, mutta se on kyllä parempi 2017 mallissa, kuin omassa 2016 mallissa(sininen). Kyllä tuon sinisen kanssa voi elää, kun pyörä maksoi uutena 799€ :) Muutaman satasen laitoin päälle, kun vaihdoin stemmin, satulan ja ostin kesäkiekoiksi Mavicin Ksyriumit ja vakiokiekot jäi nastarenkaille. Hyvä pyörä kuitenkin hintaansa nähden. Sisäiset vaijerinviennit ovat tyylikkäät, mutta epäkäytännölliset, koska näillä etelän talvilla sinne aina kondensoituu kosteutta jostain ja sitten on taas pakkasella jarrut jäässä. Pitäis ottaa kerran kunnolla auki ja laittaa glygolia täyteen noi kuoret.
Jos on täyspitlät kuoret, ei niissä ole kullä koskaan mitään ongelmaa ainakaan allekirjoittaneella ollut.
Takajarrun vaijerin veto alakautta on herkempi imemään kuraa, jos sitä on enemmän liikkeellä. Mutta siitähän selviää huoltamalla.
"...Koko on just eikä melkein. Ei tarvitse ajaa perse pitkällä ylettyäkseen kahvoihin niinkuin maantiepyörillä. Kaikki on hollilla. Pyörä toimii kuin unelma. Itse olen aina koonnut omat pyöräni..."/Tietäjä
On niitä maantiepyöriäkin oikeankokoisena...
Takajarrun vaijerin veto alakautta on herkempi imemään kuraa, jos sitä on enemmän liikkeellä. Mutta siitähän selviää huoltamalla.
Tarkoitatko vaijerin päätä, joka jarrun kohdalla nousee ylös? Tuollaisen sain tosiaan pakkaskelillä jäähän, eikä ongelmaa poistanut edes lukkosulan uittaminen vaijerinkuoreen. Seuraavalla pakkasella se taas oli jäässä. Nyt on vaijeri kuorineen vaihdettu (aika surkean näköinen vaijeri loppupäästään) ja vaijerin avoimeen osaan laitettu kuminen haitariletkun pätkä. Tarkoitettu varmaan vannejarrulliseen pyörään, hiukan väljä, eikä muutenkaan täysin istu paikoilleen. Mutta parempi tuokin kuin ei mitään. Jostain kun vielä löytäisi sellaisen kumin, jossa kumin toisessa päässä on sentin mittainen kapea tötterö, jossa ei väljää kumin ja vaijerin väliin jää ja joka näin istuisi paremmin paikoilleen.
noniinno
18.02.2017, 08.58
^ auttaisiko kikkailu kutistesukilla?
kuovipolku
18.02.2017, 09.24
Takana on 12mm läpiakseli.
Tämä on aika hauska juttu - eikä siksi että epäilisin ettet osaisi eröttaa läpiakselia ja pikalinkkua - sillä kun itse pyörittelin mielessäni ajatusta nykyaikaisempaan levyjarrulliseen cyclocrossariin siirtymistä Merida 500 oli yksi vahvimmista ehdokkaista ja kun vuoden 2017 mallistoa esiteltiin alumiinirunkoisissa oli takana perinteinen pikalinkku!
Silloisissa jutuissa 500 oli tosin sellainen yksivärisen hailakan vihreä eikä tuollainen hieno musta ja keltaoranssi jollainen sinulla on. Voisikohan olla että on ollut painetta muutokseen ja alumiinimuotit on tehty uusiksi kesken tuotantokauden? Eli kaupoista löytyy muuten samanlaista vihreää pikalinkulla ja mustaa läpiakselilla (ja ostaja olkoon tarkkana sen suhteen mitä haluaa ja saa)?
Tarkoitatko vaijerin päätä, joka jarrun kohdalla nousee ylös? Tuollaisen sain tosiaan pakkaskelillä jäähän, eikä ongelmaa poistanut edes lukkosulan uittaminen vaijerinkuoreen. Seuraavalla pakkasella se taas oli jäässä. Nyt on vaijeri kuorineen vaihdettu (aika surkean näköinen vaijeri loppupäästään) ja vaijerin avoimeen osaan laitettu kuminen haitariletkun pätkä. Tarkoitettu varmaan vannejarrulliseen pyörään, hiukan väljä, eikä muutenkaan täysin istu paikoilleen. Mutta parempi tuokin kuin ei mitään. Jostain kun vielä löytäisi sellaisen kumin, jossa kumin toisessa päässä on sentin mittainen kapea tötterö, jossa ei väljää kumin ja vaijerin väliin jää ja joka näin istuisi paremmin paikoilleen.
Juuri jarrusatulan päästä. Jotkut valmistajat ovat älynneet vetää vaijerin yläkautta, jolloin sillä ei ole taipumusta imeä kuraa sisäänsä. Omassa mallissa on lyhyt haitarikumin rimpula, joka on lisäksi aavistuksen löysä, joten jarruttaessa vaijeri liikkuu, mutta haitarikumi pysyy paikallaan-> rapa siirtyy vaijerin mukana alaspäin kuoren sisään. Toimivassa ratkaisussa haitarikumin tulisi olla pidempi ja päästään tiukka, jolloin jarruttaessa haitari puristuu.
Jollei parempaa löydy, täytyy ehkä kokeilla noniinnon ehdotusta. Ajattelin sen ongelmaksi juuri tiukkaa otetta vaijerista, mutta ehkä se onkin edellytys homman toimivuudelle. 7 euroa näytti kutistesukkasarja paikallisessa autotarvikeliikkeessä maksavan eli kokeilu ei vie konkurssiin, kun puhallinkin löytyy kotoa. Saa nähdä, paljonko sukka kutistuu eli kun valitsee niin ison, että sen saa haitarikumin päälle, kutistuuko se vielä vaijeriin saakka.
Tämä on aika hauska juttu - eikä siksi että epäilisin ettet osaisi eröttaa läpiakselia ja pikalinkkua - sillä kun itse pyörittelin mielessäni ajatusta nykyaikaisempaan levyjarrulliseen cyclocrossariin siirtymistä Merida 500 oli yksi vahvimmista ehdokkaista ja kun vuoden 2017 mallistoa esiteltiin alumiinirunkoisissa oli takana perinteinen pikalinkku!
Silloisissa jutuissa 500 oli tosin sellainen yksivärisen hailakan vihreä eikä tuollainen hieno musta ja keltaoranssi jollainen sinulla on. Voisikohan olla että on ollut painetta muutokseen ja alumiinimuotit on tehty uusiksi kesken tuotantokauden? Eli kaupoista löytyy muuten samanlaista vihreää pikalinkulla ja mustaa läpiakselilla (ja ostaja olkoon tarkkana sen suhteen mitä haluaa ja saa)?
Aika jännä tosiaan. Cycle centerin sivuilla kerrotaan kyllä pyörästä löytyvän pikalinkku.
http://www.cyclecenter.fi/tuote/merida-cyclocross-500-2017/
Kyllä se on pikalinkku ihan Meridan nettisivuilta löytyvässä kuvassakin. Kohdistaisin epäilykset tässä kohdassa johonkin muuhun tahoon kuin Meridaan.
http://www.merida-bikes.com/en_int/bikes/road-fitness/cx/2017/cyclo-cross-500-6554.html
Olisko niin että nää tietäjät, proosyklistit ym. asiantuntijat saa jotain special edition malleja...😉
Olisko niin että nää tietäjät, proosyklistit ym. asiantuntijat saa jotain special edition malleja...
Ihmeekseni googlen kuvahaku ei löytänyt tätä special edition mallia saksalaiselta foorumilta.
"Because in contrast to quick-release solutions, the position of the wheel is always 100 percent the same. MERIDA trusts in 12 mm thru-axles in the rear and 15 mm versions in the front."
Tuulipukukielelle voin kääntää jos tarvitsee. Eipä sillä että näillä foorumilätinöillä mitään merkitystä on itselle. :)
Juu, tuo tosiaan löytyy meridan tuoteselitteestä thru axle logon alta.
Kyllä, paskaahan se Merida puhuu. Totuus löytyy fillarifoorumin foorumilätinöistä.
Eihän se mitään paskaa puhu. Hiilarirunkoisissa on läpiakseli ja alumiinisissa normi, siis ainakin meridan kuvien mukaan. Noita logojahan lätkitään mainosteksteihin, jos edes jostain kohtaa löytyy läpiakseli. Tubeless logon saa jos edes rengas on tubeless yhteensopiva. Pikalinkun ja läpiakselin erottaa muuten akselin alapuolelta olevasta hahlosta. Päältäpäin katsottuna ne näyttävät vähän samoilta.
CX5000:sta muuten löytyy enemmän näitä logoja features välilehdeltä, siellä on vielä erikseen 12-142 thru-axle. Tosi monta hienoa. Tuo yksi tarkoittaa varmaankin sähköpyörää.
http://www.merida-bikes.com/en_int/bikes/road-fitness/cx/2017/cyclo-cross-9000-6549.html#tabFeatures
kuovipolku
18.02.2017, 19.03
Aika jännä tosiaan. Cycle centerin sivuilla kerrotaan kyllä pyörästä löytyvän pikalinkku.
Lopussa tosin lukee oikein lihavalla se tavanomainen (mutta yleensä sillä viitataan siihen että osat voivat vaivihkaa vaihtua valmistajalle edullisempiin): Occasionally without notice, manufacturers sometimes change product specifications
Muistan elävästi nähneeni myös kuvansen vihreän 500:n takahaarukasta. Ja kun pikaisesti yrittää googlata speksejä esiin tästä 12 mm takaläpiakselillisesta mallista, vetää vesiperän - enkä nopeasti löytänyt edes kuvaakaan! Jos ja kun Merida on katsonut aiheelliseksi muuttaa runkoa seuraavan vuoden malliston esittelyn jälkeen, on outoa että se pitää tällaista tietoa puolisalassa...
kuovipolku
18.02.2017, 19.08
"Because in contrast to quick-release solutions, the position of the wheel is always 100 percent the same. MERIDA trusts in 12 mm thru-axles in the rear and 15 mm versions in the front."
Tuulipukukielelle voin kääntää jos tarvitsee. Eipä sillä että näillä foorumilätinöillä mitään merkitystä on itselle. :)
Niin, tuo teksti liittyy vain Meridan läpiakseliteknologiaan *yleisesti* Löydät sen takuuvarmasti myös niiden mallien kohdalta joista yhtä varmasti ja todistettavasti löytyy takaa pikalinkku.
Me tuulipukumiehet olemme tässä vaiheessa niin pyörällä päästämme että meidät voi pelastaa ainoastaan valokuva Tietäjän pyöräyksilön takahaarukasta. Semmoinen missä näkyy joko pyöreä reikä tai semmoinen hahlo...
Entäs tämä tieto ja muutoinkin lienee parasta uskoa pyörän omistajaa.
http://www.merida-bikes.com/en_int/bikes/road-fitness/cx/2017/cyclo-cross-500-6554.html
Entäs tämä tieto
Niin mikä tieto?
Niin, tuo teksti liittyy vain Meridan läpiakseliteknologiaan *yleisesti* Löydät sen takuuvarmasti myös niiden mallien kohdalta joista yhtä varmasti ja todistettavasti löytyy takaa pikalinkku.
Me tuulipukumiehet olemme tässä vaiheessa niin pyörällä päästämme että meidät voi pelastaa ainoastaan valokuva Tietäjän pyöräyksilön takahaarukasta. Semmoinen missä näkyy joko pyöreä reikä tai semmoinen hahlo...
Googlen kuvahaku on jo optimoitu valmiiksi :)
No ei, nyt sinkuttamaan ylimääräiset höpinät pois trainerilla.
Mää asennoidun jo huomisaamun lenkkiin tienpäälle...toivon mukaan tie ei ihan kamalassa kunnossa...niinku on viimeaikoina ollut...
Mää asennoidun jo huomisaamun lenkkiin tienpäälle...toivon mukaan tie ei ihan kamalassa kunnossa...niinku on viimeaikoina ollut...
No, jos tykkää jäästä, hiekasta, loskasta ja vedestä niin hyvähän se on. Avaa yöksi kämpän ovi ja käske puolison heittelemään vettä päälle tunnin välein, jos siis haluat valmistautua.
Hullunkurista vaatia kuvia takahaarukasta, kun jo ensimmäisen otoksen perusteella nähtiin ettei hän osaa valokuvata.
Olisko niin että nää tietäjät, proosyklistit ym. asiantuntijat saa jotain special edition malleja...
Tottakai, nehän vielä keräävät provisioitakin kun edistävät myyntiä:)
Tietäjä ota ny hyvän tähden se valokuva onhan tää ihan legendaarinen keskustelu ilman sitä..!
Tietäjä ota ny hyvän tähden se valokuva onhan tää ihan legendaarinen keskustelu ilman sitä..!
No höpö, eteenpäin sanoi mummo lumessa.
No, jos tykkää jäästä, hiekasta, loskasta ja vedestä niin hyvähän se on. Avaa yöksi kämpän ovi ja käske puolison heittelemään vettä päälle tunnin välein, jos siis haluat valmistautua.
Kiitos tuo toimi, pientä pakkastakin joten vesi jäätyi, tiet oli kuin niillä herneitä olis puitu, lenkki tehty ei nyt kolmeasataa, tana.
No sovitaan että se on pikalinkku mikä etenkin takana on gravel cyclossa ihan yhdentekevää muutenkin. Muutenkaan ei se eturengas ole ennenkään lähtenyt omille teilleen on sitä ajettu aika kovissa olosuhteissa enne vuotta 2015 jolloin ekat läpiakselicyclot tuli muotiin. No juu, onhan se kombinaatio levyjarrun kanssa vakaa setti.
Sent from my iPad using Tapatalk
GT Grade 105:n saa alle tonniin Turusta, tosin vain yhtä kokoa jäljellä. Hieman yli tonnilla saa myös alloy X:n
https://pyorapalveluberggren.com/pyoramallistot/cyclocrossarit-ja-maantiepyorat/#jp-carousel-7981
https://www.evanscycles.com/en-fi/gt-grade-x-2016-adventure-road-bike-EV240490
Onko tuo GT hyvä ja hyvillä osilla, jos koon puolesta sopii? Hydrauliset jarrut mieluusti ottaisin.
Katselin tuota ja ihmettelin mainintaa, että jarruissa on vaijerit sekä hydrauliikkaa. Onko edessä vaikka vaijeri ja takana hydraulinen jarru?
Uutta pyörää olen hankkimassa ja näitä cycloja on kehuttu. Olisi ensimmäinen cyclo pyörä itselle.
Tukkasotka
24.02.2017, 11.53
Ainakin se on kerännyt paljon hyviä arvosteluja. Itsellä ei kokemusta tuosta 105:sta, enkä tunne niiden jarruja. Palstalla myös Grade-keskustelu, siellä joku voisi tietää paremmin. Itse hyvin tyytyväinen omaan X:ään.
http://www.bikeradar.com/road/gear/category/bikes/road/product/review-gt-grade-alloy-105-15-48994/
http://www.cyclist.co.uk/gt/grade-alloy-105/956/gt-grade-alloy-105-review
Kiitti infosta.
Pyörä ei siis voi olla huono. Täytyy käydä koejaolla hetimmiten ja toivoa sen sopivan alle.
Katselin tuota ja ihmettelin mainintaa, että jarruissa on vaijerit sekä hydrauliikkaa. Onko edessä vaikka vaijeri ja takana hydraulinen jarru?
Pyörässä on vaijerivetoiset hydraulijarrut. Jarrukahvasta siis lähtee vaijeri, jolla käytetään hydraulista jarrua. Täysin hydraulisissa jarruissa lähtee kahvasta hydrauliletku.
En ole noilla jarruilla ajanut, mutta testeissä niitä on kehuttu. Ei ehkä täyshydraulijarrujen veroiset, mutta mekaanisia levyjarruja paremmat eli todennäköisesti riittävän hyvät useimpiin tilanteisiin. Toki vaihtelua varmaan on hyvien mekaanisten ja huonojen hydraulijarrujen suhteen, mutta pääsääntöisesti noin siis. Itse tosin ajan mekaanisilla levyillä, joita on joissain testeissä jopa moitittu (Hayes CX Comp). Nekään ei ajamistani rajoita millään tavalla.
Katselin tuota ja ihmettelin mainintaa, että jarruissa on vaijerit sekä hydrauliikkaa. Onko edessä vaikka vaijeri ja takana hydraulinen jarru?
.
Tuossa menee vaijeri jarrusatulaan ja sen liike liikuttaa hydraulisesti jarrupaloja.
Tuossa menee vaijeri jarrusatulaan ja sen liike liikuttaa hydraulisesti jarrupaloja.
Ja rakenteen kantava idea taitaa olla se, että hydraulinen voima on helpompi jakaa tasaisesti kahden jarrumännän kesken jarrulevyn molemmin puolin, kun vaijerin veto on hankalampi. Pitkän aikaa vaijerivetoiset levyjarrut olivat pelkästään toiselta puolelta puristavia, nykyään on tarjolla myös molemmin puolin puristavia.
Niinhän sen täytyy mennä. No eipä niillä ajossa suurta merkitystä varmaankaan ole. Vanha pyöräni on city pyörä ja siinä nousee takapää mukavasti lyödessä jarrut tiukkaan. Tunto hydraulisissa on ollut erinomainen, mutta vaikutusta jokapäiväiseen ajoon ei tuskin ole. Ei tämän fillarin osto jää kiinni jarruista. Onko jotain viime hetken huomautuksia pyörän sopivuudesta? Onko käyräsarvisten kanssa oltava centilleen?
Viikonloppuja.
Onko käyräsarvisten kanssa oltava centilleen?
Ei se sentistä ole kiinni mutta rajat toki tulevat jossain vastaan. Satulaa siirtelemällä ja stemmiä vaihtamalla saa kyllä hienosäädettyä. Tärkeintä olisi että osaava myyjä katsoisi että pyörä on sopivankokoinen.
Sen verran kannattaa mitoitusta arvostaa, että väärän kokoisesta ei kannata yrittää tehdä esim. stemmiä vaihtamalla itselleen sopivaa. Jos kaupassa on sopiva runkokoko loppu, mutta pykälää liian iso tai pieni löytyy, kannattaa siis kahteen kertaan miettiä, tarttuuko myyjän tarjoukseen säätää pyörä sopivaksi. Ranttiksen mainitsema hienosäätö on asia erikseen. Tässä suhteessa monenlaista myyjää on tullut nähtyä. Epätoivoisin oli se, joka yritti myydä lapselle pyörää, jolla lapsi ei saanut jalkoja maahan. Pian siihen kuulemma olisi tottunut.
nakamura10
10.03.2017, 16.49
https://www.xxl.fi/white-white-cx-pro-cyclocross-polkupyora/p/1121892_1_style joko tästä on mielipiteitä 650ella lähtis varmaan parempiakin?
Sotanorsu666
10.03.2017, 19.25
https://www.xxl.fi/white-white-cx-pro-cyclocross-polkupyora/p/1121892_1_style joko tästä on mielipiteitä 650ella lähtis varmaan parempiakin?
https://www.xxl.fi/white-white-cr-pro-cyclocross-racing-polkupyora/p/1121891_1_style
Ilmeisesti kuitenkin tämä kyseessä, kun tuo sun linkki menee tuohon tonnin tiagravehkeeseen. Sen tonnin pyörän voisi vielä ostaa tuohon 650€ hintaan, mutta kyllä tuo tarjousmalli on jo aika kyseenalainen laitos soran vaihteilla ja alumiinihaarukalla. Jos budjetti on pieni, niin suosittelen katselemaan fillaritorilta käytettyjä. 600-800€ saattaa joskus löytyä ihan päteviä cycloja paremmilla osilla.
Munarello
12.03.2017, 11.11
^Aikamoista. Minä kun luulin, että TRP:n jarrut on kelpo kapistuksia. Onkohan yllä kirjoittaneella minkäänlaista tuntumaa noista osista? Rohkenen epäillä, että sokkotestissä tuskin erottaisi tuota uutta Tiagraa vastaavasta sataviitosesta. Eikä tuossa CX Prossa mitään pressfittiä ole tainnut koskaan ollakaan. Ihan perus kierteellistä kamaa niinkuin edellisessäkin mallissa. Sitäpaitsi eihän nyt krossariin mitään Shimanoita vaan siihenhän pitää laittaa Sramia. :)
Joku saattaa oikeasti uskoa näitä trolli nickejä. Saisiko tuohon ylläpidon puolesta sellaisen trolli varoituksen nimimerkin perään?
Joo kyllä noi "Tietäjän" jutut on asiasisällöltään jotain aivan olematonta. Käsittääkseni hän ajaa itse Meridan cx 500 fillarilla, joka on aivan samaa tasoa kuin nuo Whiten vastaavan hintaluokan fillarit. (Ei näissä siis mitään suurta vikaa ole kummassakaan, perus OK fillareita kaikki)
XXL:llästähän ei tosiaan koskaan kannata ostaa mitään ns. normihinnoilla, eli ostokset pitää tehdä vain jos -20/-25% alet on voimassa. Mielestäni noissa on tosin jo nyt hinnat about kohdallaan, aika hyvän tarjouksen saa bongata muualta, jotta saa selvästi parempaa tuohon hintaan.
Kerroppas nyt Tietäjä, että mitä vikaa tuossa Long cage -vaihtajassa on?
Miten Hy/Rd -jarrut ovat huonommat kuin esim saman firman Spyret?
Ja mikäs tekee tuosta halvemmasta Whiten cyclossa hybridin?
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Sotanorsu666
12.03.2017, 16.29
Miten Hy/Rd -jarrut ovat huonommat kuin esim saman firman Spyret?
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Taitaa tietäjä ajella vaan sisällä vastuksella, koska itse ainakin ajelen mielummin hydroilla pakkasella, kuin vaijerivetoisilla. Tänä talvena on nimittäin ollut aika paskat kelit noille spyreille ja noin 10 kertaa ollut takajarru jäässä. No kyllä nuo työmatkat ajelee vaikka ilman jarruja ja nestelevyt löytyy kolmesta pyörästä, mutta lokarit vain yhdestä, joten se on yleensä työmatkoilla alla.
Talvi on kieltämättä ollu paha Spyreille, jotka omasta Konasta(Private Jake) löytyy. Itse säilytän fillaria aina sisällä, joten pahaa jää-/lumikertymää ei pääse syntymään. Pari kertaa on takajarru ollut kuitenkin hieman jäykkä, mutta aina se on toiminut. Mulla tulee Konassa kaapeli ylhäältä päin, joten sen puolesta tilanne on hyvä. Esim. Whitessä/Meridassa jarruvaijeri tulee alhaalta mikä on yleisesti ottaen vähän huono ratkaisu.
Tuo Hy/Rd-jarruhan on muuten myös kaapelivetoinen, mutta käyttää hydrauliikkaa mäntien liikuttamiseen.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Ostettiin vaimolle viime kesänä XXL:n alesta tuollainen White CX pro. Kaikki varmaan ymmärtää jo ostaessaan, että tuolla hinnalla ei ole ostamassa mitään high end kisapyörää ja osat ovat sen mukaisia.
Nuo Hy/Rd- jarrut on todella hyvät. Hyvä tuntuma ja tehoa löytyy. Omassa pyörässä on spyret ja ottaisin mielummin nuo Hy/Rd:t kuin spyret.
Pyörällä ei ole ajettu talvella, joten en osaa ottaa kantaa Hy/Rd jarrujen toimintaan talvella. Omien spyrejen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa.
Tuossa pyörässä on Tiagra 4700 sarjaa, mitkä loppukesän ajojen perusteella vaikuttivat ihan asiallisilta. Kun vaihtajat sääti kohdalleen ja käytti etuvaihtajan välipykäliä oikein ei ketju laahannut ja vaihteet vaihtuivat nätisti.
Mitä vikaa on long cagessa? Itse näen vain hyviä puolia verrattuna lyhyeen häkkiin. Jos haluaa esim muuttaa 1X vaihteiseksi ja laittaa isomman pakan taakse niin pitkähäkkisessä on riittävästi kapasiteettia verrattuna lyhythäkkiseen.
Keskiö on ihan "normaali" kierteellinen FSA Mega Exo. Nuohan ei tunnetusti ole mitään pitkäikäisimpiä, mutta tilalle pitäisi käydä suoraan esim. shimanon keskiöt.
Pyörän oikeasti heikoin lenkki on kiekot. Meidän pyörä tosin tuli XXL:n kuvauksesta poiketen Shimanon navoilla. Kehät eivät vaikuta kummoisilta, ovat kapeat ja tubeless touhuista on turha edes haaveilla.
Mielestäni tuossa White CX prossa on hinta/laatu -suhde kohdallaan. Etenkin tuolla alennetulla hinnalla on todella vaikea löytää parempaa tarjousta. Tuohon XXL:n hintaan saa vielä 3v huollot ilmaiseksi.
Onhan nuo -25%-päivät kivoja noukkia pyörä talteen jos jaksaa venata vuotta ystävänpäivään.
Jos tollainen XXL:län fillari kiinnostaa niin kannattaa tilata se uutiskirje, no niiden perus cyclot on ihan jatkuvasti hyvissä tarjouksissa.
Tietäjää tämä nyt ei varmasti kiinnosta, mutta jotain muuta saattaa kiinnostaa.
CR pro on hybridi. Piste. Sehän on hybridikategoriassakin XXL:ssä.
Eikös kaikki Cyclocorssit sitten ole hybridejä, kun niillä voi ajaa vähän joka paikassa. Aika harva meistä varmaan ostaa muutenkaan ns. cyclocross pyörää cyclocross-kisojen ajamiseen, joten kyllä noi kaikki Cyclocrossit siis tavallaan on täyttötarkoitukseltaa hybridejä, mutta hybridi-pyörällä kyllä normaalisti tarkoitetaan suoratanakoista fillari, eikä droppitankoista.
Ilmeisesti mäntä ja letkut on hydraulisella ja muunnos mekaanisiin tapahtuu jarruissa.
Ei niissä ole mitän letkua vaan vaijeri ja sen kuori, joiden kautta komennetaan hybraulista jarrusatulaa. esim. auton käsijarru toimii tavallaan "vähän" samaan tapaan.
Merida 600 cx:ssä oli siisti ja kompakti täyshydraulinen jarru. Mutta monimutkainen ja vaikea korjata.
Mikäs niiden huoltamisessa nyt niin erityisen vaikeata on? Eikös noi nyt meni ihan samalla systeemillä kun kaikki muutkin nestejarrut?
Onhan nuo -25%-päivät kivoja noukkia pyörä talteen jos jaksaa venata vuotta ystävänpäivään.
Näyttää olevan 699€ tuo White CX pro pyörä taas.
https://www.xxl.fi/white-white-cx-pro-cyclocross-polkupyora/p/1121892_1_style
Tuohan oli vasta muutama viikko sitten tarjouksessa ja nyt taas, joten ei noita tarjouksia nyt ihan hirveästi tarvitse odotella...
Haluaisin noin tonnin cyclon käyttöpyöräksi ja vapaa-ajan lenkeille. Tallista ei löydy erikseen maantiepyörää, joten cyclon pitäisi taipua myös kesäisin asfaltille. Kaupunkikäyttöä on arviolta 90% ajasta, ja työmatkaa on noin 10km/siivu huonokuntoista päällystettyä tietä pitkin. Maastoajeluihin löytyy jo läski, joten mahdollista maastokäyttöä en painota.
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-8-0.html kallis, täys hydr. jarrut, 105-osasarja, renkaat päivitettävä sileämpiin
https://www.evanscycles.com/gt-grade-105-2017-adventure-road-bike-EV281668 mek/hydr. jarrut, 105-osasarja (näitä tuntuu saavan kauden loppuessa tonnilla eli hinnassa vähän ilmaa?)
Noihin kahteen malliin olen päätynyt. Argumentteja toisen paremmuudesta/huonoudesta tai vaihtoehtoisesti jokin muu malli?
Mun omaan silmään toi Canyon näyttää kyllä hyvältä. Ilmeisesti siihen saa ylös lokarit kiinni, mutta tarakan paikkaa siinä ei taida olla (jos tarvetta). Toi Canyonin satulatolppa maksaa yksinään n. 200€ mikä tasoittaa hinyaeroa muihin. Onkohan tossa kunnolla rengas tilaa? Meneekö 40mm rengas lokarien kanssa?
Toisaalta varmaan se 700€ White ajaa pitkälti ihan saman asian kuin tupla hintainen Canyon.
Gt on niin ruma (makuasia), että en oo koskaan pystynyt niitä vakavissaan katsomaan.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Tässä kun monessakin langassa hehkutetaan tuota GT gradea, niin onko tosiaan kasettikeskiö ja nelikanttikammet? Ei siinä sinänsä mitään, varmasti ajaa asiansa mutta melko retroa tänä päivänä :)
Haluaisin noin tonnin cyclon käyttöpyöräksi ja vapaa-ajan lenkeille. Tallista ei löydy erikseen maantiepyörää, joten cyclon pitäisi taipua myös kesäisin asfaltille. Kaupunkikäyttöä on arviolta 90% ajasta, ja työmatkaa on noin 10km/siivu huonokuntoista päällystettyä tietä pitkin. Maastoajeluihin löytyy jo läski, joten mahdollista maastokäyttöä en painota.
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-8-0.html kallis, täys hydr. jarrut, 105-osasarja, renkaat päivitettävä sileämpiin
https://www.evanscycles.com/gt-grade-105-2017-adventure-road-bike-EV281668 mek/hydr. jarrut, 105-osasarja (näitä tuntuu saavan kauden loppuessa tonnilla eli hinnassa vähän ilmaa?)
Noihin kahteen malliin olen päätynyt. Argumentteja toisen paremmuudesta/huonoudesta tai vaihtoehtoisesti jokin muu malli?
https://www.bunnyhop.de/en/bikes/road/gt-grade-105-20172
saa 15% pois hinnasta
^^^^infliteen saa tavalliset lokarit kiinni (pienellä) säädöllä. Tavallista tavaratelinettä ei mutta tubus disco pitäisi toimia.
Cyclestoressa oli viime katsomalta ainakin paljon cycloja tarjoilla
Tässä kun monessakin langassa hehkutetaan tuota GT gradea, niin onko tosiaan kasettikeskiö ja nelikanttikammet? Ei siinä sinänsä mitään, varmasti ajaa asiansa mutta melko retroa tänä päivänä :)
Siltähän tuo kovasti vaikuttaa. Erikoinen ja rajoittava ratkaisu.
Blackborow
18.03.2017, 20.44
Mitä se niinku rajoittaa?
Mitä se niinku rajoittaa?
Jos tulisi mieleen vaihtaa vaikka kampia, syystä tai toisesta. Omaan silmään tuo ratkaisu on tehty kustannussyistä: kasettikeskiö ja FSA Vero-yhdeistelmä ei ole kallis.
Blackborow
18.03.2017, 21.35
Jos tulisi mieleen vaihtaa vaikka kampia, syystä tai toisesta. Omaan silmään tuo ratkaisu on tehty kustannussyistä: kasettikeskiö ja FSA Vero-yhdeistelmä ei ole kallis.
Eikö sen keskiönkin sitten vaihda samaan syssyyn? BSA-kierrekeskiö se kuitenkin on. En näe ongelmaa, kun esim. Shimanon ulkoiset BSA-keskiöön menevät kupit on sen parikymppiä.
Eikö sen keskiönkin sitten vaihda samaan syssyyn? BSA-kierrekeskiö se kuitenkin on. En näe ongelmaa, kun esim. Shimanon ulkoiset BSA-keskiöön menevät kupit on sen parikymppiä.
Vaatii työkaluja, kummallekin erikseen, tai sitten korjaamon apua. Ja tuloksena on kahdet keskenään vaihtokelvottomat kammet. Jos itse väsäilee, niin tekniikan valintaan liittyy myös työkalujen hankinta.
Munarello
18.03.2017, 22.45
On muuten melkein 14 euroa mätänetissä tuommoinen keskiöavain bsa-keskiöihin. https://www.motonet.fi/fi/tuote/383840/Super-B-Classic-Keskiotyokalu-Varrella
Käyköön huollossa irroittamassa, jos ei tahdo ostaa enempiä työkaluja. Tuolla jo pärjää pitkälle, vähän käypää vaseliinia siihen sivuun ei paljon maksa.
Blackborow
18.03.2017, 22.51
Niin ja Biltemassa maksaa 6 euroa hylsy jolla nelikantin saa auki. En ymmärrä myöskään tuota keskenään ei-yhteensopivat kammet juttua. Vaihteleeko jotkut pyöriinsä kampia edestakaisin?
Haluaisin noin tonnin cyclon käyttöpyöräksi ja vapaa-ajan lenkeille. Tallista ei löydy erikseen maantiepyörää, joten cyclon pitäisi taipua myös kesäisin asfaltille. Kaupunkikäyttöä on arviolta 90% ajasta, ja työmatkaa on noin 10km/siivu huonokuntoista päällystettyä tietä pitkin. Maastoajeluihin löytyy jo läski, joten mahdollista maastokäyttöä en painota.
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-8-0.html kallis, täys hydr. jarrut, 105-osasarja, renkaat päivitettävä sileämpiin
https://www.evanscycles.com/gt-grade-105-2017-adventure-road-bike-EV281668 mek/hydr. jarrut, 105-osasarja (näitä tuntuu saavan kauden loppuessa tonnilla eli hinnassa vähän ilmaa?)
Noihin kahteen malliin olen päätynyt. Argumentteja toisen paremmuudesta/huonoudesta tai vaihtoehtoisesti jokin muu malli?
Vastaavaan käyttöön Canyonilta itse ottaisin Endurace CF 7.0. Saman hintainen kuin Inflite AL 8.0.
Edit. Katsoin väärin. Tuo Endurace CF 7.0 ei ole levyjarruilla, joten siltä osin suosituksen voi unohtaa. Levyjarrullinen kuiturunkoinen Endurace on tietysti kalliimpi. Sopii kuitenkin max. 33mm rengas, jos budjetti kasvaa...tai sitten Endurace AL Disc 6.0 1249:- jos sopii yhtä leveä rengas (n.33mm). Tätä en alurunkoisesta tiedä.
Enduracen AL:n geometria on S-kokoisesta ylöspäin Infliteä leppoisampi. Suurempi stack.
Grinder75
18.03.2017, 23.11
Eikö sen keskiönkin sitten vaihda samaan syssyyn? BSA-kierrekeskiö se kuitenkin on. En näe ongelmaa, kun esim. Shimanon ulkoiset BSA-keskiöön menevät kupit on sen parikymppiä.
Minulla oli tarjouksesta hankitussa kakkospyörässä, eli Ridley Fenix 7005 -maantiepyörässä juuri samanlainen FSA Vero Compact -kampisetti ja FSA square taper BB.
Hankin työkalut, ja vaihdoin tilalle Dura Ace -keskiön & Ultegra-kammet. Ei mikään mahdottaman vaikea projekti harrastelijalle, ja samalla oppii huoltamaan fillareitaan ilman huollon apuun turvautumista.
Kyllähän nuo FSA:n kamat ovat aikamoista romurautaa, sillä keskiön paino on mieltä riipaisevat 286g vs. Dura-acen keskiö jotain 76g. Kannattaa ensisijaisesti etsiä pyörää, jossa kampisarja (ja jarrut) ovat samaa osasarjaa muiden komponenttien kanssa.
Nyt kun työkalut on hankittu, niin homma on hoitunut helposti tuon jälkeenkin. Molemmissa maantiepyörissäni on Ultegran kammet, ja niitä olen välillä vaihdellut pituuden & välitysten muutosten takia.
Nelikantit on vakiokamaa pari hunttia maksavissa hybrideissä, aikamoista rosvousta asennella moisia toista tonnia maksaviin fillareihin. Eikös tuossa GT:ssä ollut jotkut ihan sysipaskat kiekotkin, joista paukkuu pinnat heti poikki?
^^^endurance ei oikein sovi käyttöpyöräksi koska siinä ei ole paikkoja kiinteille lokasuojille. Toivottavasti seuraavassa päivityksessä canyon korjaa virheen
Omaan silmään tuo ratkaisu on tehty kustannussyistä: kasettikeskiö ja FSA Vero-yhdeistelmä ei ole kallis.
Tuollaiset osat ei pistä samoin silmään kuin vaihteiden ja jarrujen osat eli markkinoinnissa hyödynnetään highlightseja, mutta vähemmän näkyvissä kohteissa säästetään. Mielikuva on kuitenkin selvä, pyörästä löytyy 105-sarjan osia ja sillä mielikuvalla sitä myydään aivan kuten markettipyöriä myydään Shimanon vaihteilla. Kumpa muidenkin osien osalta muodostuisi yhtä selvät mielikuvat eli GT:n voimansiirron perustana on Altuksen tai Aceran tasoiset osat.
Miten raati suosituksia antaessaan arvioi Alex ATD470 vanteen laadukkuuden?
Haluaisin noin tonnin cyclon käyttöpyöräksi ja vapaa-ajan lenkeille. Tallista ei löydy erikseen maantiepyörää, joten cyclon pitäisi taipua myös kesäisin asfaltille. Kaupunkikäyttöä on arviolta 90% ajasta, ja työmatkaa on noin 10km/siivu huonokuntoista päällystettyä tietä pitkin. Maastoajeluihin löytyy jo läski, joten mahdollista maastokäyttöä en painota.
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-8-0.html kallis, täys hydr. jarrut, 105-osasarja, renkaat päivitettävä sileämpiin
https://www.evanscycles.com/gt-grade-105-2017-adventure-road-bike-EV281668 mek/hydr. jarrut, 105-osasarja (näitä tuntuu saavan kauden loppuessa tonnilla eli hinnassa vähän ilmaa?)
Noihin kahteen malliin olen päätynyt. Argumentteja toisen paremmuudesta/huonoudesta tai vaihtoehtoisesti jokin muu malli?
Onhan tuo kieltämättä aika törkeää markkinointia GT:ltä, jopa malli nimi on 105. Yksi on tuo bilteman kampisetti ja toinen mainostus hydraulisista jarruista. Vaikka näissä hy/rd jarruissa ei sinällään olekkaan mitään vikaa, niin kovinkaan moni pyörän ostaja ei ehkä käsitä, miten paljon kalliimmat (ja paremmat) nuo canyonin hydr kahvat ovat. Canyonissa ihan pätevät dt swissin vanteet ja kohtu arvokkaat x-one renkaat. Kyllä taas GT käyttää surutta hyväkseen aiempaa arvostusta.
Arvioni Alex-vanteista ja nelikanttikeskiöstä, myös käytännön tuomana kokemus, että niitä voi olla hyvinkin laadukkaita. Takaahan nelkantti myös keskiömuhvin kierteellisyyden. Molempia noita tapaa myös hyviin runkoihin kasattuna
Arvioni Alex-vanteista ja nelikanttikeskiöstä, myös käytännön tuomana kokemus, että niitä voi olla hyvinkin laadukkaita. Takaahan nelkantti myös keskiömuhvin kierteellisyyden. Molempia noita tapaa myös hyviin runkoihin kasattuna
Totta kai nelikantti keskiötä on tehty laadukkaina ja laadukkaisiin pyöriin. Mutta nykyään tuollaista fsa:n veroa laitetaan vain sen vuoksi, koska se ei maksa yksittäisiä kymppejä enempää.
bonkkivihannes
19.03.2017, 12.26
Kasettikeskiöhän on idioottivarma,huoltovapaa ja kustannustehokas.
Shimanolta löytyy hyviä ja skf:ltä vielä parempia.
Lisäksi harvemmin vaatii edes kierteiden rotsausta uudesta rungosta.
Tässä GT Graden kuitumallissa ei ole kierteitä keskiössä, mutta nelikanttikammet on. Varmasti kiva ja edullinen päivitettävä, tuo keskiö kampineen.
http://www.wiggle.co.uk/gt-grade-carbon-tiagra-2017-adventure-road-bike/
Canyon on kivan musta ottaisin sen. Hitsaussaumat on aika tökerät. Vaijerit menee ylä- ja alaputken kautta siitä en pidä. Keulaa ei voi säätää. Plus muuta pienen pientä mokaa. Itsekin ajelen saksalaisella merkillä, joten saksalaiseen laatutyöhön voi luottaa.
Edit: Tuon halkaistun satulaputken säätövara on kanssa vähissä.
Nuo vaijerit ja hitsaussaumat häiritsevät myös allekirjoittanutta. Yllättävän paljon kaikkea pikkuvikaa noin kalliissa pyörässä. Tässä vaiheessa tulee miettineeksi, että alle puolet maksavalla XXL cyclolla pärjäisi varmaan ihan yhtä hyvin ja voisi antaa anteeksi kaikki pikkuviat... Tiedä sitten paljonko pyörälle tulee hintaa, jos alkaa päivittelemään jarruja/kiekkoja/Tiagraa
Vastaavaan käyttöön Canyonilta itse ottaisin Endurace CF 7.0. Saman hintainen kuin Inflite AL 8.0.
Edit. Katsoin väärin. Tuo Endurace CF 7.0 ei ole levyjarruilla, joten siltä osin suosituksen voi unohtaa. Levyjarrullinen kuiturunkoinen Endurace on tietysti kalliimpi. Sopii kuitenkin max. 33mm rengas, jos budjetti kasvaa...tai sitten Endurace AL Disc 6.0 1249:- jos sopii yhtä leveä rengas (n.33mm). Tätä en alurunkoisesta tiedä.
Enduracen AL:n geometria on S-kokoisesta ylöspäin Infliteä leppoisampi. Suurempi stack.
Olen pitkäselkäinen ja -kätinen kaveri eli vähän sporttisempi ajoasento olisi haussa. Ultimaten geometria näyttäisi myös hyvältä, mutta nuo levyjarrulliset versiot maksavat maltaita. Miten tuollainen maantierunko kestää katukiveyksiä ja muita epätasaisuuksia?
Onhan tuo kieltämättä aika törkeää markkinointia GT:ltä, jopa malli nimi on 105. Yksi on tuo bilteman kampisetti ja toinen mainostus hydraulisista jarruista. Vaikka näissä hy/rd jarruissa ei sinällään olekkaan mitään vikaa, niin kovinkaan moni pyörän ostaja ei ehkä käsitä, miten paljon kalliimmat (ja paremmat) nuo canyonin hydr kahvat ovat. Canyonissa ihan pätevät dt swissin vanteet ja kohtu arvokkaat x-one renkaat. Kyllä taas GT käyttää surutta hyväkseen aiempaa arvostusta.
Juu kyllä tuo on selvästi 105 Mix ja Canyonissakin on jotkut RS-mallin kammet? En oikein usko tuohon GT:seen, sillä brittilehdet arvostavat sitä yli kaiken ja vastaavasti Saksan testeissä pärjää huonosti.
En oikein usko tuohon GT:seen, sillä brittilehdet arvostavat sitä yli kaiken ja vastaavasti Saksan testeissä pärjää huonosti.
Voi johtua monestakin eri syystä, mutta yksi pyöriin liittyvä asia on käyttäjän asettamat vaatimukset. Yhdelle sopii tietynlainen pyörä, toiselle toisenlainen. Joku arvostaa mukavuutta ja vakautta, toinen herkkäliikkeisyyttä jne. Samoin yksi pyörä voi toimia joissain olosuhteissa eri tavalla kuin toinen. Hyvää tai huonoa pyörää ei siis välttämättä ole. Noissa asioissa on suuri merkitys rungolla, kiekoilla ja renkailla. Hyväksikin arvioidun pyörän ominaisuudet saattavat muuttua raskaammilla kiekoilla/renkailla ja saman pyörän eri (vuosi)malleissahan osat vaihtelevat. En ole tutustunut Gradeen, mutta jos siis pitää jostain sen paremmasta mallista, saattaa pykälää halvempi olla erilainen voimansiirron osien lisäksi myös ajettavuudeltaan. Sitä on näissä nettispeksailuissa kuitenkin vaikea arvioida. Kiekot ja renkaat ovat asioita, joista täsmällistä tietoa ei juurikaan ole tarjolla.
Jos testissä ei täsmällisesti kerrota, millainen testattu pyörä ominaisuuksiltaan on, voi olla parempi jättää testi lukematta.
Grinder75
20.03.2017, 10.53
Saksalaisilla cycloilla itse ajelen ja eipä ole tarvinnut pettyä. Maantiepyöriin suosittelen niin kallista hiilikuiturunkoa kuin lompakko kestää. 11bar 23mm renkaat eivät anna mitään anteeksi. Laadukas käsintehty hiilikuiturunko suodattaa pahimmat iskut pois. Cycloissa 35mm renkaat helpottavat kummasti. Alumiinirunko on yhtä hyvä. Sekä et tarvitse mitään Lezynen 500€ 15bar visakoivukahvaista lattiapumppua laittamaan 12bar maantierenkaisiin. Vaan ihan peruspumppu riittää cyclon renkaille. Jos ajelee jossain Tsadissa niin tienpinta saattaa olla tarpeeksi sileä maantiepyörän renkaille. Mutta muuten kyllä cyclo on voittamaton peli tienpinnan suhteen.
Tarkoitit ehkä molempiin renkaisiin yhteensä? Pientä liiottelua nyt näissä jutuissa, myös tienpinnan laatujen suhteen.
Ihan hyvin 90-100 PSI toimii 25mm maantierenkailla, eli noin 6.2 - 6.9 bar.
Kallis hiilikuntorunko ei itsessään takaa parasta ajomukavuutta, se riippuu rungon mallista, materiaaleista ja valmistajasta. Ohjaustanko, satula ja kiekot vaikuttavat asiaan paljon.
Kolpponen
21.03.2017, 14.48
Olen hankkimassa ensimmäistä "oikeaa" fillaria ja cyclocrossaria tekisi mieli.
Budjetti: 1000-1500€
Saatavuus: kivijalkakauppa pk-seudulla
Toistaiseksi olen vasta vähän netissä katsellut, enkä ole vielä kauppaan asti ehtinyt. Tässä on tämän hetken löydöt:
http://www.cyclecenter.fi/tuote/giant-tcx-slr-2/
http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-10-disc-2016/
http://www.cyclecenter.fi/tuote/x-trail-alloy-105-mix-mdb/
Nämä menevät hiukan yli budjetin:
http://velosport.fi/verkkokauppa/fin/cannondale_caad_x_105-p-59500-11
https://bas-shop.fi/index.php/polkupyorat/cyclocross/cube-cross-race-pro-17.html
Kannattaako hydraulisiin levyjarruihin satsata, jos ajo on 99% maantiellä?
Ja sitten vähän halvempia (ja huonommilla osilla):
https://www.hi5bikes.fi/tuotteet/302/716262/2017-kona-jake-keltainen-48-xs
http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-20-disc-2017/
Osiahan voi päivittää paremmiksi vaikka vuoden päästä, jos ajo vielä maistuu.
Mitä näistä suosittelisit? Ja saa toki ehdottaa muitakin.
TetedeCourse
21.03.2017, 14.57
Cyclocross on mielestäni pyörä, jolla ajetaan kaikilla alustoilla ja kaikenlaisissa säätyypeissä - siksi hydr levyjarrut. Muitakin mielipiteitä on olemassa. Pyydä päästä koeajolle ja valitse se joka tuntuu mukavimmalta.
Hydraulisissa on aika suuri preemio. Jos on 11v 105 osat jarrut voi päivittää hydraulisiksi myöhemmin 300-400€. Tärkeintä on kuitenkin olla sellainen pyörä mikä sopii itselle ja millä haluaa ajaa.. Osia voi aina ostaa myöhemminkin
Minä kun olin hieman maantiepyörän ja cyclon vaiheilla (varsinkin kun maastoajo ei kiinnostanut), niin mitenkä tämä sopisi työmatka- ja kaupunkiajoon? Maantiellä olisi varmasti mukavampi ajella kuin cyclolla. https://www.rosebikes.fi/bike/rose-pro-sl-disc-2000-hydraulic/aid:891931 Painoa on paljon, mutta pelkällä kiekkojen päivityksellä saisi 300-400g pois? :D
tempokisu
21.03.2017, 22.09
Cyclo sopii erinomaisesti työmatka/kaupunki/asiointiajoon. Mun mielestä maantielenkitkin menee ihan ketterästi, ja jos onkin hieman painavampi fillari, niin saahan siinä enempi reeniä ja enempi kulutusta; jalkavoimat kasvaa ja painonhallinta helpottuu :) suosittelen.
Tuskin tulee huonoinkaan osamaksusopimus yhtä kalliiksi kuin uuden pyörän kiekkojen päivittäminen 300-400 gramman takia.
Hydraulisissa on aika suuri preemio. Jos on 11v 105 osat jarrut voi päivittää hydraulisiksi myöhemmin 300-400€. Tärkeintä on kuitenkin olla sellainen pyörä mikä sopii itselle ja millä haluaa ajaa.. Osia voi aina ostaa myöhemminkin
Jos on täydellinen 105 osasarja vannejarruineen onko myös rungossa ja keulassa paikat valmiina hydraulisille osille vai taitaa mennä runkokin uusiksi. Vaiko onko rungot nykyään molemmilla jarru optioilla?
Cycloissa harvemmin 105:n vannejarruja eli eiköhän siellä mekaaniset levyjarrusatulat roiku haarukanpäissä..
Kannattaa muistaa että muutos vannejarruista levyjarruihin vaatii myös yleensä eri kiekot. Levyjarrukiekoissa ei ole yleensä jarrutuspintaa ja vannejarrukiekoissa ei ole paikkaa levyille. Lisäksi navan leveys takana on levyjarruissa joko 135 tai 12mm läpiakselilla 142
Eikös tuossa puhuttu vaijerilevyjen muuttamisesta hydraulisiksi.
Kun tarkemmin luki viestiketjua ja vaivautui katsomaan pyörien speksejä niin levareista tosiaan kyse. Ja tuokin totta että ei noita 105 jarruja CX pyörissä yleensäkkään ole
Hydrauliset johdot on 5.5mm paksuja (tavallisesti 5mm?), joten huonolla tuurilla voi olla ettei sopisi sisäisiin vaijerinvienteihin tai mahtuisi muista tiukoista paikoista.
nakamura10
23.03.2017, 20.40
XXLssä taas cc reilun 600e (-40%), luulisi että lähes tonnin pyörässä osat on jo sorasta parempia?
...että ei noita 105 jarruja CX pyörissä yleensäkkään ole
Siis 105 jarrut ovat nykyään hyvinkin yleisiä cycloissa. Vannejarrut taas alkavat olla cyclokäytössä menneisyyttä, aivan kuten ajatus 105-osasarjasta vain vannejarrullisena maantieosasarjana.
Siis 105 jarrut ovat nykyään hyvinkin yleisiä cycloissa. Vannejarrut taas alkavat olla cyclokäytössä menneisyyttä, aivan kuten ajatus 105-osasarjasta vain vannejarrullisena maantieosasarjana.
Siis jos puhutaan 105 tai muista shimano maantieosasarjoista niin näissä ei vielä erikseen taida olla osasarjaan kuuluvaa hydraulista jarrusarjaa (kahva + jarrusatula), lukuunottamatta Dura-acea.
^Kappas, joo. Tarkasti ottaen olet oikeassa. Shimano ei olekkaan kategorisoinut hydraulista 505 sarjaa kuuluvaksi 105-osasajaan. Kuten ei myöskään 685 kahvoja ja 805 jarruja Ultegraksi. Kaikki muuthan tuon jaon kyllä ovat tehneet, eli 105 hydraulisena noita myydään ja markkinoidaan :)
retkuilija
24.03.2017, 11.38
Kellä tietoa?
Olemme etsimässä cyclocrossia lyhelle naiselle. Hänen pituutensa on 153cm ja jalanmittauksen perusteella runkokoko asettuisi tuonne 43 - 44 tietämille. 46 on käyty katsomassa muutamasta merkistä, mutta ne on osoittautuneet kaikki suuriksi. Vaatimuksena fillarille olisi sekä lenkki, että retkikäyttö..eli luultavammin alurunko ja tarakka/lokasuoja kiinnitysmahdollisuus täytyy olla.
Kyseisen kokoiselle asiakasryhmälle tuntuu olevan todella vähän tarjolla yhtään mitään cycloissa. Merkejä on katsottu, fillarimessuilla käyty, liikeitä kieretty, soiteltu liikeisiin, mutta yleensä se vastaus on..ei oo vaikka ostajia kyllä niille olisi luultavasti enemmänkin.
Kyselenkin siis nyt, jos jollakulla olisi jo olemassa olevaa parempaa tietoa, mistä ja minkä merkkisiä kannattaisi ehkä alkaa kysellä?
Kiittäen :D
Olisiko Surly Straggler 650B sopiva?
^^Kyllä taitaa mennä 650 kokoon ihan väkisin. Malleja löytynee eri valmistajilta, mutta hypistelemään ei ehkä ihan helposti pääse. XXL mainostaa nyt tälläistä https://www.xxl.fi/giant-tcx-espoir-26-17-nuorten-cyclocross-pyora/p/1132243_1_style
Mitään käsitystä ko. härvelistä ei itselläni ole, mutta tuon kanssa pääsisi ainakin mallaamaan kokoa ja ajoasentoa.
Noita junnumalleja on ainakin Genesiksellä. En tosin tiedä, miten ne eroaa pienikokoisista ns. aikuisten malleista ja onko syytä välttää noita. Luultavasti nuo ovat ainakin osiltaan pääsääntöisesti vaatimattomia. Surlyä saa Foxcompista vaikka runkona ja siten kasattua juuri itselleen sopivan kokoonpanon.
retkuilija
24.03.2017, 17.04
^^Kyllä taitaa mennä 650 kokoon ihan väkisin. Malleja löytynee eri valmistajilta, mutta hypistelemään ei ehkä ihan helposti pääse. XXL mainostaa nyt tälläistä https://www.xxl.fi/giant-tcx-espoir-26-17-nuorten-cyclocross-pyora/p/1132243_1_style
Mitään käsitystä ko. härvelistä ei itselläni ole, mutta tuon kanssa pääsisi ainakin mallaamaan kokoa ja ajoasentoa.
Jäi sanomatta. Tarkoitus on koosta huolimatta, etsiä fillaria aikuiselle naiselle, aktiivipyöräilijälle vieläpä. Joten nuo junnumallit on laskuista pois jo kättelyssä. Rengaskoko pitäisi kuitenkin olla se 28"
Taisi olla Feltti jolla on yksi pienikokoinen, mutta tarakka siihen on vasta piirustuspöydällä. Tulee sitten joskus..Näin kerrottiin fillarimessuilla! Se on selvinnyt etsiessä, että yksi jos toinen pyöräkauppias kaipaisi kipeästi tätä koko luokkaa olevia cycloja valikoimiinsa. Turun suunnalta sanottiin jopa, se olisi nyt se eniten myytävä fillari, jos niitä olisi tarjolla. Kysyntää on...
Jukoliste
24.03.2017, 19.35
Aloittelijalle ensimmäistä cyclocrossia etsimässä. Kävin eilen kokeilemassa cyclecenterin Ridleytä: http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-20-disc-2017/
Soivalta peliltä vaikutti kun pyörää testasin. Onkohan tuossa hintaluokassa parempaa hintalaatusuhdetta saatavilla? Samaan hintaa olisi tarjolla myös Merida cx300, mutta pyörää en ole vielä päässyt testaamaan. Enimmäkseen maantieajoihin pyörä varmaan tulisi.
Jäi sanomatta. Tarkoitus on koosta huolimatta, etsiä fillaria aikuiselle naiselle, aktiivipyöräilijälle vieläpä. Joten nuo junnumallit on laskuista pois jo kättelyssä. Rengaskoko pitäisi kuitenkin olla se 28"
Taisi olla Feltti jolla on yksi pienikokoinen, mutta tarakka siihen on vasta piirustuspöydällä. Tulee sitten joskus..Näin kerrottiin fillarimessuilla! Se on selvinnyt etsiessä, että yksi jos toinen pyöräkauppias kaipaisi kipeästi tätä koko luokkaa olevia cycloja valikoimiinsa. Turun suunnalta sanottiin jopa, se olisi nyt se eniten myytävä fillari, jos niitä olisi tarjolla. Kysyntää on...
Onko tuo ketju jo kahlattu läpi: Pienten naisten pyöräilyä (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?46198-Pienten-naisten-(x)xs-py%F6r%E4ily%E4-160-cm-ja-alle) ?
Jäi sanomatta. Tarkoitus on koosta huolimatta, etsiä fillaria aikuiselle naiselle, aktiivipyöräilijälle vieläpä. Joten nuo junnumallit on laskuista pois jo kättelyssä. Rengaskoko pitäisi kuitenkin olla se 28"
...
Pyörää ostettaessa tarkeimmät numerot on kuitenkin henkilön pituus ja jalan sisämitta. Ei ikä.
Jos on pieni nii sitten sitä vaan on. Oli mittarissa 15v. tai 45v.
Rengaskoko pitäisi kuitenkin olla se 28"
Miksi? Eikö pieneen runkoon sovi paremmin pienempi rengas? Tulee tilaa varpaillekin.
Aloittelijalle ensimmäistä cyclocrossia etsimässä. Kävin eilen kokeilemassa cyclecenterin Ridleytä: http://www.cyclecenter.fi/tuote/ridley-cyclocrossari-x-bow-20-disc-2017/
Soivalta peliltä vaikutti kun pyörää testasin. Onkohan tuossa hintaluokassa parempaa hintalaatusuhdetta saatavilla? Samaan hintaa olisi tarjolla myös Merida cx300, mutta pyörää en ole vielä päässyt testaamaan. Enimmäkseen maantieajoihin pyörä varmaan tulisi.
meikäläinen on juuri kyseisen Ridleyn hankkinut itselleen ja oikein soiva peli kyllä on. Kohta vasta n. 50km ehtinyt ajelemaan, mutta kyllä edelliseen spessun hybridiin verrattuna on paljon parempi..Oma tarkoitukseni on pikkuhiljaa satunnaisia lenkkejä saada säännöllisesti ohjelmaan, sekä työmatkaa ehkä jonkin verran. Kannattaa kokeilla molempia, geometriassa on jonkin verran eroja ja se tekee ainakin omassa tapauksessani aika paljon. Itellä pitkät jalat (89/181), niin sopiva geometria vaikuttaa kyllä kokonaisuuteen. Molemmat vaihtoehdot varmasti oikein hyviä, ite otin Ridleyn ja ei ole huono:) Kesän kuntoajotapahtumia odotellessa..
...Tuota myytiin 500€ talvella.
Paitsi ettei myyty
Ridleystä 2015 arvostelu 3/5 -> http://www.bikeradar.com/road/gear/category/bikes/cyclo-cross/product/review-ridley-x-bow-20-disc-allroad-15-49246/
Paino(jota ei ole viitsitty ilmoittaa) ja Tiagra saivat satikutia.
Paino on 11 kg kuten arvostelussa on ilmoitettu, runko S.
Jukoliste
25.03.2017, 11.19
Berggrenillä näkyisi olevan tuo GT Grade Tiagra tarjouksessa 769€. Pyörä varmaan samaa tasoa meridan ja ridleyn perus crossarin kanssa.
Munarello
26.03.2017, 20.28
Tämä menee pitkälti spekulatiiviselle tasolle, mutta mieltä kiusaa ajatus kevyestä "yleiskippurasarvisesta", jolla ajaa kaikensorttiset sulan ajan lenkit eli noin maaliskuulta johonkin marraskuulle maantie- ja soratiefiilistelyt sekä hyötyajelut. Minulla on Bianchin alumiininen maantiepyörä, joka tuntuu oikein sopivalta. Krossariosastolla on Whiten cx pro '16, joka taas tuntuu himpun verran pitkältä ja hieman painavakin se on. Jos löytyisi tuon Bianchin c2c-rungon tyylinen krossarintyylinen pyörä levyjarruilla, kohtuullisilla osilla (esim 105 tai uusi tiagra) ja noin 9kg painoluokkaan niin voisi jo harkita pyöräkokoelman vähentämistä kahteen eli talvella lösöpyörällä ja lumettomana aikana lösöllä ja kippurasarvisella maaston mukaan. Kahdet kiekot luultavasti olisi tarpeen ja kiva jos lokasuojille olisi kiinnikepaikat näitä kurakelejä varten. Äkkiseltään mieleen tuli esim Spessun Cruxia ja GT:n Gradea, mutta muovirunkoisissa vaan taitaa harvemmin olla lokarinpaikkoja ja keskiönä yleensä pressfit? Vaadinko mahdottomia eli onko tuommoisia pyöriä olemassakaan? Eikä sen välttämättä tarvitse olla kuitua, sillä esim Cannondalen Caadx:n miellän kiinnostavaksi. En tosin sellaista ole koepolkaissut, joten en tiedä miten sopisi tämmöiselle perusläskille kuskille.
Toisaalta kyllähän minä ajelen jatkossakin ihan ilomielin näillä nykyisillä pyörilläni kun en mitään kilpaurheilua harrasta. Ja sitten sekin, että uskaltaisiko sitten jollain Trekin Boonella ajella viikonloppuna kesäiltoina pubille ja jättää se aidanvarteen.. Pitäisi varmaan joku baariromu olla sitten lisäksi. :) Ajatuksia?
Edit: Runkosettiäkin voisi harkita, jos semmoista rennon geometrian settiä on kohtuuhinnoilla. Aivan tolkuttomia summia en pysty laittamaan, mikä varmasti sulkee handmade-pyörät pois.
Millaista käyttöä hyötyajoissa tulee, kauppareissua täyteen lastattuna vai työmatkaa yms. ilman kuormaa tai kevyellä kuormalla ajettavaa? Jos on tarvetta kuormata pyörää, sitten katselisin esim. Kona Rovea tms, ei niin kevyttä ratkaisua. Muuten periaatteessa melkein mikä tahansa alumiinikrossari kelpaa. Toisaalta ajatus ns. baaripyörästä pyörii minullakin päässä. Romu sen ei tarvitsisi olla, ainoastaan näyttää siltä. 2" renkaat pitäisi mahtua alle, jolloin talvikäyttö helpottuisi. 1x9 ja mekaaniset levyt riittäisi hyvin tuollaiseen. Sopivasta rungosta tuollaisen voisi kasata, maalata itse ja laittaa Bilteman tarrat kylkeen. Mikä mahtaisi olla sopiva runko, jonka voisi torilta ostaa muutamalla kympillä?
Munarello
26.03.2017, 20.56
Ei mitään kauppareissuja vaan hyötyajeluilla tarkoitan ilman kuormaa paikasta toiseen siirtymistä, joita olen tavannut kesäaikaan tuolla maantiepyörälläkin tehdä.
Edit: Lisään nyt, että tässä on se ajatus takana ettei "mikä tahansa alumiinikrossari" kelpaisi vaan siinä pitäisi olla samanlaista "fiilistä" jota kivalla maantiepyörällä ajamisesta saa. Aika vaikea sitä on määritellä, mutta se ei ehkä ole sellaista, jota reilun kymmenen kilon alumiinikanki pystyy yleensä tarjoamaan.
Pitääkö kommenttisi pressfitistä tulkita niin, että pitää olla kierteellinen keskiö? Meridan alumiinikrossareissa sellainen on, samoin Konan Jake the Snakessa. Tiedä sitten fiiliksestä, mutta toisella kiekkosarjalla on hyvät mahdollisuudet asiaan vaikuttaa.
Munarello
27.03.2017, 11.09
Ei kai se keskiön tyyppi kynnyskysymys ole. Nettiä selaamalla sain vaikutelman, että kuiturungoissa on pääasiassa pressfittiä. Omissa pyörissäni on bsa-keskiöitä ja sellaisen avaamista varten hommasin työkalunkin niin siltä kannalta voisi olla mieluisampi. Mutta en minä kuitenkaan pyörääni välttämättä keskiön perusteella valitsisi.
Käsittääkseni esim. PlanetX käyttää kaikissa alu-ja kuiturungoissaan kierteellistä keskiötä. Koskee siis PlanetX brändättyjä runkoja. Vinereistä ja muista ei tietoa.
Ei mitään kauppareissuja vaan hyötyajeluilla tarkoitan ilman kuormaa paikasta toiseen siirtymistä, joita olen tavannut kesäaikaan tuolla maantiepyörälläkin tehdä.
Edit: Lisään nyt, että tässä on se ajatus takana ettei "mikä tahansa alumiinikrossari" kelpaisi vaan siinä pitäisi olla samanlaista "fiilistä" jota kivalla maantiepyörällä ajamisesta saa. Aika vaikea sitä on määritellä, mutta se ei ehkä ole sellaista, jota reilun kymmenen kilon alumiinikanki pystyy yleensä tarjoamaan.
Omassa tallissa on Poison Codein itse kasattuna c2c pyörän rinnalla, sopivat hyvin samaan talliin, saman tyylisiä ajokkinakin. Katsopa olisko noista aihioksi.
https://www.poison-bikes.de/Rahmen-Rahmen-Kits/Cyclocross-_-Gravel/?&d=1
jii.haanpaa
27.03.2017, 13.09
Käsittääkseni esim. PlanetX käyttää kaikissa alu-ja kuiturungoissaan kierteellistä keskiötä. Koskee siis PlanetX brändättyjä runkoja. Vinereistä ja muista ei tietoa.
Mites ne noita kierteellisiä keskiöitä kuiturunkoihin tekevät? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin suurimmassa osassa keskiöön on yksinkertaisesti asennettu kierteellinen muhvi. Näin voidaan sanoa, että fillarissa on kierteellinen keskiö, vaikka rakenne periaatteessa vastaa pressfitiä. Näin mm. omassa Bianchissa. Varmaan "oikeampiakin" tapoja on?
Berggrenillä näkyisi olevan tuo GT Grade Tiagra tarjouksessa 769€. Pyörä varmaan samaa tasoa meridan ja ridleyn perus crossarin kanssa.
Ei muuten ole enää. Menin lauantaina ostamaan sellaista vain kuullakseni että molemmat jäljellä olevat oli myyty edellisenä päivänä. Nyt sitten etsintä jatkuu, mutta vastaavaa tuohon hintaa en ole kyllä löytänyt.
Mites ne noita kierteellisiä keskiöitä kuiturunkoihin tekevät? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin suurimmassa osassa keskiöön on yksinkertaisesti asennettu kierteellinen muhvi. Näin voidaan sanoa, että fillarissa on kierteellinen keskiö, vaikka rakenne periaatteessa vastaa pressfitiä. Näin mm. omassa Bianchissa. Varmaan "oikeampiakin" tapoja on?
Teknillisesti molemmat samanlaisia eli metalli muhvi on laminoitu keskiöosaan. Toisessa mallissa laakerit kierretään ja toisessa painetaan sisään.
Auttakaas aloittelijaa. En pyörien spekseistä tai osista juurikaan mitään tiedä. Etsin laadukasta pyörää jolla tulee ajeltua about 20km päivässä + mahdolliset lenkit. Kysyisinkin teiltä arvon tietäjät näiden kahden pyörän eroista.
-----------------------------------------------------------------------------------------
canyon inflite al 9.0
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-9-0.html
-----------------------------------------------------------------------------------------
canyon inflite al slx 8.0 pro race
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-slx-8-0-pro-race.html
-----------------------------------------------------------------------------------------
^toisessa on yksi eturatas mikä tekee pyörästä yksinkertaisemman ajaa & huoltaa. Jos kuitenkin ajo tapahtuu pitkälti maantiellä, yhdellä eturattaalla loppuu välitykset ennen pitkää kesken. Siihen ei voi vain ostaa kampisarjaa kahdella rattaalla, koska toinen vaihdevipu on vain jarru
Auttakaas aloittelijaa. En pyörien spekseistä tai osista juurikaan mitään tiedä. Etsin laadukasta pyörää jolla tulee ajeltua about 20km päivässä + mahdolliset lenkit. Kysyisinkin teiltä arvon tietäjät näiden kahden pyörän eroista.
-----------------------------------------------------------------------------------------
canyon inflite al 9.0
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-9-0.html
-----------------------------------------------------------------------------------------
canyon inflite al slx 8.0 pro race
https://www.canyon.com/fi/road/inflite/inflite-al-slx-8-0-pro-race.html
-----------------------------------------------------------------------------------------
Näyttäisi noiden kahden fillarin erona olevan osasarja. Inflite AL 9.0 -mallissa käytetään Shimanon Ultegra 6800 -osasarjaa, myös jarrut näyttäisivät olevan paremmat Ultegra-tasoiset. Vaihteisto tässä pelissä on siis 2 eturattalla ja 11 takarattaalla toteutettu, jossa itse takapakassa on pienempi skaala vaihteita käytettävissä ja etuvaihtajalla toteutetaan vaihteistoon käytettävien vaihteiden laajuus. Edessä siis Ultegran krossikammet, 46/36 ratastuksella ja takana todennäköisimmin krossareissa käytetty 11-28-hammastuksen pakka.
Inflite AL SLX 8.0 Pro Race (ahh mikä mallinimihirviö) näyttäisi taas olevan SRAM Rival 1 -voimansiirrolla toteutettu. Tässä siis etuvaihteistoa ei ole, vaan edessä on vain yksi hammasratas, hammasmäärältään varmaan jotakin Ultegran kampien 46/36 välistä. Takapakassa on siis koko fillarin vaihteisto, melko sama vaihteistoskaala mutta isommilla hypyillä ainakin prosentuaalisesti vertailtuna. Jännästi näyttäisi myös olevan Quarqin kammet, vaan tehomittari puuttuu.
Yksinkertaisesti; Ultegra-fillarissa 2 x 11 vaihteisto, Rival 1 -fillarissa 1 x 11 -vaihteisto. Ultegrassa pienemmät hypyt vaihteiden välillä, mutta Rival 1 tietysti yksinkertaisempi. Myös vaihdekahvoissa on ero näissä vermeissä, Shimano-kamppeen STI-kahvojen jarruvivuilla operoidaan sekä jarruja että vaihteistoa, siinä missä SRAM-vivuissa itse jarruvivulla vain jarrutetaan, ja sen takana on kaksitoiminen samaan suuntaan pelaava vaihdevaihdin. Pikkunaksautuksella raskaammalle vaihteelle, ja syvemmällä painautuksella keveämmälle.
Hinta-laatusuhteeltaan noista kahdesta kokisin Ultegra-kamppeen antavan enemmän vastiketta rahoilleen, mutta toisaalta itse ajelen SRAMin maantievaihteistolla hyvinkin tyytyväisenä. Jos ramimiehen pyörässä olisikin Force 1, olisi tilanne eri. Aloittelijan suosittelisin käymään paikallisessa fillariliikkeessä katsomassa tarjontaa ja etenkin testailemassa Shimanon ja SRAMin kahvojen tuntumaa, riippuu käsien koosta ja mieltymyksistä kumpi on sopivampi.
Nuista kahdesta, asfaltille ultegra, mutta crossiin sram. Oon jonku asfalttilenkin ajanut cyclon 1*11 vaihteilla ja mielestäni vaihteenvälit on turhan suuret, eli aina ei tunnu löytyvän mieluista vaihdetta ja nopeilla renkailla loppuu välitykset. Sorateillä, poluilla yms tykkään oikein paljon.
Täällä on identiteettikriisi yhden pyörän kanssa. Ajanko cyclocrossilla jos siinä on suora tanko? Runko on PlanetX XLS cyclorunko.
Kiitos. Nämä avarsivat jo huomattavasti. Elikkäs jos canyoniin kallistun niin 9.0 taitaa olla sopivampi menopeli. Mites löytyykö kokemuksia Konan Jake The Snake Cr vatkaimesta.https://www.bikeshop.fi/Kona-Jake-the-Snake-CR/ekauppa/pKOJSCR/
Mielelläni otan myös vastaan suosituksia ja ehdotuksia saman hintaluokan pyöristä (+-2000e).
Ghostrider
30.03.2017, 23.07
Oliko Täällä cuben cyclocrosseilla ajavia? Itseä kiinnostaisi cuben Cross race Pro, mutta arvon 53cm ja 56cm kokojen välillä. Internetterissä väitetään cuben runkojen olevan pienempiä kuin kokomerkintä antaisi ymmärtää. Pituutta Mulla on 178cm ja inseam on 81cm. Löytyykö muita suurinpiirtein samoilla mitoilla cubella ajavia?
Aristobaali
31.03.2017, 00.03
Oliko Täällä cuben cyclocrosseilla ajavia? Itseä kiinnostaisi cuben Cross race Pro, mutta arvon 53cm ja 56cm kokojen välillä. Internetterissä väitetään cuben runkojen olevan pienempiä kuin kokomerkintä antaisi ymmärtää. Pituutta Mulla on 178cm ja inseam on 81cm. Löytyykö muita suurinpiirtein samoilla mitoilla cubella ajavia?
Mulle on huomenna tulossa 53 cm Cross race pro, oon 172cm pitkä ja inseam 79cm, 3 eri asiantuntijaa suositteli 53cm mallia mulle. Uskoin heitä ja semmoisen tilasin. Tosi hyvään hintaan fun-cornerista, josta myös kerrottiin oikean rungon koon olevan tuo 53cm.
Sent from my iPhone using Tapatalk
https://www.cube.eu/en/2017/road-triathlon/cross-race/cube-cross-race-pro-greynflashred-2017/
Jos kyseessä tuon tuo geometria, niin ei toi mun silmään nyt mitenkään älyttömän lyhyeltä vaikuta. Riippuu tietysti vähän siitä mihin vertaa.
Sokkona jos tuollaisen joutuisin ostamaan 179cm/83cm mitoillani, niin 56 olisi oma valintani 53 olisi kyllä auttamatta lyhyt.
Sent from my GT-I9506 using Tapatalk
Yllättävän isot rungon pystyputken ja emäputken kulmaerot 53:n ja 56:n välillä. Väittäisin että nuo kaksi runkokokoa ovat selvästi eri tuntuiset ajaa. Mutta joo, mittojen puolesta 56 on varmaan lähempänä jos pyörä tulee "tyypilliseen" cyclocross-käyttöön, 53 mahdollistaisi kisakireän matalan ajoasennon yhdistettynä loivempaan keulakulmaan. Toisaalta kumpikin olisi mahdollistaa säätää hyvin lähelle samoja mittoja - 56 suoralla satulaputkella ohjainkannatin alhaalla kääntyy 53:ssa samaksi asennoksi takajätöllisellä satulatolpalla ja parilla korotinrenkaalla pidemmän ohjainkannattimen alla.
Mutantti
31.03.2017, 22.14
Cyclocrossi hakusessa. Maastopyörä on, joten haussa pyörä kaikkeen muuhun. Olen saanut jostain päähäni, että rungon pitää olla terästä, voimansiirto 1x11 ja levyjarrut mielellään hydrauliset. Interwebbiä selatessani löysin mielestäni sopivan pyörän, Genesiksen Croix de fer Decaden. Se sattuu olemaan vuosimallia 2016 ja niitä on pirun hankala löytää. Englannista löytyisi yksi kokoa Medium. Osaako joku auttaa ja neuvoa onko se kuitenkin minulle liian iso? Olen 176-177 cm pitkä ja inseam 84 cm. Medium-koossa on mm. 56 cm vaakaputki. Tarkemmat speksit esim. tuolta: https://www.evanscycles.com/genesis-croix-de-fer-decade-2016-cyclocross-bike-EV258261
Muitakin pyöriä saa ehdotella kyseisillä spekseillä. Enemmän siis katu- kuin maastokäyttöön. Hinta mieluusti noin 1300-1800e.
Mites ne noita kierteellisiä keskiöitä kuiturunkoihin tekevät? Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin suurimmassa osassa keskiöön on yksinkertaisesti asennettu kierteellinen muhvi. Näin voidaan sanoa, että fillarissa on kierteellinen keskiö, vaikka rakenne periaatteessa vastaa pressfitiä. Näin mm. omassa Bianchissa. Varmaan "oikeampiakin" tapoja on?
Palatakseni vielä aiheeseen.
Witutus- topicista voi käydä lukemassa miksi pelkästään 'PressFit' sanana, aiheuttaa ihottumaa joillekkin.
Nuista kahdesta, asfaltille ultegra, mutta crossiin sram. Oon jonku asfalttilenkin ajanut cyclon 1*11 vaihteilla ja mielestäni vaihteenvälit on turhan suuret, eli aina ei tunnu löytyvän mieluista vaihdetta ja nopeilla renkailla loppuu välitykset. Sorateillä, poluilla yms tykkään oikein paljon.
Minulla on inflite 9. Jos saisi valita niin ottaisin muuten samanlaisen, mutta eteen vain tuo isompi ratas. Todella harvassa ne kerrat kun pienemmällä olen ajanut, joku todella jyrkkä ylämäki vain. Olisi yksinkertaisempi kun ei olisi turhaan etuvaihtajaa.
Mutta en ottaisi tätä niin että edessä olisi noiden kahden rattaan väliltä jotain.
Pedalatleten
02.04.2017, 13.49
Cyclocrossi hakusessa. Maastopyörä on, joten haussa pyörä kaikkeen muuhun. Olen saanut jostain päähäni, että rungon pitää olla terästä, voimansiirto 1x11 ja levyjarrut mielellään hydrauliset. Interwebbiä selatessani löysin mielestäni sopivan pyörän, Genesiksen Croix de fer Decaden. Se sattuu olemaan vuosimallia 2016 ja niitä on pirun hankala löytää. Englannista löytyisi yksi kokoa Medium. Osaako joku auttaa ja neuvoa onko se kuitenkin minulle liian iso? Olen 176-177 cm pitkä ja inseam 84 cm. Medium-koossa on mm. 56 cm vaakaputki. Tarkemmat speksit esim. tuolta: https://www.evanscycles.com/genesis-croix-de-fer-decade-2016-cyclocross-bike-EV258261
Muitakin pyöriä saa ehdotella kyseisillä spekseillä. Enemmän siis katu- kuin maastokäyttöön. Hinta mieluusti noin 1300-1800e.
Isolta vaikuttaa, mulla on itse 57.2 cm horizontal vaakaputki + 12 cm stemmi ja mittaa on 188 cm ja sen lisäksi melko pitkät käsivarret... taulukoiden mukaan on myös 155 mm headtube, joten tanko jää korkealle (tietysti makuasia).
Munarello
04.04.2017, 18.45
Aivan niin, nythän alkaakin olla se aika kun sinun piti semmoinen hommata. Seiskasatanen tuntuisi kyllä ihan pätevän oloiselta kapistukselta, tosin se männäviikolla käpistelemäni oli joku ylivuotinen. Laita täysipituiset kuoret jarruvaijereihin jos ne ulkoiset viennit niin pahalta tuntuu. Google kyllä kertoo hintatason noille kiekoille. Tuossa hintaluokassa alkaa jo löytymään vaihtoehtoja muutenkin. Esim Giantin TCX SLR 1 oli jo tosi menevän tuntuinen krossari kun sellaistakin minulle esiteltiin. Ei vaan ole sitä, mitä itse olen hakemassa. Ja jotenkin alkaa itseäni jo vähän mietityttämään alu- vs kuituraami asia kun pyörän hintaa alkaa lähestymään kahtatonnia.
Olikohan tämä jo täällä?
No nyt on :
http://bikepacker.com/thoughts-trek-boone/
Mahtaakohan tyylipoliisilta tulla välitöntä putkaalinnaavankeutta jos crossariin laittaa 75 mm stemmin alkuperäisen 90 mm tilalle? Tuntuu että näin alkuun tarvitsisi vähän lyhyempää ohjaamoa ennen kuin ajaja venyy riittävästi, vaakaputki 53,4 cm ja allekirjoittanut 172 cm.
arctic biker
06.04.2017, 00.39
Mahtaakohan tyylipoliisilta tulla välitöntä putkaalinnaavankeutta jos crossariin laittaa 75 mm stemmin alkuperäisen 90 mm tilalle? Tuntuu että näin alkuun tarvitsisi vähän lyhyempää ohjaamoa ennen kuin ajaja venyy riittävästi, vaakaputki 53,4 cm ja allekirjoittanut 172 cm.
Ainakin itse armon annan. Ohjaus toki on herkempi mutta nythän on kesä tulossa jotta pitävämpi alusta.
Pyörä ja muotipoliisit sallivat tarvittaessa tuon, veikkasin tuohon tarvittavan 100 mm stemmin aiemmin. Spessu on niin vakaa pyörä, että ei tuo huononna oleellisesti ajettavuutta, tankokin taisi olla jo niin compacti kuin mahdollista? Onko säädöt muutoin jo kunnossa, satulan paikka?
Kyllä se sinänsä ihan hyvältä tuntui jo noinkin, ei varsinaisesti liian pitkältä, minä vaan olen niin rautakanki että tarvitsee vähän aloitusapua uuteen asentoon tottumiseen. Aikanaan voi todennäköisesti laittaa tuon 90 mm takaisin mutta alkuun olisi varmasti helpompaa vähän lyhyemmällä kokoonpanolla.
mackaiweri
09.04.2017, 13.05
Olisiko täällä palstatietäjillä hyviä ehdotuksia 1000-1500e cyclocrossista kevyelle 158cm naiselle. Työmatkaan ja kuntolenkkeilyyn olisi hakusessa. Tottunut ajamaan hybrideillä ja ikääkin 55 vuotta, joten geometrialtaan saisi olla kohtuu rento. Nykyinen hybridi painaa sen about 15kg, joten haussa olisi selkeästi kevyempi fillari (9-10kg). Alustana suurimmaksi osaksi päällystetyt tiet, mutta myös hiekkateitä sattuu jonkun verran matkan varrelle. Runko saisi olla alumiinia ja keula mielellään kuitua. Ja tietenkin täyspitkät lokarit pitäisi saada, koska pyörällä tulisi ajettua joka kelissä keväästä syksyyn. Onko palstalaisilla kokemuksia, että riittäisikö 1x11 tuollaiseen käyttöön, vai pitäisikö mennä 2x10/11-voimansiirrolla.
Merida Cx600 pienimmässä koossa 47cm. 1*11, paino n 10 kg, varmaan saa noin 1300€ seuduille. Kokoasiaan voi vielä joku tarkentaa, että olisiko tuo.
Sotanorsu666
09.04.2017, 15.36
Kokoasiaan voi vielä joku tarkentaa, että olisiko tuo.
Mulla on Merida 500 ja runko varmaan on väritystä lukuunottamatta aika sama. 171cm ja 52 runko, joten varmaan tuo koko voisi olla ihan passeli. Itse otin isomman rungon, koska ajelen tuolla vähemmän tosissaan ja työmatkoja. Maantielle on yhden koon pienempi runko, mutta se on sitten ihan eri pyörä ja toinen tarina..
mackaiweri
09.04.2017, 15.54
Mulla on Merida 500 ja runko varmaan on väritystä lukuunottamatta aika sama. 171cm ja 52 runko, joten varmaan tuo koko voisi olla ihan passeli. Itse otin isomman rungon, koska ajelen tuolla vähemmän tosissaan ja työmatkoja. Maantielle on yhden koon pienempi runko, mutta se on sitten ihan eri pyörä ja toinen tarina..
Joo oikea rungon koko löytyy luultavimmin väliltä 46-49cm, joten tuo menisi siihen haarukkaan. Geometriakin näyttää olevan ihan hyvä. Tuo Sramin Apex -osasarja tuntuisi passelilta tuohon käyttöön, kun hydraulisten jarrujen ja 1x11-voimansiirron vuoksi pyörän ylläpitäiminen ja huoltaminen olisi helppoa. Painokin olisi tuohon hintaluokkaan inhimillinen alle 10kg lokareineen ja polkimineen (Merida ilmoittaa sivuillaan painoksi 9,38kg).
Myös canondale caadx tiagra voisi mennä hintahaarukkaan. 164cm pitkä vaimo ajellut vuoden tyytyväisenä -16 vuoden 44 kokoisella canondalella. Geometria/ merkinnät muuttuneet vuodelle -17 joten vastannee kokoa 46.
GT Grade pienin koko, 50 voisi olla melkoisen sopiva, tästä voi katsella ja näitä saa myös suomikauposta.
http://www.wiggle.co.uk/gt-grade-al-tiagra-2017-adventure-road-bike/
Nuista kahdesta, asfaltille ultegra, mutta crossiin sram. Oon jonku asfalttilenkin ajanut cyclon 1*11 vaihteilla ja mielestäni vaihteenvälit on turhan suuret, eli aina ei tunnu löytyvän mieluista vaihdetta ja nopeilla renkailla loppuu välitykset. Sorateillä, poluilla yms tykkään oikein paljon.
Mulla on rossarissa 42x11-28 ja piisaa mukavasti 50 km/h vauhtiin. Hitaammassa vauhdissa välit saattaa välillä ahdistaa, mutta ei mun jaloilla lopu nopeasta päästä katsottuna.
Mulla on rossarissa 42x11-28 ja piisaa mukavasti 50 km/h vauhtiin. Hitaammassa vauhdissa välit saattaa välillä ahdistaa, mutta ei mun jaloilla lopu nopeasta päästä katsottuna.
Mulla on tuossa 40*11-42 ja tuolla jää välit vähän turhan suuriksi maantiellä, mutta ei poluilla.
Mulla on 38x11-32 ja sopii mulle.
Tukkasotka
10.04.2017, 10.19
Mulla on 40x11-28 ja sopii mulle. Ylämäissä saa joskus vähän punnertaa ja jyrkät alamäet voi lasketella menemään polkematta, mutta tutkimusmatkailuunhan tuo on eikä kadenssien vatvontaan.
Mulla on 52/36 - 11-32. Lokakuussa etuvaihtaja lopetti toimintansa, joten tuli ajeltua talvi 36 - 11-32 ja hyvin toimi mutta nyt slikseillä kaipaa taas lisää korkeampia välityksiä. Crosschaining rajoittaa vähän 11 ja 32 rattaiden pidempää käyttöä mutta ei silti aiheuta kaipuuta x1 setup piin, minkä sinänsä saisi etuvaihtajan poistamalla
Onko täällä kellään näitä Trekin Crocketteja tai Booneja? Kahtoin ensin kalliimpia, mutta pääsin ylihte hiilarista, kun ei sen etu painossa ole "kilon vertaa". Ja kun on ekasta cyclosta kyse niin kelpaisi vaikkapa tämä Crockett 9 Disc 56 senttisenä. Saa Englannista tuotuna noin 1600:lla, jotenkin Saksasta ei löydy oikein mistään tätä. Olisi mulle poikkeuksellisen edullinen fillari, mutta kuitenkin vaihdan satulan, stemman ja laitan toiset kiekot nastoja varten, polkimetkin tarvihteee joko SPD tai SL:t niin eihän tuo hyvä hinta haittaa. Sitä miettinyt, että ilmeisesti sielä on jotkut lokarikiinnikkeen paikat, mutta millaiset ja sitten takana ei ole mitään thru axl:iä mitä edessä. Uusissa malleissahan on joissakin myös takana oliko 14 vai 15 mm akselit mitä edessäkin.
http://archive.trekbikes.com/uk/en/2016/Trek/crockett_9_disc#/uk/en/2016/Trek/crockett_9_disc/details
Tässä on tämä uusi.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupyörät/maantiepyörät/cyclocross-pyörät/crockett/crockett-7-disc/p/2495000-2018/
Sitten on tämä punainen Crockett, jossa olisi Sram Forcet, mutta hintaeroa onkin se 600-800 ecua mistä nyt sitten laittaisi, en tiedä - Ultegrat on tuttuja yli kymmenen vuoden ajalta niin mikäs siinä.
https://www.trekbikes.com/us/en_US/bikes/road-bikes/cyclocross-bikes/crockett/crockett-7-disc/p/2495000-2017/
Se keltainen Boone niin sen saa 3200:aan Saksasta, mutta ne cantisjarrut ja en ehti mitään kisapeliä.
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupyörät/maantiepyörät/cyclocross-pyörät/boone/boone-race-shop-limited/p/2468000-2017/
Semmosta.
M. Ouvinen
10.04.2017, 10.49
Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa on muuten Cyclocross-vertailutesti. (Johon otin kuvat...) Hintaluokkana n. 2000 euroa.
https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-video-vertailussa-2000-e-cyclocross-pyorat-jarkikrossaria-etsimassa/
Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa on muuten Cyclocross-vertailutesti. (Johon otin kuvat...) Hintaluokkana n. 2000 euroa.
https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-video-vertailussa-2000-e-cyclocross-pyorat-jarkikrossaria-etsimassa/
Huomasin, en ole lukenut vielä - voishan se lukea nytten. Nuot fillarivertailut ovat olleet mukavia lukia monia vuosia ja varmasti on kiva tehdä niitä reissujakin.
^^^uudessa crockettissa on 12mm läpiakselit edessä ja takana, mikä näyttää muodostuvan levyjarru maantie/cyclo standardiksi. Vanhassa crockettissa 15mm edessä ja qr takana. Tuo 15mm on aika harvinainen ja jäänee sellaiseksi
^^^uudessa crockettissa on 12mm läpiakselit edessä ja takana, mikä näyttää muodostuvan levyjarru maantie/cyclo standardiksi. Vanhassa crockettissa 15mm edessä ja qr takana. Tuo 15mm on aika harvinainen ja jäänee sellaiseksi
Kiitoksia tiedosta, jos kalliimpaa peliä laittaa niin tuo on tärkeä tieto. Olishan se kiva, että napoja saa jatkossakin.
Kahtoo nyt, ennestään on alu hardtail 29,er (2008), aluhiilari maantiepyörä (2006) ja museoikäinen (1997) kylläkin runkoa ja ohjainlaakeria lukuunottamatta täysin uusittu hybridi, todella nopea ja näppärä peli - uuden fillarin tulee olla selkeästi erilainen mitä jo on entisiä heiloja, joita yhtäkään en ole korvaamassa. Ehjä siten joskus laitan uuden hiilarimaantiepyörän sähkövaihtehilla. Aikoinaan päätin, että kun täytän 40 niin laitan kymppitonnin Colnagon, no empä laittanut enkä edes haluaisi. Semmonen 3-4 keur cyclo voisi olla, jos sitä sitten oottelisi syksyä, talvea ja laittaisi sitten, ei se ajamista haittaa.
Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa on muuten Cyclocross-vertailutesti. (Johon otin kuvat...) Hintaluokkana n. 2000 euroa.
https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-video-vertailussa-2000-e-cyclocross-pyorat-jarkikrossaria-etsimassa/
Kävin kirjastossa välittömästi lukemassa eikä huono juttu ollutkaan, ei huomauttamista kuvissakaan. Tuosta irtoaa asiaa valintaan niille, jotka aloittelevat tällaisella pyörätyypillä. Mukava tuo oli lukea vaikka syvällä jo olenkin, ei kuitenkaan kisa-ajokkeihin oma suuntaus. Hyvä juttu lehti huomioiden.
Vaikken yhtään testatuista pyöristä olekaan ajanut, testi vaikuttaa huolellisesti tehdyltä, kuten TM:n pyörätestit muutenkin (joita jostain syystä tällä palstalla väheksytään). Valokuvissakin oli jännä vaikutelma, ilmeisesti luonnonvaloa vastaan laitetun keinovalon ansiosta. Vaivaa on siis nähty niissäkin. Ainoastaan pisteytyksen yhteenlaskeminen on huono juttu, koska kuten tekstissäkin todettiin, Pelago ei välttämättä ole ryhmän huonoin pyörä. Ja kun rengastuksen merkitys on suuri, ominaisuudet muuttuu monilla renkaiden vaihtoa isompienkin päivitysten takia. Seuraavaksi olisikin kiinnostava tutkia sitä, millaisia luonteita pyöristä saa esiin osia vaihtamalla.
Polun tukko
11.04.2017, 06.01
Kysytääs täälläkin.
Whiten koko-opas näyttää että minulle menisi cx killeristä 54 koko.Pituus n.181cm,inseam 85.
Onko noista kokemusta että onko koot millaisia suhteessa muihin?54 runko whiten mukaan menee 185cm asti?
^^^uudessa crockettissa on 12mm läpiakselit edessä ja takana, mikä näyttää muodostuvan levyjarru maantie/cyclo standardiksi. Vanhassa crockettissa 15mm edessä ja qr takana. Tuo 15mm on aika harvinainen ja jäänee sellaiseksi
Voipi olla, mutta maastopuolella 15mm etuakseleita on aika paljon vielä 2017 malleissa. Kyllä noi saa aina toimimaan kunnes joku myyntimies keksii, että boost pitää saada maantielle ja CX:ään. 12mm ei tietenkään ole mikään parempi ratkaisu, vaan ainoastaan erilainen, rahan käyttöä lisäävä ratkaisu.
^^En tiedä onko geo sinnepäonkään, mutta miulla on (181/83) CX Pro mallista koko 54, talvistemminä 90 mm/ 12 astetta. Syksyllä stemmi oli 110/ 6 ast. Toimii.
Ajoin kokeeksi kaverin (185/ 87) 56 kokoista ja totesin sen itselleni liian pitkäksi.
En tiedä onko mitään apua, mutta oma white killer on kokoa 52. Omat mitat 174/82. 100 millisellä stemmillä ajoasento tuntui hitusen pitkältä. Olisin siihenkin varmaan tottunut, mutta vaihdoin siihen 90 mm stemmin ja ajoasento on nyt ns. spot on. Muutaman päivän ajojen jälkeen täytyy todeta, että tuo white on hyvä pyörä alle tonnilla.
Blackborow
11.04.2017, 13.01
^^^uudessa crockettissa on 12mm läpiakselit edessä ja takana, mikä näyttää muodostuvan levyjarru maantie/cyclo standardiksi. Vanhassa crockettissa 15mm edessä ja qr takana. Tuo 15mm on aika harvinainen ja jäänee sellaiseksi
15x100mm akseli on maastopuolella varmasti yleisin etuakseli nykyään, joten eipä tuon takia tarvitse huolehtia, että esim. sopivia napoja ei löytyisi.
Dille Vallaton
11.04.2017, 15.48
Minä niin mieleni pahoitin Tietäjän syrjinnästä. Sanoisin sitä alaikäisten ja alipainoisten rasismiksi. Toivottavasti nimimerkki ei kuitenkaan ymmärrä mitä kirjoittaa, vaan kyseessä on pikkupoika joka pääsee nettiin sillä välillä kun äiti kiristää apupyöriä. Täytän tänä vuonna 50 ja olen tukeva. Omasta mielestäni kyllä vahva. Nyt on siis kuitenkin pakko lopettaa, koska olen raakki tähän hienoon harrastukseen.
15x100mm akseli on maastopuolella varmasti yleisin etuakseli nykyään, joten eipä tuon takia tarvitse huolehtia, että esim. sopivia napoja ei löytyisi.
Niin napoja.. Entäs valmiita etupyöriä joissa on cc käyttöön sopiva vanne ja napa. Harva niitä kiekkoja rakentaa. Kiekkoseteissä tuo yhdistelmä myös aiheuttanee myös harmaita hiuksia.
Niin napoja.. Entäs valmiita etupyöriä joissa on cc käyttöön sopiva vanne ja napa. Harva niitä kiekkoja rakentaa. Kiekkoseteissä tuo yhdistelmä myös aiheuttanee myös harmaita hiuksia.
Käytännössä isot napavalmistajat menneet jo helposti vaihdettaviin napa-adaptereihin, joilla navan saa vaihdettua QR-9-12-15 mm käden käänteessä ja sitä kautta valmiskiekot käytettävissä hyvin erilaisissa kokoonpanoissa.
esim. DT Swissillä kaikki navat tällaisia (https://www.dtswiss.com/Accessories/End-cap-solution-Road) (https://www.dtswiss.com/Accessories/End-cap-solution-Road)
Käytännössä isot napavalmistajat menneet jo helposti vaihdettaviin napa-adaptereihin, joilla navan saa vaihdettua QR-9-12-15 mm käden käänteessä ja sitä kautta valmiskiekot käytettävissä hyvin erilaisissa kokoonpanoissa.
esim. DT Swissillä kaikki navat tällaisia (https://www.dtswiss.com/Accessories/End-cap-solution-Road) (https://www.dtswiss.com/Accessories/End-cap-solution-Road)
Kiitos Timpe, mä aattelen uudelleen tuota toimituksineen 1600 € Englannista tuota Trek Crockett 9 Disc 2016:ta, tuntuu vaan hinta nyt tärkeemmältä. Ja on kaksi keskiöratasta, ei kai sekään nyt haittaa, vaik' ei ole uusimpien suuntauksien mukainen fillari. Laittaa ensi kerralla sitten kalliimpaa. Aina jos oottaa uutta vuotta ja nykyisiä silloin halvemmalla.
EDIT: ostin fillarin ja PayPalilla maksu, oli £ 1299 + 90 toimituksesta Suomeen. Sillä mentähän ja toiset kiekot laitetahan. Iso kiitos selvennyksestä, jäi hyvä mieli. Eiköhän ole hyvästi soiva peli.
Nyt kävi jotenkin pöljästi, taisin rikkoa fysiikan lait... vaihdoin sen 90 mm stemmin koemielessä 80 mm malliin, pyörästä tuntui tulevan vakaampi ja muutenkin paremmin ohjattava. Eihän se nyt ihan näin pitänyt mennä mutta meni kuitenkin. Samoilla vauhdeilla vaihdoin siihen vielä maasturin satulan, puristit tukehtukoot hiilikuitulastuihinsa, ja siitähän tuli hyvinkin ajettava kokonaisuus. Pienistä asioista se joskus on kiinni.
No niin, perusasiat kunnossa, nyt voi alkaa virittää. Jos yhtään itseäni tunnen niin kohta siinä on 1x10 vaihteisto maastovaihtajalla, kiekot uusittu ja varmaan jotain muutakin kivaa. :p
Eilen tuli haettua hi5bikestä kona jake, pääsiäisen kun on, niin keltaisena. Ensimmäinen cyclocross minulle.
^^Hyvin valittu runko oikean kokoisena jättää riittävästi hienosäätövaraa parhaan ajonautinnon saavuttamiseksi.
Samoin olen omassani kokenut, jokainen metri on miellyttävää, nautinnollista ajaa, siis välineen puolesta, eihän se muutoin sohvalla löhöilyä voita. Kaikki kivat jutut jo säädetty. :)
Eilen tuli haettua hi5bikestä kona jake, pääsiäisen kun on, niin keltaisena. Ensimmäinen cyclocross minulle.
Onnea uudelle pyörälle! Jake onkin mukavan näköinen nykyisin.
Tänää tehty jakella ensimmäinen parin kympin koelenkki. Hiekkatien ajamiin ei oo tuntunu ikinä noin hauskalta.
Mut nyt tää amatööripöräilijä kaipaisi vähän apuja säätöjen kanssa. Eli pyörä on kokoa 54, kuski 179. Satulan korkeus sopiva ja silmämääräisesti vaaterissa, mutta kahvoja vasten yläotteella ajaessa meinaa kokoajan liukua satulalta eteenpäin. Mistähän tota lähtis säätelemään?
Satulan täsmällinen vaaka-asento sopii kun ajoasento on hyvin matala maantiepyörämäinen. Krossarissa monesti vähän korkeampi ja siitä syystä satulan nokka voi olla hitusen korkeammalla, samoin jotku satulat vaativat saman. Säätöjä joutuu tai saa hakea vielä pitkänkin ajan jälkeen, ne vaan pienenevät koko ajan mitaltaan.
Satulan täsmällinen vaaka-asento sopii kun ajoasento on hyvin matala maantiepyörämäinen. Krossarissa monesti vähän korkeampi ja siitä syystä satulan nokka voi olla hitusen korkeammalla, samoin jotku satulat vaativat saman. Säätöjä joutuu tai saa hakea vielä pitkänkin ajan jälkeen, ne vaan pienenevät koko ajan mitaltaan.
Kiitos. Täytyy tuo kokeilla ensimmäisenä.
johnny73
19.04.2017, 20.10
Tänään ostettu xxl:stä merica cx600 1199€. Rahat eivät riittäneet parempaan, toivottavasti on kelpo peli. 1500€ cannondalea tuli myös testailtua, mutta mekaaniset jarrut harmittivat kun olen ajanut maasturilla jo pitkään hydraulisilla.
Siistin näköinen paketti on myös merida :). Onko vinkkiä mistä ja minkä malliset vanteet kannattaisi ostaa slicks renkaita varten
Fulcrum racing 5 on pysynyt 100 kilosen alla suorana yhtä rotvallia lukuunottamatta maantiellä 5000 km, että jos halvalla haluat mennä eikä paino ole ihan justiinsa niin suosittelen. Laakerit olen vaihtanut edestä kerran ja konelaakerien vaihto oli superhelppoa.
Tänään ostettu xxl:stä merica cx600 1199€. Rahat eivät riittäneet parempaan, toivottavasti on kelpo peli. 1500€ cannondalea tuli myös testailtua, mutta mekaaniset jarrut harmittivat kun olen ajanut maasturilla jo pitkään hydraulisilla.
Siistin näköinen paketti on myös merida :). Onko vinkkiä mistä ja minkä malliset vanteet kannattaisi ostaa slicks renkaita varten
Mulla on nyt pari tonnia ajettu samanlaisella, ketjut vaihdoin tänään ja etujarrupalat viistin melko uutena kun kiljuivat. Olen tykännyt kyllä.
johnny73
19.04.2017, 22.55
Kiitos vinkeistä. Oletko Moska varustellut pyörää jotenkin?
Jami2003
20.04.2017, 08.44
Mites lokarit, kannattaako ottaa pois kevään kuiville keleille. Laitoin omaan cyclottimeen lokarit välittömästi paikalleen kun ostin ja nyt kun ajelee sillä maantielenkkejä on herännyt mieleen lokareiden ilmanvastukselliset vastustukset.
MacKonte
20.04.2017, 09.07
Mites lokarit, kannattaako ottaa pois kevään kuiville keleille. Laitoin omaan cyclottimeen lokarit välittömästi paikalleen kun ostin ja nyt kun ajelee sillä maantielenkkejä on herännyt mieleen lokareiden ilmanvastukselliset vastustukset.
Samaa mietin viime keväänä, mutta oikulliset säät painoivat enemmän kuin mahdollinen ilmanvastus. Lenkki saattoi alkaa auringonpaisteessa, mutta matkalle osui parikin sadekuuroa. Lokarit pitivät miehen ja pyörän puhtaampana. Siispä epävakaiden kelien vuoksi pidän lokarit cyclossa. Maantiepyörässä ei lokareita ole ja sillä ajetaan sitten vain poutapäivinä :)
Jami2003
20.04.2017, 09.10
Täytyy siis jatkaa lokareilla. Mulla sama tilanne maantiepyörässä. Tähän aikaan vuodesta maantiepyörä vaatii vain kuljetusta tuonne asfaltti tien varteen kilometrin verran. Se ja talvikenkien puute aiheuttaa ettei maantielenkit varsinaisella pyörällä ihan heti ala :)
Mites lokarit, kannattaako ottaa pois kevään kuiville keleille...
...pidän lokarit cyclossa....
Täytyy siis jatkaa lokareilla....
:seko:
Kuuntelet yhden mielipiteen etkä malta odottaa muita näkemyksiä edes puolta tuntia :D
Entäpä jos minä sanon, että ilman muuta lokarit pois? Itsehän en käytä lainkaan joten en ymmärrä miksi niitä etenkään kuivilla keleillä käyttäisi.
Kiitos vinkeistä. Oletko Moska varustellut pyörää jotenkin?
Talven oli gravdaalit renkaina ja valot kiinni, muuten vakio. Liukkaampi liikkeiset sorarenkaat pitäisi hommata, mutta nyt vie toinen pyörä enemmän huomiota.
kuovipolku
20.04.2017, 09.30
:seko:
Kuuntelet yhden mielipiteen etkä malta odottaa muita näkemyksiä edes puolta tuntia :D
Varsin usein muiden mielipiteitä kysytään ikään kuin muodon vuoksi, vain vahvistamaan omaa käsitystä tai jo tehtyä päätöstä. Silloinhan riittää yksi ainoa samansuuntainen mielipide. Ja jos ensin tulee vastakkaisia, odotetaan kunnes tulee se ensimmäinen tukeva mielipide ja lyödään asia lukkoon vasta sitten.
Lokareista ei suurimmassa osassa ajoja - eli poislukien jotkut hankalimmat talvikelit ja pahimmat mutapolut - ole muuta haittaa kuin hiukan suurempi ilmanvastus ja hiukan vähemmänm ärhäkkä ulkonäkö. Jos ei esimerkiksi putoa porukkalenkeiltä ensin mainitun takia, se ei muodostu kynnyskysymykseksi eikä viimeksi mainittu ole erityinen ongelma riittävän itsetunnon omaavalle tai siihen käänteiseen snobismiin taipuvaiselle kuskille.
PS Tai onhan totta että yleensä ilman lokareita saa mahtumaan "yhtä kokoa" leveämmät renkaat, mistä voi kieltämättä olla hyötyä. Ja jonkinlainen pieni mahdollisuus on myös siihen että keppi joka ei olisi osunut vääntämään takavaihtajaa solmuun hyppää jonnekin pahaan väliin lokareiden takia.
En tiedä miten slickseillä, mutta jo kevyesti kuvioitu rengas nostaa syliin ja juomapulloon kuivallakin kelillä hiekkaa ainakin soratiellä (siellähän krossarilla varsinkin poutapäivinä on mukava ajella), joten ei ole käynyt mielessäkään lokareista luopuminen, eikä ainakaan niiden kanssa eestaas puljaaminen.
Onkohan olemassa mitattua tietoa lokareiden vaikutuksesta keskinopeuteen eli puhutaanko nyt suuruusluokasta, mikä häviää mittaustarkkuuden kohinaan ja suurin vaikutus on ulkoisesta olemuksesta johtuvat henkiset jutut?
kuovipolku
20.04.2017, 11.20
Monien guruna kunnioittaman tai vain asiallisena ja ennakkoluulottomana pitämän Jan Heinen artikkelin "Aerodynamics of Real-World Bicycles" mukaan "Well-mounted metal fenders do not affect the bike’s aerodynamics. The front section of each fender shields the tire and reduces the wind resistance, while the rear fender increases the aerodynamic drag. The two effects cancel each other." Tähän tulokseen hän päätyi tuulitunnelissa suorittamansa testin jälkeen.
Subjektiivinen tuntemus on ettei vaikutus ole huomattavaa luokkaa. Sivarissa voi ajatella että tuulella on ikävän paljon tarttumapinta-alaa, mutta sekin saattaa olla enemmän pelkkä väsymyksen aiheuttama mielikuva kuin tosiasiallisesti vauhtia alentava tekijä.
Kuitenkin väittäisin että porukkalenkillä voi huomata että tietyissä tilanteissa joissa ilmanvastus äkisti kasvaa joutuu tekemään enemmän töitä kuin lokareitta ajava kaverinsa. Tosin niissäkin saattaa vaikuttaa enemmän oma kovin epäaero ajoasento ja jaloista puuttuvat beaufortit.
PS Juolahti mieleen vielä yksi lokareiden haittapuoli: renkaiden, etenkin takarenkaan, kuntoa ja niihin tarttuneita tai kaivautuneita kivensiruja on hankalampi tarkkailla eli melkeinpä pitää kääntää pyörä kumipuoli ylöspäin.
PPS Vielä yksi: jos cyclon geometria aiheuttaa ns. toe overlappia, lokarit voimistavat ilmiötä eli kengänkärki osuu oikein tiukoissa käännöksissä lokariin, mikä tosin ei yleensä aiheuta muuta kuin sen että joko pääsee ikävä ääni tai herkemmin toimiva lokarin aisan turvakiinnike irtoaa ja sen joutuu painamaa uudelleen kiinni.
MacKonte
20.04.2017, 12.21
On tietysti lokareita ja sitten on lokareita. Useampia olen kokeillut ja kokeilujen perusteella en istuta yhteenkään pyörään kuin SKS Commuter-sarjan lokasuojia. Ovat kevyet, tyylikkäät (jos näin voi sanoa) ja kestävät. Eivätkä rämise tai putoile. Ei ole tarvis irrotella, kun eivät häiritse ajamista.
http://www.mackonte.com/IMG_8324.JPG
Keväisin asfaltillakin on niin paljon hiekkaa ja pölyä, että juomapullon saa pestä lokasuojien kanssakin. Ilman lokasuojia saa pestä paljon muutakin...
Jami2003
20.04.2017, 12.32
Joo mulla on hyvin istuvat täyslokarit ja enhän mä oikeasti niitä varmaan pois ole ottamassa vaikka mitä sanoisitte :)
Kunhan on tullut pyöräillessä mieleen ja tietysti jos jollain löytyisi oikein kovia argumentteja saattaisi jopa harkita.
Eniten lokarit haittaa kunnon maastoajossa mitä ei sitten enää ole tullutkaan harrastettua cyclolla...
Eli jos ei löytyisi maastopyörää ja maantiepyörää niin varmaan ajaisin itsekin ilman...
Sotanorsu666
20.04.2017, 19.54
Itse ratkaisin lokariongelman näin:
Merida 500 lokareilla. Ajot pääasiassa työmatkaa ja märän kelin lenkkejä.
BMC Crossmachine CX01 ilman lokareita. Ajot kuivalla kelillä hiekkatielenkkiä ja helppoja polkuja.
Kyllä maailmaan aina pyöriä mahtuu :)
Mulla on kanssa erikseen maantietykki, joten cyclossa olen pitänyt lokarit 99,9% ajasta paikallaan. Pari kertaa on tullut ns. huti, kun otin innoissani lokarit pois cyclosta.
1) Mukavat pakkaskelit oli kestäneet pari viikko ja ennusteet näytti pakkasta, joten ajattelin, että nyt on kiva ottaa lokari talveksi pois, koska eihän niitä talvella tarvita. Noh, siinä sitten tuli heti seuraavalla viikolla joku ilmatilan inversio ja kelit meni plussalle, jonka seurauksena selkä, perse ja takareidet olivat aivan märkänä/jäässä, kun heitin talvista +30km hyötyajolenkkiä. Laitoin siten lokarit takaisin ja siinä ne saikin olla paikallaan koko talven.
2) Viime kesänä otin lokarit pois, kun lähdin ajelemaan vauhdikkaampaa GG-rallia. Noh, tuo setti meni ihan mukavasti mutta seuraavalla viikolla töihin ajaessa sitten satoikin taas vettä, jonka seurauksena koko fillari oli taas ihan märkä ja ketjut/voimansiirto olivat huuhtoutuneet voitelusta. Laitoimpa sitten lokarit takas ja siinä ne saivat olla loppu kesän/syksyn.
Kaippa sitä pitää taas tänä kesänä käydä parit vaudikkaammat GG-lenkit heittämässä ilman lokareita, mutta pitää kyllä muistaa laittaa ne heti takas. Jos Cyclo/GG olisi vain ns. harrastepyöränä, niin ehkä jollain pikalokeilla tms. pärjäisi, mutta kun fillarilla ajaa hyötyajoa lähes päivittää on kiinteät lokari aivan must have -juttu.
Mulla on tossa Konassa (Private Jake) SKS:sän Bluemelsit, jotka on kyllä todella tukevat, mutta agressiivisemmassa ajossa ne pikkusen tärisee esim. huonommalla hiekkatiellä.
Eli cyclo on mun fillareista ainoa, jossa on lokarit - maasturissa (täpäri) tai maantiepyörässä niitä ei ole (eikä tule).
edit: Käyttäjän Sotanorsu666 ratkaisu on kyllä aika kingi. Pitäsikö sitä itsekkin hankkia vielä joku hieno hiilari crossari ns. harrasteajoon =)
Moro,
Kauhea fillarikuume taas vaihteeksi. Tampereen Nippeli taitaa olla ostopaikka jommalle kummalle Merida 500(1299€)tai Focus Mares 105 al(1790€). http://www.nippeli.fi/polkupyorat/cyclocross
Työmatkaa 25km suunnittelin kerran pari viikkoon. En jaksa heti uskoa, että tulee talvella ajettua. Hydrauliset jarrut kyllä himottaa joten onko se vain ostettava toi Focus? Toki pitää koeajaa kun Meridan 52 koko voi olla just passeli kun Focuksen 51 karvan pieni, oon 172/82cm.
Onko syytä miksi en ostais kalliimpaa jos se ei oo pieni?
Sotanorsu666
20.04.2017, 20.25
edit: Käyttäjän Sotanorsu666 ratkaisu on kyllä aika kingi. Pitäsikö sitä itsekkin hankkia vielä joku hieno hiilari crossari ns. harrasteajoon =)
Itse olin pitkään haaveillut tuollaisesta vähän paremmasta crossarista, mutta järki on aina sanonut ei, koska crossarilla mennään työmatkat ja muutkin hyötyajot, joten peruspyörä lokareilla on tyydyttänyt tarpeet tähän asti. Nyt tuli kuitenkin sauma hankkia tuo bmc aika sopivasti ja kotonakin tuo viidennen pyörän hankinta ymmärrettiin ainakin jollain tasolla, joten ei muuta kuin kättä taskuun ja pyörä kotiin. Sen vähän mitä olen kerennyt tuolla ajamaan, niin on menty kyllä hymy huulilla ja hetkeäkään ei ole kaduttanut, ainakaan sen jälkeen kun tuolla ajoi ekan kerran, eli kyllä se hintaero tuntuu muuallakin kuin lompakossa.
Jos Cyclo/GG olisi vain ns. harrastepyöränä, niin ehkä jollain pikalokeilla tms. pärjäisi, mutta kun fillarilla ajaa hyötyajoa lähes päivittää on kiinteät lokari aivan must have -juttu.
Näitä kuuluisia mielipide asioita. Itsellä on pikalokarit päivittäisessä ympärivuoden kommutointikäytössä olevassa cyclossa enkä kaipaa kiinteitä. Pyörällä tulee lenkkiäkin jonkin verran ajettua sillon kun maantiepyörä ei ole kätevä. Olen varsin tyytyväinen SKS Blade (tarkempaa mallia en just muista mutta se kapeampi versio eikä ne maastomammutit) lokarien toimivuuteen. Totta kyllä että eipä noita pois tule kovin usein otettua muuta kuin takalokaria heitettyä lainaan maantiepyörään.
Itse olin pitkään haaveillut tuollaisesta vähän paremmasta crossarista, mutta järki on aina sanonut ei, koska crossarilla mennään työmatkat ja muutkin hyötyajot, joten peruspyörä lokareilla on tyydyttänyt tarpeet tähän asti.
Hyvähän se on nyt on ihmisellä fillareita olla, ei siinä mitään väärää ole :rolleyes: Olen itse tyydyttänyt tuota krossarin tuunausta vanteilla, joita on nyt kertynyt kaikkiaan 5kpl. Koitetaan näillä nyt pärjätä hetken aikaa, tosin nythän sitä on kiekkoja valmiina, jos joku herkku runko tulee eteen.
Näitä kuuluisia mielipide asioita.
Näitähän nämä juuri on ;) Itse olen tosin ensimmäistä kertaa todella tyytyväinen lokareihin, monien pikalokereiden jälkeen. Nämä SKS:ssän kiinteät ovat ensimmäiset johon mahtuu 40mm renkaat kunnolla, selkä pysyy puhtaana, voimansiirto pystyy puhtaa, koko fillari pystyy huomattavan siistinä verrattuna aikaisempaa... en siis ole itse enää palaamassa takaisin.
Oikeastaan ainoat paikat johon tulee joskus vielä kuraa/vettä on kengän kärjet. Tämäkin tapahtuu oikeasti vain silloin, kun dippaa kovempaa syvään lätäkköön.
Blackborow
20.04.2017, 20.43
Mulla ei oo cyclossa lokareita....
Itse ratkaisin lokariongelman näin:
Merida 500 lokareilla. Ajot pääasiassa työmatkaa ja märän kelin lenkkejä.
BMC Crossmachine CX01 ilman lokareita. Ajot kuivalla kelillä hiekkatielenkkiä ja helppoja polkuja.
Kyllä maailmaan aina pyöriä mahtuu :)
Sopiiko udella minkälaiset lokarit olet asentanut Meridaan? Ainakin 2015 mallissa näytti olevan hieman normaalista poikkeavat kiinnikkeet rungossa, enkä ole löytänyt niihin suoraan käypäsiä lokareita. Mitkä tahansa menee toki pienellä askartelulla.
Moro,
Kauhea fillarikuume taas vaihteeksi. Tampereen Nippeli taitaa olla ostopaikka jommalle kummalle Merida 500(1299€)tai Focus Mares 105 al(1790€). http://www.nippeli.fi/polkupyorat/cyclocross
Työmatkaa 25km suunnittelin kerran pari viikkoon. En jaksa heti uskoa, että tulee talvella ajettua. Hydrauliset jarrut kyllä himottaa joten onko se vain ostettava toi Focus? Toki pitää koeajaa kun Meridan 52 koko voi olla just passeli kun Focuksen 51 karvan pieni, oon 172/82cm.
Onko syytä miksi en ostais kalliimpaa jos se ei oo pieni?
Hei mites tuo Trek mitä on tulossa mulle, sitä saa 52:na. On siinä paremmat osat mitä Focuksessa. Kysyin tänään Englannista milloin mun fillari lähtee, niin sanoivat, että huomenna ja mennee viikko Suomeen. Jee! https://www.leisurelakesbikes.com/11295/products/trek-crockett-9-disc-cyclocross-bike-2016-charcoal-white.aspx
Jami2003
21.04.2017, 07.53
BMC Crossmachinen hankkiminen lokarittomaksi krossariksi lokarillisen rinnalle on kyllä tosipyöräilijän ratkaisu lokariongelmaan. Iso peukku sille :)
Sotanorsu666
21.04.2017, 08.04
Sopiiko udella minkälaiset lokarit olet asentanut Meridaan? Ainakin 2015 mallissa näytti olevan hieman normaalista poikkeavat kiinnikkeet rungossa, enkä ole löytänyt niihin suoraan käypäsiä lokareita. Mitkä tahansa menee toki pienellä askartelulla.
Nyt on kiinni Curanan lokarit ja sitä ennen oli ihan tavalliset muoviset. Curanat varmaan vaihtuu vielä vähän pidempiin ja vähemmän rämiseviin tupla-aisallisiin. Takanahan on ihan normaalit paikat lokareille, mutta edessä vähän erikoiset. Edestä kiinnitys tulee etuhaarukan alaosaan, joten ensin pitää poistaa tuo L-kiinnike ja sen jättämä reikä toimii kiinnitysreikänä. Aisapaikatkin ovat vähän oudot, mutta niihin löytyi adapterit Suomen Polkupyörätukusta mitkä ruuvataan haarukkaan aisan kiinnityspisteisiin ja niissä on kierteet mihin sitten aisat saa ns. normaalisti kiinni.
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.