Vanhemmat maantiepyörät, osa2

[yedi]

Ja onko vanhoilla vaihtajilla tapana laukeilla itsekseen vai ovatko ne "ikuisia"?

Muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta tuohon voin sanoa että ei ne vanhat vaihtajat laukeile itsekseen .

Ennen osissa ei pystytty esim. valmistusteksistä syistä käyttämään kauhean ohuita materiaaleja. Osavalmistajien välinen kilpailu grammoista ei ollut niin äärimmäistä kuin nykyään joten osat tehtiin kestäviksi. Eli vanhat vaihtajat kyllä kestää. (Tarkoitan aikaa runkovipujen ajalta)

[TERU]

Rataspakka ja vaihtajavivut toimivat yhteen, itse takavaihtajassa ei ole "älyä" lainkaan, siinä on vain ala- ja ylärajoitinruuvit. Näin ymmärrän myös campassa olevan, vaikka en sitä hyvin tunnekkaan.
Minun mielestäni pyörässä on alkujaan ollut kirkkailla pinnoilla kasatut alumiinivanteet, eivätkä varmasti mitkään halparimpulat. Sellaisethan saa, jos tavoittelisi ulkonäöllistä täydellisyyttä.
Rungon sisäiseen ruosteeseen neuvon suhtautumaan vakavasti. Vähin mitä voi tehdä on ujuttaa auton moottoriöljyä kohtuullisia määriä rungon aukoista sisään. Autoöljyssä on vahvat ruostumista estävät lisäaineet. Samalla varoitan laittamasta niin paljon, että öljyä pääsee keskiölaakeriin, se pilaa vaseliinin voitelevan vaikutuksen.
Väritön kynsilakka on ihan hyvä aine kromiosien lakkauksen korjailuun, jos niille jotain haluaa tehdä. Voisi kokeilla ensin johonkin vähemmän näkyvään paikkaan.

[Pyöräprojekti*]

Taidan sitten pitää vanhan vaihtajan, onhan se hienompi kuin joku tummapintainen Veloce Vaikka en tavoittelekaan ulkonäöllistä täydelisyyttä vaan toimivaa pyörää. Näin vanhaan pyörään en ala hankkimaan useamman satasen kiekkoja kun nämäkin ilmeisesti ihan hyvin toimivat eivätkä edes paina mahdottomia.

Takavaihtajassa ei ole älyä, mutta siinä linkittämässäni artikkelissa selitetään, että suhde, jossa vaijerin liike liikuttaa ketjua, on eri erilaisissa vaihtajissa. Tuo suhde on eri "pre-2001"-Campoissa ja uudemmissa.

Ruostetta oli myös melkeinpä jokaisessa pultissa, mutta häviävän ohut kerros. Täytyy tosiaan kuitenkin tutkia josko rungon sisäpuolta kannattaisi suojakäsitellä. Onko tuo kromiosien lakka jollain tavalla tarpeellinen vai pelkästään ulkonäköjuttu? Lohkeillut lakka ei näy puolta metriä kauemmas, ei haittaa minua (vaikka hetken mietin hankaavani loputkin pois).

[A R:nen]

Ei tuolla Campan takavaihtajien vetosuhteen muutoksella ole niin isoa merkitystä että sen oikeasti edes huomaisi käytännössä. Tai ainakin minulla tuntemattoman vuosikerran (jäi epäselväksi varaosaa ostaessa) 9-vaihteisiksi päivitetyt kaffat toimivat ihan yhtä hyvin sekä 8- että 10-vaihteisen takavaihtajan kanssa (ensimmäisessä sama vetosuhde kuin vanhassa 9-v, toisessa sama kuin uudessa).

[TERU]

Kromiosien lakka lienee tarkoitettu alkujaan kolhusuojaksi, kuten se on tainnut ollakin, siitä päätellen miten se on lohkeillut. Parempi jättää lakka ennalleen, poistaminen voisi tuhota kromikerrostakin. Autovaha voisi olla hyvä ulkoasun suoja kauttaaltaankin. Itseltä jää kyllä usein tekemättä, vaikka se helppoa onkin.

[Pyöräprojekti*]

Pelkään pahoin, että kyllä tuo vaihteensiirron epäsopivuus tässä tapauksessa on jo haitaksi - heittoa per pykälä kertyy kuitenkin noin 0,4 milliä. Siitä tulee jo pari milliä heittoa pakan reunalla jos kalibroi keskiosan sopivaksi. Normaalisti epäsopivuus on pienempi (n. 0,2 mm) esim. Shimppa-Campa-yhdistelmissä.

Runko on toki vahattu.

[A R:nen]

Aa, en huomannutkaan tuota mainintaa Shimanon pakasta. Nykyinen Velocen takavaihtaja taitaa olla jokseenkin samaa kamaa kuin riittävän vanha (hiilikuiduton) Chorus, ja kyllähän noissa ainakin palautusjouset voivat ajan mittaan väsyä. Tiedä sitten, auttaako tuo oikeasti tuohon ongelmaan.

[Pyöräprojekti*]

En usko, että on vaihtajan jousesta kysymys. Käsin vaijerista kiskomalla kaikki pykälät toimivat ihan yhtä hyvin. Vaihtaja toimii sopivasti säädettynä ihan hiljaisesti, osa rattaista vain hypitään yli. Vaijeria säätämällä se yli hypätty ratas vaihtuu toiseksi. Toivotaan, että asiaan auttaa Shimanon 10-pakka, jonka pistin juuri tilaukseen.

[yedi]

Kromiosien lakka lienee tarkoitettu alkujaan kolhusuojaksi, kuten se on tainnut ollakin, siitä päätellen miten se on lohkeillut. Parempi jättää lakka ennalleen, poistaminen voisi tuhota kromikerrostakin. Autovaha voisi olla hyvä ulkoasun suoja kauttaaltaankin. Itseltä jää kyllä usein tekemättä, vaikka se helppoa onkin.

Ennen varmaankin koko runko on lakattu maalaamisen jälkeen joten on varmaan ollut helpompi antaa kromiosienkin lakkaantua samalla. Itse kromihan ei tarvitse suojakseen lakkaa vaan on kovaa jo muutenkin.

Itse pyyhkisin tuollaisesta upeasta rungosta takahaarukasta vanhaa lakkaa pois tinnerillä ja lakkaisin takahaarukan uudestaan. Mekaanista poistamista en kokeilisi koska samalla kromiin tulee jälkiä.

[A R:nen]

Joo, ei tuo ongelma jousista johdu, kunhan vain yritin sanoa etteivät ne vaihtajat hyvin huollettuinakaan ikuisia ole. Kymppipakka kuulostaa kirjoittamasi perusteella ihan mahdolliselta korjaukselta. Osta sitten seuraavaksi Dura-Acen vaijerinkuoristopparit ja siirrä se etuvaihtajan hienosäätövipu toiselle puolelle (jos onnistuu) niin saat kaikki kymmenen nykyisillä kaffoilla käyttöönkin...

[Pyöräprojekti*]

Osta sitten seuraavaksi Dura-Acen vaijerinkuoristopparit ja siirrä se etuvaihtajan hienosäätövipu toiselle puolelle (jos onnistuu) niin saat kaikki kymmenen nykyisillä kaffoilla käyttöönkin...

En ihan pysy mukana, mikä idea näissä toimenpiteissä on?

[Pyöräprojekti*]

Rungon sisäiseen ruosteeseen neuvon suhtautumaan vakavasti. Vähin mitä voi tehdä on ujuttaa auton moottoriöljyä kohtuullisia määriä rungon aukoista sisään.

Tein vähän googletusta aiheesta. Sain sellaisen käsityksen, että tuo rungon sisältä päin ruostuminen ongelmaksi asti olisi aika teoreettinen ajatus. Pyörä on kuitenkin säilytetty sisätiloissa, ei missään vedelle (tai varsinkaan suolalle) alttiina. Ja rungossa on ne pienet reiät tallella, niistähän sisään menevä kosteus pääsee pois. Mitään rapeaa pintaa pystyputken sisällä ei suinkaan ollut vastassa , kunhan vain havainnoin että rungon pikku reikien alla olleet kuivuneet vesivanat olivat hieman rusehtavia. Tosiaan pulttien kannatkin olivat rusehtavat, mutta vain sen verran että suurin osa väristä lähti pois paperilla pyyhkäisemällä.

[A R:nen]

En ihan pysy mukana, mikä idea näissä toimenpiteissä on?

Jos kahvoissa on yhdeksän pykälää (jos näin ei ole niin unohda koko juttu...) mutta takana kymmenen ratasta, joudut olemaan käyttämättä joko isointa tai pienintä ratasta. Dura-Acen stoppareissa tosiaan on etuvaihtajan puolella hienosäätövipu, jos sen saisi käyttöön takavaihtajan puolelle niin voisit lennosta valita 9 isointa tai 9 pienintä ratasta käyttöön. Isointa ratasta voi kyllä ehkä myös käyttää viimeisen pykälän "ohi" pitämällä kyseisen vivun pohjaan painettuna niin kauan kuin kyseistä vaihdetta tarvitsee, tosin tuo on varmasti helpommin sanottu kuin tehty varsinkin silloin kun kyseiselle rattaalle olisi käyttöä... Tai sitten sen kymmenennen rattaan voi tietysti irtorataspakassa korvata jollain väliprikalla.

[Pyöräprojekti*]

Jos kahvoissa on yhdeksän pykälää mutta takana kymmenen ratasta

Ok, nyt ymmärrän. Mutta näissä kahvoissa on kymmenen pykälää. Tarkoitus oli jättää niistä yksi käyttämättä 9-pakalla kun välityssuhde näytti asettuvan tuolla tavalla kohdalleen - kunnes sitten tosiaan sain tietää, että vanhoissa Campoissa suhde onkin eri, heittoa kokonaisen yhden ratasvälin verran koko pakan leveydeltä laskettuna.

Minulla on muuten runkovaihtajien paikalla Campan stopparit, joissa on molemmissa kireyssäätö.

[A R:nen]

Joo, mutta ei niillä Campan stoppareilla mitään lennosta vaihdeta, toisin kuin (ehkä, en ole varma säätövaran riittävyydestä) näistä ylemmällä:

Mutta tosiaan unohda koko juttu kun kerran kahvoistakin löytyy 10 pykälää.

[Antti Salonen]

Tein vähän googletusta aiheesta. Sain sellaisen käsityksen, että tuo rungon sisältä päin ruostuminen ongelmaksi asti olisi aika teoreettinen ajatus. Pyörä on kuitenkin säilytetty sisätiloissa, ei missään vedelle (tai varsinkaan suolalle) alttiina. Ja rungossa on ne pienet reiät tallella, niistähän sisään menevä kosteus pääsee pois. Mitään rapeaa pintaa pystyputken sisällä ei suinkaan ollut vastassa , kunhan vain havainnoin että rungon pikku reikien alla olleet kuivuneet vesivanat olivat hieman rusehtavia. Tosiaan pulttien kannatkin olivat rusehtavat, mutta vain sen verran että suurin osa väristä lähti pois paperilla pyyhkäisemällä.

Mulla on pari ihan laadukasta, aina sisällä lämpimässä säilytettyä CrMo-teräsrunkoa, ja kyllä niissä molemmissa on hieman pintaruostetta ainakin pystyputken sisäpinnalla. En ole mitenkään niitä käsitellyt esim. Frame Saverilla. Kunhan rungossa vain on asialliset reiät mistä sisään päässyt vesi pääsee myös ulos, en usko, että laadukas runko vaatii mitään toimenpiteitä asian suhteen.

[tienlaita]

Olisi tiedossa 60cm Peugeot PX10-LE vuodelta 1978. Reynolds 531 putkesta tavarateline- ja lokasuojakorvakkein. Ilmeinen klassikko. Mutta en taida ruveta liian monien pyörien omistajaksi.

http://www.wooljersey.com/gallery/v/...ing-1977-12-B/

http://www.firstflightbikes.com/vintagelwt.htm

http://mysite.verizon.net/imagelib/s...w&title=PX10LE

[missile]

Tänne tipahti Suomi-klassikko Tunturi Professional projektoitavaksi. Kenes tekemiä noi rungot olikaan vai cressuja? lähes ajamaton pyörä, veikkaisin että luokkaa tonni tai pari kinnailtu. Simppa kuussatkua ainakin näyttäis olevan, en ole vielkä kaapinut niin paljoa paskaa pois että osais kaikista osista sanoa.

[Jari79]

Ota nyt ihmeessä pösö talteen! Itellä vuoden '81 PXN 10 (http://mysite.verizon.net/imagelib/s...3g&title=PXN10)
Itellä tuon kilpurin ohella kiikarissa toinen vanha pösö, arvioni mukaan seitkytluvun retkipyörä.

[Pekka Sirkiä]

Tienlaidan edellä vinkkaamasta (60 cm:n) pösöstä löytyy kuvakin:

http://www.pixbox.fi/pic_show_id21982129.html

Kerron tarkemmin velosta & osista ym., jos pyörä/runko kiinnostaa. Huom!!! Mieluinen olisi vaihto vastaavaan "korvalliseen" 58:n runkoon (Reynolds, Kolumbus; siis esim. jokin Cressu...?) Huomaa, että Pösö on varustettu 6-lehtisellä takapakalla ja avorengasvanteilla. Päälle päätteeksi tallella on vielä - käyttämättömänä - alkuperäinen Ideale 2001 -satulakin (ks. Tienlaidan kuvalinkki).

[yedi]

Tänne tipahti Suomi-klassikko Tunturi Professional projektoitavaksi. Kenes tekemiä noi rungot olikaan vai cressuja? lähes ajamaton pyörä, veikkaisin että luokkaa tonni tai pari kinnailtu. Simppa kuussatkua ainakin näyttäis olevan, en ole vielkä kaapinut niin paljoa paskaa pois että osais kaikista osista sanoa.

Meikällä on 80-luvun alun TM jossa Tunturin Professional oli testissä, siinä taisi olla osat ja runko listattuna. En vaan muista missä lehti on tällä hetkellä(=muisti alkaa jo pätkimään). Pitää kaivella se lehti esille, jos kukaan muu ei muista mikä runko siinä oli. Veikkaan, että vielä joku patu muistaa kunhan saa könkättyä näppäimistön ääreen rollaattorilla .

ps. Omaan KK projektiin löysin uuden 600-sarjan vaihtaja & vipu sarjan, harmi takavaihtaja puuttui. Samoin löytyi uusi takanapa ja rataspakka.

[YT]

Tänne tipahti Suomi-klassikko Tunturi Professional projektoitavaksi. Kenes tekemiä noi rungot olikaan vai cressuja?

Isällä nuita aikoinaan oli. Yhdessä luki columbus ja toisessa ishiwata.

[Pekka Sirkiä]

-- Kiikkustuolin natinaa... Köhimistä... --

TM 8/1982:ssa oli testi ns. urheilupyöristä. Testin voitti Helkaman Kuningakulkuri (hitsattu Reynolds 531-runko; Shimano 600 EX-sarja). Tunturi Professionalista todetaan vuoden 1982 -esitteessä, että "runko on korkealuokkaista seosteteräsputkea"... Osina samaa 600 EX-sarjaa kuin Kuningaskulkurissa. Molemmissa oli avorenkaat, 20-622. Vaihteita ajalle tavanomaisesti 12.

j.k. Professionalista oli, btw, 1982 myös Aero-malli, jonka tekniikka oli muuten sama kuin perus-proffan, mutta aerosarjana Shimano 600 AX.

-- Wanha tietää... jos muistaa... köh... köh... natinaa... natinaa... --

[yedi]

-- Kiikkustuolin natinaa... Köhimistä... --

TM 8/1982:ssa oli testi ns. urheilupyöristä. Testin voitti Helkaman Kuningakulkuri (hitsattu Reynolds 531-runko; Shimano 600 EX-sarja). Tunturi Professionalista todetaan vuoden 1982 -esitteessä, että "runko on korkealuokkaista seosteteräsputkea"... Osina samaa 600 EX-sarjaa kuin Kuningaskulkurissa. Molemmissa oli avorenkaat, 20-622. Vaihteita ajalle tavanomaisesti 12.

j.k. Professionalista oli, btw, 1982 myös Aero-malli, jonka tekniikka oli muuten sama kuin perus-proffan, mutta aerosarjana Shimano 600 AX.

-- Wanha tietää... jos muistaa... köh... köh... natinaa... natinaa... --

Arvasin että vanhoja tietäjiä vielä löytyy .

Just tuo TM:mä minullakin on. Sitten toinen TM on vuodelta 1980, jossa oli KK tarkempi koeajo (2 sivua tarinaa). Ettei siinä urheilupyörätestissä mainittu että Tunturin runko siinä tesipyörässä olisi ollut ishiwata:n?

Itsellä(=poju?) on hämäriä muistikuvia tuosta Professional:n aero versiosta. Olikos siinä yläputki eteenpäin laskeva, jotta ajoasento olisi tullut vieläkin aerodynaamisemmaksi?

[Pekka Sirkiä]

Tunturi Professional Aeron 1982-mallissa ei ole eteenpäin laskevaa yläputkea. Juomapulloteline - ja tietenkin itse pullo - ovat aerodynaamisesti litteitä - samoin Shimanon AX-sarjan polkimet (joissa on perinteiset varvaskoukut ja remmit). Jarruvaijerit on integroitu - nykykäytännön mukaan - ohjaustankoon; AX-jarruissa on kiintoisa kiilasysteemi. Runkovaihteet; joskin myöhemmissä malleissa - muistelen - niiden vipuja yritettiin sijoittaa runkoputken päälle, aerommin, ei enää sivuille.

[YT]

Isällä on aero tunturi päivittäisessä käytössä. Siinä on dura-ass ax osat. Rungon putket on ovaali ja pisaramuotoiset.

[Vilhelm V]

Tarttuipa tuossa viime viikolla romulavalta matkaan Peugeot merkkinen kilpapyörän raato:
- rungon merkintöjä: Peugeot, sport, 103, made in France
- ei etukiekkoa
- etujarrun länki poikki
- takakiekko tuhannen solmussa
- takavaihtaja simplex
- takanapa Shimano 6-lehtinen
- kampisatsi Silstar
- ei polkimia
- ohjainkannatin: Atax
- ohjaustangossa kaiverruksia: kilpapyöräilijä ja maapallo

Teräksinen runko on ehjä ja viimeistellyn oloinen. Paikallaan on näyttävä kampisetti, jossa kummassakin rattaassa komiat kevennysreikärivit. Otin pyörästä irti kaiken turhan sälän ja heitin alle kellarikomerosta kaivetut vanhat mutta asialliset profiilikiekot. Nyt parveketta koristaa ensimmäinen ikioma & ajokuntoinen sinkula. Parin testilenkin perusteella sanoisin, että nyt meni työmatkapyörä vaihtoon. Mummotuntsa saa tehdä tilaa pösölle.

Jos saitte kuvauksesta jotain irti niin olisi hauska tietää minkä aikakauden värkki on kyseessä. Oma veikkaukseni menee jonnekin 70-80 luvun vaihteen tienoille. Osien ja viimeistelyn puolesta kyse ei liene ihan tuon ajan jokapojan pyörästä.

[yedi]

Isällä on aero tunturi päivittäisessä käytössä. Siinä on dura-ass ax osat. Rungon putket on ovaali ja pisaramuotoiset.

Ah so, muistelin että rungossa oli jotakin eroa siihen tavalliseen, mutta tuostahan tuo selvisi.

Tuosta Aerosta ja normi versiostakin olisi kiva nähdä kuvia...

ps. Sano isällesi, että on aika kova jäbä kun ajelee aero Tunturilla . Toisaalta/ehkä hän tietää sen jo sanomattakin .

[Jari79]

Pekka S;
Ei mikään pahan näköinen retkipösö lainkaan. Kiinnostusta kyllä olisi, mutta mutta... Katsotaan nyt miten sen kiikarissa olevan vanhuksen kanssa käy. Kiikarissa olevasta olisi suunnitelmissa tehdä talvipyörä nastoineen yms. varusteineen, tuo näytti kuvasta katsottuna liian hyväkuntoiselta "suolaamiseen".

[Pekka Sirkiä]

Pekka-sedän arkistoista (pienellä arkeologialla... ) löytynyttä... osa n...

• Peugeot-esitteet vuosilta 1978, 1981*-1985, 1987 jne.
• Nishikin, Motobecanen, Crescentin jne. esitteitä samalta ajalta
• Tarvikeluetteloita (Hellberg, Hjort, Tunturi, jne.)
• TM 9/1985:n vertailu "Jokamiehen kilpurit maaliviivalle", jossa mukana seuraavat velot: Crescent 92318, Miyata 912, Motobecane Grand Record, Nishiki Trim Master, Peugeot PG 10 S sekä Tunturi Professional Aero.

*Peugeot 103-runkoja näkyi olevan jo 1981-esitteessä (PH10E Course -harjoituspyörä, ja retkimalli PX8M10 Super Sport).

Muuta: Varhaisista Suomessa myydyistä "aero-pyöristä" kiintoisa on - em. Tunturin mallin ohella - Motobecanen "PF III", jossa runkovaihdevivut oli nostettu runkoputken päälle (samoin kuin myöhemmin Tunturissa) jo vuonna 1982...

j.k. Hieman arveluttaa nykyinen into muunnella wanhoja teräsrunkoisia maantiepyöriä "sinkuloiksi" tms. Niistä kun saisi "pienellä laitolla" vallan mainioita "offseason" ajokkeja - etenkin jos haarukoissa on tilaa lokasuojille. Käytetty teräspyörä ei maksaakaan paljon; perinnetietoisen vaihtoehto cc-pyörälle...!?!

j.j.k. Pösöni, btw, ei ole tarkoitettu rakentelupyörän "aihioksi", vaan retki-, kunto- ja harjoituskäyttöön sopivankokoiselle, ts. yli 180-190 senttiselle kuskille. Pyörän voimansiirto ei ole juurikaan kulunut, eturattaat voi kääntää (ei vielä tarvitse) ja takapakkana on Shimanon "brand new" 6-lehtinen (uustuotantoa); minulla on (em. 2001-satulan ohella) tallessa alkup., käyttämätön 5-lehtinen pakkakin.