Minä en moikkaa oma-alotteisesti ketään. Vastaan kyllä tervehdykseen.
Intissä tuli opittua, että alempiarvoinen nostaa käplän ensin lippaan ja ylempiarvoinen vastaa.![]()
Minä en moikkaa oma-alotteisesti ketään. Vastaan kyllä tervehdykseen.
Intissä tuli opittua, että alempiarvoinen nostaa käplän ensin lippaan ja ylempiarvoinen vastaa.![]()
Kun ajetaan kevyen liikenteen väylää, niin suojatien saa ylittää pyöräillen. Käytännössä tuo taluttamissääntö koskee vain tiitiäisiä, jotka saavat ajella jalkakäytävällä. Tosin pyörää taluttaessa on helpompi tervehtiä - ja silloinhan on yleensä kumi puhki tai vast., joten eiköhän sääliterkkuja tule takaisinkin.Alkujaan tämän lähetti JON42
Kuulin lasin hajoavan lattialle ja tiesin ettei se ollut minun vikani. Samalla kuitenkin tajusin, että minua siitä tultaisiin syyttämään.
Juuri näin. Jatkakaa!Alkujaan tämän lähetti Tyhjäpuntti
Hannes polkee - kunnes halkee.
No siihenhän kiteytyy ne suomalainet hyvät tavat....Sivistysmaissa känny on pystyssä iloisen ilmeen kera![]()
10 tkm jäsen 2011-2017
Teennäiset ulkomaanpellet heiluttelee yläraajojaan, mutta täällä tiedetään, että lenkin jälkeen tuntuu reisissä enemmän kuin käsivarsissa.
Vakavammin, en tykkää sanoa huomenia silloinkaan kun olen duunissa. Kun tervehditään, ollaan avoin keskustelulle ja kiinnostukselle toista kohtaan. Minua ei totta puhuen kiinnosta ruveta jauhamaan jonkun tuntemattoman lenkillä tapaamani ihmisen kanssa.
Mutta nyt illat pimenevät ja huomaan, että vakavampi porukka liikkuu pyöräteillä.
enpä ole ihan rehellisesti ennen kuullutkaan tavasta tervehtiä toista polkupyöräilijää..![]()
Taitaa olla tämä tervehtimättömyys vähän elitismin tavoittelua, suomalaista juroutta ja ennen kaikkea huonoa itsetuntoa.
Ei kait se suu siitä tervehtimisestä kulu tai käsi heiltuksesta puudu?
Hyvät tavat kunniaan!
Tervehdin aina kun maantiellä tulee aktiivipyöräilijän näköinen henkilö vastaan. Kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat tervehtineet takaisin. Jostain kumman syystä tämä yksi, joka ei koskaan tervehdi aiheuttaa enemmän säälin kuin alemmuuden tunteen pienessä päässäni.
Tänään Keskuspuisto-Paloheinä kierroksella 50% eli kaks vastaantullutta pyöräilijää moikkas komiasti ja hyvä fiilis vaan lisääntyi.
Ei ollut ruuhkaa pyöräilijöistä, hevosista eikä pahemmin sauvakävelijöistäkään. Toki kaikki jalankulkijat käveli rinnakkain, mutta loikkasivat polun sivuun kun soitteli kelloa ajoissa.
Loistava keli ajella ja reititkin olivat mukavan vaihtelevassa kunnossa. Vielä ehtii ajeleen monta lenkkiä, ennenkuin skimbakausi vie voiton viikonloppuisin.
Tervehditään jatkossakin, sillä saa hyvän mielen huonollakin kelillä.
-poku-
Ja nyt provosoidun ja minäkin!
Muinoin jo 70-luvulla pyöräilytavoille oppiessani, muistan ainkin Stadissa olleen yleistä tervehtiä vastaantulevaa putkikamelin kuskia. Yleensä moikka tuli jokaiselle, joka jotenkin muistutti aktiivista tai edes harrastelijaa (maantie/retkipyörä). ...Jollei tullut säälistä...
Sirkiän Pekka tahi muu "seniili" voinee jatkaa tätä "wanhojen aikojen hywien muistojen" kertailua.
Tassu ylös tarvittaessa on edelleen hyvä tapa!
Minä en ainakaan automaattisesti tunne minkäänlaisia yhteenkuuluvuudentunteita muita vastaantulevia fillaristeja kohtaan. Miksi siis pitäisi tervehtiä vain sen takia, että joku muukin on hoksannut hankkia fillarin ja tulee sillä nyt mua vastaan? Tuttuja tervehdin, jos tiedän ne mukaviksi ihmisiksi. Muita en.
No ei varmaan jokaista pyörälläliikkujaa olekaan mielekästä morjestaa, mutta ainaakin itse tervehdin mielestäni harrastaja-kilpailija tason fillaroitsijoita, ja koen lievää yhteenkuuluvaisuutta lähinna siksi, että joku muukin on ajautunut tällaiseen outoon harrastukseen...(mm. sää ja sen armoilla oleminen jne.)
Pyrin jopa pysähtymään (lähinnä maastossa) vaihtamaan muutaman sanan, jos näen jonkun pysähtyneen harrastajan, lyhyessäkin keskustelussa saa esim. uudenlaisia näkökulmia ajeluun jne.![]()
"Speksaus ja osapäivitykset ovat enemmän kuin puolet pyöräharrastusta"
Täällä Tampereella kun on niin lyhyt matka poluille mistä vaan että kovin harvoin sitä vastaan aktiiveja tulee pyöräteillä ja nekin harvat tuttuja (jolloin moro), vaikka oon vasta reilut vuoden harrastanut lajia. Mettässä sitten tulee rupateltua vastaantulijoiden kanssa.
Äsken ei tarvinnut kertaakaan kättä tervehdyksen merkiksi nostaa ylös vaikka koko illan tien päällä olikin. EI AINUTTAKAAN polkupyöräilijää näkynyt missään!!! Tai no, jonkun teinipimatsun ohi ajoin Tikkurilassa kun kotia tulin lenkiltä. Ei näyttänyt olevan treenilenkillä. Tai sit tiukat farkut puoliperseessä roikkuen ja persvako vilkkuen on uusi ajoasutrendi.
Autoilijoille kyllä piti nyrkkiä ja keskaria näyttää useaan otteeseen. Tuntuu pimeä/sade olevan semmoinen yhdistelmä että edes Lupinen valot ei riitä kiinnittämään huomiota noihin autoihin vaan törttöilevät miten sattuu. Yksikin Volvo painoi varmaan töötin rikki mun kohdalla protestiksi vaikka helvetti ajoin aivan tien reunaa kohdassa missä EI OLLUT edes pyörätietä. Missä mun olis pitänyt ajaa. Vissiin leijailla ilmassa helvetti. Pässit!
Se oli varmaan sporttimalli...
Ja sun olisi pitänyt ajaa keskellä kaistaa tietty...
EI vaineskaan. Kaikkia ei vaan voi aina miellyttää, ei sitten millään. Mutta itse olen joskus vastaavassa tilanteessa kattonut rekkarin ja kaivanut sen perusteella kuskin nimen ja osoitteen ja sitä kautta edelleen puhelinnumeron ja soittanut perään... Ei enää se auto sen jälkeen työmatkalla tööttäillyt.
En tule hybridilläni koskaan näyttämään yhtään enempää harrastajalta kuin nytkään... eli ilmeisesti mua ei tule koskaan kukaan tervehtimään
Noh, ehkä sitä sitten muutaman vuoden päästä ostan jonkun fillarin josta
muutkin näkee että tykkään pyöräilystä niin paljon että se on harrastus...
Sinänsä en moikkaile vieraita ihmisiä muidenkaan harrastusten parissa joten en tiedä miksi pyöräily olisi jotenkin erikoisasemassa. Tuttuja, ja myös naamatuttuja, tottakai tervehdin.
Kyllä mä moikkaan jos jossain umpimetässä polulla tulee tyyppi vastaan (jos vaan pystyy)..
Näitä juttuja aina vaan ja uudestaan.
Kenen kuuluisi tervehtiä minua, kun minä ajan fillarillani vastaan jossain pyörätiellä?
Rohkeasti vaan niitä vastauksia...
"Simplify, then add lightness”
– Colin Chapman
Vain Suomessa voidaan keskustella satojen viestien voimalla vastataanko tervehdykseen.
Ja ehkä vain Suomessa on aiheellista vielä jälki-industrialistisessa , taloudellis- ja koulutusmittareilla mitatussa kehittyneessä yhteiskunnassa, ylipäätään keskustella siitä mitä on kohteliaisuus ja hyvä käyttäytyminen. Eli keskustella siitä minkä pitäisi olla jo itsestäänselvyys.
Jos se on jollekkin todellakin niin epäselvää että milloin tervehditään ja milloin ei (aivan kuin jotain kuluisi tervehdittäessä) niin kannattanee todellakin tehdä itselleen jokin etukäteispäätös toiminnasta - niin kuin muutamasta viestistä tuossa edelläkin voi havaita. --> Jätä kokonaan tervehtimättä TAI tervehtii varmuuden vuoksi kaikkia.
Mutta suosittelen kyllä jotain älykkäämpää lähestymistapaa asiaa.
Meinasin kirjoittaa tähän pitkän stoorin käytöstavoista, mutta totesin sen turhaksi. Juntteja mitä juntteja.
Mutis, kuka ei ymmärrä, ja ketä?![]()
"Speksaus ja osapäivitykset ovat enemmän kuin puolet pyöräharrastusta"
Kiitos muistutuksesta!
Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä että keskustelu hyvien tapojen ohjesäännöstä on outoa, koska hyvä käyttäytyminen ei ole jotakin mitä voi opetella ulkoa tai lukea kirjasta, vaan sen kuuluu "tulla itsestään".
Eli siis - en pidä turhana hyvän sosiaalisen käyttäytymisen puimista täällä keskustelupalstalla, koska hyvät tavat ovat useimmilla suomalaisilla todella hukassa - ilmeisesti itseni mukaanlukien.
Esimerkki jossa verrataan pyöräilijöitä bussimatkustajiin:
Nouset pysäkiltä melko täytee bussiin. Takarivissä on vielä vapaa paikka ja lähdet kävelemään sitä kohden.
Kysymys:
Onko hyvien tapojen mukaista:
a) tervehtiä jokaista matkustajaa siinä bussissa samalla kun kävelet bussin läpi omalle paikallesi
b) tervehtiä vain viereisellä penkillä istuvaa ihmistä
c) arvostaa ihmisten yksityisyyttä ja olla tervehtimättä ketään näistä?
Kyllähän tuohonkin varmaan voidaan joku ohjekirja ihmisille kirjoittaa, mutta ehkä se hyvä käyttäytyminen lähtee kuitenkin jostain muusta kuin tapojen ulkoaopettelusta.
Toistan: Pidän tätä keskustelua hyvinkin ajankohtaisena.
Ja korjaan: "Hyvät tavat kunniaan!" --> "Hyvän käyttäytymisen sisäistäminen kunniaan"
Niin, tämähän on täysin tapakulttuuri/sopimusasia, jota voi verrata moottoripyöräilijöiden tapaan tervehtiä toisiaan. Kyse on yhteenkuuluvuuden tunteen ja hyvän fiiliksen viestittämisestä ja levittämisestä. En minäkään aina kaikkia pyöräilijöitä huomaa tervehtiä. Riippuu tilanteesta. Tervehtiminen tai tervehtimättä jättäminen voi joskus olla aika paljastavaa. Tervehdykseen vastaaminen puolestaan lienee itsestäänselvä kohteliaisuus, mikäli ajotilanne ja turvallisuus sen muuten sallii.
Ankka riitelee - Asiat eivät
Pyöräily on erilainen harrastus. En mäkään hiihtolenkillä moikkaile muutakuin tuttuja. Ladulla kuuluu asiaan, että näyttää mahdollisimman tylyltä ja keskittyneeltä omaan suoritukseensa, koleelta. Sunnuntaihiihtäjille pitää huutaa latua saatana! Uima-altaassa tervehtiminen olisi idioottimaista: joka 25 metrin välein pitäs sanoo notta terve. Tai esim. sulkapalloilussa jne...
Pyöräily on yksinäistä puuhaa. Ei ehkä aamuruuhkassa, mutta silloin kun on pyöräillyt öljytietä ajattoman ajan autojen ahdistelemana, on lohduttavaa nähdä lajitoverin tulevan vastaan. Tervehtiminen on silloin paikallaan.
Kirjanmerkit