Ovaali eturatas, kokemuksia?

[MRe]

Onko kenelläkään ovaaleja 2x-setupissa? Toimiiko se oikeasti vai haittaako vaihtamista? Mulla on ovaalit nykyään kaikissa 1x- vehkeissä, mutta kahdessa pyörässä on 2x ja niissä pyöreät. Mitään suurta eroa en kyllä ole havainnut ovaalin ja pyöreän välillä. En tehoissa enkä tuntumassa. Eli uskon asia.

[Nikolas Ojala]

Ei kokemuksia, joten pahoittelen.

Olen päätellyt että suurimman hyödyn ovaalirattaasta saisi yksivaihteisessa polkupyörässä, koska yksivaihteisella ei voi vaihteelta toiselle vaihtamalla säätää kadenssia sopivaksi. Eli toisinaan, joissain tilanteissa ajaminen menee runttaamiseksi hitaalla kadenssilla. Vastaavassa tilanteessa monivaihteisella haetaan sopivan lyhyt vaihde jotta kadenssi pysyy sopivan korkeana, ja se itsessään tasoittaa vetoa.

Jos sinkula on vanha kunnon old school sinkula, siinähän ei tietenkään ole mitään jousitettua ketjunkiristäjää vaan paljon yksinkertaisempi takanavan ja keskiön välisen etäisyyden säätö. Ovaaliratas kuitenkin hieman aiheuttaa ketjun kireyden vaihtelua, joten jousitoiminen ketjunkiristin olisi siinä toivottava. Mutta sellaista ei voikaan kaikkiin sinkuloihin asentaa.

Ovaalirattaan mahdollisista eduista monivaihteisilla polkupyörillä kiistellään yhä, eikä ihme. Pyörällä ajaessa riittävän korkean kadenssin hyödyntäminen laimentaa ovaalirattaan etuja.

[MRe]

Pyörällä ajaessa riittävän korkean kadenssin hyödyntäminen laimentaa ovaalirattaan etuja.

Tässä on varmaan totuuden siemen. Myös maastossa ovaalin edut tulevat ehkä paremmin ilmi, kun pyöritys ei kuitenkaan ole aina kovin tasaista.

[JackOja]

.... Ovaaliratas kuitenkin hieman aiheuttaa ketjun kireyden vaihtelua, ....

Itse asiassa aivot nyrjäyttävän vähän.

[Sivustakatsoja]

Tässä on varmaan totuuden siemen. Myös maastossa ovaalin edut tulevat ehkä paremmin ilmi, kun pyöritys ei kuitenkaan ole aina kovin tasaista.

Jos olisi olemassa mittari, joka mittaa kampikierroksen aikana lihaksen supistumisvoiman, niin ovaalilla pitäisi olla hetkellinen maksimivoima pienempi, vaikka ulkoinen vastus olisi muuttumaton. Lihaksen supistumisvoima kait on kampikierroksen aikana silloin suurin, kun nivelkulmat ovat epäedullisimmat tuottamaan kampea pyörittävää voimaa.

Siksi en oleta kadenssilla olevan vaikutusta, koska voima ei varastoidu, vaan on tuotettava kunakin ajanhetkenä vastusten voittamiseen tarvittava määrä. Jos näin ei tehdä, vauhti hidastuu.

[Sivustakatsoja]

Itse asiassa aivot nyrjäyttävän vähän.

Mulla on pari ovaalia ja niissä takavaihtajan häkissä näkee jonkun millin liikkeen. Yksivaihteisessa jos haluaa melko tasakireän ketjun, eivätkä etu ja takarattaan hammasluvut ole jaolliset -vaikka 40/17- niin kireä kohta vaihtaa paikkaa kun takarataskaan ei koskaan ole täydellisen pyöreä.

[MRe]

Jos olisi olemassa mittari, joka mittaa kampikierroksen aikana lihaksen supistumisvoiman, niin ovaalilla pitäisi olla hetkellinen maksimivoima pienempi, vaikka ulkoinen vastus olisi muuttumaton. Lihaksen supistumisvoima kait on kampikierroksen aikana silloin suurin, kun nivelkulmat ovat epäedullisimmat tuottamaan kampea pyörittävää voimaa.

Onko? Nythän ei puhuta koneesta, vaan evoluution hiomasta lihasten ja hermojen yhdistelmästä. Asiaa tuntematta voisi myös ajatella, että voimaa tuotetaan eniten silloin kun sen tuottaminen on taloudellisinta. Tosin evoluutio tuskin on ottanut kauheasti huomioon ylös-alas- ja/tai pyörittävää liikettä. Ehkä miljoonan vuoden päästä Homo Veloensis näkee päivänvalon. Tosin jo kauan sitä ennen olemme onnistuneet poistamaan itsemme ja lajimme täältä. Ja nyt en tarkoita sitä, että olemme menneet Marsiin.

Jollain 30T ovaalilla edessä on lineaarisesti(?, joka tapauksessa jatkuvasti) muuttuva 28-32T välitys. En ole (vielä) analysoinut kovin tarkasti voimantuottoa, kun olosuhteet pitäisi pystyä vakioimaan, mutta nopealla vilkaisulla Assioman antamasta poljindynamiikassa ei ole suurta eroa grävelin (ovaali) ja maantiepyörän (pyöreä) välillä. Toki erot voivat olla niin pieniä, ettei ne tässä tapauksessa näy. Toisaalta sitten voi kyllä miettiä että mitä väliä.

Maastovehkeissä ja teknisessä maastossa tilanne on eri, kun kadenssi on usein hyvinkin pieni. Siellä todennäköisesti pienemmästä välityksestä hetkellisesti on mahdollista saada enemmän irti. Ehkä.

Siksi en oleta kadenssilla olevan vaikutusta, koska voima ei varastoidu, vaan on tuotettava kunakin ajanhetkenä vastusten voittamiseen tarvittava määrä. Jos näin ei tehdä, vauhti hidastuu.

Joo, no toisaalta yhden poljinkierroksen aika koko pyörän ja kuskin hitausmomenttiin on niin lyhyt, ettei siinä ajassa vauhti ehdi muuttua. Vai ymmärsinkö väärin?


Sent from my iPhone using Tapatalk

[Sivustakatsoja]

Mutta vauhtipyörä yksinään ei kiihdytä eikä ylläpidä nopeutta, se voi vain hidastua.

Ovaalin mahdollinen hyöty tulisi mitata lihaksen hetkellisesti tuottamista voimasta. Polkimesta mitattu on nivelkulmien muuttama.

[MRe]

Ovaalin mahdollinen hyöty tulisi mitata lihaksen hetkellisesti tuottamista voimasta. Polkimesta mitattu on nivelkulmien muuttama.

No nyt mennään alueelle, että mitä sillä voimalla tarkoitetaan. Pitääkö auton moottorin tuottama voima mitata perän jälkeen, kampiakselin päästä vai jokaisen männän varresta? Mikä sitä autoa loppuviimein kuljettaa?

Jos ovaalin hyötyä ei voi mitata polkimista, niin se lienee sitten se ja sama mitä se on sääriluussa?

[Sivustakatsoja]

Lihas on se joka väsyy. Polttomoottorin tapauksessa sylinterin palotilan paineet saattavat myös olla kiinnostuksen kohteena.

[Marsusram]

Polkimista mittaaminen tuo virheen, jos voiman suuntaa kampeen nähden ei huomioida.
-Vääntömomentti on (poljin)voiman kehän suuntaisen komponentin ja vipuvarren tulo
-teho on vääntömomentin ja kulmanopeuden tulo
Anturi voi siis olla polkimessa jos voiman suunta myös on mitattavissa.
Ovaalin hyöty on siinä miten se helpottaa ylä- ja alakuolokohdan ohi pyörähdystä ja suurten lihasryhmien polkaisuvaiheen voimantuotto saadaan optimaalisemmalla kampikulmalla hyödyksi.
Eri polkemistekniikoissa voiman välitysmekaniikka ja lihasryhmien aktiivisuus muuttuu, joten ovaalin hyöty ei ole aina kovin ilmeinen.

[usko juntunen]

Onko kenelläkään ovaaleja 2x-setupissa? Toimiiko se oikeasti vai haittaako vaihtamista? Mulla on ovaalit nykyään kaikissa 1x- vehkeissä, mutta kahdessa pyörässä on 2x ja niissä pyöreät. Mitään suurta eroa en kyllä ole havainnut ovaalin ja pyöreän välillä. En tehoissa enkä tuntumassa. Eli uskon asia.

Kyllä on. Oli aikoinaan eka pyörä missä Sram vaihteisto kahdella Q-ring eturieskalla. En huomannut vaihteiston toiminnassa mitään eroa aikaisempiin pyöreisiin rattaisiin verrattuna.
Myös kahdessa uudemmassa fillarissa (mtb) yhden eturattaan setupissa on saman merkin soikeat eturattaat.

em. aiheesta löytyi tämä ikivanha ketju.
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...r%C3%A4%C3%A4n

[Nikolas Ojala]

Hurahdin tekoälyn käyttöön sen verran että tässä nyt tulee.

Grok selittää:

Tarkastellaan ja analysoidaan väitettä: "Ovaalirattaasta olisi yksivaihteisessa polkupyörässä enemmän hyötyä kuin monivaihteisessa," pitäen lähtöoletuksena, että yksivaihteisessa hyödynnetään jousitoimista ketjunkiristintä. Vastataksemme tähän kysymykseen, pureudumme ovaalirattaiden toimintaan, niiden hyötyihin sekä siihen, miten ne eroavat yksivaihteisissa ja monivaihteisissa polkupyörissä.

Ovaalirattaiden toimintaperiaate

Ovaalirattaat eroavat perinteisistä pyöreistä rattaista siten, että rattaan säde vaihtelee polkemissyklissä. Tämä muotoilu tasoittaa polkuvoiman jakautumista: se vähentää voimaa polkemisen "kuolleissa kohdissa" (kun polkimet ovat ylhäällä tai alhaalla) ja lisää voimaa tehokkaimmissa kohdissa (kun polkimet ovat vaakatasossa). Tuloksena polkeminen voi tuntua sujuvammalta ja tehokkaammalta, erityisesti tilanteissa, joissa kadenssia (polkimien pyörimisnopeutta) ei voi muuten optimoida.

Yksivaihteiset polkupyörät

Kiinteä välityssuhde

Yksivaihteisessa polkupyörässä on vain yksi vaihde, joten pyöräilijä ei voi säätää välityssuhdetta maaston tai nopeuden mukaan. Esimerkiksi jyrkissä nousuissa kadenssi hidastuu, mikä korostaa polkuvoiman epätasaisuutta. Tämä rajoitus tekee polkemisen tehokkuuden parantamisesta erityisen tärkeää.

Ovaalirattaiden hyödyt

Ovaalirattaat voivat tasoittaa polkuvoimaa ja parantaa tehokkuutta, mikä on arvokasta yksivaihteisissa pyörissä. Kun kadenssia ei voi säätää vaihteilla, ovaalirattaiden kyky vähentää energiankulutusta ja helpottaa polkemista esimerkiksi nousuissa tai pehmeässä maastossa on merkittävä etu. Tutkimukset, kuten Fondan (n.d.), osoittavat, että ovaalirattaat voivat parantaa polkemisen tehokkuutta erityisesti tilanteissa, joissa kadenssi on alhainen.

Jousitoiminen ketjunkiristin

Ovaalirattaan muoto aiheuttaa ketjun kireyden vaihtelua polkemisen aikana. Yksivaihteisessa pyörässä jousitoiminen ketjunkiristin on välttämätön, sillä se kompensoi tätä vaihtelua ja estää ketjua löystymästä tai putoamasta. Tämä mahdollistaa ovaalirattaiden käytön ja varmistaa niiden optimaalisen toiminnan.

Monivaihteiset polkupyörät

Vaihteiden joustavuus

Monivaihteisissa pyörissä pyöräilijä voi säätää välityssuhdetta, esimerkiksi keventää vaihdetta nousuissa ja käyttää raskaampaa vaihdetta tasaisella. Tämä mahdollistaa optimaalisen kadenssin (esim. 70–100 RPM) ylläpitämisen, mikä vähentää polkuvoiman epätasaisuuden vaikutusta.

Ovaalirattaiden hyödyt

Ovaalirattaat voivat parantaa polkemisen tehokkuutta myös monivaihteisissa pyörissä, mutta niiden vaikutus on pienempi. Vaihteiden vaihtaminen auttaa jo itsessään hallitsemaan polkuvoimaa ja kadenssia, joten ovaalirattaiden lisähyöty jää marginaaliseksi. Tutkimukset, kuten Cordova et al. (2014), osoittavat, että ovaalirattaiden edut eivät aina erotu selvästi, erityisesti jos pyöräilijä osaa optimoida ajonsa vaihteilla.

Ketjun kireys

Monivaihteisissa pyörissä takavaihtaja toimii jousitoimisena ketjunkiristimenä, joka automaattisesti säätää ketjun kireyttä ovaalirattaan kanssa. Teknisiä haasteita ei siis ole, mutta ovaalirattaiden hyöty ei korostu yhtä selvästi kuin yksivaihteisissa.

Vertailu: Yksivaihteiset vs. monivaihteiset

• Yksivaihteisissa pyörissä: Kiinteän välityssuhteen vuoksi ovaalirattaiden kyky parantaa polkemisen sujuvuutta ja tehokkuutta on erityisen hyödyllinen. Jousitoiminen ketjunkiristin mahdollistaa niiden käytön, ja hyödyt tuntuvat erityisesti vaihtelevissa maastoissa, kuten nousuissa tai epätasaisella alustalla.
  
  
• Monivaihteisissa pyörissä: Vaihteiden vaihtaminen tarjoaa jo keinon optimoida polkemista, mikä vähentää ovaalirattaiden suhteellista etua. Hyödyt ovat edelleen olemassa, mutta ne ovat vähemmän merkittäviä, etenkin kokeneilla pyöräilijöillä, jotka osaavat hyödyntää vaihteita tehokkaasti.

Johtopäätös

Väite pitää paikkansa: ovaalirattaasta on enemmän hyötyä yksivaihteisessa polkupyörässä kuin monivaihteisessa, kun yksivaihteisessa käytetään jousitoimista ketjunkiristintä. Yksivaihteisissa pyörissä kiinteä välityssuhde rajoittaa kadenssin säätelyä, jolloin ovaalirattaiden kyky tasoittaa polkuvoimaa ja parantaa tehokkuutta korostuu. Monivaihteisissa pyörissä vaihteiden joustavuus vähentää ovaalirattaiden tarvetta ja niiden suhteellista hyötyä. Käytännössä yksivaihteiset pyöräilijät, jotka ajavat vaihtelevissa olosuhteissa, voivat saada ovaalirattaista selvän edun, kun taas monivaihteisissa hyödyt riippuvat enemmän ajotyylistä ja mieltymyksistä.

Tämä analyysi perustuu ovaalirattaiden mekaniikkaan ja niiden vuorovaikutukseen pyörän rakenteen kanssa, huomioiden jousitoimisen ketjunkiristimen rooli yksivaihteisessa setupissa.

Lähteet:

• Fonda, n.d.: Cycling performance improvement with non-circular chainrings after 1 year of adaptation
  
  
• Cordova et al., 2014: Physiological Responses during Cycling With Oval Chainrings (Q-Ring) and Circular Chainrings

Korjasin tekstiä yhdestä kohtaa. Grok sanoi että rattaan muoto vaihtelee, mutta eihän se tietenkään vaihtele. Säde vaihtelee. Lisäsin lähdeluettelon koska niin kuuluu tehdä.

[stenu]

Grok selittää: ”Yksivaihteisessa pyörässä jousitoiminen ketjunkiristin on välttämätön, sillä se kompensoi tätä vaihtelua ja estää ketjua löystymästä tai putoamasta. Tämä mahdollistaa ovaalirattaiden käytön ja varmistaa niiden optimaalisen toiminnan.

Tässä tekoäly on väärässä. Kuten Mr. Oja tuossa aikaisemmin jo mainitsikin, ketjun kireyden vaihtelu on niin minimaalista, että sillä ei ole merkitystä.

[Nikolas Ojala]

Tässä tekoäly on väärässä. Kuten Mr. Oja tuossa aikaisemmin jo mainitsikin, ketjun kireyden vaihtelu on niin minimaalista, että sillä ei ole merkitystä.

Tämä on trigonometriaa.

Jos ovaaliratas on iso, vaihtelu on suurempaa kuin jos ovaaliratas olisi pieni.

Lievästi yksinkertaistaen näin:
Kateetti B on paljon pitempi kuin kateetti A.
Kateetti B pituus on vakio.
Kateetti A pituus on muuttuja.
Näin ollen hypotenuusa C on myös muuttuja.
Mitä suurempi kateetti A on sitä enemmän sen vaihtelu näkyy hypotenuusan C vaihteluna.

Käytin tällaista yksinkertaistettua esitystä, koska se on helppo käsitellä. Tarkempi olisi hieman monimutkaisempi mutta oleellisesti sama johtopäätös siitäkin saataisiin.


Tässä on monimutkaisempi, joka ei sekään aivan tarkasti päde ovaalirattaan tapauksessa:

A on kampirattaan säde.
B on suoraksi kiristetyn yläketjun pituus.
C on takarattaan säde.
D on takahaarukan pituus tai täsmällisemmin keskiön ja takanavan etäisyys.

Yhtälöstä halutaan B selville, siitä tulee tämmöinen:

B = sqrt( D² + 2AC - A² - C² )

[Sivustakatsoja]

Mulla on pari ovaalia ja niissä takavaihtajan häkissä näkee jonkun millin liikkeen. Yksivaihteisessa jos haluaa melko tasakireän ketjun, eivätkä etu ja takarattaan hammasluvut ole jaolliset -vaikka 40/17- niin kireä kohta vaihtaa paikkaa kun takarataskaan ei koskaan ole täydellisen pyöreä.

Tän vois kait laskea samalla tavalla kuin fiximiehet laskee "skid patch"-jutut, eli 40/17-välityksillä olisi takakiekolla suhteessa kampeen 17 eri asentoa, josta voisi päätellä, että ovaalin kanssa kun on pyörittänyt kampea asennusvaiheessa vähintään tuon määrän, on kirein kohta tullut löydettyä.

[Nikolas Ojala]

Tän vois kait laskea samalla tavalla kuin fiximiehet laskee "skid patch"-jutut, eli 40/17-välityksillä olisi takakiekolla suhteessa kampeen 17 eri asentoa, josta voisi päätellä, että ovaalin kanssa kun on pyörittänyt kampea asennusvaiheessa vähintään tuon määrän, on kirein kohta tullut löydettyä.

Tämä on vastaus tuohon. Ei varsinaisesti liity ovaalirattaisiin, joten off topic. Pahoittelut siitä.

Tuossa on sinkulan tai fiksin voimansiirron optimointia suunnittelevalle ohje:

https://www.modeemi.fi/~no/kirjoitel...imansiirto.pdf

Ei mitenkään sulje pois ovaalirattaita eikä napavaihteitakaan. Ketjuvaihteiston kanssa tuo ohje on enimmäkseen hyödytön.

[Sivustakatsoja]

Oli aika ottaa härkää sarvista: asensin Alugearin 40-hampaisen ovaalin sinkulaan: aika lailla vaihtelee ketjun kireys, mutta en kuitenkaan onnistu vääntämään ketjua hampaan päälle, eli pitäisi kait pysyä päällä. Jos hifistelisi, niin katsoisi jonkun kiristimen, mutta ajetaan nyt ensin.

Muita valmistajia nyt ei voi kokelilla, kun kammet ovat Shimanon DM, jolle ei ole runsasta rattaiden tarjontaa.

Katsotaan koska ehtii kunnolla ajamaan.

[Sivustakatsoja]

Vajaan tunnin ehti käväisemään. Aluksi tuntui aika kulmikkaalta, mutta hetken päästä tunne katosi. Mitään erityistä en huomannut, kunhan poljin. Polkimien raportoima tehovaihe näytti olevan ehkä hieman pidempi, huipputehon vaihe vähän lyhempi, mutta tehontuoton alku- ja loppukohdat siirtyivät selvästi myöhemmäksi.

Eipä tuosta sen kummempaa taida irrota. Ajetaan ja katsotaan.

Kesäksi pitää vielä hankkia pykälää isompi ovaali, että pääsee vertaamaan.

[Hanski]

Tilasin toissakeväänä vahingossa ovaalin rattaan, pyöreän sijaan, täpäriin. Toisissa samanlaisissa kammissa oli saman kokoinen pyöreä ratas, joten oli helppo tehdä vertailua. Enskapyörässä en huomannut mitään eroa, kun alla on varsin pitävä takarengas ja pidon menetys on aina oma moka.
Enemmän XC henkisessä pyörässä käytin pidoltaan paljon kriittisempiä renkaita ja niiden kanssa eron kyllä huomasi. Samaa mäkeä kun polki ties monettako kymmenettä kertaa ylös niin välillä pienet takarenkaan lipsahdukset jäivät alkuun kokonaan pois. Sitten niitä alkoi tulla ja vaihdoin pyöreään - ajotyyliä joutui muuttamaan, jotta pääsi ylös. Ajotyyli muuttui siis mielestäni vähemmän tarkaksi, kun sitenkin pääsi ylös. Paluu ovaaliin ja taas helpottui.
Kun vaihdoin tuohon enemmän XC henkiseen enskarenkaat alle, en em. tutussa mäessä huomannut enää mitään eroa.
Enskapyörään en aio ovaalia laittaa, sen verran naftisti ketjuohjuri rattaan päälle kammet pystysuunnassa yltää, ettei luotto siihen riitä / pitää olla hissimäessäkin luotettava...

[nure]

Itse muutamia vuosia ovaaleilla ajanut ja en sen kummemmin eroa tuntenut.