Minun käyttöpyörässäni on varkaidenkarkotusvärinen noin 20 vuotta vanha alumiinirunko, jossa on Rohloff ja SON sekä Tubus-tavarateline. Noin kymmenen vuotta sitten maalasin sen paskanruskeaksi samalla maalilla kuin jotkin talon ja pihapiirin metalliosat. On sillä ihan kiva ohitella uudemman näköisiä pyöriä.
Ortlieb-laukut hankin reilut parikymmentä vuotta sitten. Olen paikannut niitä ja hankkinut varaosia tarpeen mukaan. Rohloffiin vaihdettiin juuri uudet öljyt ja koko voimansiirto. Tallissani on kertaluokkaa kalliimpikin pyörä (Santana Cabrio), jolla ajettiin enemmän lasten ollessa pieniä. Ei minua haittaa, että luullaan köyhäksi, vaikka ihan ympäristösyistä olen jättänyt autot, veneet, kesämökit ja kaukomatkat väliin. Minä pidän siitä, että sama pyörä sopii sekä vähän pidempiin reissuihin (reilu viikko sitten 2×150 km) että tavaroiden kuljettamiseen. Olen kyllä joskus miettinyt, että titaanirunkoinen pyörä olisi päheä, mutta muistaakseni titaanin pelkistyksessä uhrataan magnesiumia, joka ei sekään ole ympäristöystävällisimmästä päästä tuotettava aine.
Olen odotellut, milloin tuo runko halkeaisi, mutta voihan se kestää vielä toisetkin 20 vuotta.








Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit