Fillarifoorumin yksivaihteiset; speksaus, fiilistely ja vinkit.

[Sivustakatsoja]

^tarkemmin sanottuna taakse kun laittaa sellaisen rattaan jonka hammasluku on alkuluku (13,17,19,23), niin etu-ja takaratas ovat joka polkaisulla eri asennossa toisiinsa nähden-> takaratas ei kohtaa voimakkainta polkaisun vaihetta vain yhdessä, tai kahdessa asennossa.

Taakse 13-hampainen on vähän pieni. 15 ei ole alkuluku. 17- ja 19-hampaiselle huonoja ketjun pituuksia ovat hammasluku kertaa joku kokonaisluku. Jos sattuisi käymään niin onnettomasti että omalle kohdalle sattuisi vaikkapa 17-hampaisen takarattaan kanssa 17x6=102 lenkkinen ketju, niin helpoiten tilanteesta kait pääsisi eroon kokeilemalla eteen kahta hammasta isompaa tai pienempää ratasta.

Eturatas on aina samassa asennossa voimakkaimman polkaisun vaiheessa. Tilanne on sama, vaikka eturattaan hammasluku olisikin alkuluku (37,41,43,47,53).

Ketjun epätasaiseen kulumiseen voinee vaikuttaa ainakin osin siten, että vaihtaa aika-ajoin ketjun asentoa eturattaaseen nähden.

[stenu]

Mä en ole mun noin 20-vuotisen yksivaihde-elämän aikana havainnut mitään eroa voimansiirron tai ketjun kulumisnopeuksissa olipa sitten käytössä oikeastaan millaiset välitykset hyvänsä. Pysyvästi suoran ketjulinjan ansiosta voimansiirto yksivaihteisessa kuluu muutenkin hitaammin kuin vaihdepyörissä ja lisäksi osat on halpoja, joten unohtaisin koko asian. Takarattaat on usein vielä sellaisia, että ne voi käyttää molempiin suuntiin ja eturattaatkin, jos on tavallinen ratas ja perinteinen symmetrinen pulttikehä kammissa. Toki jokaisella on vapaus harrastaa pyöräilyä ihan niin monimutkaisesti kuin haluaa

(Jos epätasainen kuluminen häiritsee, niin voihan sen takakiekon/ketjun aina välillä irroittaa ja takaisin laittaessa pitää vaan huolen siitä, että ei laita samaa ketjun kohtaa samaan kohtaan rattaiden hammasjakoa. Käytännössä kai mahdollisuus siihen, että niin ei tapahtuisi itsestäänkin on aika pieni.)

[Sivustakatsoja]

^mulla ei ole käsitystä eikä kokemusta, mutta kun Nikolas Ojala.

Vähän kun asiaa pyörittelin, niin päädyin itseni mielestä tulokseen että 17- tai 19-hampainen taakse, mutta 19 olisi paras mahdollinen. 17-hampaiselle 102-lenkkinen olisi teoriassa sopimaton ketju, mutta 19-hampaiselle vasta 114-lenkkinen.

17-hampaiselle takarattaalle olisi teoriassa 34- tai 51-hampainen eturatas vältettävä ja 19-hampaiselle takarattaalle vastaavasti 38- tai 57-hampainen.

Mulla kun on nyt edessä Shimanon DM-kammet, niin eturattaita on vain parillisilla hammasluvuilla, joten ei maksa vaivaa loputtomasti asiaa tältä osin pohtia.

Tällä hetkellä ketjussa on 98 lenkkiä, kun rattaat ovat 40/17. Joten ketjun pituuden osalta teoriassa merkitystä olisi 44/17-yhdistelmällä.

[Teemu]

Stenun kanssa täsmälleen samaa mieltä, että nyt tehdään yksinkertaisesta asiasta turhan vaikeaa. Maasto- ja kaupunkisinkulaa oon aina ajanut parillisilla välityksellä (32x18 ja 36x16), eikä kyllä kuluminen ole muodostunut ongelmaksi. Ketjulinja suoraksi, itselle sopivat välitykset ja ajoa.

Fiksissä nuo alkulukuvälitykset on tärkeämmät, koska takarenkaan skidspottien määrä muodostuu siitä. Mutta jos niissäkin hommissa takana on 17- tai 19-piikkinen, niin kyllä rengas suht tasaisesti kuluu, jos sen edes joskus muistaa ottaa irti ja vaihtaa asentoa.

[Sivustakatsoja]

Ajaessa ajetaan, mutta pajalla ja palstalla on mielestäni tilaa vatuloinneille -ainakin mulle harrastaminen on sitä, että välillä pohditaan perusteita -pidetään se mikä on hyvää ja hylätään se mikä ei ole.

[Sivustakatsoja]

Kommentin lähettäminen ei onnistu: erroria lykkää.

Edit:

Mä en ole mun noin 20-vuotisen yksivaihde-elämän aikana havainnut mitään eroa voimansiirron tai ketjun kulumisnopeuksissa olipa sitten käytössä oikeastaan millaiset välitykset hyvänsä. Pysyvästi suoran ketjulinjan ansiosta voimansiirto yksivaihteisessa kuluu muutenkin hitaammin kuin vaihdepyörissä ja lisäksi osat on halpoja, joten unohtaisin koko asian. Takarattaat on usein vielä sellaisia, että ne voi käyttää molempiin suuntiin ja eturattaatkin, jos on tavallinen ratas ja perinteinen symmetrinen pulttikehä kammissa. Toki jokaisella on vapaus harrastaa pyöräilyä ihan niin monimutkaisesti kuin haluaa

(Jos epätasainen kuluminen häiritsee, niin voihan sen takakiekon/ketjun aina välillä irroittaa ja takaisin laittaessa pitää vaan huolen siitä, että ei laita samaa ketjun kohtaa samaan kohtaan rattaiden hammasjakoa. Käytännössä kai mahdollisuus siihen, että niin ei tapahtuisi itsestäänkin on aika pieni.)

Oikeastaan nää mun kommentit on enemmän suunnattu Nikolas Ojalalle, joka alunperin toisessa keskustelussa otti kulumiseen ja välitysten optimointiin kantaa.

Mun pohdinnoista oikeastaan käy ilmi, että asia on hifistelevälle sinkuloijalle kuitenkin aika yksinkertainen: taakse 17 tai 19, mieluiten 19. Muu mitä Ojalan taulukoissa on esitetty ovat mielestäni vähemmän merkityksellisiä.

Mitä tulee edullisuuteen, niin mulla on sattuneesta syystä edessä kampina XT:t, joten rattaiden valikoima on aika suppea ja hinnat melko korkeita. Taakse lipsahti WTC:n alumiinirattaat, jotka nekään eivät ole halpoja.

[Nikolas Ojala]

Laittaisin takarattaaksi aina teräksisen. Kestää pitempään.

Mutta noin muuten uskon että voimansiirron hienoimpien yksityiskohtien etukäteen pohdiskelu ei muuta sinkulaa monimutkaisemmaksi eikä sinkulalla ajamista haastavammaksi.

[stenu]

Mun pohdinnoista oikeastaan käy ilmi, että asia on hifistelevälle sinkuloijalle kuitenkin aika yksinkertainen: taakse 17 tai 19, mieluiten 19. Muu mitä Ojalan taulukoissa on esitetty ovat mielestäni vähemmän merkityksellisiä.

Mä säätelen sekä ssmtb:n että sscx:n välityksiä samaan tyyliin kuin rata(kisa)pyörissäkin ensisijaisesti tehdään eli takarattaan kokoa muuttamalla. Yhden hampaan muutos vaikuttaa ketjun pituuteen niin vähän, että efektiivinen chainstay-mitta ei juuri muutu ja samaa ketjua voi käyttää vähintään kahden erikokoisen rattaan kanssa, mutta vaikutus välityksen suuruuteen on isompi kuin edessä tehtynä. Mulla on ajossa 17-, 18- ja 19-piikkisiä takarattaita eikä niiden kulumisnopeuksissa ole sellaisia eroja, että sillä olisi käytännössä merkitystä. Kaikilla ajaa useita tuhansia kilometrejä, kunhan pitää huolen siitä, että ei päästä ketjua venymään aivan liikaa, joskin senkään suhteen sinkulat ei ole yhtä ronkeleita kuin vaihdepyörät.

Tarkemmin eriteltynä sscx:ään mulla on kahdet kiekot, joista toiset on lenkki-/työmatkakäytössä paksummilla renkailla ja pidemmällä välityksellä, toiset cx-käyttöön 33 mm:n renkailla ja lyhyemmällä välityksellä. Välitys vaihtuu kyseiseen käyttöön sopivaksi kiekot vaihtamalla. Ainoastaan loppusyksyn kaikkein hitaimpiin ja mutaisimpiin kisoihin joudun vaihtamaan myös eturattaan kokoa, mutta silloinkin yleensä vaihdan eturattaan vain yhtä piikkiä pienemmäksi, jolloin edelleen pärjään samalla ketjulla.

Ssmtb:ssä on ollut sama välitys enemmän pysyvästi paitsi silloin, kun ajelin vielä Tahkoja, jonne yleensä vaihdoin taakse pykälää isomman rattaan.

Takarattaat yleensä on myös edullisempia kuin eturattaat, joten budjettitietoisellekin välityksen säätäminen takaa on järkevämpää.

Toki asioita voi pohtimisen vuoksi pohtia, mutta ei kaikkia pohdintoja välttämättä ole järkeä soveltaa käytäntöön.

Ja juu - alumiiset sinkulatakarattaat on fail kaikkeen muuhun paitsi äärimmäiseen keventelyyn ja silloinkin ihan vihoviimeisenä keinona. Kingin teräsrattaat on parhaita, jos niitä vielä jostain löytää (valmistus lopetettu), mutta Surlyn rattaatkaan ei isosti häpeä niille.

[Sivustakatsoja]

^mulla on vielä välitysten haku kesken, joten eturattaan kasvatus on jotenkin luontevampaa. Kelitkin vaikuttavat välityksiin aika paljon: kuivalla soratiellä meno on vähän kevyempää, kuin syksyn tai kevään savivellissä.

Mutta eilen tuli eteen 42-hampainen ja takana saa olla 17. Dropoutit aivan edessä vanha ketju riitti, mikä oli iloinen yllätys ja peräkin on lyhin mahdollinen, mitä halusinkin. Lyhyt koeajo 650b-kiekoilla vei pyörää kivasti nopeuteen 32 km/h tasaisella, mikä oli tavoite. 28-tuumaisilla sitten menee pätkän kovempaa.

Eteen menisi vielä 44-hampainen ja Alugear sellaisia tekee, että harkintaan, ehkä ensi kesäksi.

Kevyempiin välityksiin pääsee helposti, vaikka edessä olisikin isoin mahdollinen -vaihtaa sitten taakse isompaa.

[Sivustakatsoja]

Tänään kävin pyörähtämässä (noin 45 km) Salsalla välityksillä 42/17 tarkoituksella ajaa Kauhaistentien noin kilsan mittaisen sorasuoran ehkä kevyeeseen vastatuuleen sprinttinä. Tulos oli vähän yllättävä: sekunnin hitaampi, kuin aiemmin kesällä vaihteellisella ajettu. Huippunopeus 39 km/h (vaihteellisella 41 km/h).

Mahdollista on, että välityksellä 44/17 huippunopeus olisi sama kuin vaihteellisella. Että ehkä pysähdyn nykyiseen välitykseen, sillä silläkin ajaminen on jotakin muuta kuin rentoa kruisailua -todella hauskaa toki.

Vähän kysymysmerkkinä on kadenssi: laskurit antaisivat 54-millisillä 650b-renkailla kadenssiksi reilu 120 rpm, mikä tuntuu vähän korkealta. Toisaalta pyörittäminen hieman isompaa vastusta vastaan voi olla helpompaa, kuin kevyemmällä välityksellä "tyhjän pyörittäminen".

Ehkä pyöritysharjoitukset vaihteelisella voisivat vähentää korkeilla kadenseilla tapahtuvaa pompotusta ja siitä seuraisi kehitystä yksivaihteisella ajamiseen -ja hauskuuden lisääntymistä.

[stenu]

Soralenkeille mulla on tällä hetkellä muistaakseni 40/18-välitys (700c x 38 mm), jolla sekalaisen alustan pk-lenkit menee vielä mukavasti n. 25 km/h keskareilla. Meillä on ehkä sellainen fundamentalistinen ero, että mun mielestä on mielekkäämpää pitää yksivaihteisen välitys niin kevyenä kuin keskimääräiset vauhdit huomioiden järkevästi pystyy eikä päin vastoin. Pidemmissä ja jyrkemmissä ylämäissä sykkeet toki karkaa pk-alueelta tuollakin välityksellä, mutta se ei mua haittaa. Huippunopeuksia en ole koskaan pohtinut eikä niillä oikeastaan ole väliäkään muuta kuin ehkä maantiekisojen loppukireissä ja ratakisojen sprinttimatkoilla.

[Sivustakatsoja]

^Salsan piti aluksi olla vähän rennompaan kruisailuun, mutta nyt näyttää käyvän niin, että kovempaa sillä tulee ajettua, tai ainakin välillä. Salsa ei toisaalta ole vielä löytänyt lopullista tilaansa ja käyttöä.

Unit X:n kanssa oli aika lailla samoin: nyt se on ollut jo jonkin aikaa lopullisessa muodossaan, eli jäykkänä maastopyöränä -kehitys johtui siitä, että Konan keula tuntui vain vievän maastoon, joten pienet ja isommatkin muutokset tukivat tätä.

Salsan keula tuntuu vievän lyhyemmille ja kovemmille lenkeille -lähes täysillä grindatessa Salsa vain tuntuu heräävän eloon ja siinä samalla minäkin. Eikä sekään ole huono asia, että Salsan satulassa on tehtävä töitä, kuten Konankin. Maantiepyörällä ja vaihteellisella gravelilla voi kruisailla tai ajaa tosissaan.

(Joskus lapsena kysyin isältäni että mitä hän veistää, vastaus kuului että hän ei tiedä, mitä puun sisältä löytyy -tämä tarina ei välttämättä ole tosi)

[Nikolas Ojala]

Itse säädin sinkulan voimansiirron sillä periaatteella että tavallisen päivittäisen ajoreitin kaikki ylämäet piti kyetä suorittamaan pyörällä ajaen eikä taluttaen.
Jos olisin valinnut liian pitkän vaihteen, olisin joutunut taluttamaan.
Jos taas olisin valinnut lyhyemmän vaihteen, siihen olisi jäänyt turhaa keveyttä.
Kävikin sillä tavalla että lihakset kehittyivät sinkuloidessa, ja siksi jaksoin ajaa pahempiakin ylämäkiä.

[Sivustakatsoja]

...
Vähän kysymysmerkkinä on kadenssi: laskurit antaisivat 54-millisillä 650b-renkailla kadenssiksi reilu 120 rpm, mikä tuntuu vähän korkealta. Toisaalta pyörittäminen hieman isompaa vastusta vastaan voi olla helpompaa, kuin kevyemmällä välityksellä "tyhjän pyörittäminen".

...

Tämä jäi vaivaamaan ja ruuvasin Salsaan Assioma MX-2:t ja kävin koeajolla: lämmittelyn jälkeen lyhyt pyrähdys asfaltilla ja lukemat: 130 rpm/510 w/40.6 km/h -kädet olivat kahvoilla. Välityksiä voisi toisaalta vähän nostaa, että kadenssi ei tasaisella nousisi yli 120.

[Sotanorsu666]

On-One Pompinon alle pitäisi löytää tubelesskiekot ja mielellään suht edullisesti. Onko ideoita? Valmis setti helpoin(löytyykö?), mutta löytyy kasaaja irtotavaroillekin. Auttakaa minua. Kiitos.

[stenu]

Oliks Pomppiksessa rataleveä perä?

E: Google kertoo, että valmistusvuodesta riippuen voi olla tai olla olematta. Jos on 120 mm, niin valmiita kiekkoja ei ehkä löydy kuin tuurilla käytettynä. Jos on 130 tai 135 mm ja sun on tarkoitus ajaa vaparin kanssa, niin mikä tahansa vannejarrukiekkosetti toimii kunnon (lue esim. Shimanon) pikalinkuilla. Jos tarkoitus on ajaa kiinteänä, mutta jarrulla, niin menee taas kasaamishommiksi. Surlyltä on ainakin saanut 130 mm fixed-napaa.

E2: Jotain ratakisakiekkoja näyttäisi löytyvä valmiina tubeleksena, mutta ne on jarrupinnattomia ja kapeilla vanteilla.

[Sotanorsu666]

^ Perä on 120mm. Eli irtokamahommia varmaan tiedossa. Kun vaan jaksaisi etsiä. Hikiältä saattaa löytyä napoja Ajomiehen miljoonahyllystä.

[stenu]

Jos Epulta ei löydy, niin Pyörien pyörästä tai Kumiluodista varmaan löytyy BLB:tä. Etunapa voi olla mikä vaan pikalinkkunapa ellet yhdenmukaisuuden vuoksi halua pulttinapaa eteenkin. DT R460 vanteet on halvat ja ihan hyvät.

[Puskis]

Oliks Pomppiksessa rataleveä perä?

E: Google kertoo, että valmistusvuodesta riippuen voi olla tai olla olematta. Jos on 120 mm

Eiks leveä oo sit Pompetamine, jossa on myös levarikorvakkeet ja Pompino aina ollu vaan 120mm?

[Teemu]

Kyllä Pompinostakin oli joskus aikojen alkuhämärässä 130mm versio.

[GTJamppa]

Nyt on sinkulassa (fixissä) uusi voimansiirto, mutta voisi olla raskaammatkin välitykset. Vanhoja rattaita löytyy, mutta ne on jo aika kuluneita. Kannattaako ajella vanhoilla kuluneilla takarattailla (teräs) vai alkaako se syömään voimansiirtoa enemmän jos eturatas ja ketju on uusi?