Kokemuksesta voi sitten sanoa, että jos plugi ei paikkaa reikää niin kannattaa ottaa se terävä kärki pois ennen kuin laittaa sisuriin ilmaa.
Siinä mielessä innovaatio on mielestäni huono, koska toinen puoli renkaasta pitää kuitenkin ottaa pois niin samalla heittää sinne sisurin.
In a 3 person sprint, he could actually finish 4th
^ Miksi ihmeessä toinen puoli renkaasta pitää ottaa pois? Eikö se TPU-sisuri ole jo paikallaan ja ainoastaan ilmalla täyttämistä vailla?
(Juttua ei valitettavasti pääse lukemaan alkua pitemmättä ilman että on Escape-kollektiivin jäsen. Millä en halua sanoa etteikö sillä satasella voisi saada rahan edestä mukavaa ja kiinnostavaa luettavaa.)
Niin, eikö homman idea ole että siinä TPU insertissä on jo ne ilmat sisällä (oma venttillinsä) jolloin renkaan puhjettua se toimii sisärenkaan/insertin tavoin. Eihän sekään poista tarvetta paikata rengas tai vaihtaa kiekko mutta mahdollistaa matkan jatkumisen ja turvallisemman ajon puhkeamisen hetkellä.
^Minä kyllä käsitin, että se sisuri on siellä vannetta vasten kiinnitettynä jollain kuminauhalla tms., kuten joku tuolla aiemmin jo kirjoitti. Ja sinne sisuriin laitetaan ilmat siitä toisesta venttiilistä vasta sitten, jos tubeless/litkuyhdistelmä pettää. Eihän tuossa muuten olisi mitään järkeä? Mikä virka sillä tubeleksella tuossa on, jos siellä sisurissa on koko ajan ilmat sisällä?
Siinä Escapen jutussa ei siis varmuudella tiedetty, että mistä on kyse. Se, että kyseessä olisi renkaan sisälle valmiiksi hätävaraksi asennettu tyhjä tpu-sisuri oli vissiinkin vain toimittajan arvailua. Mutta jos oli kyse siitä, niin nopeammin sellaisella ja kaasupatruunalla saa pyörän takaisin ajokuntoon kuin plugeja tms askartelemalla. Kärkipaikoista ajavilla ei paljon ole aikaa askarrella noissa karkeloissa. Just oli Velossa Sarah Sturmin juttua nykygravelkisojen ”pro realitystä”; jos meinaa kärkipaikoista taistella, niin esim. naiset joutuu suorittamaan ykköshädät bibseihinsä, koska pissalle pysähtymällä tipahtaa auttamatta eikä letkan kiinni saaminen ole samalla tapaa mahdollista kuin maantiekisoissa.
Mutta tosiaankin kyseessä voisi olla myös ilmalla täytettävän insertin proto. Jokun sellainen, joka toimisi pienemmällä ilmamäärällä inserttinä ja jonka flätin sattuessa voisi pumpata kovemmaksi, olisi aika näppärä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Luckily, Ortenblad, accompanied by a helper from his bike sponsor Santa Cruz, was more forthcoming with an explanation.
He explains that the wheel is set up tubeless as normal but that the second valve belonged to a flat inner tube that was fitted inside the tyre alongside the tubeless sealant. He explained that the tube was a last-resort backup, to be inflated in the event of an irreparable puncture.
https://www.cyclingnews.com/news/why...nbound-gravel/
Juttu kertoo myös että idea ja toteutus oli ajajien - ja ehkä hieman yllättävästi Swenson ei sitten käyttänytkään TPU-optiota vaan Swenson sai kiekon joukkuetoveriltaan (mutta ehkä se vain oli nopein ja varmin vaihtoehto siinä tilanteessa).
Kohta alkaa näkymään nettitoreilla "vähän käytettyjä custom Zipp XPLR" kiekkoja kun kaksi kättä ja bläkkänddekker vähän customoi venttiilinreikiä kiekkoihinsa.
6.7 WTF/kg
Eikös se TPU insertti täytetä samasta venttiilistä eli uusia reikiä ei tarvita. Venttiiliin tulee siis jonkinlainen ohjausvipu millä valitaan kumpaan ilmatilaan paine milloinkin ohjataan. Insertissä on vähän pienempi paine ja ilmatila ettei se sekaannu itse ulkorenkaan toimintaan.
No vaikea kuvitella, etteikö tuota konstruktiota olisi etukäteen testattu, jos kisapyörään sellainen on tuunattu.
Minä vähän ihmettelen tätä fanatismia saada maastorenkaat graveliin. No kai se tämäkin menee ohi kuten se taannoin ollut aerograveleista kohkaus.
^fanatismistä en tiedä mutta on ne mun ajossa nopeimmat. Ja mukavammat. Eikä tule rengasrikkoja niin herkästi. Herkästi en lähde markkinahypeen mukaan.
Toisaalta jos tallissa olisi kireä xc-pyörä niin kaippa se tekisi samat temput.
Aikanaan menee. Mua riivaa elämänjano, viinapiru, kulutuskiima ja pari muuta. Mutta tosiasia lienee, että reunat on haettava, sillä muuten ei voi tietää, missä ne menevät -ja reunalta piiru takaisin, niin on hyvä.
Viinaakin on ainakin kerran hyvä juoda kunnolla, niin tietää missä menee raja.
^Kaikki rajat haettava että löytyy alue millä voi liikkua.
Hylkylistalla: Arvatkaa kuka...
Lautalla bongattua.
Mikäs vehje tämmöinen Harris on?
Jos omistaja lukee tätä, niin sori että postasin.
Mittojen mukaan teetetty titskurunko ja viittaa omistajaan (tunnen). Midnight Sun Gravel meneillään. Ainakin ennen kyllä seuraili tätä foorumia.
Joo itse asiassa olenkin tässä jutskaillut tyypin kanssa fillarista ja kisasta.
Titaani on kaunista!
Hylkylistalla: Arvatkaa kuka...
Käytän tätä ketjua hyväksi, ja laitan oman hölmön kysymykseni tänne jatkoksi. Ja tiedän että tätä aihetta on varmaan monesti käsitelty jo ennenkin, mutta mitäpä ei olisi.
Eli siis. Kuinka teidän mielestä gravel-pyörä sopii ympärivuotiseen käyttöön ja ns ainoaksi pyöräksi. Itse kun olen tullut harrastuksen pariin maastureiden kautta, niin minulla on päässä fiksaatio ettei talvesta selviä ilman maastopyörää. (Ja yli 60 cm leveää ohjaustankoa)
Olen toki varmaan väärässä, mutta onko täällä muita mun kaltaisia. Eli kesä ajetaan gravelilla ja talvi maasturilla?
XT-vaihtajia vuodesta -95, ja välillä vähän foorumitauolla.
Varmaan se joillekin sopii, ja riippuu siitäkin missä ajaa. Stadin harjasuolatuilla baanoilla pärjää varmastikin erinomaisesti. Itse koen polanteisilla ja liukkailla talviväylillä suoratankoisen tukevammaksi, mutta omat (vähäiset) talvikelien ajot jakautuvat ehkä 50/50 gravelin ja suoratankoisen maasturin kesken.
Luultavasti saat tähän kysymykseen vastauksia puolesta ja vastaan, se on niin henkilökohtaista sopiiko vai ei.
Pitäisin perinteistä maastopyörää parempana talvipyöränä.
Perusteluna painonjakauma eli vähemmän painoa etupyörällä jolloin luisto on helpommin hallittavissa. Toki maastopyörä on muutenkin lähtökohtaisesti haastavampiin olosuhteisiin soveltuva kuten esimerkiksi Suomen talvi.
Jokainen varmaan itse tietää millaisella kalustolla pärjää tai haluaa ajaa.
Aivan hyvin pärjää gravelilla nastarenkaiden kanssa läpi talven. Huonosti auratulla ja muhkuraisella tiellä maastopyörä on parempi, jos gravelissa on kovin ohuet kumit. Mutta voihan niihinkin laittaa jo maasturin renkaita.
Onpa mukava näin keskikesän juhlan lähestyessä muistella hieman talven seikkailuita ja kärsimyksiäkin.
Pyöräily on kivaa!
Kippuratankoinen on ihan karmea talvipyörä, mutta kyllä sillä pärjää, jos itseään haluaa kiusata.
Onhan tuota kyselty, kenties kysyjä itsekin aiemmin? Vastaukset jakaantuu, eli eipä juuri auta asiassa. Olisiko mahdollista kokeilla itse laittamalla maasturi talveksi telakalle ja kattoo keväällä kuinka sujui?
Kirjanmerkit