2025 uutuuksia

[Sivustakatsoja]

...
Etupään joustoa lisää pitkä runko ja emäputki, jossa vaaka- ja viistoputkien kiinnistyskohdat on mahdollisimman lähellä toisiaan. Pitkä ja matala runko on aina vertikaalisesti joustavampi kuin lyhyt ja korkea, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mukavuusnäkökulmasta esim. nykytrendin mukaiset (yli)pitkät emäputket ja spacerstackien välttely on vähän hassua.

...

Voi olla että kuituinen kaulaputki ohjaa pitämään spaceripinkan matalana. Toisin taitaa olla teräksisen kaulaputken kanssa. Toisaalta jos on ajanut pitkään pyörillä, joissa tanko ei juuri notku, niin ajaminen pyörällä jossa tanko (tai kaulaputki, tai koko etupää) taipuu tuntuu oudolta ja jopa pahalta.

Taipumisen määrää käytetty voima ja paino on voimaa.

[nure]

Hubba, eiks joskus aikoinaan Fillari-lehdessä oli juttu jossa GT:n kolme samanlaista eri materiaaleista valmistettua maantiepyörää oli vertailussa?

[maalinni]

Netistä löytyy sokkovideoita, ainakin Gcn:ltä olen sellaisen katsonut

[stenu]

Voi olla että kuituinen kaulaputki ohjaa pitämään spaceripinkan matalana. Toisin taitaa olla teräksisen kaulaputken kanssa. Toisaalta jos on ajanut pitkään pyörillä, joissa tanko ei juuri notku, niin ajaminen pyörällä jossa tanko (tai kaulaputki, tai koko etupää) taipuu tuntuu oudolta ja jopa pahalta.

Taipumisen määrää käytetty voima ja paino on voimaa.

Totta, kuitukaulaputki asettaa omat vaatimuksensa, samoin ISO 4120 erityisesti levyjarrurungoille ja joo, tunnistan hyvin sekä ”notkuvan” että jäykän etupään hyvät ja huonot puolet, kun on molemmanlaisia aktiivisessa ajossa. Sanoisin, että sopivasti joustava on paras tai ainakin sellainen on keskimäärin vähiten huono kompromissi.

Tämä on pitkähkö ja vähän hitaasti etenevä video, mutta mallintaa aika hyvin rungon taipumista.

[Sivustakatsoja]

^sopivasti taipuva, ei notkuva -tangon leveys, kuskin paino ja voimat.

Tämä nykyinen ohjainlaakerin toteutus, että koko pinkka haarukan kruunusta stemmin alempaan pulttiin muodostaa spacereineen yhden, taivutuksessa elävän rakenteen, on musta vähän huono.

[paaton]

Ohjaamo vaikuttaa kyllä älyttömän paljon. Juurikin testailin taas systemsixiä integroidulla kuidulla ja alustemmillä+tosi jäykällä kuitutangolla.
Ero oli tosi iso. Toinen hakkaa käsille ja toinen on ihan smoothi.

Ja niissä kuitutangoissa siis on myös isoja eroja. Erot tuntee ihan dropeilta kääntämällä.

[paaton]

^sopivasti taipuva, ei notkuva -tangon leveys, kuskin paino ja voimat.

Tämä nykyinen ohjainlaakerin toteutus, että koko pinkka haarukan kruunusta stemmin alempaan pulttiin muodostaa spacereineen yhden, taivutuksessa elävän rakenteen, on musta vähän huono.

Ei kai se kaulaputki nyt oikeasti pahastikkaan taipuile. Expanderihan tulee ylälaakerilla asti laakerit ovat molemmissa päissä. Minusta tuo on aika yhteinäistä pakettia noin.

[stenu]

Olisi mielenkiintoista nähdä joku sokkotesti alumiini/teräs/titaanirungoilla, veikkaan että menisi täysin arvailun varaan mikä runko on alla. Hiilikuiturungon saattaisi jo tunnistaa ainakin painon perusteella.

Jos tällainen testi tehtäisiin niin, että rungot olisi oikeasti materiaalia lukuunottamatta identtisiä eli putkien halkaisija ja seinämavahvuudet olisi samat, olisi alumiinirunko löysin ja hiiiluiturunko jäykin. Alumiinia ja titaania saattaisi olla hankala erottaa, muuten erot olisi niin isoja, että ne kyllä huomaisi. Painoerot olisi myös todella suuria. Mutta ei sellaisessa testissä tietenkään olisi mitään järkeä.

Runkomateriaalien Young’s modulukset:
Alumiini n. 70 GPa
Titaani n. 90 GPa
Teräs n. 200 GPa
Hiilikuitu n. 200-500 GPa

[JKO17]

Itseä on viehkonut tuollainen high end alumiinipyörä. Kreissäge tai esimerkiksi Allez Sprint menneiden vuosien Sagan versiolla

High endillä tarkoitan esimerkiksi eri tekniikoita, rakennepaksuuksia ja muotoja hyväksikäyttävää suunnittelua ja tuotantotekniikkaa, sekä mieluusti hyvin brändättyä tuotetta. Ja joka pyörä on ominaisuuksiltaan korkeatasoinen
Materiaaleissa on eroja, mutta lopputulos riippuu myös miten sitä materiaalia käytetään, kuitenkin niin materiaalien perusominaisuus on siellä taustalla mahdollisesti myös rajoittavana tekijänä.

[JKO17]

Hinnoista tuli vielä mieleen pari juttua:

Escapecollectivessa oli vuosi sitten Factorin Rob Giteliksen haastattelu; why moderns bikes are so expensive.
Siinä hän avasi Factor Ostron tuotantokustannuksia rungon osalta; hiilikuitu tähän pyörään oli kallista vajaa 400 taalaa. Kokonaiskustannukset menee per pyörä että noin kolmannes materiaaliin, kolmannes työvoimaan ja kolmannes yleiskuluihin. Katteet sitten yleisellä tasolla ja muistaakseni olivat valmistajalle, jakelijalle ja loppumyyjälle kullekin 30-40 %:n välissä.
Pyöriä Factor valmistanee noin 10.000 kpl/vuosi ja sponsoroi suhteessa paljon pro teameja,
Haastattelu oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen

Katsoin myös netistä, että tuollaisen titaanipyörän hinta on 730 taalaa tehtaalta, toimitusehtoja ei ollut.
Eli jotakuinkin samaa logiikkaa loppuhinnan osalta noudattaa tuokin, oma tarra kylkeen ja hintalapuksi 2000 eur tai vähän päälle.

[nure]

^Oma titaani jonkin verran alle pari tonnia kuituhaarukalla ja Kingin laakerilla, sentään logot ei tarroja. En pitänyt kovin kalliinakaan.

Taitaa iso osa juuri noista titaaneista tulla samoista Taiwanin pajoista kuten iso osa alumiinirungoistakin.

[El-Carpaso]

Jos tällainen testi tehtäisiin niin, että rungot olisi oikeasti materiaalia lukuunottamatta identtisiä eli putkien halkaisija ja seinämavahvuudet olisi samat, olisi alumiinirunko löysin ja hiiiluiturunko jäykin. Alumiinia ja titaania saattaisi olla hankala erottaa, muuten erot olisi niin isoja, että ne kyllä huomaisi. Painoerot olisi myös todella suuria. Mutta ei sellaisessa testissä tietenkään olisi mitään järkeä.

Runkomateriaalien Young’s modulukset:
Alumiini n. 70 GPa
Titaani n. 90 GPa
Teräs n. 200 GPa
Hiilikuitu n. 200-500 GPa

Itseasiassa samoilla seinämävahvuuksilla alumiini ja hiilikuitu menisivät jäykkyydessä aika samaan tasoon, jos hiilikuitu rakennetaan ns. neutraalisti, eikä erityisesti laiteta jäykkyyttä johonkin suuntaan. Hiilikuitu olisi toisaalta tällöin huomattavasti kevyempi.

En nyt muista sitä tarkkaa termiä, mutta alumiini on materiaalina jäykkää joka suuntaan. Hiilikuitu on jäykkää vain kuitujen mukaisesti. Lisäksi vaikka hiilikuidun jäykkyysluku on moninkertainen alumiiniin verrattuna, on se aina kuitenkin sidottava seinämävahvuuteen. Eli jos hiilikuidusta haluaa tehdä joka suuntaan jäykän levyn (yksinkertaistuksen vuoksi levy, eikä putki), pitää kuidut latoa ainakin kahteen eri suuntaan (esim 0-180 ja 270-90), mutta todennäköisesti useampaan. Jokainen kuitukerros jäykistää vain omaa suuntaansa. Lopputuloksena levy on joka suuntaan suunnilleen yhtä jäykkä kuin alumiinilevy.

[El-Carpaso]

Polkupyörästä puhuttaessa ei vaan ole kyse pelkästään kahdesta kolmiosta, vaan systeemistä, jossa on mukana myös satulatolppa ja etuhaarukka, jotka molemmat toimivat vipuvarsina. Usein myös virheellisesti ajatellaan, että se vertikaalinen ”jousto” syntyy takakolmiosta, mutta itseasiassa etukolmion merkitys on vähintään yhtä iso. Runkojen testivideoista on helppo hahmottaa, että miten monella tapaa kolmiossakin putket loppujen lopuksi taipuu, kun kolmiota kuormitetaan vipuvarsien päistä.

Mutta silti ehkä oikeampaa olisi puhua siitä, että kuinka voimallisesti ja millaisella frekvenssillä tärinät ja iskut välittyy satulaan ja tankoon, kuin varsinaisesti joustosta, koska eihän sellaista ajossa silmin havaittavaa joustoa rungoissa juurikaan tapahdu.

Jos istumamukavuutta halutaan lisätä, niin joustava satulatolppa, dropatut chainstayt ja vaaka- sekä satulaputken profiilien muodot vaikuttaa 100-prosenttisella varmuudella enemmän kuin se, että mistä materiaalista ne on tehty.

Etupään joustoa lisää pitkä runko ja emäputki, jossa vaaka- ja viistoputkien kiinnistyskohdat on mahdollisimman lähellä toisiaan. Pitkä ja matala runko on aina vertikaalisesti joustavampi kuin lyhyt ja korkea, jos muut muuttujat pysyvät samoina. Mukavuusnäkökulmasta esim. nykytrendin mukaiset (yli)pitkät emäputket ja spacerstackien välttely on vähän hassua.

Näitä videoita on parempiakin, mutta esim. tällaiset löytyi nyt äkkiseltään. Ensimmäisessä taipuu kuitu, toisessa alumiini.

https://youtu.be/nFnVrWxVd9w

https://youtu.be/_-5_Sh3y1Kk

Itse panostaisin juurikin satulatolppaan ja muihin kontaktipisteisiin tärinän- ja iskunvaimennuksessa. Haarukkaan myös, mutta nykyisillä EU-vaatimuksilla haarukoiden pitää ilmeisesti olla aika jäykkiä, joten sellaista entisaikojen teräsrunkojen pilvien päällä kellumista ei tulla enää nykyisistä jäykistä haarukoista saamaan.

Noissa runkojen testivideoissa runkoihin laitetaan aika isoja voimia. Ko. testeissä on kuitenkin tarkoituksena testata, kuinka monta sykliä runko kestää tuon tasoista rankaisua. Eli vaikka joustoa on, en itse usko, että runko itsessään vaimentaa tärinää tavalla, minkä ihminen pystyisi havaitsemaan (tai siis ainakaan eroja eri runkojen välillä). Jäykkyyden puutteen voi havaita kyllä siinä, miten keskiö vääntyy kovaa polkiessa, mutta sekään ei välttämättä ole huono juttu. Saa nähdä. Sitä testaillaan siellä täällä.

Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että muoto vaikuttanee varmasti enemmän kuin materiaali.

[nure]

Ihan vaan kärkeä esimerkki taipumisesta on alumiininen hyppyseiväs versus hiilikuituinen.

Hiilikuiturungon vo varmasti rakentaa sellaista kuiduista jotka sallivat joustoa/jäykkyyttä juuri siihen suuntaan kuin halutaan. Ainoa seikka että paljonko tälläinen "mittatilausrunko" tulee maksamaan voi vähentää kiinnostusta...

[nure]

Onkos muuten tietoa koska Shimanon uusi XTR sarja tulossa markkinoille?

[stenu]

Noissa runkojen testivideoissa runkoihin laitetaan aika isoja voimia. Ko. testeissä on kuitenkin tarkoituksena testata, kuinka monta sykliä runko kestää tuon tasoista rankaisua. Eli vaikka joustoa on, en itse usko, että runko itsessään vaimentaa tärinää tavalla, minkä ihminen pystyisi havaitsemaan (tai siis ainakaan eroja eri runkojen välillä). Jäykkyyden puutteen voi havaita kyllä siinä, miten keskiö vääntyy kovaa polkiessa, mutta sekään ei välttämättä ole huono juttu. Saa nähdä. Sitä testaillaan siellä täällä.

Esim. siinä alemmassa videossa on käytetty 600 newtonin voimaa, mikä tarkoittaa samaa kuin noin 61 kg:n massa eli ei ne voimat mitään mahdottomia ole. Mä puolestani vättäisin, että useimmat kyllä huomaavat eroja runkojen jäykkyyksissä/siinä miten rungot resonoivat tärinää. Mutta onhan täällä omien sanojensa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät juurikaan huomaa edes runkojen geometriaeroja, joten en mene takuuseen siitä, että kaikkien kohdalla on näin

[El-Carpaso]

Esim. siinä alemmassa videossa on käytetty 600 newtonin voimaa, mikä tarkoittaa samaa kuin noin 61 kg:n massa eli ei ne voimat mitään mahdottomia ole. Mä puolestani vättäisin, että useimmat kyllä huomaavat eroja runkojen jäykkyyksissä/siinä miten rungot resonoivat tärinää. Mutta onhan täällä omien sanojensa mukaan sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät juurikaan huomaa edes runkojen geometriaeroja, joten en mene takuuseen siitä, että kaikkien kohdalla on näin

Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti

Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.

[paaton]

Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti

Rungoissa ja haarukoissa on kyllä törkeän isoja eroja. Eroja siis on kuiturunkojenkin välillä. Ei tuo ole mikään keksitty juttu.
Ja varsinkin maantiepyörissä eron huomaa helposti. Toinen lyö kynsille ja ahterille niin kovaa, että paineet tarttee laskea maahan ja kasvattaa rengaskokoa ja toisella voi ajaa normaaleilla paineilla ja assun saumoja ei edes tunne.

[jahuc]

Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti.

Tuli tehtyä jokunen vuosi sitten aiheeseen ehkä soveltuva pyöräprojekti, jolla runkojen tuntemuksia on tullut kokeiltua. Päivitin nimittäin maantiepyörääni (kuiturunkoinen) hankkimalla uudet kiekot ja kapeamman tangon, jolloin vanhasta jäi yli erinäistä osaa. Kun en halunnut lähteä niitä myymään, hankin yhden alumiinirungon (kuitukeulalla) ja kasasin jämäosista kaupunkikruiserin arkipyöräksi.

Runkojen vertailu tuolla combolla on siitä mielenkiintoista, että molemmissa pyörissä on nyt identtiset kontaktipisteet. Molemmissa on kuitukiekot ja renkaat ei ainoastaan samanlaiset vaan samat. Kierrätän maantiepyörän renkaita kaupunkipyörään eli kun renkaat on niin kuluneet, että niillä ei uskalla enää pidempää lenkkiä tehdä, laitan kuluneet kappaleet kaupunkirassiin. Sisurit samanlaiset. Tanko+stemmi on integroitu ja kuituinen, sama malli ja valmistaja (toinen ainoastaan 2 cm leveämpi). Satula saman valmistajan sama malli; kaupunkipyörässä on vanhan kisapyörän satula, jolla on aikanaan pannutettu ja siksi vaihdettu uuteen. Samoin polkimet identtiset. Jätin kaupunkimallista myös etuvaihtajan ja muuta hilpettä pois, joten vaikka runko on alumiinia ja painavampi, pyörien kokonaispaino on hyvin lähelle sama (eroa alle 200g). Geometria ei ole ihan sama, mutta riittävän lähellä.

Näistä kahdesta yksilöstä alumiinirunkoinen on selvästi "raaempi". Eron huomaa jo ihan korvakuulolla, tämä kyseinen alumiinipyörä "laulaa" selkeästi äänekkäämmin, jos tien pinta on epätasainen. Toki tärinen huomaa myös käsissä ja hanurissa. Ja jos edessä on yli parin tunnin lenkki, aluversio jää kyllä talliin.

Mutta jos matka on lyhyt... ai että on alumiini hauska ajaa. Tuntuma tiehen on ihan omaa luokkaansa ja kiihdyttelevään puikkelehtivaan kaupunkiajoon se on aivan ykkönen. Sillä on vaikea ajaa hymyilemättä.

[stenu]

^ Niin ja tässäkin on kyse siitä, että se alumiinirunko on tehty jäykemmäksi kuin se hiilikuiturunko - ei siitä, että alumiini olisi jäykempää kuin hiilikuitu.

Meillä oli aikoinaan samaan aikaan melkolailla identtisillä osilla kasattuina ja melkolailla identtisellä geometrialla Rocky Mountain Blizzard (Reynolds 853) ja jonkun saksalaisen nettikaupan bränditön 7005-alumiinirunko, joka oli selvästi Blizzardia löysempi ihan joka suuntaan.

Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti

Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.

Oletko varma, että joku ei mennyt laskelmassa pieleen? Kuvittelisin, että 600 newtonia vastaava voima syntyy, kun pystyyn nostetun rungon etuhaarukasta laitetaan roikkumaan noin 60 kg:n massa. Tai kun mun massa on 79 kg, niin seistessäni mä painan noin 800 newtonin voimalla maata vasten.

Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.

[Sivustakatsoja]

Lainaus TPC:n artikkelista (runkomateriaaleista): "Pick the frame that you think can make you the happiest."

Musta hyvä pyörä on sellainen, joka paranee ajamalla. Ja mä näen pyörän aihiona, jota työstetään.

[stenu]

Ihan vaan kärkeä esimerkki taipumisesta on alumiininen hyppyseiväs versus hiilikuituinen.

Seiväshyppyseipäissä taidetaan käyttää lasikuitua antamaan notkeutta ja hiilikuitua antamaan jäykkyyttä. Kilpapurjeveneissä käytetään hiilikuitumastoja, koska ne on sekä kevyempiä että jäykempiä kuin alumiinimastot.

[nure]

^ Aivan samaa mieltä! Pyörä rakennetaan niin että se vastaa kuskin mieltymyksiä ja kehittyy kilometrien mukaan. Mitkään tietyt luvut ei tee siitä parempaa tai huonompaa.

[maalinni]

Tuosta runkojen tuntemisesta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kunnon sokkotesti

Laskeskelin tuota 600 newtonia, niin se vastaa noin 72kg ajoneuvoyhdistelmän pysäyttämistä 30km/h vauhdista sekunnissa. Eli verrattuna perusajon aiheuttamaan rasitukseen, puhutaan kuitenkin suhteellisen isosta voimasta. Se on kuitenkin stoppi noin kahdeksassa metrissä.

F=ma

Kiihtyvyys:

v=30km/h=8,33m/s

Eli a=8,33m/s / 1s = 8,33m/s^2

Joten

F=72kg * 8,33m/s^2 = 600N

Ihan peruskoulun fysiikkaa

[maalinni]

Mutta siis tuo Stenunkin malli pätee eli 60kg painaa noin 600N koska putoamiskiihtyvyys on noin 10m/s^2.

[El-Carpaso]

Rungoissa ja haarukoissa on kyllä törkeän isoja eroja. Eroja siis on kuiturunkojenkin välillä. Ei tuo ole mikään keksitty juttu.
Ja varsinkin maantiepyörissä eron huomaa helposti. Toinen lyö kynsille ja ahterille niin kovaa, että paineet tarttee laskea maahan ja kasvattaa rengaskokoa ja toisella voi ajaa normaaleilla paineilla ja assun saumoja ei edes tunne.

Toisaalta tämän takia sokkotesti olisi jännä, kun olisi samat kiekot, renkaat, paineet, satulatolpat, geometriat, haarukat, tangot, teipit, kahvat ym jne.

Tuli tehtyä jokunen vuosi sitten aiheeseen ehkä soveltuva pyöräprojekti, jolla runkojen tuntemuksia on tullut kokeiltua. Päivitin nimittäin maantiepyörääni (kuiturunkoinen) hankkimalla uudet kiekot ja kapeamman tangon, jolloin vanhasta jäi yli erinäistä osaa. Kun en halunnut lähteä niitä myymään, hankin yhden alumiinirungon (kuitukeulalla) ja kasasin jämäosista kaupunkikruiserin arkipyöräksi.

Runkojen vertailu tuolla combolla on siitä mielenkiintoista, että molemmissa pyörissä on nyt identtiset kontaktipisteet. Molemmissa on kuitukiekot ja renkaat ei ainoastaan samanlaiset vaan samat. Kierrätän maantiepyörän renkaita kaupunkipyörään eli kun renkaat on niin kuluneet, että niillä ei uskalla enää pidempää lenkkiä tehdä, laitan kuluneet kappaleet kaupunkirassiin. Sisurit samanlaiset. Tanko+stemmi on integroitu ja kuituinen, sama malli ja valmistaja (toinen ainoastaan 2 cm leveämpi). Satula saman valmistajan sama malli; kaupunkipyörässä on vanhan kisapyörän satula, jolla on aikanaan pannutettu ja siksi vaihdettu uuteen. Samoin polkimet identtiset. Jätin kaupunkimallista myös etuvaihtajan ja muuta hilpettä pois, joten vaikka runko on alumiinia ja painavampi, pyörien kokonaispaino on hyvin lähelle sama (eroa alle 200g). Geometria ei ole ihan sama, mutta riittävän lähellä.

Näistä kahdesta yksilöstä alumiinirunkoinen on selvästi "raaempi". Eron huomaa jo ihan korvakuulolla, tämä kyseinen alumiinipyörä "laulaa" selkeästi äänekkäämmin, jos tien pinta on epätasainen. Toki tärinen huomaa myös käsissä ja hanurissa. Ja jos edessä on yli parin tunnin lenkki, aluversio jää kyllä talliin.

Mutta jos matka on lyhyt... ai että on alumiini hauska ajaa. Tuntuma tiehen on ihan omaa luokkaansa ja kiihdyttelevään puikkelehtivaan kaupunkiajoon se on aivan ykkönen. Sillä on vaikea ajaa hymyilemättä.

Oliko molemmissa siis sama satulatolppa ja samanverran tolppaa esillä? Ja molemmissa oli samat kiekot?

Oletko varma, että joku ei mennyt laskelmassa pieleen? Kuvittelisin, että 600 newtonia vastaava voima syntyy, kun pystyyn nostetun rungon etuhaarukasta laitetaan roikkumaan noin 60 kg:n massa. Tai kun mun massa on 79 kg, niin seistessäni mä painan noin 800 newtonin voimalla maata vasten.

Kyllä sen pitäisi olla oikein. Eronahan tuossa on, että jos etuhaarukasta laitetaan roikkumaan jotain, on kyseessä ns. välitön voima. Kiihtyvyydessä (tai hidastuvuudessa) voimaa tulee määrätyssä ajassa. Hidastuminen sekunnissa 30-0 km/h aiheuttaa merkittävästi enemmän voimaa kuin sama vauhdin pudotus kymmenessä sekunnissa.
Tuossa on myös se, että 60kg painon ripustaminen haarukasta on tosi epätyypillinen rasite rungolle, koska tuollaisia jarrutuksia ei tehdä ihan joka päivä (toivottavasti).

Sinällään, jos sulla on fysiikka paremmin hallussa niin olisi mielenkiintoista tietää, että millaisia kiertovoimia rungon ”nivelpisteisiin” kuten vaikkapa istuinputken ja vaakaputken risteyskohtaan syntyy, kun esim. 70 kg kuski pomppii tärinän vaikutuksesta satulan päällä ja satula on 25 cm vipuvarren päässä. Samoin, rungon etupäähän syntyvät voimat, kun sama kuski tärisee tangon päällä ja etukekon ja -haarukan muodostama vipuvarsi on huomioitu. Tarkastihan noita on melkolailla mahdoton laskea, kun kiihtyvyyksiin vaikuttavia muuttujia on liikaa, mutta summittainenkin arvio olisi mielenkiiintoinen.

Noin monimutkaisiin laskuihin meikäläisen osaaminen ei riitä alkuunkaan. Yksinkertaiset kiihtyvyys- ja hidastuvuuslaskut vielä menee, mutta noissa pitäisi huomioida jo kuskiakin aika paljon. Ihminen on karkeasti kuvattuna vesisäkki täynnä jakoavaimia, eli sen mallintaminen laskemalla on above my paygrade. Etenkin kun en kovin hyvä ole laskemaan muutenkaan.

Yleisesti ottaen mä en kuitenkaan usko, että satulan päällä pomppimisesta tulee aivan kauheita voimia runkoon, koska siinä on satulatolppa välissä (mikä parhaimmillaan joustaa tosi paljon) ja ihminen pyrkii itse yleensä vähentämään epämukavaa pompotusta jaloilla (light hands, heavy feet). Jaloilla vastaanotettu isku vastaavasti on vaimennettu jalan nivelillä ja lihaksilla, joten sellaista terävää iskuvoimaa ei pääse hirveästi tapahtumaan. Vaikka teräviä iskuja tulisi esim. koska jalka irtoaa polkimesta, se on silti rungon vahvimman ja jäykimmän suunnan mukaista, eli ei siinä kauheasti joustoa pääse tapahtumaan. Tällöinkin kyse on vesisäkistä, jossa on omat vaimennusjärjestelmänsä (selkäranka haitarina. Hyi...)

Käsistä ei pitäisi kummoisia voimia tulla (paitsi jarrutuksissa, mutta silloinkin isoin osa tulee jaloista polkimien kautta). Kädet ja ranteet ei kestä kovin suurta iskutusta. Pahimmillaan käsien kautta rungolle tuleva paino on ehkä noin 10 % kokonaispainosta. Hyvä maantiepyörän painojakauma on 60/40, jolloin 40 % painosta on eturenkaalla. Mutta tällöinkin ehdoton valtaosa tuosta 40 % osuudesta tulee jaloilta ja vain pieni osa käsiltä. Tai näin sen pitäisi mennä.

[JKO17]

Todennäköisesti lähimmäs päästään kun verrataan 2022 Spessun Allez Sprinttiä ja Tarmac SL7:aa.
Allez on varmaan yksi kehittyneimmistä ja suunnitelluimmista alupyöristä
Allez on geoltaan ja muodoltaan lähes identtinen Tarmacin kanssa.
Spessun mukaan myös jäykkyysarvot ovat jotakuinkin samoilla tasoilla.

Allezissa on sama hiilarisatulatolppa ja - etuhaarukka kuin Tarmacissa.
Painoa rungolla on noin 500 g enemmän.
Netissä löytyvistä arvoteluissa yleensä vertailussa oli Allezin alkaen malli 26 mm renkailla ja Tarmacista lähes poikkeuksetta S-works.
Ihan ulkomuistista Allezia pidettiin pääasiassa jäykkänä runkona ja niin että po. 26 mm renkaat eivät paras vaihtoehto. Kuitenkin pyörä kaikilta osin olisi ollut aika lähellä Tarmacia täysin samoilla varusteilla..

Spessun suunnittelijan mukaan D Aluision mukaan alumiinilla ja nykytekniikalla päästäisiin "pretty close" huippuhiilarien tasoon. Rivien välistä oli luettavissa että mm. hinta/markkinat tulee rajoitteeksi.

Allezin runkosetti on noin 1.700, Tarmac 4000 ja -works vajaa 6000

[maalinni]

Gcn:n testissä eivät muistaakseni huomaannet eroja. Merkkinä oli joku mitä en muista, mutta tekee "samaa" runkoa hiilarina ja alumiinina. Joku brittimerkki se oli.

[maalinni]

Ei ollu tää, mutta hyvä video materiaaleista

https://youtu.be/vcOKfTnRIII?si=TqgG0TFPiV81LFnD

[paaton]

Gcn:n testissä eivät muistaakseni huomaannet eroja. Merkkinä oli joku mitä en muista, mutta tekee "samaa" runkoa hiilarina ja alumiinina. Joku brittimerkki se oli.

Niin hiilareitakin on pirun kovia. Riippuu mitä on painotettu. Esim vähän vanhemmat orbean kisapyörät olivat kivirekiä.

Tuo sl7/allez vertailu olisi aika hyvä.

Toinen vertailu mukavaksi tiedetty ja rakennettu kuitu vs vastaava endurance roadi alumiinista. Tässä tulisi varmasti iso eri.