Kestävyysurheilun perusteet

[paaton]

Ok, kiitos infosta. Netistä kun hieman asiaa katselin, niin monet VO2max-arvon määritystavat perustuvat johonkin epäsuoraan tapaan ja siten mietin olisiko jokin hattumenetelmä käytössä kuluttajalaitteissa. Ja varmaan onkin, jossei ole mittausdataa tarjolla.

Joo siis mielestäni nuo ovat enemmän tai vähemmän hattumenetelmiä, jos käytössä ei ole tehomittaria. Onko sinulla tehomittari käytössä? Tai onko edes pyöräilystä kyse?
Juoksussa varmaan vo2 arvon pystyy arvioimaan kanssa vauhdeista.

Ja jos ei tosiaan ole ajanut mitään pidempää vetoa all-out, niin ainahan se vähän suuntaa antava on, siis mihin suuntaan kondis on menossa. Ja itseasiassa nykyisten garminien kanssa ei tarvitse edes katsoa tuota vo2 arvoa, vaan saman näkkee harjoitteluntila kohdastakin selkeillä väreillä.

[zoor]

Kiitos kokemuksien jakamisesta. Nimenomaan Garminhan antaa VO2Max-arvon lisäksi luokituksen ja itseäni kiinnostaa miten hyvin tuo pitää paikkansa nykyisellään vaikka jatkossa ko. mittarin seuranta olisikin suhteellista.

edit.: ^ joo pyöräilystä kyse ja tehomittari (+sykevyö) löytyy.

[paaton]

Kiitos kokemuksien jakamisesta. Nimenomaan Garminhan antaa VO2Max-arvon lisäksi luokituksen ja itseäni kiinnostaa miten hyvin tuo pitää paikkansa nykyisellään vaikka jatkossa ko. mittarin seuranta olisikin suhteellista.

Minusta sillä luokituksella ei ole mitään merkitystä. Mulle se on aina sanonut että "ylivertainen, olet 1% joukossa" ja omasta mielestäni kuntoni on ihan paska

[Kulkuri]

Aika simppeli epäsuora menetelmä on laskea maksimi- ja leposykkeen suhde ja kertoa se luvulla 15. Esim. oma maksimi on 194 ja lepo tällä hetkellä 52 ja näinollen vo2max olisi 56 ml/kg/min. No viimeksi kävin testissä n. 10 vuotta sitten, kunto oli sama tai ehkä huonompi, ja tulos oli sama 56.

Kaava ei ole ihan hatusta vedetty, vaan pohjautuu Fickin periaatteeseen eli vo2 = syke * sydämen iskutilavuus * valtimo- ja laskimoveren happipitoisuuksien erotus. Kaavassa oletetaan, että kaikilla ihmisillä on sama lepo-vo2 3,4 ml/kg/min ja että sydämen iskutilavuus ja happipitoisuuksien erotus kasvavat samassa suhteessa, kun rasitus kasvaa lepo vs. max. https://www.researchgate.net/publica...e_Ratio_Method

[velib]

Kuulostaa hieman erikoiselta, kun oma maksimisyke on luokkaa 195 ja leposyke n. 40. Olen aika varma että VO2max ei ole yli 70. Garmin ja Apple ovat päivän kunnosta riippuen antaneet arvioita välille 55-60. Nämä tosin juoksusta (melko harvoin harrastettuna), pyörässä ei ole tehomittaria.

[jahuc]

Joo siis mielestäni nuo ovat enemmän tai vähemmän hattumenetelmiä, jos käytössä ei ole tehomittaria.

Garminin menetelmän vaatimukset löytää täältä:
https://support.garmin.com/fi-FI/?fa...w76z5WoihLy5f8

Lyhyesti tiivistettynä, jos VO2Maxia mittaa Garminilla pyöräillessä
- tarvitaan tehomittari ja syke
- suorituksen pitää kestää yli 20 min
- suorituksen aikana sykkeen pitää pysyä tasolla yli 70% maksimisykkeestä.

Fickin menetelmä on suuntaa-antava. Sen käyttö voi olla paikallaan esim tapauksissa, joissa mitattavaa henkilöä ei voi rasittaa sairauden takia.

[Sivustakatsoja]

Aika simppeli epäsuora menetelmä on laskea maksimi- ja leposykkeen suhde ja kertoa se luvulla 15. Esim. oma maksimi on 194 ja lepo tällä hetkellä 52 ja näinollen vo2max olisi 56 ml/kg/min. No viimeksi kävin testissä n. 10 vuotta sitten, kunto oli sama tai ehkä huonompi, ja tulos oli sama 56.

Kaava ei ole ihan hatusta vedetty, vaan pohjautuu Fickin periaatteeseen eli vo2 = syke * sydämen iskutilavuus * valtimo- ja laskimoveren happipitoisuuksien erotus. Kaavassa oletetaan, että kaikilla ihmisillä on sama lepo-vo2 3,4 ml/kg/min ja että sydämen iskutilavuus ja happipitoisuuksien erotus kasvavat samassa suhteessa, kun rasitus kasvaa lepo vs. max. https://www.researchgate.net/publica...e_Ratio_Method

Voisiko siis todeta, että laajalla sykereservillä ja vo2max:lla on vahva riippuvuus. Jos harjoittelee siten, että maksimisykkeet nousevat ja leposyke laskee, niin kunto on noussut. Että toisaalta laaja sykereservi on seurausta harjoittelusta.

Mulla leposyke huitelee jossain 42-44 ja maksimia en tiedä, mutta fillarin selässä 170 on syksyllä sykevyön mittaamana sinkulan satulassa ylämäkeen runtatessa (olen about 60 v). Jos kunnolla loppuun asti runttais niin varmaan tuohon muutama lyönti lisää tulis. Mulla on ollut kovilla vedoilla sykehälytys garminissa jotain 165 ja sen yläpuolella ollessani alkaa happi loppua.

[Sivustakatsoja]

Entä miten suhtautua jos leposyke on toisena päivänä 41 ja toisena 46 tai jos se on aamulla aivan rentona 39 ? Laskea keskiarvo vai ottaa useista mittauksista mediaani?

[fiber]

Voisiko siis todeta, että laajalla sykereservillä ja vo2max:lla on vahva riippuvuus. Jos harjoittelee siten, että maksimisykkeet nousevat ja leposyke laskee, niin kunto on noussut. Että toisaalta laaja sykereservi on seurausta harjoittelusta.

Mulla leposyke huitelee jossain 42-44 ja maksimia en tiedä, mutta fillarin selässä 170 on syksyllä sykevyön mittaamana sinkulan satulassa ylämäkeen runtatessa (olen about 60 v). Jos kunnolla loppuun asti runttais niin varmaan tuohon muutama lyönti lisää tulis. Mulla on ollut kovilla vedoilla sykehälytys garminissa jotain 165 ja sen yläpuolella ollessani alkaa happi loppua.

En ole asiantuntija (joiden toivon myös vastaavan), mutta enpä ole kuullut, että harjoittelulla voisi nostaa maksimisykettä. Leposykkeeseen se kyllä vaikuttaa (alentavasti).

Sivustakatsoja, tuo on tosiaan hankaluutena, kun kovan treenin / kisan jälkeen sykkeet on koholla. Sitten yhden lepo- / aktiivilepopäivän jälkeen vähän notkolla. AppleWatch onneksi arpoo lukeaman, jossa on vähän tasaisempi linja.

[navajokoira]

Tossa viitatussa tutkimuksessa leposyke määriteltiin 5 minuutin mittausjaksolla rasitustestiä seuraavana aamuna, sängyssä maaten. Leposykkeeksi määritettiin mittausjakson matalin 1 minuutin keskisyke. Maksimisyke oli rasitustestin korkein 5s keskiarvo.

[Qps]

Toi sykereservimetodi ei kuulosta hyvältä siinä mielessä kun siinä "lihominen nostaa kuntoa". Eli jos kertyttää rasvaa niin ei varmaan vaikuta sykkeisiin eli tulos pysyy samana. Ja kun painoo on enemmän ja sama suheellinen hapenotto niin silloin absoluutiinen hapenotto on parempi.
5min max testi on yks tapa hattuarvioon: https://journals.humankinetics.com/v...article-p9.xml Eli 5min täysillä ja tuolta kaavalla laskee arvion. Ja jos ei pidä paikkaansa niin 5min max on ehkä muutenkin parempi mittari pyöräkunnolle kun VO2max.
Ohan noita myös paljon porrastestejä ja vastaavia, mutta 5min täysiä on aika yleispätevä ettei ole muuttujia kuten portaan pituus ja korkeus.

[Sivustakatsoja]

^"lihominen nostaa kuntoa" -mutta käykö todelisessa elämässä kuitenkin niin, että leposyke nousee, että minkä verran hapen kulutus levossa kasvaa?

-----------------------
Mitä tulee maksimisykkeeseen, niin mulla ei ole tarkkaa ymmärrystä miten henkilökohtainen absoluuttinen maksimisyke määritellään ja miten se mitataan.

[jahuc]

^"lihominen nostaa kuntoa" -mutta käykö todelisessa elämässä kuitenkin niin, että leposyke nousee, että minkä verran hapen kulutus levossa kasvaa?

Tuo siis viitannee siihen, että laskennallisesti kehonpaino vaikuttaa hapenoton määritelmään. Suhteellisen hapenoton yksikkö on millilitraa happea per painokilo per minuutti.

Tarkempi määritelmä siis olisi että "kehonpainon kasvu vaikuttaa hapenoton tulokseen", ei niinkään lihominen. Kehonpaino voi kasvaa myös lihasmassan lisääntymisestä. Ja tämä siinä mielessä oleellista, että lepoaineenvaihdunnan tiedetään lisääntyvän kun lihasmassa lisääntyy. Rasvan määrä kehossa taas ei näytä vaikuttavan aineenvaihduntaan. Lepoaineenvaihdunta korreloi iän, sukupuolen ja lihasmassan kanssa ja ilmeisesti pienessä määrin maksan rasvamäärän kanssa. Näistä lihasmassa on tilastollisesti merkittävin ja selittää pääosan eroista https://www.mdpi.com/2077-0383/13/19/5862.

Koska happea käytetään aineenvaihduntaan, mikäli lepoaineenvaihdunta ei muutu rasvamäärän lisääntyessä, voisi olettaa että myöskään hapen kulutus ei levossa muutu vaikka lihoo.

Mitä tulee maksimisykkeeseen, niin mulla ei ole tarkkaa ymmärrystä miten henkilökohtainen absoluuttinen maksimisyke määritellään ja miten se mitataan.

Kuten navajokoiran postauksessa oli, yksi tapa tähän on, että tehdään rasitustesti maksimirasituksella, jaetaan testijakso 5 sekunnin palasiin ja lasketaan kultakin viideltä sekunnilta mitattujen sykkeiden keskiarvo. Se keskiarvo joka on korkein on maksimisyke.

[Scade]

Näitä erilaisia non-exercise menetelmiä hapenottokyvyn arvioimiseen (kuten tuo sykereservi) löytyy kyllä useitakin. Pääsääntöisesti nämä toimivat poikittaisasetelmissa, joissa on laajasti porukkaa jonka kuntotaso myös eroaa toisistaan suht merkittävästi. Yksilötasolla nämä ei sitten välttämättä tarjoa kovinkaan tarkkaa arviota, esim. tuosta kuvaajasta löytyy samalla ennustetulla (~62-63ml/kg/min) arvolla mitattuja arvoja ~55-70ml/kg/min väliltä. Tästä vielä sitten seuraava askel on se, että pystyttäisiin ennustamaan muutoksia hapenottokyvyssä saman yksilön osalta seka oikean suuntaisesti että oikealla suuruudella.

[nopparis]

Mulla on vastaavanlainen kokemus Garminin kellosta. Taisi olla 2 milliä eroa suoran testin ja Garminin arvion välillä.

Samoin, tein taannoin suoran maksimitestin ja tulos oli 47 kun Garmin näytti 48, kesällä nousee tyypillisesti vielä 52 tasolle.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[duris]

Itellä tuo Garminin vo2 arvio heiluu ihan sen mukaan millasta treeniä tulee ajettua. Zwift kisat tuota aina muutaman pykälän tiputtaa js sitten kun ajaa jotan tasasta pitkää vetoa esim. sweet spottia niin nousee. Tälläkin viikolla heilunut 70->68->73
Ihan kiva seurata mutta ei tuo oikee mihinkään kehityksen seurantaan ole hyvä

[paaton]

Itellä tuo Garminin vo2 arvio heiluu ihan sen mukaan millasta treeniä tulee ajettua. Zwift kisat tuota aina muutaman pykälän tiputtaa js sitten kun ajaa jotan tasasta pitkää vetoa esim. sweet spottia niin nousee. Tälläkin viikolla heilunut 70->68->73
Ihan kiva seurata mutta ei tuo oikee mihinkään kehityksen seurantaan ole hyvä

Mitenhän tuo garminin vo2 laskenta toimii? Aloin miettimään, että kai se osaa ottaa huomioon omat aerk rajat. Siis kun oikeilla urheilijoillahan aerk syke on korkealla. Mulla aerk on aika aika matalalla suhteessa kynnyssykkeeseen. Jos siis garmin olettaisi aerk sykkeen aina tietyllä prosentilla, niin silloinhan se just esim sinun kohdalla olettaa, että olet taas ihan pskassa kunnossa kun syke on korkealla peekoota ajaessa.

Minun sykerajat ovat varmaan aika tavistasoa ja tuntuu, että vo2 laskuri toimii kyllä aika hyvin pk ajoissakin, kunhan vaan tajuaa mahdolliset virhetilanteet. Eli just esim ylikuumeneminen tai överiksi ajaminen ja sykkeen lasku. Se vo2 nousu/laskuhan perustuu suoraan tuohon garminin suoritustaso käppyrään, joka näkyy connect apsissa kaaviot välilehden alta. Eli jos saat ajettua käppyrän reilusti plussalle tai miinukselle, niin vo2 tulee muuttumaan. Esim maastossa ajamista se ei tajua ollenkaan. Tehohan jää naurettavan pieneksi, mutta syke nousee jumppaamisen vuoksi. Ja taas laski vo2

[misopa]

^ Jotenkin noin se toiminee. Mulla piikkasi loppukesästä Garminin vo2 lukuun 67, mutta syksyn maastorallit laski sen 60 pintaan. Nyt en ole pyörään koskenut 1,5 kuukauteen. Motivaatio miinuksen puolella (odottelen talvipolkuja). Lähinnä sali ja juoksu nyt harjoitteet mitä tulee muutaman kerran viikossa suoritettua.

[jahuc]

Aika simppeli epäsuora menetelmä on laskea maksimi- ja leposykkeen suhde ja kertoa se luvulla 15.

Tästä aiheesta löytyy mm yksi Kuopion yliopistossa tehty yksi tutkimus. https://wjmh.org/pdf/10.5534/wjmh.200055

Tiivistettynä: sykereservin kerroin on tilastollisesti kalibroitu nuoriin terveisiin yksilöihin. Jos poikkeaa tästä, kerroin muuttuu myös. Kertoimeen vaikuttaa mm ikä (yli 50-vuotiailla kerroin on tuon tutkimuksen datassa n 12), ylipaino, astma, kuntoilutausta ja aiempi tupakointi. Sen vuoksi menetelmän paikkansapitävyys voi heitellä yksilöittäin huomattavastikin.

[jahuc]

Mitenhän tuo garminin vo2 laskenta toimii?

Jokaisessa mittauksessa on aina jotain mittaustavasta ja mitattavasta kohteesta riippuvaa virhettä. VO2Maxin kohdalla parhaan tuloksen saa, jos sitä labrassa mittaa hengityskaasuista kontrolloidusti lisääntyvällä vastuksella maksimisuoritukseen asti. Mutta sekään ei ole absoluutinen totuus: samoilla henkilöillä juoksumatolla testattu VO2Max eroaa kuntopyörällä mitatusta.

Jos samaa koettaa arvioida Garminilla tai vastaavalla ajotietokoneella, tulee vastaan heti useampi pulma: 1) hengityskaasuja ei mitata, 2) vastus ei lisäänny kontrolloidusti, 3) suoritus ei ole maksimi. Virhettä tulee siis väistämättä vielä enemmän pelkästään noista siinäkin tapauksessa, että mittadata on laadukasta. Se ei ole sitäkään vaan joukossa on aina kuraa.

Garmin on aiemmin käyttänyt - ja pakkausten logoista päätellen käyttää edelleen - FirstBeatin tekniikkaa mittausten apuna. Yksi asia mitä FirstBeat tekee on koettaa hakea kaikesta harjoituksen aikana mitatusta datasta relevantit jaksot ja heittää pois ne pätkät, jotka vain aiheuttavat virhettä. Menetelmä ei ole mitenkään pomminvarma ja mittadatassa on siksi aina ongelmia. Mitä enemmän datassa on kohtia, joissa teho vaihtelee (kuten mm se maastopyöräily), sitä pidempiä jaksoja datasta joudutaan heittämään välistä pois, sitä enemmän tilkkutäkki se on ja sitä vaikeampi laskentaa on tehdä.

Kun mittaus on tehty, oletetaan että sykkeen ja tuotetun tehon välillä on lineaarinen suhde eli mitä kovemmalla teholla poljet, sitä korkeampi syke. Tätä voi koettaa sitten skaalata, jos tietää maksimin. Ts koetetaan laskea, että jos syke on nyt tämä ja teho tämä, mikä teho olisi, jos syke olisi maksimi. Ja taas edessä on ongelma, jonka Garminkin myöntää suoraan omissa dokumenteissaan: jos olet syöttänyt maksimisykkeen väärin, voit samantien olettaa saavasi useilla prosenteilla väärin mitatun VO2Maxin.

Sen jälkeen tulee lisää oletuksia. Yksi niistä on tehokerroin eli paljonko kropan tuottamasta kokonaistehosta siirtyy liikkeeseen eli pyöräilyn tapauksessa polkimiin ts mitattuun tehoon. Tuo pitää tehdä, koska sydämen työ (ts syke) kohdistuu koko kroppaan, kun taas polkimista mitataan vain jalkoja. Tässä on yksilö- ja suorituskohtaisia eroja ja se saattaa olla syy mm siihen miksi ammatipyöräilija saa ergometritestissä eri tuloksia kuin amatööri. Suoritustapakin vaikuttaa paljon: teknisesti vaativassa ajossa maastossa on vaikeampaa siirtää tehoa jalkoihin kuin helpossa pyörityksessä sisäpyörällä.

Kun teho tunnetaan pitää arvioida paljonko happea sen tehon tuottamiseen tarvitaan. Kun hapen määrä on tiedossa maksimiteholla, tiedetään hapen maksimikulutus. Tehon vaatima energia tulee sokerista ja rasvasta, joten kun noiden energia-arvot tiedetään, pitää voida arvioida paljonko happea käytetään tietyllä sokeri-rasva -suhteella suorituksen aikana. Koska Garmin ei mittaa tätä suoraan, luku on pakko vetää jonkinlaisena hihavakiona tilastoista. Ja siinä on varmasti yksikökohtaisia eroja, jotka vaihtelevat paitsi yksilöiden kesken mm treenitaustasta johtuen, myös yksilön omien suoritusten välillä tankkauksesta ja väsymyksestä riippuen.

Joten virhelähteitä on paljon. Niihin suhteutettuna on jonkinlainen insinöörityön taidonnäyte, että laitteen antama luku heiluu noinkin vähän.

[järtsy]

Olen melko newbie kestävyysurheilun perusteissa mutta aina kuulee sanottavan että harjoittelusta noin 80% pitäisi olla pk-alueella ja usein tavalliset kuntoilijat treenaa liian kovaa liian usein.

Hankin tuossa reilu kk sitten trainerin ja Zwift ohjelman, olen tähän saakka mennyt ihan mutulla ja höntsälinjalla liikunnan suhteen. Strava, Garmin ja Oura olleet ne mistä rasitusta seurannut.

Nyt on vaan ihmetyttänyt se miten alas esim Garmin arvio rasituksen kun teen esim. jonkun VO2max treenin tai ramppitestin Zwiftissä, Garminin mukaan tuollaisia voisi tehdä lähes päivittäin vaikka taas Zwift arvioi treenin todella kuormittavaksi. Vastaavasti taas joku suht perus lenkki maastossa (2-3h) ilman että yrittää erityisen kovaa mennä on Garminin, Stravan ja Ouran mielestä huomattavasti kuormittavampi ja palautumisarvio selvästi pidempi. Ajan sekä luomulla että sähköllä maastossa ja vaikka sähköllä saa sykkeet pidettyä suht matalana niin sllti antaa yllättävän pitkiä palautumisaikoja ja rasituksia.

Eli siis eivätkö nuo sovellukset vaan osaa arvioda rasitusta oikein? Tuntuu että harjoituksen kesto on isoin tekijä millä määrittävät rasitusta.

[paaton]

Nyt on kyllä sen verran hyvä kysymys, etten ehkä osaa tuohon vastata.

Minä ehkä itse käsittäisin CTL perustuvan käyrän enemmän PK ajon load mittariksi. Tuota cogganin laskentatapaa käyttää liki kaikki softat. Paitsi garmin. CTL käppyrät periaatteessa ottavat kantaa vaan siihen miten paljon sinä tunget kuormaa sisään kroppaan.

Garminin loadi taas yrittää ottaa kantaa siihen, miten rankka se vo2 treeni on ollut juuri sinun kropalle. Se voi onnistua tai olla onnistumatta arviossa.

Siihen vo2 treenin todelliseen rasittavuuteen vaikuttaa moni juttu. Ei cogganin kaavat osaa sanoa miten syvälle siinä oikeasti menet. Mun mielestä kannattaakin seurata treenin rasittavuutta omasta fiiliksesta ja garminin palautumismittareista. Sykevälivaihtelu, bodybattery, syke, uni. Ne toimivat oikeasti hyvin garminin kelloissa.

[järtsy]

Kiitos tästä. Sinällään jännä kun on tosiaan Garmin että Oura samanaikaisesti käytössä ja näissä unen seuranta. aikamoista heittoa on tuloksissa aamulla.

Tuntuu että Garmin ei noteeraa päivällä tapahtuvaa liikuntaa mitenkään jos ei ole kyse treenistä jonka Garmin tallentaa. Oura sensijaan ottaa nämäkin huomioon plus synkkaa Garminin treenit.
Hyvänä esimerkkinä nyt kun on saanut kolaa pihaa esim eilen kolmeen kertaan about tunnin kerrallaan niin Garmin ei noteeraa mitenkään mutta Oura noteeraa. Toki tuo rasitus näkyy tietenkin leposykkeessä ja hrv:ssä niin sitäkautta noteeraa.

Mutta edelleen jos uskoisin sokeasti Garminin arvioon treenien rasituksesta niin voisin tehdä tuollaisia kovia lyhyitä treenejä lähes päivittäin mutta pidempiä kevyitä harvoin. Tämä on se mikä ihmetyttää kun pitäisi olla juuri toistepäin.

[paaton]

Kiitos tästä. Sinällään jännä kun on tosiaan Garmin että Oura samanaikaisesti käytössä ja näissä unen seuranta. aikamoista heittoa on tuloksissa aamulla.

Tuntuu että Garmin ei noteeraa päivällä tapahtuvaa liikuntaa mitenkään jos ei ole kyse treenistä jonka Garmin tallentaa. Oura sensijaan ottaa nämäkin huomioon plus synkkaa Garminin treenit.
Hyvänä esimerkkinä nyt kun on saanut kolaa pihaa esim eilen kolmeen kertaan about tunnin kerrallaan niin Garmin ei noteeraa mitenkään mutta Oura noteeraa. Toki tuo rasitus näkyy tietenkin leposykkeessä ja hrv:ssä niin sitäkautta noteeraa.

Tuohon samaan olen kiinnittänyt huomiota itsekkin, kun tuli hommattua pojalle garminin kello. Eihän nämä junnut jaksa tallennella muuta kuin juoksut. Kaikki kamppailulajin treenit jäävät tallentamatta, eikä garmin tosiaan niitä osaa huomioida.
Luulisi, ettei se nyt niin vaativaa olisi seurata sykettä.

Mutta edelleen jos uskoisin sokeasti Garminin arvioon treenien rasituksesta niin voisin tehdä tuollaisia kovia lyhyitä treenejä lähes päivittäin mutta pidempiä kevyitä harvoin. Tämä on se mikä ihmetyttää kun pitäisi olla juuri toistepäin.

Onko sinulla sykerajat oikein garminissa ja nouseeko syke vo2 treenissä kunnolla? Tuntuvatko ne setit oikeasti pahalta?
Katselen tässä juuri omaa keskiviikon vo2 treeniä, joka oli vielä suhteellisen löysä talven ensimmäiseksi. Tuntui pahalta. Garmin load 193.
Äsken ajoin 3.5h maastopeekoota 133hr/max192hr. Tuntui zone2, mutta tietysti keskupuiston mäet ovat paikoittain aika raskaita ja syke nousee. Garmin load 151.

Eli minulla nuo garminin loadit menevät kyllä reippaasti niinpäin, että vo2 on paljon kovempi, mitä TSS käyrän laskema, joka näyttäisi olevan 55tss tuolle vo2 treenille.
Just toisinpäin kuin sinulla. Oma fiilis vastaa siis garminin loadeja.

[Puskis]

eikä garmin tosiaan niitä osaa huomioida.
Luulisi, ettei se nyt niin vaativaa olisi seurata sykettä.

Täähän on ihan pöljää, kun laitteessa on kuitenkin se moveIQ, joka tunnistaa itsekseenkin pyöräilyt, kävelyt jne. yleensä aika hyvin. Sykkeet on 24/7 ja kaloreita lasketaan, mut harjoitusvaikutus nolla, jos ei träkkää.

[paaton]

Täähän on ihan pöljää, kun laitteessa on kuitenkin se moveIQ, joka tunnistaa itsekseenkin pyöräilyt, kävelyt jne. yleensä aika hyvin. Sykkeet on 24/7 ja kaloreita lasketaan, mut harjoitusvaikutus nolla, jos ei träkkää.

MoveIQ toimii pyöräilyssä ja kävelyssä, muttei näemmä noissa kamppailulajeissa. Muutaman kerran tullut lyhyitä uintisuorituksia. 2h seteistä, jossa syke on oikeasti korkealla ja pitkään.

[Copilot]

Tuntuu kyllä punttitreenienkin kanssa ettei Garmin pidä niitä rasitukseltaan minään, vaikka tallennus päällä.

[Puskis]

MoveIQ toimii pyöräilyssä ja kävelyssä, muttei näemmä noissa kamppailulajeissa. Muutaman kerran tullut lyhyitä uintisuorituksia. 2h seteistä, jossa syke on oikeasti korkealla ja pitkään.

Siis, että moveIQ-tapahtumasta pitäsi tulla harjoitusvaikutusta? Ite en oo kyllä huomannut ikinä. Mulla on pelkkää harmaata ja kunto laskee, kun en oo träkännyt ulkopyöräilyä koko talvena. Yritin tossa trainerin (Elite) kanssa tuplatallennusta, eli kello pelkän sykkeen lähettämisen sijaan tallentamaan suoritusta sisäpyöräilynä. Tulee jotain häiriötä ilmeisesti naapureiden reitittimistä ja watteihin 0-piikkejä, jonka takia keskitehot n. 7% matalammat kuin puhelimeen tallentuvasta harjoituksesta (jota taas ei saa suoraan Connectiin ja Stravan kautta exportaten ei tule tuota harjoitusvaikutusta.) Ei se mitään, kattelen Garminista sitten vaan stressejä, leposykkeitä ja HRV:tä.

Mulle moveIQ keksii välillä crosstraineröintiä, vaikka en oo koskaan semmosta tehnyt.

Tuntuu kyllä punttitreenienkin kanssa ettei Garmin pidä niitä minään, vaikka tallennus päällä.

Toi onkin varmaan vaikea kellolle arvata, että mitä tehdään ja kuinka rankasti.

[Copilot]

No nouseehan siinä syke…

[Föhn]

Garminhan on aika suorituspainotteinen alusta. Ja siten että träkättyjä harjotteita tulee useampi viikkoon mieluiten vyön kanssa. Palvelee siis enemmissä määrin ihmisiä jotka sitä käytännössä ammattimaisesti tai todella tavoiteellisesti harjotteita tekee.
Se että kerta viikkoon jos silloinkaan jotain tekee, niin alusta ei juuri kostu niistä tiedoista.