Oikea ajoasento

[huotah]

Mitä mieltä olette onko se ihan myytti vai onko siinä totuuden siemen kun sanotaan että jos tekee ajoasentoon säätöä niin menee tovi kun kroppa tottuu siihen, ettei heti kannata uudestaan muuttaa jos ei tuntunutkaan oikealta. Oma ajatukseni on että kyllä se heti pitäisi kropassa tuntua onko muutos ollut oikea tai väärä.

Hyvä kysymys. Oma kokemus bikefitistä on, että satulan aseman säädössä muutoksen huomasi pienellä viiveellä eli tuntuu että keskushermostolta menee hetki säätää ääreishermosto uuteen asentoon.

Varmasti riippuu paljon siitä miten lähellä tai kaukana "oikeasta" asennosta lähdetään säätämään, mitä säädetään (satulan vai ohjaamon paikka, klossien paikka jne.). Niskan tai hartioiden vaivojen takia tehdyt säädöt selviävät varmasti vain paremmalla ajalla, samoin kuin muut rasitusvammat (esim. klossien paikka)

[Situm]

Polkimien leveys on myös yksi asia, mitä olen alkanut viime aikoina testailemaan. Alkaa vähitellen muodostua ajatus, että fysiologisesti polkimet ei oikein voi olla liian leveällä (mutkiin polkeminen on sitten eri juttu), mutta liian kapealle menee varsin helposti.

Laitoin retkipyörään GRX kammet, joiden Q-factor on 151mm. Edellisten kampien Q-factor oli 176mm. Meni pari viikkoa, kun polvet kipeytyi niin maan persanasti ja mikään satulan säätö ei auttanut ja satulakin alkoi aiheuttaa ongelmia. Jossain kohtaa tajusin, että polkimethan tosiaan oli yli pari senttiä normaalia kapeammalla.

Laitoin vähän aikaa sitten 18mm jatkopalat poljinakseleihin ja nyt tuntuu taas mahtavalta. Yläkroppa vakautui, vääntöä tuntuu olevan enemmän eikä satula tai polvet enää vaivaa. Nyt Q-factor on siis 187mm.

Osaltaan liian kapea asento alkoi epäilyttämään myös sen vuoksi, että esim. läskipyörällä ei ole koskaan tuntunut minkään sortin polvivaivaa, mutta näillä uusilla GRX kammilla kipu oli lähes välitön.

Juuri tuli hankittua graveli, jossa täsmälleen samat tuntemukset. Läskissä Qf yli 20cm, joten ero vaikuttaa myös voiman tuottamiseen, pyörittämiseen yleensä jne..

[marco1]

Oma arvaus on että yhtä oikeaa q factoria ei ole, on vaan se mihin on tottunut ja sitten se vaihteluväli jonka sisällä pystyy mukautumaan muutoksiin.

Aika monta kirjaa bike fitistä tullut luettua kun on omia vaivoja koittanut minimoida ja viimeisimmässä ostamassani ”The Midlife Cyclist” esitettiin ajatus että nykyaikainen polkupyörä on oikeastaan viktoriaaniselta ajalta peräisin oleva häkkyrä joka ei oikeastaan sovi kenenkään ihmisen vartalolle. Ei se nyt ihan niin huono ole ja kirjailijakin vähän pakittelee tuosta kommentista - ihan toimiva kompromissi siitä välineestä on muotoutunut.

[paaton]

Oma arvaus on että yhtä oikeaa q factoria ei ole, on vaan se mihin on tottunut ja sitten se vaihteluväli jonka sisällä pystyy mukautumaan muutoksiin.

Aika monta kirjaa bike fitistä tullut luettua kun on omia vaivoja koittanut minimoida ja viimeisimmässä ostamassani ”The Midlife Cyclist” esitettiin ajatus että nykyaikainen polkupyörä on oikeastaan viktoriaaniselta ajalta peräisin oleva häkkyrä joka ei oikeastaan sovi kenenkään ihmisen vartalolle. Ei se nyt ihan niin huono ole ja kirjailijakin vähän pakittelee tuosta kommentista - ihan toimiva kompromissi siitä välineestä on muotoutunut.

Justiinsa noin. Kroppa tottuu kaikkeen, kun antaa vaan aikaa.
Ja mitä jää jäljelle. Aero

On vaan huono idea ajaa selkä pystyssä vastatuulessa, vaikka vauhtia olisi vähänkin. Tänään oli juurikin sellainen keli eteläsuomessa.

[Aakoo]

Itse olen alkanut harkitsemaan polkimien vaihtoa pidempi akseliseen. Tällä hetkellä käytössä 52mm Ultegrat ja harkinnut 4mm pidempää versiota. Traineri fillarissa on Garmin Rally RS200 polkimet jotka tietää kertoa että jalkani paine on ainakin tuon verran keskilinjan ulkopuolella 52mm akselilla. Onkos kokemuksia polkimien vaihdosta pidempi akseliseen?. Ajomukavuuten luulisi olevan vaikutusta ainakin pienemmän nivelrasituksen suhteen, vaikutusta tehontuottoon varmaankin minimaalinen.

Mulla on noi pidempiakseliset Ultegrat. Pääsääntöisesti otin ne jottei leveä ja siro 46.5 koon räpylä hinkkaa kampeen. On ilmeisesti myös lähempänä maastopolkimien akselin pituutta, joilla tulee paljon ajeltua myös.
Oikeassa jalassa on myös joku valuvika, joka alkoi näkymään kun vaihdoin Shimanon polkimiin sinisillä klosseilla eli polvi haroi keskilinjasta ulos. Tutkinnalla tämä johtui kengän "kaatumisesta" ulospäin työntövaiheessa. Tilasin Ebaysta muovisia shimmejä klossin alle, jolla sain korjattu tuota "supinaatiota" ja jalat kulkee nyt yhtä kaukana yläputkesta.

[Juha Lehtinen]

Mulla on noi pidempiakseliset Ultegrat. Pääsääntöisesti otin ne jottei leveä ja siro 46.5 koon räpylä hinkkaa kampeen. On ilmeisesti myös lähempänä maastopolkimien akselin pituutta, joilla tulee paljon ajeltua myös.
Oikeassa jalassa on myös joku valuvika, joka alkoi näkymään kun vaihdoin Shimanon polkimiin sinisillä klosseilla eli polvi haroi keskilinjasta ulos. Tutkinnalla tämä johtui kengän "kaatumisesta" ulospäin työntövaiheessa. Tilasin Ebaysta muovisia shimmejä klossin alle, jolla sain korjattu tuota "supinaatiota" ja jalat kulkee nyt yhtä kaukana yläputkesta.

En tiedä voisiko johtua raajojen pituuserosta vai mistä mutta joskus minun on oikea jalka on ottanut välillä kontaktia kampeen josta on jäänyt hankausjälki kampeen ja kenkään muistoksi. Olen jälkeenpäin laskenut satulaa ja enkä ole enää huomannut kontaktia.

[Benny]

En tiedä voisiko johtua raajojen pituuserosta vai mistä mutta joskus minun on oikea jalka on ottanut välillä kontaktia kampeen josta on jäänyt hankausjälki kampeen ja kenkään muistoksi. Olen jälkeenpäin laskenut satulaa ja enkä ole enää huomannut kontaktia.

Minulla on sama juttu. Kaikissä pyörissä on vetopuolen kammessa hinkkausjälkiä kengästä. Olen ajatellut, että tuhdimpi talvikenkä nuo tekee, mutta tosiaan toinen kampi on kaikissa siisti.

[kh74]

Polkimien leveys on myös yksi asia, mitä olen alkanut viime aikoina testailemaan. Alkaa vähitellen muodostua ajatus, että fysiologisesti polkimet ei oikein voi olla liian leveällä (mutkiin polkeminen on sitten eri juttu), mutta liian kapealle menee varsin helposti.

Laitoin retkipyörään GRX kammet, joiden Q-factor on 151mm. Edellisten kampien Q-factor oli 176mm. Meni pari viikkoa, kun polvet kipeytyi niin maan persanasti ja mikään satulan säätö ei auttanut ja satulakin alkoi aiheuttaa ongelmia. Jossain kohtaa tajusin, että polkimethan tosiaan oli yli pari senttiä normaalia kapeammalla.

Laitoin vähän aikaa sitten 18mm jatkopalat poljinakseleihin ja nyt tuntuu taas mahtavalta. Yläkroppa vakautui, vääntöä tuntuu olevan enemmän eikä satula tai polvet enää vaivaa. Nyt Q-factor on siis 187mm.

Osaltaan liian kapea asento alkoi epäilyttämään myös sen vuoksi, että esim. läskipyörällä ei ole koskaan tuntunut minkään sortin polvivaivaa, mutta näillä uusilla GRX kammilla kipu oli lähes välitön.

Hämmentävä havainto, koska yleinen konsensus ja omatkin tuntemukset on että mitä kapeempi sen parempi. Mulla ei tuu polvivaivoja liian leveästä Q-factorista (läskissä), mutta polkeminen tuntuu vaan "hölmöltä". Kapein Q-factor mulla maantiepyörässä (Campagnolo Chorus 11 vuosien takaa) on 145 mm ja se tuntuu oikeimmalta.

Yks asia mikä tulee mieleen on että mitenkähän klossien asento? Tuommoinen 25mm ero kuulostaa maallikon korvaan jo sellaiselta että sitä saattaisi tarvita jo kompensoida klosseja kääntämällä mikäli vapaaliike polkimissa on vähänkään nihkeetä. Mun on tosi vaikee kuvitella miks pieni ero Q-factorissa aiheuttaisi polviongelmia, mutta helppo kuvitella miksi pienikin ero jalkaterän kulmassa suhteessa polveen aiheuttais niitä.

[hubba]

Mikähän siinä muuten on että melkein aina se on vetopuolen kampi mikä ottaa kenkään kiinni.
Eikö kammet kuitenkin pitäisi olla symmetrisesti molemmilla puolilla.

[stenu]

^ Kammet ei yleensä ole symmetrisiä. Vetopuolella välissä olevat rattaat aiheuttaa sen, että vetopuolen kammen varren kulma keskiöakseliin nähden on lähempänä 90 astetta kuin ei vetopuolella ja siksi kengän ja kammen väliin jää vähemmän tilaa.

[petewow]

Mielenkiintoista, mulla on nimenomaan nds kampi johon kenkä ottaa kiinni. Ja klossit on kuitenkin ihan reunassa.

[El-Carpaso]

Hämmentävä havainto, koska yleinen konsensus ja omatkin tuntemukset on että mitä kapeempi sen parempi. Mulla ei tuu polvivaivoja liian leveästä Q-factorista (läskissä), mutta polkeminen tuntuu vaan "hölmöltä". Kapein Q-factor mulla maantiepyörässä (Campagnolo Chorus 11 vuosien takaa) on 145 mm ja se tuntuu oikeimmalta.

Eikai missään ole konsensusta, että fysiologisessa mielessä kapeampi olisi parempi? Kapea on kisaamisessa parempi, koska aerodynamiikka ja mutkassa saa poljettua suuremmalla käännöskulmalla. Fysiologisesti parempi on se, mikä aiheuttaa vähiten vaivoja ja kipua.

Disclaimer: Tämä seuraava väite tulee noin 100 % mutulla. Kun nuo maantiekammet on oikeasti aika kapeita ja maantiepolkimien akselit on aika lyhyitä, niin jotenkin tulee fiilis, että ongelmat, joita bikefiteissä korjaillaan shimmeillä ja jalkaterää kääntelemällä sinne sun tänne, voisi korjata helpommin vain leventämällä (tai joskus harvoin kaventamalla) Q-factoria. Jos esim. jalan ulkoterälle tarvitsee korotuksen, niin eikö saman kulmamuutoksen saisi aikaan siirtämällä jalkaa ulospäin?

Yks asia mikä tulee mieleen on että mitenkähän klossien asento? Tuommoinen 25mm ero kuulostaa maallikon korvaan jo sellaiselta että sitä saattaisi tarvita jo kompensoida klosseja kääntämällä mikäli vapaaliike polkimissa on vähänkään nihkeetä. Mun on tosi vaikee kuvitella miks pieni ero Q-factorissa aiheuttaisi polviongelmia, mutta helppo kuvitella miksi pienikin ero jalkaterän kulmassa suhteessa polveen aiheuttais niitä.

Mun mielestä liian kapea Q-factor ongelmien aiheuttajana on sinänsä ihan looginen. Jalat kiinnittyy lantioon tietyllä leveydellä, mikä määrittää esim. kävellessä tai juostessa askeleiden sivuttaista etäisyyttä. Väitän, että jalkojen ja polvien on helpompi toimia siten, että mennään jalan kiinnityskohdan keskilinjasta ulospäin kuin että mentäisiin siitä sisäänpäin. Liikkumavaraa on merkittävästi enemmän ja polvea tukevat lihakset keskittyy enemmän ulkopuolelle.

Klossien asento mulla on kyllä ihan kunnossa. Jalat osoittaa aika pitkälti suoraan eteenpäin hyvin pienellä kulmalla. Väärä klossin kulma aiheuttaa erilaisia tuntemuksia polvessa kuin liian kapea asento ja nuo väärän klossikulman aiheuttamat tuntemukset on sellaisia, jotka vaatii välitöntä korjausta.

Mä käytän samoja kenkiä kaikissa fillareissa, eli klossin kulma selvästi ei hirveästi muutu, vaikka polkimien leveydessä eri pyörien välillä olisi 55 mm.

[markkut]

Millainen ja missä tuo sinun lapakipu on? Itseäni nimittäin vaivaa nykyään ajoittain myös. Viime syksynä se äityi niin pahaksi, että kipu alkoi säteillä hermosärkynä käsivarteen ja oli jaksoja, kun nukkumisestakaan ei tullut oikein mitään. Lääkäristä sain relaksantteja, joista oli lähinnä vaan haittaa. Osteopaatin avulla ja jumppaohjeilla sain vaivan ajan kanssa pois, mutta kuukauden verran pyöräilystä ei tullut mitään, kun pyörän päällä ei vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan.

Nyt sain hommattua vaivan takaisin tiistaisen vapaapäivän pitemmällä soralenkillä ja koitan pohtia, että mikä sen laukaisee. Ainakin tämä on selkeästi iän (55 v.) myötä tullut ongelma, mutta olen polkenut tiistaista pitempiäkin lenkkejä tänä kesänä ilman ongelmia ja myös pari bikepacking-reissua. Viime syksyisestä yritin syyttää kylmenneitä ilmoja ja viimaa ainakin osittain, mutta nyt tiistain lenkin seurauksen perusteella siitäkään ei voi olla kyse.

Minulla kipu on sellainen hyvin pienellä alueella pistona tuntuva jossain lapaluun ja selkärangan välisessä lihaksessa (kai). Aina vasemmalla puolella. Ei säteile mihinkään. Luulisin, että ei ole tuollainen paaton:in kuvailema hermoperäinen kyseessä. Mutta noin muuten kyllä vähän samalla tavalla mystisen kuuloinen, että joskus se äityy, eikä pysty mitenkään eristämään syytä. Oikein mikään ajoasennon säätäminenkään ei tunnu auttavan silloin kun se on huonona.

Nyt loppukesän tuo on kyllä nyt ollut tosi hyvä. Olen salilla pumpannut yläselkää ihan huolella. En tosin ole tässä kovin pitkää lenkkiä tehnyt, että tiedä häntä. Minäkin olen arvuutellut kelin vaikutusta: Jotenkin tuntuu, että kylmässä vastatuulessa alkaisi helpommin, mutta enpä oikeasti tiedä siitäkään.

[jalkkis]

Maantiepyörällä vasemman käden sormet ovat alkaneet puutumaan. Mistähän alkaisi etsimään ratkaisua? Hanskat ovat pehmustamattomat lyhytsormiset. Voin kyllä kokeilla pehmustettuna vastaavia mutta olisko kuitenkin oireen syy jossain muualla?

Muutoinkin ajaessa vähänkin pidempään (1,5-2h) oikean jalan takareisi alkaa huomauttelemaan. Onkohan nyt vaan jalkojen lihakset turhan jumissa?

Update: Sormien puutumista tapahtuu edelleen mutta se on ollut niin vähäistä ja helposti taklattavaa (käsi irti tangosta ja pientä sormiverryttelyä 10-15sek) niin siitä ei ole muodostunut minkäänlaista ongelmaa. Sen sijaan jalkojen / takareisien kireys alkoi vaivaamaan siinä määrin, että aloin jumppamaan niitä lähinnä aamuisin muutaman minuutin ajan joka päivä. Erityisesti piriformis-syndroomaan sopivat venyttelyliikkeet ovat tuntuneet auttavan siinä määrin, että pahin kireys niin fillaroidessa kuin myös juostessa on helpottanut. Samalla toisen jalan holvikaaren kivut ovat nekin helpottaneet.

On se vaan kumma, että varsinkin vanhemmiten venyttelystä on apua

[hubba]

Eikös Graeme Obree virittänyt ennätyspyöräänsä keskiön tilalle pesukoneen laakerin että sai q-factorin normaalia kapeammaksi. En tiedä oli tavoitteena aerosäästöt vai tehontuotto.

[paaton]

Kai tästä voi päätellä että läskipyörälläkin ajamiseen tottuu. Kauhealta se leveä q-factor tuntuu jo masturillakin alkuun. Kroppa tottuu kaikkeen.

Sitten en osaa yhtään sanoa mitä noille joskus vastaan tuleville eläkeläisille tulisi tehdä, siis joilla polvet harottavat 20cm sivulle polkemisen aikana.

Ehkä en ensimmäisenä lähtisi vaihtamaan fatbiken kampia, vaikka ne varmasti hyvältä tuntuvatkin.

Loukkaantumiset tietysti erikseen.

[kh74]

Eikai missään ole konsensusta, että fysiologisessa mielessä kapeampi olisi parempi? Kapea on kisaamisessa parempi, koska aerodynamiikka ja mutkassa saa poljettua suuremmalla käännöskulmalla. Fysiologisesti parempi on se, mikä aiheuttaa vähiten vaivoja ja kipua.

No on siitä laaja konsensus ollu vuosisadan koska on pyritty kapeisiin q-factoreihin. Myös tutkimusnäytöt tukee tätä. Esim:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22612455/

90 mm ja 120 mm Q-factor oli havaittavasti taloudellisempi kuin 150 ja 180 mm. Ja siis jannuilta ei kysytty fiiliksiä vaan mitattiin parametreja, tehoo ja hapenkulutusta jne. Joten tässä mielessä fysiologisesti parempia olis Q-factorit jotka on niin kapeita että myynnissä olevissa pyörissä niitä ei oo. (Siispä Graeme Obree rakenteli mitä rakenteli)

No eri asia on sitten se että vaikka tosi kapea on paras taloudelliseen tehontuottoon, se ei oo paras käytännössä JOS nivelet ei kestä semmosella ajaa, ja siitähän tässä keskustelussa kyse on. Tää nyt vaan noista kapeamman tietyistä objektiivisista hyödyistä. Ja tääkään ei toki poista sitä tosiasiaa että pyöräilylajista riippuen leveemmästä voi olla hyötyä pyörän käsittelyssä ja vaikka ei oliskaan, mikä tahansa poljinsetuppi missä joku tietty tyyppi tuntee itsensä stabiilimmaks, turvallisemmaks tai voimakkaammaks varmasti vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn vaikkei se biomekaanisesti aivan optimi olisikaan.

Disclaimer: Tämä seuraava väite tulee noin 100 % mutulla. Kun nuo maantiekammet on oikeasti aika kapeita ja maantiepolkimien akselit on aika lyhyitä, niin jotenkin tulee fiilis, että ongelmat, joita bikefiteissä korjaillaan shimmeillä ja jalkaterää kääntelemällä sinne sun tänne, voisi korjata helpommin vain leventämällä (tai joskus harvoin kaventamalla) Q-factoria. Jos esim. jalan ulkoterälle tarvitsee korotuksen, niin eikö saman kulmamuutoksen saisi aikaan siirtämällä jalkaa ulospäin?

Menikö tää nyt väärin päin suunnan puolesta tää ulkoterän korotuksen korvaaminen Q-factorin siirrolla? Mutta ostan ajatuksen että nää varmaan on vaihtoehtoisia tapoja korjata ongelmaa. Mutta toisaalta kysyisin että miksi valitsisi mieluummin Q-factorin levennyksen kuin jalkapohjan kallistuksen säädön? Ylläoleva huomioon ottaen ja että shimmi on lähtökohtaisesti halpa ja helppo fiksi verrattuna Q-factorin muuttamiseen ainakin maantieklosseilla. Maastopolkimien kanssa varmaan pohjallisilla paremmin tehtävissä.

Mun mielestä liian kapea Q-factor ongelmien aiheuttajana on sinänsä ihan looginen. Jalat kiinnittyy lantioon tietyllä leveydellä, mikä määrittää esim. kävellessä tai juostessa askeleiden sivuttaista etäisyyttä. Väitän, että jalkojen ja polvien on helpompi toimia siten, että mennään jalan kiinnityskohdan keskilinjasta ulospäin kuin että mentäisiin siitä sisäänpäin. Liikkumavaraa on merkittävästi enemmän ja polvea tukevat lihakset keskittyy enemmän ulkopuolelle.

Ehkä, mutta ota huomioon että se etäisyys millä sun jalanjäljet on toisistaan kun kävelet tai juokset, on niin kapea että ei oo semmosia pyöriä missä olis noin kapea Q-factor. Toisaalta, jos tarkoituksella kävelet jalat niin paljon harallaan että väliin menee fatbiken Q-factor, kävely on jo luonnotonta vaappumista.

Klossien asento mulla on kyllä ihan kunnossa. Jalat osoittaa aika pitkälti suoraan eteenpäin hyvin pienellä kulmalla. Väärä klossin kulma aiheuttaa erilaisia tuntemuksia polvessa kuin liian kapea asento ja nuo väärän klossikulman aiheuttamat tuntemukset on sellaisia, jotka vaatii välitöntä korjausta.

Mä käytän samoja kenkiä kaikissa fillareissa, eli klossin kulma selvästi ei hirveästi muutu, vaikka polkimien leveydessä eri pyörien välillä olisi 55 mm.

Tää on ehkä pointti mitä haastaisin eniten. Tähän liittyy kaksi kohtaa:

1) Mitä tarkoittaa suorassa, ja miksi niiden pitäisi olla edes lähes suorassa? Toisilla jalat on luonnostaan "suorassa", monilla varpaat enemmän tai vähän ulospäin ja taitaa olla joitakin joilla osottaa sisäänpäin jalkaterät.

2) Eikö 55mm ero Q-factorissa oo jo niin iso että sitä voisi tarvita hieman kompensoida klossin kulmalla? Ja tuo että käytät samoja kenkiä vaikka ero Q-factorissa noin suuri voisi olla syy polvikipuihin? Katso nyt vaikka omia jalanjälkiä miten ne muuttuu jos kävelet normaalisti, versus tarkoituksenhakuisen leveällä. Jalkaterä kääntyy sitä enemmän ulospäin mitä leveämmin kävelet. Äärimmäinen esimerkki vois olla että ajatellaan vaikka että joutusit polkeen kuntopyörää jossa puolen metrin Q-factor. Polviin sattuu jo ajatuskin että joutus polkeen sitä niin että jalkaterät sojottaa suoraan eteenpäin.

Mä siis pitäisin mahdollisena että kun jos käyttää vaikka 145 mm ja 200 mm Q-factorin pyöriä samoilla kengillä, toisessa on klossien kulma kunnossa mutta ei toisessa. Riippuu siitä paljonko klosseissa on vapaaliikettä ja miten ne on asennettu ja miten ne on kulunu.

[El-Carpaso]

No on siitä laaja konsensus ollu vuosisadan koska on pyritty kapeisiin q-factoreihin. Myös tutkimusnäytöt tukee tätä. Esim:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22612455/

Onko Q-factoria pyritty kaventamaan, koska se tuottaa enemmän tehoa ja/tai on fysiologisesti parempi vai, koska se on aerodynaamisempaa ja sen avulla saa poljettua paremmin mutkissa? Ammattilaispyöräilyssä on lanseerattu niin paljon sittemmin kumottua huuhaata (KOPS / erinäiset kaavat satulan korkeuden määrittämiseen / alempi tanko = aerodynaamisempi kuski / kovat ja kapeat nakit = matalampi vierintävastus / polvien vaakaputken hipominen on hyvä juttu ym.), että suhtaudun varauksella isoon osaan ammattilaispyöräilyn konsensuksista.

90 mm ja 120 mm Q-factor oli havaittavasti taloudellisempi kuin 150 ja 180 mm. Ja siis jannuilta ei kysytty fiiliksiä vaan mitattiin parametreja, tehoo ja hapenkulutusta jne. Joten tässä mielessä fysiologisesti parempia olis Q-factorit jotka on niin kapeita että myynnissä olevissa pyörissä niitä ei oo. (Siispä Graeme Obree rakenteli mitä rakenteli)

Tuossa tutkimuksessa on niin pieni otanta, että siitä ei oikein voi vetää mitään johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Tuosta linkistä ei myöskään selvinnyt miten testihenkilöiden valinnassa on kontrolloitu yhtään mitään. Jos miettii esim. testihenkilöiden kuntotasoa, niin voisiko olla pieni itseään toteuttava otantaharha? Veikkaan, että aika moni itsensä noin kovaan kuntoon pyöräilyllä saava pärjää aivan hyvin kapeilla maantiekomponenteilla. Tutkimuksessa tuskin oli yhtäkään testihenkilöä, joka ei pysty pyöräilemään maantiekammilla niiden kapeuden vuoksi. Toisaalta tämä ei tuosta lyhyestä tekstipätkästä selvinnyt.

No eri asia on sitten se että vaikka tosi kapea on paras taloudelliseen tehontuottoon, se ei oo paras käytännössä JOS nivelet ei kestä semmosella ajaa, ja siitähän tässä keskustelussa kyse on. Tää nyt vaan noista kapeamman tietyistä objektiivisista hyödyistä. Ja tääkään ei toki poista sitä tosiasiaa että pyöräilylajista riippuen leveemmästä voi olla hyötyä pyörän käsittelyssä ja vaikka ei oliskaan, mikä tahansa poljinsetuppi missä joku tietty tyyppi tuntee itsensä stabiilimmaks, turvallisemmaks tai voimakkaammaks varmasti vaikuttaa positiivisesti suorituskykyyn vaikkei se biomekaanisesti aivan optimi olisikaan.

Lähtökohtaisesti biomekaanisesti vakaampi tuppaa olemaan parempi myös tehontuotollisesti. Keholla on tapana suojella itseään huonoja asentoja vastaan. Mutta kaikki tämä on aika hämärän peitossa, kun ei ole kovin suosittu tutkimusaihe. Satulan korkeutta on tarkasteltu aika paljon enemmän.

Menikö tää nyt väärin päin suunnan puolesta tää ulkoterän korotuksen korvaaminen Q-factorin siirrolla? Mutta ostan ajatuksen että nää varmaan on vaihtoehtoisia tapoja korjata ongelmaa. Mutta toisaalta kysyisin että miksi valitsisi mieluummin Q-factorin levennyksen kuin jalkapohjan kallistuksen säädön? Ylläoleva huomioon ottaen ja että shimmi on lähtökohtaisesti halpa ja helppo fiksi verrattuna Q-factorin muuttamiseen ainakin maantieklosseilla. Maastopolkimien kanssa varmaan pohjallisilla paremmin tehtävissä.

Jos ulkoterää pitää korottaa, eli kääntää jalkaa edestä katsottuna sisäänpäin, niin sehän kääntyy siirtämällä koko jalkaa ulospäin. Mutta ongelma näissä harvoin on jalka vaan enemmän se liittyy polven liikerataan. Polvi ei mun käsittääkseni saisi harhailla hirveästi jalan liikeradan keskilinjan ulkopuolella. Mä en siis ole alkuunkaan varma, että shimmi korjaisi polven ulos harhailua. Mutta Q-factorin levennys todennäköisesti kyllä.

Ehkä, mutta ota huomioon että se etäisyys millä sun jalanjäljet on toisistaan kun kävelet tai juokset, on niin kapea että ei oo semmosia pyöriä missä olis noin kapea Q-factor. Toisaalta, jos tarkoituksella kävelet jalat niin paljon harallaan että väliin menee fatbiken Q-factor, kävely on jo luonnotonta vaappumista.

Toisaalta kävellessä ja juostessa lantio kääntyy hieman. Jalat on myös molemmissa aktiviteeteissa vapaana, eikä lukittuna polkimiin kuten pyöräilyssä. Pyöräily on myös lähempänä kyykkäämistä tai portaiden kiipeämistä kuin kävelyä tai juoksua, mutta mikään näistä ei oikein vertaannu kivasti. Pyöräily on aika uniikki laji tässä mielessä.

Tää on ehkä pointti mitä haastaisin eniten. Tähän liittyy kaksi kohtaa:

1) Mitä tarkoittaa suorassa, ja miksi niiden pitäisi olla edes lähes suorassa? Toisilla jalat on luonnostaan "suorassa", monilla varpaat enemmän tai vähän ulospäin ja taitaa olla joitakin joilla osottaa sisäänpäin jalkaterät.

Jalat suorassa on fillaroinnissa lähtökohta, mutta toki jaloilla voi olla hieman kulmaa. Tosin ennemmin jalkaterää ulospäin kuin sisäänpäin.

Kävellessä tai juostessa jalkojen pitäisi kyllä olla lähes suoraan eteenpäin tai jalka ei toimi optimaalisesti. Käveleminen paljain jaloin jalat harallaan ulospäin on aika oudon tuntuista. Sisäänpäin jalka ei kyllä saisi osoittaa juuri yhtään. Juostessa kumpaan tahansa suuntaan osoittava jalka on huono juttu, kun iskunvaimennus tai ponnistus ei toimi kunnolla.

2) Eikö 55mm ero Q-factorissa oo jo niin iso että sitä voisi tarvita hieman kompensoida klossin kulmalla? Ja tuo että käytät samoja kenkiä vaikka ero Q-factorissa noin suuri voisi olla syy polvikipuihin? Katso nyt vaikka omia jalanjälkiä miten ne muuttuu jos kävelet normaalisti, versus tarkoituksenhakuisen leveällä. Jalkaterä kääntyy sitä enemmän ulospäin mitä leveämmin kävelet. Äärimmäinen esimerkki vois olla että ajatellaan vaikka että joutusit polkeen kuntopyörää jossa puolen metrin Q-factor. Polviin sattuu jo ajatuskin että joutus polkeen sitä niin että jalkaterät sojottaa suoraan eteenpäin.

Mä siis pitäisin mahdollisena että kun jos käyttää vaikka 145 mm ja 200 mm Q-factorin pyöriä samoilla kengillä, toisessa on klossien kulma kunnossa mutta ei toisessa. Riippuu siitä paljonko klosseissa on vapaaliikettä ja miten ne on asennettu ja miten ne on kulunu.

55mm ero Q-factorissa mun jaloilla tarkoittaa noin 4 asteen eroa haarojen leveydessä. Mä en usko, että klossikulman muutos voisi olla lähelläkään tuota haarakulman muutosta. Jos perus SPD-klosseissa on vapaaliikettä 3-6 astetta ja SPD-SL klosseissa 2-4 astetta, niin tuon ei pitäisi vielä muodostua minkään tason ongelmaksi.

Noista polvikivuista, niin ne on aika tarkasti eristetty juurikin tuohon Q-factorin kaventumiseen. Ajoin ennen kampisetin vaihtoa useamman vuoden 176mm Q-factorin kammilla ja esim. tänä kesänä 800km kesälomareissun Saksassa. Reissun jälkeen vaihdoin kampisetin 151mm Q-factorin kampiin samoilla polkimilla ja kengillä ja polvikivut alkoi välittömästi. Tapeltuani niiden kanssa noin kuukauden vaihdoin polkimiin, joissa oli merkittävästi pidemmät akselit, jolloin sain saman Q-factorin kuin jos kampien Q-factor olisi ollut 171mm. Tällä yhdistelmällä sain vedettyä kesän toisen reissun suhteellisesti kivuitta. Laitettuani 18mm jatkopalikat, sain 187mm Q-factorin ja kivut ovat poissa.

Ja siis läskipyörällä ei tule mitään jalkakipuja mihinkään suuntaan, vaikka sillä runtataan kovimmilla väännöillä, isoimmalla rasituksella ja sen kanssa ajetaan kaikkein huonoimmilla työasennoilla polvihyvinvointia silmällä pitäen.

[markkut]

Tuossa omassa lapaseudun ongelmassa olen harmitellut, kun en ole keksinyt mitään jumppaa, joka osuisi just sinne. No eilen kävin taas salilla ja tällä kertaa jokin osui. Vielä en osaa sanoa osuiko hyvällä vai huonolla tavalla, mutta kipeä ja jumissa on just sieltä. Pyörän päällä ei kyllä haitannut. Treeni oli: raaka rinnalleveto, maastaveto, dippipunnerrus, etukyykky ja alatalja. Ei mitään hajua, mikä näistä harjoitteista sitä ongelma-aluetta provosoi, mutta seuraillaan tilannetta.

[stenu]

Minulla kipu on sellainen hyvin pienellä alueella pistona tuntuva jossain lapaluun ja selkärangan välisessä lihaksessa (kai). Aina vasemmalla puolella. Ei säteile mihinkään. Luulisin, että ei ole tuollainen paaton:in kuvailema hermoperäinen kyseessä. Mutta noin muuten kyllä vähän samalla tavalla mystisen kuuloinen, että joskus se äityy, eikä pysty mitenkään eristämään syytä. Oikein mikään ajoasennon säätäminenkään ei tunnu auttavan silloin kun se on huonona.

Nyt loppukesän tuo on kyllä nyt ollut tosi hyvä. Olen salilla pumpannut yläselkää ihan huolella. En tosin ole tässä kovin pitkää lenkkiä tehnyt, että tiedä häntä. Minäkin olen arvuutellut kelin vaikutusta: Jotenkin tuntuu, että kylmässä vastatuulessa alkaisi helpommin, mutta enpä oikeasti tiedä siitäkään.

Tuossa omassa lapaseudun ongelmassa olen harmitellut, kun en ole keksinyt mitään jumppaa, joka osuisi just sinne. No eilen kävin taas salilla ja tällä kertaa jokin osui. Vielä en osaa sanoa osuiko hyvällä vai huonolla tavalla, mutta kipeä ja jumissa on just sieltä. Pyörän päällä ei kyllä haitannut. Treeni oli: raaka rinnalleveto, maastaveto, dippipunnerrus, etukyykky ja alatalja. Ei mitään hajua, mikä näistä harjoitteista sitä ongelma-aluetta provosoi, mutta seuraillaan tilannetta.

Tänään lekurilta vahvemmat särkylääkkeet ja relaksantti, jos sen avulla saisi nukuttua vähän paremmin.. Ens viikolla fyssarille.

Mullaki on ollut joskus pyöräillessä tuntuvia lievempiä oireita, jotka on helpottaneet viimeistään kun pyöräilyn on lopettanut. Nämä pari isompaa ruljanssia ovat olleet sellaiset, että pyöräillessä ei välttämättä ole mitään tuntemuksia ja kipu alkaa vasta esim. seuraavana päivänä ja sitten pikkuhiljaa pahenee. Näissä on vaikea myös ottaa tolkkua siitä, että missä ongelman ydin piilee, kun kipupiste ei välttämättä ole siellä samassa paikassa.

Ei mullakaan yläselkä kokonaan ilman huomiota ole ollut, mutta pitää varmaan ottaa tehostettu kuuri, kunhan tämän nyt ensin saa paranemaan. Ja sitten pitää pohtia sitä ajoasentoa.

[stenu]

Tämä video oli minusta hyvin havainnollistava. Kun pääsee takas pyörän päälle, niin pitää alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että mikä lapojen asento on A) kun menee pyörän päälle ja B) kun on polkenut useamman tunnin ja alkaa väsähtää.

[lasinpesuneste]

Löysin paikallisen pyöräpajan, jota pyöritti kilpapyöräilijä. Tuumailtiin mun ajoasentoa trainerilla ja todettiin, että pyörä on aivan liian iso ja mun hartiaongelmat johtuu siitä. Oon ajanut vuosia liian isolla fillarilla ja nyt on vähän tyhmä olo. Se kaveri antoi 1cm lyhyemmän stemmin -17 kulmalla lainaan, ja se auttoi vähän. Pitää varmaan aloittaa pyöräilijän ura alusta ja ostaa markettihybridi ensihätään. Suuntaan katseen ensi kesään ja koitan syksyn ja talven aikana selvitellä sopivaa fillaria. Kävin jo kokeilemassa spinningiä ja se oli ihan jees. Kävi myös mielessä ostaa joku käytetty 500€ maantiepyörä "välipyöräksi" ja sillä hakea sitä omaa ajoasentoa.

Verrokkina mun "M" kokoisessa gravelissa on 58cm vaakaputken mitta (ETT), stemmi vakiona 80cm. olen itse rentona 177/84cm pitkä, käsienväli aika samaa luokkaa.

[Aakoo]

^Mikä se nykyinen pyörä on merkiltään ja malliltaan? Kyllähän ne valmistajan kokosuositukset monesti osuvat sillä tavalla kohdilleen, ettei nyt aivan väärää kokoa tule ostettua.

[El-Carpaso]

Löysin paikallisen pyöräpajan, jota pyöritti kilpapyöräilijä. Tuumailtiin mun ajoasentoa trainerilla ja todettiin, että pyörä on aivan liian iso ja mun hartiaongelmat johtuu siitä. Oon ajanut vuosia liian isolla fillarilla ja nyt on vähän tyhmä olo. Se kaveri antoi 1cm lyhyemmän stemmin -17 kulmalla lainaan, ja se auttoi vähän. Pitää varmaan aloittaa pyöräilijän ura alusta ja ostaa markettihybridi ensihätään. Suuntaan katseen ensi kesään ja koitan syksyn ja talven aikana selvitellä sopivaa fillaria. Kävin jo kokeilemassa spinningiä ja se oli ihan jees. Kävi myös mielessä ostaa joku käytetty 500€ maantiepyörä "välipyöräksi" ja sillä hakea sitä omaa ajoasentoa.

Verrokkina mun "M" kokoisessa gravelissa on 58cm vaakaputken mitta (ETT), stemmi vakiona 80cm. olen itse rentona 177/84cm pitkä, käsienväli aika samaa luokkaa.

Onko ongelma siis, että pyörän ohjaamo on liian korkealla? Ainakaan sun jalat ei ole hurjan pitkät, niin matalampi ohjaamo on todennäköisesti paikallaan.

Vertailun vuoksi mulla mitat 195/96,5, mikä tarkoittaa, että mulla on karkeasti 185cm pitkän ihmisen selkä ja 205cm pitkän ihmisen jalat. Maantiepyörässä ETT on 595mm ja stemmi 100mm.

Näillä luvuilla sun pyörän pituuden ei pitäisi olla ihan mahdottomasti liian pitkä (toki riippuu myös siitä, kuinka paljon tarvitsee setbackiä), mutta riippuen kuinka endurance pyörästä on kyse, saattaa ohjaamo jäädä aika ylös.

[El-Carpaso]

^Mikä se nykyinen pyörä on merkiltään ja malliltaan? Kyllähän ne valmistajan kokosuositukset monesti osuvat sillä tavalla kohdilleen, ettei nyt aivan väärää kokoa tule ostettua.

Emmää kyllä noista kokosuosituksien osuvuudesta olisi niin optimistinen. Esim. mun silmään Canyonin maantielaivaston isommat koot näyttää siltä, että ne on suunnitellut joku, joka ei ole koskaan tavannut pitkää ihmistä. Pääsääntöisesti tietyn pisteen jälkeen porukka kasvaa lähinnä jaloista ja kaikki canyonin isot koot on tehty pitkäselkäisille. Trek on yksi tosi harvoista valmistajista, joka ymmärtää tuon ja niiden maantiepyörien isot koot on pääasiassa korkeita ja lyhyitä

[Aakoo]

^Eikä pituuden kasvaessa ulottuvuus eli käsien pituus kasva myös?

[marco1]

^Eikä pituuden kasvaessa ulottuvuus eli käsien pituus kasva myös?

Ei kaikilla kasva käsien mitta samassa suhteessa pituuden kanssa.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ape_index

[Juha Lehtinen]

Itselläni jalat on vielä lyhyemmät kuin lasinpesunesteellä. Pituutta on samat 177 ja inseam n.83cm, pyöräilyhousut jalassa sitten vielä vähemmän jonka mukaan satulan korkeus sitten säädetään sopivaksi. Ruumiinrakenteita löytyy joka lähtöön.

[lasinpesuneste]

Onko ongelma siis, että pyörän ohjaamo on liian korkealla?

Juu. Otin välikkeet pois ja tanko jää silti satulan tasolle. Ajan 99% ajasta alaotteelta, koska se tuntuu luontevimmalta. Oma mutu on, että pitäis saada omaa painopistettä taaemmas ja tankoa alemmas ja samalla lähemmäs. Oon kesän aikana kokeillut kaikenlaista, mutta -35 asteen stemmi ja setback tolppa on vielä testaamatta. Tässä on 0mm. Aijon muutenkin kuopata tämän pyörän, haaveena on touringhenkisempi pyörä kamojen kanssa, kunhan löydän oman runkokoon.
Siinä on pyörän mittataulukko kiinnostuneille. Mulla on toi M.

[Aakoo]

Siis koko on varmaan aivan oikea, mutta pyörä väärä . Toi on siis todella korkea pyörä, ilmeisesti matalampi malli olisi parempi sinulle.